Kohta meillä on taas svenska dagen (6.11.).
Lienee aika palauttaa mieliin, mistä päivän vietossa on historiallisesti kysymys.
Historioitsijan näkökulmasta yhteinen historia suurvalta-Ruotsin kanssa oli varsin mielenkiintoinen:
Ruotsalaiset historioitsijat sekä suomalaiset 2.:een maailman sotaan asti pitivät ruotsalaisia SIIRTOMAAisäntinä Suomessa. Sen sijaan nuoret SUOMALAISET historioitsijat pitävät suhdetta "tasavertaisena".
Meillä on kouluissa sodan jälkeen kerrottu laajasti ns. Ruotsi-Suomen ajasta. Missään muualla maailmassa ei tunneta tällaista valtiokummajaista kuin Ruotsi-Suomi.
Jotta jokainen voisi virittäytyä SVENSKA DAGENin viettoon ja itse päättää, kuinka tasapuolista "valtioliitto" oli, niin esitän lyhyesti "yhteisen" historiastamme pääkohdat:
(Tästä kannattaa ottaa kopio ja lukea sitten, kun on hyvää aikaa)
****************************************************
Yhteinen historia velvoittaa:
1. Yhteinen historia
Suomalaisten ja ruotsalaisten yhteinen historia on pääperuste niillä, jotka puolustavat pakollista ruotsin opetusta Suomen kouluissa.
He unohtavat, että yhteinen historia on yhteinen myös ruotsalaisille, eli jos sillä perustellaan pakkoruotsia Suomen kouluissa, silloin myös suomen kielen pitäisi olla pakollinen aine Ruotsin kouluissa samassa laajuudessa kuin ruotsi on Suomen kouluissa.
Muuten historia on yhteinen vain suomalaisille, mutta ei ruotsalaisille.
Tuo yhteinen historia on myytti, jolla ei ole nimeksikään todellisuuspohjaa. Näiden kansojen historia piispa Henrikistä Haminan rauhaan on niin erilainen ja jyrkällä rajalla toisistaan erottuva, kuin se eri kansallisuuksien välillä suinkin voi olla. Ruotsalaiset olivat valloittajia, miehittäjiä, alistajia.
Suomalaiset taipuivat "niin kuin taipuu se, joka ei muuta voi; nöyristellen, totellen, alistuen", sanoo Suomen historian professori Heikki Ylikangas kirjassaan Käännekohdat Suomen historiassa.
Karjalaiset tunsivat hyvin venäläiset, joiden naapureina he olivat eläneet tuhansia vuosia. He valitsivat 1600-luvulla läheisen naapuruuden venäläisten kanssa paetessaan ruotsalaisten sortoa.
Muodostui Tverin karjalaiset. Professori Heikki Kirkinen, HS 26.4.92: "Ruotsi valloitti 1600-luvun alussa Inkerinmaan ja Laatokan Karjalan pohjoisine osineen ja sai ne Stolbovan rauhassa 1617. Ruotsin asettama raskas verotus ja uskonnollinen painostus sai aikaan pitkällisen pakolaisliikkeen Venäjälle, muodostui Tverin karjalaiset."
Todellisuus on siis aivan päinvastainen kuin ruotsalaisten kuvittelema jos-historia.
2. "Yhteistä" historiaa
Kirjassaan Käännekohdat Suomen historiassa professori Heikki Ylikangas sanoo ruotsalaisten hallinnosta tältä ajalta: "Nuijasota edustaa verisimpiä yhteenottoja talonpoikaissotien synkässä historiassa.
Talonpojat lyötiin teurastuksenomaisissa taisteluissa Ulvilassa, Pirkkalassa, Padasjoella ja Mikkelissä. Rautalammilla päämiehet teloitettiin pikaprosessissa ja kylät jätettiin huovien ryöstettäväksi."
"Savossa käännyttiin linnanpäällikkö Ködik Fincen puoleen, mutta hän hakkautti neuvottelijoilta kädet." Maailman talonpoikaissodissa meidän osamme oli joutua vandaalien heimoveljien teurastettavaksi.
Heikki Ylikangas: "Jyrkän eriarvoista sääty-yhteiskuntaa ylläpidettiin ankaran rikoslain ja noitavainojen avulla. Suomalainen maalaiskansa lyötiin kapinoissa 1574-1597. Aatelin ohjailema rautajyrä ei jättänyt rahvaan jäntereisiin kukistamatonta uhmaa.
Rahvas taipui säätyvaltaan 1600-luvulla niin kuin taipuu se, joka ei muuta voi: nöyristellen, totellen, alistuen."
"Vuoden 1608 maalaissa säädettiin kuoleman uhka 70 rikoksen pelotteeksi. Yhteiskuntakuria ylläpidettiin muun muassa noitavainoilla. Kartanoalueilla käytettiin kartano-oikeutta. Alustalaisia rangaistiin pienistä rikkomuksista raipoilla ja arestilla; pantiin kistaan, maakuoppavankilaan."
Hovioikeusneuvos Jukka Kemppinen, HS: "Kartanolaitos levisi Suomessa täsmälleen sinne asti, missä riitti ryöstettävää poiskuljetettavaksi asti."
Kimmo Katajala: Nälkäkapina, Verovuokraus ja vastarinta Karjalassa 1683-1687. Väitös Joensuun yliopistossa 9.9.94:
"Pohjois-Karjalan talonpojat aloittivat 1696 laajan kapinan ruotsalaista miehittäjää vastaan. Tämänkin kansannousun ruotsalaiset tukahduttivat verisesti. Loppuselvityksessä Käkisalmen käräjillä tuomittiin vielä 40 talonpoikaa kuolemaan."
3. Ruotsalaisuuden päivä, kaksinkertainen juhlapäivä
Ruotsalainen Samuel Gröll kuvaa 1600-luvun puolivälissä ruotsalaisten hallintoa Käkisalmen läänissä: "Veronkantajan väärämielisyys ja vilpillisyys sekä väkivaltaisuus on niin suuri, että vaikka veronkantajana olisi ollut turkkilaisia, tataareja tai pakanoita, eivät hekään olisi voineet kohdella rahvasta niin epäinhimillisesti kuin täällä on menetelty." (HS 11.9.92.)
Gröll kirjoittaa näin siitä huolimatta, että Kustaa II Aadolfin ohjeen mukaan ruotsalaisten historioitsijoiden "tuli osoittaa, että esi-isämme eivät olleet barbaareja, joiksi ulkomaalaiset meitä tahtovat nimittää". Sama Kustaa muun muassa sääti kuolemanrangaistuksen katolisen opin levittämisestä. (HS 6.5.88.)
Minkähän tähden ne ulkomaalaiset nimittelivät.
On huomattava, että kuningas ei kehottanut virkamiehiä luopumaan barbaarisista menetelmistä, vaan antoi historioitsijoille ohjeen vääristellä historiaa.
Täsmälleen Kustaa II Aadolfin ohjeen mukaan ruotsalainen valloittaja-miehittäjä on kirjoittanut suomalaisten historian, jota meillä on kritiikittömästi kopioitu, ja josta suomenruotsalaiset eivät halua luopua vieläkään.
Yli 350 vuotta Suomesta vietiin asekuntoiset miehet sotiin, joista Heikki Ylikangas sanoo: "Ruotsi ei sotinut siksi, että se tahtoi turvata rajansa. Se soti niin kauan kuin se ylipäätään sotimaan pystyi."
Näistä sodista kertoo mm fil.lis. Mikko Huhtamies HS:ssa. (6.11.1996): "Ratsumiesten (hakkapeliittojen) lisäksi sotaan vietiin kymmeniätuhansia jalkaväkimiehiä. Jalkaväkeä täydennettiin väenotoksi kutsutulla pakko-otolla.
Siinä oli samaa sattumanvaraista julmuutta kuin muinaisen Rooman armeijan kurinpidossa, jossa niskurointi rangaistiin teloittamalla yksi mies kymmenestä. Väenotto oli rekrytointitapa, eikä rangaistus, mutta se merkitsi lähes varmaa kuolemaa, jonka syynä oli usein kulkutauti.
Väestö joutui maksamaan suurvalta-Ruotsille ihmisveroa. Sen turvin Ruotsi kykeni osallistumaan kolmikymmenvuotiseen sotaan ja jatkamaan suurvaltapolitiikkaa."
Marraskuun 6. päivänä v. 1631 säädettiin ankara rangaistus niille, jotka uskalsivat luonaan pitää tai kätkeä Kustaa II Aadolfin armeijasta karanneita, sinne pakko-otolla otettuja suomalaisia sotilaita. (Vertaa Kalle Yrjönpoika Hirvelän Hunsasta.)
Sama marraskuun 6. päivä on tuon säädöksen antajan, "sankarikuningas" Kustaa II Aadolfin kuoleman vuosipäivä.
Tämä suuruudenhullu despootti, joka sääti mm. kuolemanrangaistuksen katolisen opin levittämisestä, menetti sinä päivänä henkensä sotaretkellä Saksassa.
Kustaa Aadolfin päivä, ruotsalaisuuden päivä, suomen ruotsinkielisten kansallispäivä, on siis kahdessakin merkityksessä juhlapäivä Suomen ruotsinkielisille:
Korostaahan tuo karkureita koskeva säädös pakko-otolla sotaan vietyjen suomalaisten orjuutta, alempirotuisuutta. (Fil.lis. Mikko Huhtamäki, "Väestö joutui maksamaan suurvalta-Ruotsille ihmisveroa".)
Tällainen on 500 vuoden jakso suomalaisten veristä nujertamista Lallista Nälkäkapinaan. Ruotsalainen historioitsija Messenius puhuu "sietämättömästä ikeestä" kuvatessaan ruotsalaisten herruutta Suomessa. (HS 6.5.88.)
Tällainen on "yhteinen historia", jonka perusteella Benedict Zilliacus ja ruotsalainen kansanpuolue edellyttävät, että suomalaiset kunnioituksesta ruotsalaisten pystyttämiä muistomerkkejä kohtaan opettelevat ruotsin kielen.
4. Nykyisen historioitsijan kertomus
Peter Englund: Berättelsen om en armés undergång. Atlantis 1988.
Nuoren ruotsalaisen historioitsijan Peter Englundin teos Poltavan taistelusta ja Ruotsin armeijan tuhosta on todennäköisesti syntynyt Ruotsin aateliston maailmankuvaa 1600- luvulla käsittelevän väitöskirjan sivutuotteena.
Miksi sodittiin?
Koska sotasaalis rikastutti aatelistoa ja koska sodat tarjosivat tärkeimmän uran luomisen mahdollisuuden, Englund kirjoittaa.
"Elämällään rivimiehet saivat maksaa korkeitten aatelisten upseerien rikkaudet; näitä verestä tahmeita perhevarallisuuksia on säilynyt tähän päivään saakka", hän moralisoi.
Näin syntyivät myös Suomen rikkaat ruotsinkieliset suvut.
(Sotamarsalkka Wittenberg von Deben, Nyborgin kreiviksi v. 1652 palkkiona toimista Euroopan sotakentillä, kreivikuntana Parikkala ja Uukuniemi. Ella af Nyborg, Casimir Ehrnroothin isoäiti.)
SVENSKA DAGEN jo ovella
52
280
Vastaukset
- Uudempi nimitys
Käpykaartilaisuuden päivä on uudempi nimitys.
- ...rotunatsi??
Kenelle annetaan RKP:n (=rasistinen k.puolue) kunniapalkinto, eli entinen "Freudenthal-mitali"??
Kuka on edistänyt eniten ruotsalaista rotua??
Veikkaan, että Eva Biaudet. - Anonyymi
...rotunatsi?? kirjoitti:
Kenelle annetaan RKP:n (=rasistinen k.puolue) kunniapalkinto, eli entinen "Freudenthal-mitali"??
Kuka on edistänyt eniten ruotsalaista rotua??
Veikkaan, että Eva Biaudet.USAssakin on Etelävaltioissa alettu poistaa konfederaatti patsaita rasismin symboleina. Eiköhän Freudental-päiväkin ole jo ansainnut leponsa historian roskatynnyrissä. Nuorison aloite lahtarin ratsastajapatsaan siirrosta Suomenlinnaan museoitavaksi on myös merkki uusien raikkaiden tuulien puhaltamisesta. Siirtyminen sodan ja rasismin palvonnasta moderniin suomalaisuuteen edellyttää henkistä ja visuaalista mentaalihygieniaa...
- Anonyymi
...rotunatsi?? kirjoitti:
Kenelle annetaan RKP:n (=rasistinen k.puolue) kunniapalkinto, eli entinen "Freudenthal-mitali"??
Kuka on edistänyt eniten ruotsalaista rotua??
Veikkaan, että Eva Biaudet.Paavo Lipponen ehdottomasti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Paavo Lipponen ehdottomasti.
Soutajien muistoa pitäisi kunnioittaa vaikkapa vuotuisella kilpasoudulla.
Munsalan Soutukerholla ja Munsalan Soutajilla tarkoitetaan rannikolta kotoisin olevia sotilaskarkureita, jotka pakenivat joukolla kesän 1944 suurtaisteluista. Pakomatka suuntautui ensimmäiseksi kotiseudulle muun muassa Munsalaan. Täältä rintamakarkurit suuntasivat veneillä Pohjanlahden yli Ruotsiin.
Ruotsinkielinen "Jalkaväkirykmentti 61" (JR 61) eli "sextiettan" oli tärkein yhtymä, jossa suurisuuntaista Ruotsiin saakka ulottunutta rintamakarkuruutta esiintyi. Jatkosota loppui ja Liittoutuneiden valvontakomission toiminnan vuoksi karanneita ei asetettu vastuuseen.
Lähteet
Esko Salminen: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944. Otava 1976,
ISBN 951-1-02303-9
nid 951-1-020304 sid.
Jukka Kulomaa: Käpykaartiin? 1941-1944. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja 1995.
Lars Stenström: Krigsvägar. 1997.
Uppslagsverket Finland (1983).
- ..........
Svenska dagen on hieno juhlapäivä jolloin ehdottomasti pitää liputtaa ja juhlia kunnolla. Syynä tähän on se että tuo on myös syntymäpäiväni.
- jeesus oli homo jätkä
synttärit = hyvä juttu.
Ruotsalaiset = selkäänkusevia mulkkuja.
haa, tulipa vitsi mieleen!
"mitä ruotsalaiset tekevät armeijassa?"
"vetelevät kessua"
HAAHA!
- Anonyymi
(Tästä kannattaa ottaa kopio ja lukea sitten, kun on hyvää aikaa
Loistava neuvo jokaiselle ja loistava kuvaus "yhteisestä" historiastamme. Palstan ruotsifanien kannattaa lukea tämä avaus erityisen tarkasti ja painaa yksityiskohdatkin mieleensä. - Anonyymi
Svenska Dagenina on jokaisen suomalaisen syytä muistella kunnioituksella Ruotsia ja sen maineikkaita kuninkaita. Ilman heitä meillä ei olisi länsimaista kulttuuria ja kristinuskoa kaikkine hyvin sivuvaikutuksineen.
Ei myöskään EU:n jäsenyyttä ja muita sidoksia vapaaseen, demokraattiseen länsimaailmaan.- Anonyymi
Suomessa on ruotsalaisuuden ydinalueilla ylitetty svenssonin leipälajien saavutukset. Siksi päivä voidaan uudelleen kastaa Suomen Voiton Päiväksi.
https://www.is.fi/mystyle/art-2000005998442.html - Anonyymi
Virossa oli vuosisatojen ajan saksalainen yläluokka joka hallitsi maata. Siellä on nykyään ihan samalla lailla nämä 'hienoidet' ja vielä kaupan päälle NATO-jäsenyys. Paha pettymys tietysti Ruotsi-uskovaiselle kun tällainen otetaan esille. Entschuldigen.
- Anonyymi
En käsitä supisuomalaista joka liputtaa Svenska Dagenin kunniaksi. Verisen sortajan itselleen perustama muistopäivä kun on kyseessä.
Vietetäänkö Ruotsissa suomalaisuuden päivää, jos niin milloin ? - Anonyymi
Myös ruotsalainen talonpoika sai kärsiä yhtä julmasti aikakauden tavoista ja aatelin rikollisuudesta.
Olisikin nyt parempi katsella tätä nykyaikaa näiden kahden valtion tasaveroisen kaveruuden pohjalta.
Barbaarinen säätyvalta vallitsi kaikissa Euroopan valtioissa tuolloin. Jos Kustaa A. tapatti katolisia, niin paavihan pani paljon paremmaksi, yhdessä yössä tapettiin Pariisissa n. 100 tuhatta hugenottia l. protestanttia (Pariisin verihäät)- Anonyymi
Lykkäät pötyä tapasi mukaan. Ruotsalaista ei voitu pelata korttipelissä ja muutenkaan kukaan ruotsalainen tai suomalainen ei ollut kunnolla edes Vanhassa Suomessa kenenkään aatelisen oikeudetonta 'riidatonta omaisuutta'.
- Anonyymi
Paavi ei itse pannut toimeen Pariisin verihäitä - tosin julisti ja kovasti iloitsi tästä mainiosta urotyöstä.
- Anonyymi
Svenska dagen on jätte kiva päivä. On hienoa että maamme on niin monikultturinen.
-Kiitos Ruotsille, kiitos Venäjälle siitä mitä me olemme nyt. <3- Anonyymi
Tällä hetkellä Vladimir Vladimirovitš Putin on kansainvälisen tulevaisuususkoisen liikkeen johtotähti. Ehdotan täten että omistaan päivä tämän suurmiehen teoille ja ajatuksille.
- Anonyymi
Koska tulee viralliseksi liputuspäiväksi venäläisyyden päivä? Saamme kiittää Venäjää siitä että Suomessa ei puhuta yleisesti ruotsinkieltä.
- Anonyymi
Suomettumisen pahinta ja nöyrintä laatua on tuollaiset ruotsalaisuuden päivät. Niinkun on sekin kun Rinne taannoisella Ruotsin vierailullaan puhui ruotsia eikä puolueetonta kieltä.
- Anonyymi
Rinne osaa nuolemisen. Se on verissä.
- Anonyymi
Katainen puhui englantia virallisella Ruotsin vierailulla. Ja siitäkös syntyi aivan kaameaa narinaa. Kokoomus oli ennen muinoin suomalaisuuspuolue. Nykyään sielläkin lauletaan tätä samaa pakollista liturgiaa. Kun tämä ruotsi on meidän rikkautemme … jne...
- Anonyymi
Kun suomalainen mulkero liputtaa ja juhlii ruotsalaisuuden päivää niin tietääkö se onneton itsekään mitä se silloin juhlii. Luulen että ei tiedä.
- Anonyymi
Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi vedän perinteiseen tapaani lipun puolitankoon ja lähden etsimään rintamamiestaloja Länsi-Uudenmaan ruotsinkielisiltä alueilta.
Tähän mennessä en ole löytänyt ainuttakaan rintamamiestaloa noilta vaurailta seuduilta, liekö syynä se, että alueet vapautettiin kielipoliittisten syiden vuoksi asutusvelvotteista.
Olen myös etsinyt suomenkielistä yläastetta Inkoosta. Eipä löydy, vaikka kunnassa on suomenkielinen enemmistö.
Heja SFP ;=((- Anonyymi
Hölmö pysyy hölmönä ruotsalaisvihassaankin.
Länsi-Uudellamaalla et ole käynytkään.Silloin tietäisit , että Inkoo oli pääasiassa Porkkalan vuokra-aluetta silloin, kun evakkoja asutettiin ja rintamamiestaloja rakennettiin.
Ruotsinkieliset palvelivat sodissamme kuten suomenkielisetkin.
Inkoossa on suomenkieliset ja ruotsinkieliset koulut,kuten muillakin kaksikielisillä alueilla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hölmö pysyy hölmönä ruotsalaisvihassaankin.
Länsi-Uudellamaalla et ole käynytkään.Silloin tietäisit , että Inkoo oli pääasiassa Porkkalan vuokra-aluetta silloin, kun evakkoja asutettiin ja rintamamiestaloja rakennettiin.
Ruotsinkieliset palvelivat sodissamme kuten suomenkielisetkin.
Inkoossa on suomenkieliset ja ruotsinkieliset koulut,kuten muillakin kaksikielisillä alueilla.Ahvenanmaalla kuulemma ei tarvinnut olla missään tekemisissä Suomen eikä myöskään Suomen armeijan kanssa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hölmö pysyy hölmönä ruotsalaisvihassaankin.
Länsi-Uudellamaalla et ole käynytkään.Silloin tietäisit , että Inkoo oli pääasiassa Porkkalan vuokra-aluetta silloin, kun evakkoja asutettiin ja rintamamiestaloja rakennettiin.
Ruotsinkieliset palvelivat sodissamme kuten suomenkielisetkin.
Inkoossa on suomenkieliset ja ruotsinkieliset koulut,kuten muillakin kaksikielisillä alueilla.Ruotsalaiset vastustivat suomalaisten asuttamista "pyhälle ruotsalaiselle maalle". Saatiin aikaan laki että näin ei tehdä maksua vastaan. Tätä maksua ei vain muistettu periä tältä yläluokalta. Uraa!!
- Anonyymi
Me tänään juhli Svenska dagen,
ett tule oikke ont i magen.
Me syö ja hurra, slå i glaset,
me fira bättre folks kalaset.
Ej kutsu ykskän finne mukka,
ett stämningen ej mennä hukka.
Te åle vain yx enkel rahvas,
som sitter kvar i vallan kahvas.
Mun tule metsäläine mieli,
kun kuule vulgäär suomin kieli.
Se åle ej yx kulturspråk:
vain vittu, tappelus ja bråk.
Mutt kerta viel, jos Gud se salli,
me kisko finnen alta palli
ja heittä er från Finland ut.
Sit pakkosuomi loppu slut! - Anonyymi
Aika hullua, että tuollaista päivää ylipäätään vietetään!
Vrt. ONKO Virossa neuvostoliittolaisuuden päivä suuren ja mahtavan Neuvostoliiton kunniaksi ja muistoksi! :) - Anonyymi
Entäs sitten tuommoinen jenkkien halloweenin juhliminen. Alamainen aasi ja nöyristelijä on suomalainen.
Svenska dag-lukuhetkiksi suosittelen Samuli Paulaharjun "Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta". Se kuvaa miten vielä 1900-luvun alkupuolella Pohjois-Ruotsi oli pääosin suomenkielistä. Paulaharjun teos lienee ainoa, jossa aiheesta on laadittu.
Itsekukin voi mielessään vertailla tilannetta nykyiseen, jossa suomenkieli on brutaalisti hävitetty lähes koko alueelta. Pajalalainen hiihtäjäkin muistaa haastatteluissaan aina korostaa, että ei osaa suomea.
Suomenkielen muisto ansaitsisi edes pätevän tieteellisen tutkimuksen.
https://www.doria.fi/handle/10024/59693- Anonyymi
Terve parahin Sologdin.
Tässä muutama hyvä kirja ruotsalaisten käsityksistä suomalaisista.
Salminen Väinö: Skandinavian metsäsuomalaisten vaiheet
Ernst Lampen (1925), Värmlannin matka. Suomalaisuutta vainuamassa Värmlannin metsissä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
Tamminen Tapio: Kansankodin pimeämpi puoli
Kemiläinen Aira (toim.): Mongoleja vai germaaneja? - Rotuteorioiden suomalaiset - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Terve parahin Sologdin.
Tässä muutama hyvä kirja ruotsalaisten käsityksistä suomalaisista.
Salminen Väinö: Skandinavian metsäsuomalaisten vaiheet
Ernst Lampen (1925), Värmlannin matka. Suomalaisuutta vainuamassa Värmlannin metsissä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
Tamminen Tapio: Kansankodin pimeämpi puoli
Kemiläinen Aira (toim.): Mongoleja vai germaaneja? - Rotuteorioiden suomalaisetErnst Lampen (1925), Värmlannin matka. Suomalaisuutta vainuamassa Värmlannin metsissä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
https://sites.utu.fi/hiiskuttua/tutkimus-varmlannin-metsasuomalaisista-kertoo-varhaisten-suomalaisten-uudisasukkaiden-elamasta-ja-kulttuurista/ - Anonyymi
Vilkaisinpas kirjahyllyyni ja siksipä vielä täydennän listaa kirjoista, joita voisi lueskella milloin vain, mutta ERITYISESTI ruotsalaisuuden päivänä 6.11
Heikki Tala: Vuosisata suomalaisuuden puolesta - Suomalaisuuden liitto 1906-2006
Kustantaja: Suomalaisuuden liitto, painovuosi:2006, 240 sivua
Salminen Väinö: Skandinavian metsäsuomalaisten vaiheet
Kansa, 1909, 143 liitekartta s., painos: 1
Ernst Lampen (1925), Värmlannin matka. Suomalaisuutta vainuamassa Värmlannin metsissä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
https://sites.utu.fi/hiiskuttua/tutkimus-varmlannin-metsasuomalaisista-kertoo-varhaisten-suomalaisten-uudisasukkaiden-elamasta-ja-kulttuurista/
Tamminen Tapio: Kansankodin pimeämpi puoli
Kustantaja: Atena, painovuosi: 2015, 262 sivua
https://atena.fi/kansankodin-pimeampi-puoli
Kemiläinen Aira: Mongoleja vai germaaneja? Rotuteorioiden suomalaiset
Kustantaja: Suomen Historiallinen Seura, painovuosi:1985, 549 sivua
Kemiläinen Aira Suomalaiset, outo Pohjolan kansa - Rotuteoriat ja kansallinen identiteetti
SHS, 1994, 417 s
Aira Kemiläinen: Kansallisuuskysymyksiä ja rotuasenteita
Kustantaja: Jyväskylän yliopiston historian laitos, painovuosi:1986
Vallenius Erkki: Kansankodin kuokkavieraat - II maailmansodan jälkeen Ruotsiin muuttaneet suomalaiset kaunokirjallisuuden kuvaamina
Kustantaja: SKS, painovuosi:1998, 268 sivua
Korhonen Teppo (toim.): Mitä on suomalaisuus
Kustantaja: Suomen Antropologinen Seura, painovuosi:1993, 178 sivua
Jokisalo Jouko (toim.): Rasismi tieteessä ja politiikassa - Aate- ja oppihistoriallisia esseitä
Kustantaja: Edita, painovuosi:1996, 306 sivua
Skutnabb-Kangas, Tove - Kangas, Ilka ja Kea: Vähemmistö, kieli ja rasismi
Kustantaja: Gaudeamus, painovuosi:1988, 277 sivua
- Anonyymi
Ruotsin hyvyyttä Suomea ja suomalaisia kohtaan hehkutetaan kritiikittömästi. Sen vuoksi on tarpeellista, että mitalin ruma puoli tuodaan myös esiin. Ja sitä rumuutta tosiaan riittää.
- Ruotsalaisuus juurrutetaan Suomeen
- Ruotsi voimistuu - Suomi kurjistuu
- Kalmarin unionin jäänteiden kohtalo
- Uskonpuhdistus ja suomen kirjakielen synty
- Nuijasota suomalaisuuden tappiona
- Talonpojan mitta täyttyy
- Suomalaiset syöstään sotaan
- Paavo Haavikon näkemys
- Kaarle IX:n Suomi-kauna
- Ruotsin metsäsuomalaiset
- Etnistä puhdistusta
- Ruotsin kielipolitiikka 1600-luvun Suomessa
- Talonpoika muonittaa ja talonpoika sotii
- Suomen sorto tehostuu
- Suomalaisten pakkosiirto 1681-82
- Sotaväenotot
- Suomi Ruotsin valtiontaloudessa
- jne... - Anonyymi
Kyllä on outo suomalaiseksi jos liputtaa verisen valloittajan ja Suomen syöjän kunniaksi. Voiko pahempaa suomettumista enää olla.
- Anonyymi
Minä siirryn suruliputukseen tuona päivänä muistellen niitä ehkä 100 000 tai enemmänkin miestä jotka täältä vietiin pakolla Ruotsin sotiin sekä raskaitten verojen takia nälkään ja tauteihin menehtyneitä ihmisiä.
- Anonyymi
Joku heikompi kansa kuin suomalaiset olisi sortunut ja hävinnyt sukupuuttoon Ruotsin imiessä maasta kaiken elinvoiman. Suomalainen ihminen kestää hyvin kovat ajat mutta hyvinä aikoina joskus vähän mopo karkaa.
- Anonyymi
Tämä onkin ihme, ja koskee myös ns. nuorta sukupolvea.
Kun menee hyvin niin pää ei kestä. Puukko pitää lyödä selkään ihan lähimmillekin ihmisille.
- Anonyymi
Kuka asioihin perehtynyt juhlisi Suomen ruotsalaisten päivää liputtamalla? EI EI EI
Tämä kirja on järkyttävää luettavaa Suomen ruotsalaisten luopioiden osalta. Kun katsoo henkilöhakemistoa, niin Nils Meinander esiintyy yli 20:llä eri sivuilla ja aihe on koko ajan sama eli Rauhanoppositio, tietojen toimittaminen Ruotsiin ja sen kautta viholliselle, pakolaishallituksen valmistelu Tukholmaan ja suoranainen vakoilu Suomen hallituksen toimista. Toinen mätäpaise on Laurin Zilliacus, joka taitaa olla Jutankin isukki, jota omatkin piti kirjan mukaan epäluotettavana. Kolmas Suomen ruotsalainen syväkurkku, ja kirjassa usein esiintyvä, on kovana kommunistina tunnettu Atos Wirtanen. Wirtanenhan kertoo omissa muistelmissaan näistä ajoista ja matkoista Tukholmaan. Ylipäätään Suomen ruotsalaisten osuus on silmiinpitävän suuri ja heidän toimintansa röyhkeän maanpetoksellista. Sama meno jatkui sodan jälkeenkin, nyt suoraan rysssien talutusnuorassa Kaulapantatsuhnina ja hyödyllisinä idiootteina!
Henrikin sukulaismies , olisiko peräti setämies, Nils Meinander "omiensa porukassa" eli hyödyllisten idioottien seurassa: Suomen ruotsalaisten, Maalaisliittolaisten ja kommunistien kanssa:
20.7.2009
Osmo Apunen ja Corinna Wolff, Pettureita ja patriootteja. Taistelu Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan suunnasta 1938-1946, SKS, 482 s., Hämeenlinna 2009
https://tuomioja.org/kirjavinkit/2009/07/osmo-apunen-ja-corinna-wolff-pettureita-ja-patriootteja-taistelu-suomen-ulko-ja-puolustuspolitiikan-suunnasta-1938-1946-sks-482-s-hameenlinna-2009/
Pettureita vai patriootteja?
PETTUREITA!
Aivan kuten Ekisedänkin mummo...- Anonyymi
Ruotsinkieliset maanpetturit ovat aina olleet sivuosassa. Tosin heillä oli näkyvä rooli rauhanoppositiossa,
Pajjon enemmän on suomenkielisiä Otto Wille Kuusisesta alkaen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruotsinkieliset maanpetturit ovat aina olleet sivuosassa. Tosin heillä oli näkyvä rooli rauhanoppositiossa,
Pajjon enemmän on suomenkielisiä Otto Wille Kuusisesta alkaen.Mitenkä niin. Julius Sundblomille on oikein patsaskin varustomotuista, maataloustuista ja yritystuilla nauttivalla Ahvenanmaalla. Sundblomin patsasta voidaan verrata Venäjän puoleisiin Kuusisen paitsaisiin. Ahvenanmaan 'vapautuksen' jälkeen olisivat alkaneet houreet erelärannikon ja Kannaksen vapauttamisesta. Viipurissa ja Sortavalassa oli paljon ruotsinkielisiä.
- Anonyymi
Ehdoton antautuminen oli tietänyt tuossa vaiheessa Lapin siviilien joukkotuhoa. Nämä sairaat rasistit olisivat sitten painelleet Ruotsiin. Jokainen rauhanoppositiossa tiesi mitä ehdoton antautuminen tarkoitti. Tsuikov sanoi Hans Krebsille ennen Berliinin joukkopanoja, että Saksa antautuu ilman ehtoja. Ruotsinkielisiä suututti ettei Ahvenanmaa mennyt Ruotsiin ja erittäin kova kauna bäätrefolkia kohtaan jatkui väkevänä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitenkä niin. Julius Sundblomille on oikein patsaskin varustomotuista, maataloustuista ja yritystuilla nauttivalla Ahvenanmaalla. Sundblomin patsasta voidaan verrata Venäjän puoleisiin Kuusisen paitsaisiin. Ahvenanmaan 'vapautuksen' jälkeen olisivat alkaneet houreet erelärannikon ja Kannaksen vapauttamisesta. Viipurissa ja Sortavalassa oli paljon ruotsinkielisiä.
Sundblomin patsaan veistänyt lesbo Toven isä Viktor Jansson oli kova poika Hans Kalmin porukassa lahtaamaan suomalaisia haavoittuneita ja ihaili nuutenkin suomalaisten vuoden 1918 joukkomurhia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sundblomin patsaan veistänyt lesbo Toven isä Viktor Jansson oli kova poika Hans Kalmin porukassa lahtaamaan suomalaisia haavoittuneita ja ihaili nuutenkin suomalaisten vuoden 1918 joukkomurhia.
Onko lukuja , paljonko souti Munsalasta käpykaartia Uumajan lohkolle kesällä -44.
Kesä-heinäkuun kiivaimpien taistelujen aikaan olivat Munsalan venekuljetukset täyskuormitettuja vahvistuksien virratessa lahden yli, jossa odottivat höyryävät lihapadat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko lukuja , paljonko souti Munsalasta käpykaartia Uumajan lohkolle kesällä -44.
Kesä-heinäkuun kiivaimpien taistelujen aikaan olivat Munsalan venekuljetukset täyskuormitettuja vahvistuksien virratessa lahden yli, jossa odottivat höyryävät lihapadat.Joppe Karhunen kertoo Merilentäjät -kirjassaan kuinka Ruotsiin pakenijoita koetettiin metsästää lentokoneilla partioimalla syksyllä 1944. Uumajaan oli kovasti menijöitä.
Munsalan souturit TOP 4 oli tässä järjestyksessä:
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987)
Sivulta 147
1. Närpiö 229 (292)
2. Korsnäs 150 (184)
3. Munsala 137 (148)
4. Vaasa 97 (157)
Yhteensä 613 (781)
Ja sitten lauletaan Heikki Klemetin hengessä, mutta uusin sanoin:
"Ken ompi se kansa, en mainita huoli,
Korsnäs, Närpiö, koko Vaasan puoli,
tuntevat mikä on soutajan suku,
Säntämän yö, sekä Kivisillan vaihe,
Summasta lasten lapsille laulujen aihe,
kunnian miehistä kauhein luku.
Sankarit vaan, niin käy soutamaan."
Sotapoliisin toimintakertomuus touko-elokuu 1944
Niemisen linkit on jo sammuneet, mutta sieltä raporttien tekstit on poimittu aikoinaan.
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?cat=45
Sotapoliisin toimintakertomuus toukokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=478
"Ruotsiin suuntautuva karkuruus sekä virosta tänne saapuvat pakolaiset ovat antaneet meripoliisille jatkuvasti ylimääräistä työtä. Karkaaminen Ruotsiin tapahtuu pääasiallisesti Merenkurkun seuduilta ja suuremman osan sinne menneistä muodostavat pohjanlahden rannikkopitäjien väestö. Niinpä Siipyystä on kuluneen toukokuun aikana paennut Ruotsiin 22 henkilöä (joista sotilaita 5), Munsalasta 25 (sotilaita 21), Närpiöstä 8 (sotilaita 5), Pietarsaaresta 22 (sotilaita 20), Kristiinasta 7 ja Oravaisesta 7, eli yhteensä 91, joista sotilashenkilöitä 50"
Sotapoliisin toimintakertomus kesäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=472
"Ruotsiin suuntautuva karkuruus antoi sen sijaan meripoliisille jatkuvasti ylimääräistä työtä. Ylimenot tapahtuivat nytkin pääasiallisesti Merenkurkun seuduilta ja menijät olivat suurimmalta osaltaan rannikkopitäjien väestöä. Ahvenanmaalta on todettu paenneen sota-aikana kaikkiaan 112 henkilöä (joista 5 sotilaita). Pohjoisemmalta rannikkoalueelta on todettu lähteneen n. 100. kaikkiaan 56 siviilihenkilöä ja 19 sotilasta on saatu pakomatkalla pidätetyksi. Ruotsiin luvattomasti yrittäneitä virolaisia on pidätetty 20."
Sotapoliisin toimintakertomus heinäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=502
"Karkuruus ruotsiin on edelleenkin jatkunut runsaana. Esimerkkinä mainittakoon, että n. 90 % kaikista niistä, jotka saivat lomaa Kolarin ja Enontekiön kuntiin, karkasivat Ruotsiin. Myöskin muihin Tornionjokilaakson kuntiin lomaa saaneista teki huomattava osa samoin ja palvelukseenastumismääräyksen saaneista tämän seudun miehistä suuri joukko seurasi esimerkkiä. M.m. Enonteköstä karkasi 30.7.1944 Ruotsiin kolme veljestä, jotka olivat saaneet lomaa neljännen veljensä sankarihautajaisiin. Karkulaiset eivät tiettävästi läheskään kaikki ilmoittaudu Ruotsin viranomaisille, koska pelkäävät joutuvansa keskitysleireihin, vaan oleskelevat sukulaistensa ja tuttaviensa luona rajaseudun syrjäkylissä. On oletettavissa, että he talven tullen siirtyvät Suomen puolelle metsäkaartilaisiksi. – Vastatoimenpiteeksi ehdottaa Er.SPol.Os., että kaikki lomat Lapin läänin läntiselle matkustuskieltoalueelle kiellettäisiin sekä että vastaisuudessa Tornionjokilaaksosta palvelukseen kutsutuille reserviläisille ei lähetettäisi palvelukseenastumismääräystä poliisiviranomaisten toimesta, vaan ne annettaisiin osaston Torniossa sijaitsevalle asemakomennuskunnalle, joka noutaisi miehet palvelukseen." -
"Ahvenanmaalle suuntautunut matkustusliikenne väheni kuukauden aikana huomattavasti. Heinäkuussa myönnettyjen lupien lukumäärä oli vain 511 vastaavan luvun ollessa kesäkuussa 846."
Sotapoliisin toimintakatsaus elokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=610
"Karkuruutta Ruotsiin jatkui edelleenkin, joskin vähentyneenä. Valvonnan tehostamisella sekä yhteistoiminnalla muiden viranomaisten kanssa saatiin joukko karkureita sekä neljä ammattimaisesti näitä Ruotsiin kuljettanutta henkilöä pidätetyksi.
Pakolaisliikenne Ahvenanmaalta Ruotsiin loppui melkein kokonaan. Ainoastaan yhden nuorukaisen todettiin lähteneen luvatta maasta. Sen sijaan arviolta 750–800 henkilöä, joista huomattava osa sotilaita, pitkin Pohjanlahden rannikkoa on siirtynyt luvattomasti Ruotsin puolelle. Eniten näitä tapauksia Korsnäs´in, Närpiön, Koivulahden ja Munsalan pitäjissä. Kun vahvistetusta vartioinnista huolimatta rajanylitys kasvoi, ryhdyttiin epäilyttävissä tapauksissa takavarikoimaan moottoriveneitä tai poistamaan niistä koneosia."
- Anonyymi
Eniten minua ihmetyttää sellainen asia, että lähes kaikkea on viime sodista tutkittu ja väitöskirjoja väsätty, MUTTA karkuruutta Ruotsiin ei ole tutkittu käytännössä laisinkaan. Suomenkielisenä et löydä juuri mitään kirjoja aiheesta.
Flykten västerut -kirjassa, jota muuten vielä saa ainakin nettikirjakaupoista, on asiaa käsitelty hieman laajemmin. Luultavasti kirja on useimmille tuttu eräistä sitaateista, mutta jos ei ole, niin tuolta sen saat kätevästi Adlibris.com:sta.
Siinäpä onkin kirjan verran asiaa rannikon karkuruudesta, eli siinä kerrotaan melko tarkkaan paljonko rantahurreja souteli Ruotsiin ja mistä minne mentiin. Siinä on taulukot kylittäin. Närpiö sekä Munsala oli kaikkein suurimmat lähtöpaikat tai -kylät. Pitäisi oikeastaan perustaa Närpiön soutukerho tuon Munsalan soutukerhon rinnalle!
TOP 4 oli tässä järjestyksessä:
Sivulta 147
1. Närpiö 229 (292)
2. Kornäs 150 (184)
3. Munsala 137 (148)
4. Vaasa 97 (157)
Koko lista kaikkiaan 1257 ja kaikki ryhmät yhteensä (1647)
Suluissa on mainitu kaikki taulukon ryhmät yhteensä. En viitsi kaikkia kirjoittaa.
Sivulla 145 on taulukko, jossa on listattu karanneet kuukausittain. Elokuu 1944 oli kaiken kaikkiaan kovinta muuttoaikaa länteen. Närpiöstä tosin mentin eniten kesäkuussa 1944. Korsnäsistä mentiin eniten heinäkuussa ja Munsalasta elokuussa 1944.
Nämä luvut on siis ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Niitä naisia ja lapsia oli melko vähän vaikka ne muistetaankin mainita. Sivulla 150 on tilastoja maasta lähteneistä.
Ruotsinkielisiä miehiä oli 954, naisia 177, lapsia 156 ja yhteensä 1287 eli 64%
Suomenkielisiä miehiä oli 561, naisia 92, lapsia 70 ja yhteensä 723 eli 36%
Yhteensä miehiä 1515, naisia 269 ja lapsia 226 ja kaikkiaan 2010 eli 100%
Kirjaa saa vielä kaupoista vaikka se on julkaistu jo 1987. Ainakin nettikirjakaupoista sitä löytyy tuolta:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9519601201
Andersen, Matts: Flykten västerut. Sahlgren Förlag, 1987. ISBN 9519601201.
Matts Andersenin kirjassa sanotaan (s.144) mm. näin:
"Syyskuun 19. päivään 1944 mennessä oli Ruotsissa rekisteröity yhteensä 2025 Suomesta kevään ja kesän aikana tullutta pakolaista. Näistä tulivat 62 prosenttia, eli 1257 henkilöä ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Pohjanmaalla".
Tässä Andersenin alkuteksti (Flykten västerut s. 144)
"Fram till den 19 september 1944, dagen för vapenstilleståndets undertecknande, registrerades i Sverige sammanlagt 2025 flyktningar ankomna från Finland under våren och sommaren. Av dessa kom sammanlagt 62 procent eller 1257 personer från svenska och tvåspråkiga orter i Österbotten.
Från tio kommuner lyckades mera än 1% av befolkningen fly, Munsala och Korsnäs hade högsta flyktprocenten, medan det största antalet flyktningar kom från Närpes. Från flera österbottniska kommuner flydde ingen: Öja, Nedervetil, Kronoby, Terjärv, Purmo, Nykarleby stad och Björköby. (Se tabell i sidan 145.)"
Jukka Kulomaan väitöskirjassa kerrotaan näin:
Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan sivujen 339-341 mukaan Uumajassa oli keväällä 1945 peräti 800 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa suomalaista miestä ja näistä 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta!
Tämä Suomen "isänmaallisuusvyöhyke" eli hurrien asuttama rantakaistale on noin 300 km pitkä Vaasan kahtapuolen eli Kokkolasta Kristiinankaupunkiin ja hieman siitä ohikin eli aina Siipyyhyn saakka.- Anonyymi
Karkuruudella Ruotsiin ei kesällä -44 ollut suurtakaan merkitystä. Suomen kohtalot ratkaistiin ihan muualla.Ruotsinkieliset sotilaat taistelivat kuten muutkin.
Ruotsinkielisiä suomalaisia ja Ruotsia vihaaville ihmisille aihe on tietysti kiitollinen.
Asian jatkuva toistaminen saa sen tuntumaan yhtä merkittävältä kuin Englannin "sodankäynnin" Suomea vastaan.
Kyse on länsimaita ja myös Ruotsia koskevasta vihanlietsonnasta osana kybersotaa.
Tuskin asianomaiset edes käsittävät,missä ovat mukana. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Karkuruudella Ruotsiin ei kesällä -44 ollut suurtakaan merkitystä. Suomen kohtalot ratkaistiin ihan muualla.Ruotsinkieliset sotilaat taistelivat kuten muutkin.
Ruotsinkielisiä suomalaisia ja Ruotsia vihaaville ihmisille aihe on tietysti kiitollinen.
Asian jatkuva toistaminen saa sen tuntumaan yhtä merkittävältä kuin Englannin "sodankäynnin" Suomea vastaan.
Kyse on länsimaita ja myös Ruotsia koskevasta vihanlietsonnasta osana kybersotaa.
Tuskin asianomaiset edes käsittävät,missä ovat mukana.Ei läntisiä maita tai Turkkia tai Kiinaakaan saa arvostella, se on sotaa. Venäjää saa arvostella ja pitääkin, se on vuorostaan rauhanpolitiikkaa. Jos milloin syitä ei löydy niin ainahan voi jotain keksiä, kaivaa vaikka esiin Stalinin synnit ja vääntää nekin venäläisten synneiksi.
Ruotsia pitää kehua ja esitellä pelkkänä hyvyytenä Suomen kansaa kohtaan sekin kun miehet ja varallisuus vietiin sotiin jotka rikastuttivat emämaa Ruotsia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei läntisiä maita tai Turkkia tai Kiinaakaan saa arvostella, se on sotaa. Venäjää saa arvostella ja pitääkin, se on vuorostaan rauhanpolitiikkaa. Jos milloin syitä ei löydy niin ainahan voi jotain keksiä, kaivaa vaikka esiin Stalinin synnit ja vääntää nekin venäläisten synneiksi.
Ruotsia pitää kehua ja esitellä pelkkänä hyvyytenä Suomen kansaa kohtaan sekin kun miehet ja varallisuus vietiin sotiin jotka rikastuttivat emämaa Ruotsia.Totta, Ruotsin sotien sotasaaliit menivät pääosin Tukholmaan ja muihin Ruotsin kaupunkeihin. Lieneekö Suomi, edes Turkukaan, saanut yhtään mitään. Silti eräät jaksavat kuvata sitä onnenaikana.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta, Ruotsin sotien sotasaaliit menivät pääosin Tukholmaan ja muihin Ruotsin kaupunkeihin. Lieneekö Suomi, edes Turkukaan, saanut yhtään mitään. Silti eräät jaksavat kuvata sitä onnenaikana.
Suomalaiset saivat vielä vaivoikseen paskoruotsin.
- Anonyymi
Suomihan olisi tukehtunut köyhyyteen 1960- ja 70-luvuiilla ellei Ruotsi olisi vetänyt meidän porukkaa töihin. Hakkapeliitat menivät sinne nauttimaan bullekaffea, kun kotona ei ollut mitään.
- Anonyymi
Suomi köyhtyi hirveästi Ruotsia puolustaessaan. Ruotsi sen sijaan sai maksuna rautamalmista lähes kaikki koko Saksan miehittämän Euroopan varannot. Siinä on iso ero.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1822128
Oletko ymmärtänyt
Oletko ymmärtänyt jotain kaivatustasi lähiaikoina tai oletko muuttanut mielipidettäsi kaivatustasi?1641846Sanna Ukkolan kolumni: Rautarouva, joka unohti joukkonsa - Riikka Purran pitäisi katsoa peiliin
"Historialliset tappiot eivät synny vahingossa. Ne syntyvät, kun johtaja unohtaa, ketä hänen piti palvella, kirjoittaa I461816- 1231523
Liian paljon hylättyjä ääniä
Ottakaa avustaja mukaan jos ette osaa äänestää oikein. Moni varmaan sekosi kahden listan ja lipun takia. Oliko tarkoitus1711341Ikäero suhteessa
Huomasin äsken Iltalehden tuoreen artikkelin, jossa kerrottiin, että vain 5% parisuhteista on yli 10v ikäero. Millaisia621338Tiedän kyllä sen
Että käyt täällä. En kuvittelisi sellaista asiaa. Tiedän kyllä senkin, että olet ainakin ollut minusta kiinnostunut. Sen761166- 711001
Ähtärin vaalitulos ja nyt neuvottelut alkavat
Keskusta voitti yhden paikan Ähtärissä kun oli hyvin ehdokkaita ( 32) ja kansanedustaja veturina keräämässä ääniä. P29987- 15939