Tarviiko olla samat kiinnostuksen kohteet???

Niin.. Mietin itekin että niistä eri harrastuksistahan löytyy vielä paljon puheenaiheitakin :) kiva viesti,kiitti.

Niin kysehän taisi olla siitä, että yleiselo on kivaa ja viihdytään yhdessä, mutta kun harrastukset ja kiinnostuksen kohteet eivät kohtaa (autoilu vs. nyyhkyelokuvat) niin se mättää.

Parisuhteessa tulee antaa toisella olla omia asioita ja antaa toisen nauttia niistä niin kuin hän parhaakseen näkee. Toisen rajoittaminen ei johda mihinkään. Tai no... umpikujaan.

Yhteisiäkin asioita täytyy tietysti olla. Oli se sitten vaikka kävely tai matkustelu tai jokin asia, niin se on se asia minkä pitäisi pitää yhdessä eikä ainakaan vaatia lisää jos sen autorassarin sää kävelylle.

Kun toiselle sanoo, että "sä et kuitenkaan ymmärrä..." on toisen aliarvioimista ainakin jos toinen haluaisi ymmärtää. Eri asia on ymmärtääkö vaikka toinen kuinka perustelisi miksi jokin asia viehättää/kiinnostaa.

Mutta teillä (joka vastasi) on jo muutenkin molempia koskevia asioita (mm. alkoholi ja sen käyttö / milloin juodaan ja miten paljon - torstaina perskännit?).

Kyllähän jotain yhteistä pitäisi olla. Varsinkin jollette tee koskaan mitään yhdessä. Voisittehan käydä joskus ulkona syömässä, kävelyllä, pyöräilemässä, kuntosalilla tms..

Ei nyt tietenkään niinkään että sinun pitäisi olla kiinnostunut autoista ja miehesi tanssista, mutta jotain siltä väliltä. Eihan siitäkään pidemmän päälle mitään tule jos molemmilla on omat harrastukset eikä mitään yhteistä.

Mutta ei tuollaiset syyt ole mikään peruste erolle, jos muuten menee hyvin. Ja niinkuin joku jo mainitsi niin arvot olisi hyvä olla samanlaiset, ainakin isommissa asioissa.

"Jos miehelläsi on halua panostaa suhteeseenne, halua löytää ja kehittää uusia yhteisiä asioita, ei ongelman pitäisi olla ylitsepääsemätön. "


Joo, toi on varmaan se kaikista pitävin 'sääntö' jolla pidetään suhde kasassa jos on kovin erilaiset ihmiset.

..... kirjoitti:

Kyllähän jotain yhteistä pitäisi olla. Varsinkin jollette tee koskaan mitään yhdessä. Voisittehan käydä joskus ulkona syömässä, kävelyllä, pyöräilemässä, kuntosalilla tms..

Ei nyt tietenkään niinkään että sinun pitäisi olla kiinnostunut autoista ja miehesi tanssista, mutta jotain siltä väliltä. Eihan siitäkään pidemmän päälle mitään tule jos molemmilla on omat harrastukset eikä mitään yhteistä.

Mutta ei tuollaiset syyt ole mikään peruste erolle, jos muuten menee hyvin. Ja niinkuin joku jo mainitsi niin arvot olisi hyvä olla samanlaiset, ainakin isommissa asioissa.

Lue lisää

Kyllä, teemme paljon asioita yhdessä. Ehkä pitäis tehä enemmän, ja jättää vähemmälle kotona nyhviminen. Mutta jotenki sitä joskus ajattelee että 'miksei se voi olla kiinnostunu joistain samoista asioista kanssa?' ajattelee, että toivois kumppanin tuntevan ja ymmärtävän kaiken itsestään... Tohon kyl liittyy vähä itsekkyyttäkin.

Olen aina miettinyt, että parempi erilaiset, kuin aivan samanlaiset ihmiset yhdessä. Erilaiset ihmiset täydentävät toisiaan ja näyttävät/opettavat toisilleen uusia asioita. Samanlaiset ihmiset varmasti innostuvat yhteisistä asioista, mutta loppujen lopuksi kyllästyisivät kenties... Tämä teoriassa.

Olin suhteessa yhden pojan kanssa lähes kuusi vuotta. Olimme kuin yö ja päivä. Rakastin häntä kuitenkin paljon. En tiedä olenko koskaan edes rakastanut ketään muuta. Yhteinen elämämme kuitenkin muodostui sietämättömäksi erilaisuutemme takia. Kotimme muuttui taistelukentäksi. Luulenpa, että suurimmat ja ne ylitsepääsemättömät ristiriidat muodostuivat elämänkatsomuksellisista asioista sekä elämäntavoista, ei niinkään esim. erilaisesta musiikkimausta. Minä ainakin pikkuhiljaa rakastin häntä vähemmän ja vähemmän. Hän koki minulle tärkeät asiat ja mielestäni maailman epäkohdat ja epäoikeudenmukaisuuden turhiksi ja tarpeettomiksi. Minusta hän puolestaan suhtautui ihmisiin, eläimiin, luontoon ja maailman tilaan hyvin välinpitämättömästi. Ja ihmisten välinpitämättömyys ja ahneus on mielestäni ehkä se suurin ongelma tässä maailmassa.

Olen taas rakastunut, mutta olen löytänyt myös tästä suhteesta samankaltaisia mielipide-eroja. Mietinkin juuri pitäisikö jättää juttu tähän, eikä tuhlata toista kertaa osaa elämästään siihen samaan paskaan. Ei se kuitenkaan johda mihinkään...

Vähän ehkä pessimistinen olo tänään. huh. Ehkä taidan olla hiukan liian mustavalkoinen. Ken tietää.

Mutta kai kahdella elämänsä jakavalla ihmisellä tulisi kai olla edes jossain määrin samat lähtökohdat elämään ja edes hiukan samanlainen arvomaailma. Näin sanoo järki, mutta rakkaus sumentaa sen.

juttua kirjoitti:

Olen aina miettinyt, että parempi erilaiset, kuin aivan samanlaiset ihmiset yhdessä. Erilaiset ihmiset täydentävät toisiaan ja näyttävät/opettavat toisilleen uusia asioita. Samanlaiset ihmiset varmasti innostuvat yhteisistä asioista, mutta loppujen lopuksi kyllästyisivät kenties... Tämä teoriassa.

Olin suhteessa yhden pojan kanssa lähes kuusi vuotta. Olimme kuin yö ja päivä. Rakastin häntä kuitenkin paljon. En tiedä olenko koskaan edes rakastanut ketään muuta. Yhteinen elämämme kuitenkin muodostui sietämättömäksi erilaisuutemme takia. Kotimme muuttui taistelukentäksi. Luulenpa, että suurimmat ja ne ylitsepääsemättömät ristiriidat muodostuivat elämänkatsomuksellisista asioista sekä elämäntavoista, ei niinkään esim. erilaisesta musiikkimausta. Minä ainakin pikkuhiljaa rakastin häntä vähemmän ja vähemmän. Hän koki minulle tärkeät asiat ja mielestäni maailman epäkohdat ja epäoikeudenmukaisuuden turhiksi ja tarpeettomiksi. Minusta hän puolestaan suhtautui ihmisiin, eläimiin, luontoon ja maailman tilaan hyvin välinpitämättömästi. Ja ihmisten välinpitämättömyys ja ahneus on mielestäni ehkä se suurin ongelma tässä maailmassa.

Olen taas rakastunut, mutta olen löytänyt myös tästä suhteesta samankaltaisia mielipide-eroja. Mietinkin juuri pitäisikö jättää juttu tähän, eikä tuhlata toista kertaa osaa elämästään siihen samaan paskaan. Ei se kuitenkaan johda mihinkään...

Vähän ehkä pessimistinen olo tänään. huh. Ehkä taidan olla hiukan liian mustavalkoinen. Ken tietää.

Mutta kai kahdella elämänsä jakavalla ihmisellä tulisi kai olla edes jossain määrin samat lähtökohdat elämään ja edes hiukan samanlainen arvomaailma. Näin sanoo järki, mutta rakkaus sumentaa sen.

Lue lisää

Tuli mieleen itseni ja jätkäni, tosta kun kirjotit kuinka teillä taisteltiin mielipide-eroista ja maailmankatsomuksellisista eroista. :S Tulee joskus sellanen olo, että mun pitäis kasvattaa sitä paremmaks ihmiseks.
Toisaalta joskus yllätyn erittäin positiivisesti kuinka hienosti se on ajatellu. Hyvin aaltoilevaa yhteiseloa....