Kokoomuksen puoluesihteeri Harri Jaskarin tapaus herättää muutamia kysymyksiä, vaikka varmat faktatiedot ovatkin vielä tässä vaiheessa perin vähissä.
Pahoinpitely-epäilys perustuu nähtävästi entisen naisystävän väitteeseen. Todenperäisyydestä eivät tiedä kuin asianosaiset, mutta enpä hämmästyisi, jos osoittautuisi, että kyseessä ovat olleet pariskunnan keskinäiset tappelut, joissa ei ole syytöntä osapuolta.
Paritusjuttu haiskahtaa. Palautetaanpa mieleen Valkealan motellin tapaus.
Ylen MOT -sarjassa lähetettiin 1997 Martti Backmanin ohjelma Kotkassa ja Valkealassa toimivista ilotaloista, joissa työskenteli venäläisiä naisia.
Ohjelma vihjaili paritukseen ja väitti poliisin olleen tehoton, erityisesti koska Itä-Suomen lääninpoliisineuvos istui Valkealan kiinteistön omistaneen pankin johtokunnassa. Kiinteistö oli tullut pankin haltuun erään yhtiön konkurssin kautta ja se oli vuokrattu motellinpitäjälle.
MOT:n vihjailujen yllyttäminä jätti 21 kansanedustajaa Paula Kokkosen johdolla kyselyn, erityisen läänin poliisijohdon toiminnasta. Sisäministeriö antoi paimenkirjeen jossa vaadittiin poliiseja keskittymään paritusrikollisuuden tutkintaan.
MOT johti myös rikostutkintaan, ja lääninpoliisineuvos ynnä kaikki muut pankin johtokunnan jäsenet saivat syytteen parituksesta.
MOT:n käynnistämä sekoilu päättyi onneksi tuomioistuimen vapauttavaan päätökseen. Paritusta motellissa oli kenties harjoitettu, mutta vastuun ulottaminn automaattisesti kiinteistön omistajaan johtaisi mielipuolisiin tuloksiin.
Koko prosessi kuvaa hyvin, kuinka sattumanvaraista ja mielivaltaista poliisin ja syyttäjien toiminta on.
Jaskarin tapausta rikoskomisario Seppo Sillanpää hieman vähätteli perjantain Iltalehdessä, mutta selitti, että "kun syytä epäillä kynnys ylittyy, niin poliisin täytyy tutkia". Samaa selitti aikaisemmin rikosylikomisario Kari Tolvanen.
Niinpä niin. Näinhän asia esitutkintalain 2 §:n mukaan on, mutta mitenhän komisariot Sillanpää ja Tolvanen selittävät sen, että siitä huolimatta poliisi jättää vuosittain tutkimatta kymmeniä tuhansia rikosilmoituksia, vaikka epäilty on tiedossa? Ja varsinkin sen, että usein poliisi kylmästi valehtee, että "rikosta ei ole tapahtunut" - perustelematta väitetettään koskaan mitenkään.
En ole kokoomuksen kannattaja enkä epäile poliisilla olevan Jaskarin -jutussa puoluepoliittisia taka-ajatuksia. Toteanpahan vain, että mediaseksikäs juttu tutkitaan vaikka kuinka heiveröisistä lähtökohdista, mutta vähemmän julkisuudelle kelpaavat jutut jätetään tutkimatta vaikka näyttöä olisi moninkertaisesti. "Poliisipoliittisia" motiiveja voi siten epäillä hyvin perustein.
Pahoinpitely-epäilys perustuu nähtävästi entisen naisystävän väitteeseen. Todenperäisyydestä eivät tiedä kuin asianosaiset, mutta enpä hämmästyisi, jos osoittautuisi, että kyseessä ovat olleet pariskunnan keskinäiset tappelut, joissa ei ole syytöntä osapuolta.
Paritusjuttu haiskahtaa. Palautetaanpa mieleen Valkealan motellin tapaus.
Ylen MOT -sarjassa lähetettiin 1997 Martti Backmanin ohjelma Kotkassa ja Valkealassa toimivista ilotaloista, joissa työskenteli venäläisiä naisia.
Ohjelma vihjaili paritukseen ja väitti poliisin olleen tehoton, erityisesti koska Itä-Suomen lääninpoliisineuvos istui Valkealan kiinteistön omistaneen pankin johtokunnassa. Kiinteistö oli tullut pankin haltuun erään yhtiön konkurssin kautta ja se oli vuokrattu motellinpitäjälle.
MOT:n vihjailujen yllyttäminä jätti 21 kansanedustajaa Paula Kokkosen johdolla kyselyn, erityisen läänin poliisijohdon toiminnasta. Sisäministeriö antoi paimenkirjeen jossa vaadittiin poliiseja keskittymään paritusrikollisuuden tutkintaan.
MOT johti myös rikostutkintaan, ja lääninpoliisineuvos ynnä kaikki muut pankin johtokunnan jäsenet saivat syytteen parituksesta.
MOT:n käynnistämä sekoilu päättyi onneksi tuomioistuimen vapauttavaan päätökseen. Paritusta motellissa oli kenties harjoitettu, mutta vastuun ulottaminn automaattisesti kiinteistön omistajaan johtaisi mielipuolisiin tuloksiin.
Koko prosessi kuvaa hyvin, kuinka sattumanvaraista ja mielivaltaista poliisin ja syyttäjien toiminta on.
Jaskarin tapausta rikoskomisario Seppo Sillanpää hieman vähätteli perjantain Iltalehdessä, mutta selitti, että "kun syytä epäillä kynnys ylittyy, niin poliisin täytyy tutkia". Samaa selitti aikaisemmin rikosylikomisario Kari Tolvanen.
Niinpä niin. Näinhän asia esitutkintalain 2 §:n mukaan on, mutta mitenhän komisariot Sillanpää ja Tolvanen selittävät sen, että siitä huolimatta poliisi jättää vuosittain tutkimatta kymmeniä tuhansia rikosilmoituksia, vaikka epäilty on tiedossa? Ja varsinkin sen, että usein poliisi kylmästi valehtee, että "rikosta ei ole tapahtunut" - perustelematta väitetettään koskaan mitenkään.
En ole kokoomuksen kannattaja enkä epäile poliisilla olevan Jaskarin -jutussa puoluepoliittisia taka-ajatuksia. Toteanpahan vain, että mediaseksikäs juttu tutkitaan vaikka kuinka heiveröisistä lähtökohdista, mutta vähemmän julkisuudelle kelpaavat jutut jätetään tutkimatta vaikka näyttöä olisi moninkertaisesti. "Poliisipoliittisia" motiiveja voi siten epäillä hyvin perustein.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Onko komisario Seppo Sillanpää joukkomurhaaja Sari Sillanpään isä ?
Ei omena puusta kauaks putoa.
Onko Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen komisario Arto Karalahden poika surullisen kuuluisa jääkiekkoilija Jere Karalahti ?
Pojasta polvi paranee, sanotaan.
Eikä F.E.Sillanpää isoisoisä.
Idiootit nyt yrittävät sotkea, mutta...
Tietysti monikin pahoinpitely, jota poliisi tutkii perustuu uhrin väitteisiin. Rikosilmoituksen teon ja kuulustelun jälkeen pöytäkirjaan haetaan väitteestä muutakin näyttöä.
Ja, jos on kyseessä keskinäiset tappelu, missä on syntynyt vammoja tai lievästä pahoinpitelystä vaaditaan rangaistusta, lähtee pöytäkirja syyttäjälle.
Valkealan mottellijutun jälkeen laki on muuttunut paritusrikoksen kohdalla, eli nykyisen lain mukaan tuomioita olisi rapissut.
Jos poliisi jättäisi vuosittain tutkimatta kymmeniä tuhansia rikosilmoituksia, vaikka syyllinen on tiedossa, niin alta aikayksikön tällainen tulee ilmi ja sadat poliisit istuisivat niistä linnassa.
Kyllä jokainen esitutkinnan lopettamispäätös perustuu voimassa olevaan lakiin. Pöytäkirjahan on julkinen, sen jälkeen kun tutkinta on päätetty tai syyte esitetty, jolloin epäilevä inisijä voi lopettamispäätöksen laillisuuden tarkistaa.
1.
Kiinteistön vuokraamisesta motelliksi ei edelleenkään pitäisi lain mukaan tuomita - paitsi siinä tapauksessa jotta vuokraaja tietää etukäteen sitä käytettävän paritukseen. Siis nimenomaan paritukseen, ei vain seksin myyntiin.
Sama oli tilanne myös vanhan lain aikana.
2.
Onhan se tullut iät ajat ilmi, että poliisi jättää perusteetta tutkimatta myös niitä juttuja, joissa epäilty on tiedossa. Tutkinnanjohtaja vain huitaisee merkinnän "Ei rikosta". Sen enempiä perustelematta - perustellahan poliisi ei osaa.
Tämä on arkipäivää. Samoin kuin se, että valvovat viranomaiset, EOA, OKa, VKSV rutiininomaisesti siunaavat nämä teot.
Poliisin toiminta ei perustu lakiin, vaan mielivaltaan.
villaisella viime vuonna, koska poliisi ei viitsinyt tutkia niitä. Luku löytyy oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kirjasta Rikollisuustilanne 2005.
Täytä sontaa väite, ettei poliisi muka osaa perustella tutkinnanlopettamispäätöstään. Suuri osa poliisin nykyisestä päällystöstä on juristeja tai hallintotieteitten maistereita.
Tietysti valvovat viranomaiset siunaavat nämä
teot, koska ne ovat lain mukaisia.
Inisijän mukaan kaikki vähänkin poliisia
sivuavat virkamiehet ovat rikollisia, jotka painavat villaisella toistensa teot.
Kun näitä inisijän jorinoita on lueskellut, niin tuntuu, että kyseessä on vähintäin mielenterveyskuntoutuja, joka purkaa vihaansa virkamieskuntaan.
Eihän tänne nyt kukaan valheita kirjoittele, mutta
Ei löytynyt tästä:
(22kB) 2 RIKOSTEN ILMITULO
Tapio Lappi-Seppälä
Eikä tästä
(31kB) 3 ESITUTKINTA JA RIKOSTEN SELVITTÄMINEN
Tapio Lappi-Seppälä
Eikä tästä
(45kB) 4 SYYTTÄJIEN TOIMINTA
Tapio Lappi-Seppälä
Eikä tästä
122kB) 5 RANGAISTUSKÄYTÄNNÖN YLEISKUVAUS
Tapio Lappi-Seppälä
Eikä tästä
69kB) 6 RANGAISTUSKÄYTÄNTÖ RIKOSLAJEITTAIN
Tapio Lappi-Seppälä
Eikä tästä
(59kB) 7 VANKEUSRANGAISTUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Tapio Lappi-Seppälä
"Rikollisuustilanne 2005", Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 2006, sivu 276 (luvussa III.A.3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen).
Koska Optulan teoksesta puuttuu eräs oleellinen luku, niin kerrottakoon se tässä; lukupari on vuodelta 2004:
- poliisi jätti syyttäjälle ilmoittamatta 34 272 rikosta, vähäisyysperusteella
- omalla päätöksellään tutkimatta 12 611 tapausta, väitteellä "ei rikosta".
Osa jälkimmäisistä on varmasti sellaisia, jossa rikosta ei oikeastikaan ole tapahtunut, mutta yhtä varmasti osassa on.
Lienetköhän koskaan nähnyt poliisin päätöstä jättää rikos tutkimatta "ei rikosta" perusteella?
Useimmissa perustelut kuitataan kahdella sanalla: "Ei rikosta". Se ei ole perustelu. Se on väite. Perusteleminen on sitä kun kerrotaan, miksi kyseessä ei ole rikos. Sitä useimmat poliisit eivät viitsi tai osaa tehdä.
Poliisin tutkinnanjohtajista suurin osa EI ole juristeja. Toiseekseen poliisijuristit ovat pääosin ammattitaidoltaan perin vaatimattomia. On sinällään kunnioitettavaa, että tyyppi opiskelee työnsä ohessa itsensä oik.kandiksi, mutta yleensä se tarkoittaa sitä, että tehdään minimiopinnot ja usein myös minimiarvosanoilla.
Se joka lukee itsensä alunpitäen juristiksi, ei poliisin hommiin lähde; muutamia hyvin harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta.
"Suuri osa poliisin nykyisestä päällystöstä on juristeja tai hallintotieteitten maistereita"
Ei muuten ole. Pelkän juristikoulutuksen saaneet tietävät kyllä pykälät, mutta poliisihommiin liittyy muutakin. HTM:t on osa pitkän linjan pollareita, osa nuoria kölvejä.
Suurin osa päällystöstä on ihan poliisin oman päällystökoulutuksen tuotteita.
Eli tuo 34 000 tapausta oli valetta.
omalla päätöksellään tutkimatta 12 611 tapausta, väitteellä "ei rikosta".
Osa jälkimmäisistä on varmasti sellaisia, jossa rikosta ei oikeastikaan ole tapahtunut, mutta yhtä varmasti osassa on.
Siinä olen samaa mieltä, että nimikkeellä, ei rikosta päätetyissä jutuissa joku toinen rikoksen löytäisi.
Tekeehän KKO:kin äänestyspäätöksiä. Toisten mielestä oli rikos, toisten mielestä ei ollut.
En silti usko, että sinulta löytyisi se kaikkein viisan tulkinta Suomessa.
tarkemmin, ennen kuin alat huutelemaan.
Ensimmäinen luku n. 34 000 oli vuoden 2005 tapaukset, joita ei ILMOITETTU syyttäjälle. Perusteena vähäisyys. Kokonaan tutkimatta jätettyjen tilasto vuodelta 2005 ei ollut valmis, mutta se löytyy vuodelta 2004. Silloin
- poliisi jätti syyttäjälle ilmoittamatta 34 272 rikosta, vähäisyysperusteella
- omalla päätöksellään tutkimatta 12 611 tapausta, väitteellä "ei rikosta".
34 272 12 611 = 46 883 tapauksen päätyminen tuomioistuinkäsittelyyn estettiin poliisin päätöksellä.
Koska "vähäisyys" -perusteisten määrä jn 2004 ja 2005 noin 200 kappaleen tarkkuudella samat, ei ole syytä epäillä etteikö ei-rikosta -perusteisten määrä olisi 2005 samaa suuruusluokkaan kuin 2004.
Osa ratkaisuista on varmaan perusteltuja, mutta osa on varmuudella silkkaa poliisin mielivaltaa. Niissä ratkaisee mm. pärstäkerroin.
hah, hah, haa, kun naurattaa.
Esitutkintalaki
4 § (27.6.2003/645)
Esitutkinta saadaan jättää toimittamatta sellaisen rikoksen johdosta, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja jota on kokonaisuudessaan pidettävä ilmeisen vähäisenä, jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia.
pahoinpitelystä?
Alaikäisenkin?
No niinpä tietenkin.
"Täytä sontaa väite, ettei poliisi muka osaa perustella tutkinnanlopettamispäätöstään. Suuri osa poliisin nykyisestä päällystöstä on juristeja tai hallintotieteitten maistereita."
Koulutus ei ratkaise sitä, perustellaanko päätös vai ei. Olen itsekin nähnyt lukuisia päätöksiä, joissa lukee vain "ei rikosta" tai sitten todetaan vain, ettei ole syitä epäillä rikosta - perustelematta miksi esim. tutkintapyynnössä esiintuodut seikat eivät ole riittävä syy aloittaa tutkintaa.
Toki paljon laadukkaita ja vaivalla tehtyjä päätöksiäkin on paljon ja väittäisin että tuoreet komisariot / tutkinnanjohtajat tekevät parempia päätöksiä kuin pitkään tutkintaa johtaneet kollegansa. Yleistys, tiedän - mutta ilmeisesti päällystökursseilla painotetaan enemmän nimenomaan päätösten perusteluiden tärkeyttä.
Moni tutkintapyyntö tms. on sellainen, että sen perusteella voi päätyä kumpaan vaihtoehtoon tahansa, joten kaikista olennaisinta ei ole itse päätös vaan se, millä perusteilla juuri po. päätökseen on tultu. Sen perusteella ilmoittaja voi myös miettiä, kannattaako päätöksestä valittaa tai mahdollisesti itse nostaa syyte.
Nyt vasta naurattaa
Esitutkintalaki.
Esitutkinta lopetetaan kuitenkin saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi, jos:
1) tutkinnassa on käynyt selville, ettei rikosta ole tehty taikka ettei asiassa voida nostaa ketään vastaan syytettä tai esittää muuta rikokseen perustuvaa julkisoikeudellista vaadetta; tai
ja lisää naurua
2) esitutkintaviranomainen on tutkinnan aloittamisen jälkeen päättänyt 4 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla perusteella luopua enemmistä toimenpiteistä.
Esitutkintaviranomainen voi 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa antaa rikokseen syyllistyneelle suullisen tai kirjallisen huomautuksen.