kuuromykän pinna

Jos se vaikka oli myös mykkä?

tiiä häntä kirjoitti:

Jos se vaikka oli myös mykkä?

Todennäköisesti hän oli SYNTYMÄ- tai VARHAISKUURO = KUURO, eli joko syntymästään asti kuuro tai ennen puheenoppimisikää kuuroutunut henkilö. Näitä henkilöitä kutsutaan usein virheellisesti kuuromykiksi mikä nimitys on väärinkäsitys ja kuuroista jopa erittäin loukkaava. Kielitaidottomuus ei ole mykkyyttä! He vaan eivät osaa puhekieltä kun eivät ole sitä koskaan kuulleet. Jotkut toki puhuvat kohtalasen hyvinkin mutta jotkut eivät käytä ääntä juuri ollenkaan. MITÄÄN LISÄVAMMAA HEILLÄ EI OLE JONKA NIMI OLISI 'MYKKYYS'!
Kuurojen oma kieli on viittomakieli.

Syntymäkuuroja, eli viittomakielisiä kuuroja on Suomessa n. 6000.

Hyvin puhekieltä hallitsevat kuurot ovat yleensä KUUROUTUNEITA. Ihminen voi myöhemmällä iällä, puhekielen jo opittuaan kuuroutua jonkin sairauden tai vamman perusteella mutta tällainen hlö ei menetä puhetaitoaan tai -kykyään vaikka ääni ja intonaatio usein ajan myötä jonkun verran usein muuttuvatkin.
Kuuroutuneet eivät myöskään yleensä käytä viittomakieltä. Jotkut kuuroutuneet ovat tosin opetelleet viittomakieltä koska se tulkkausmenetelmänä on kaikkein nopein.
He kuitenkin siis itse osaavat puhua mutta ovat opetelleet vastaanottamaan viittomista, ja huom! viitottua suomenkieltä eli viitottua puhetta, ei kuurojen omaa kieltä viittomakieltä.

Kuuroutuneita on maassamme karkeasti n. 2000. (Tässä ryhmässä ei ole mukana iän myötä kuuroutuneet vanhukset)

Viittomakieli ja viitottu puhe on kaksi eri asiaa.

Kuurot käyttävät itse itsestään nimitystä 'kuuro', ei esimerkiksi sanaa 'kuulovammainen' joten puhukaamme siis me kuulevatkin 'kuuroista' ja tarkoittakaamme sillä viittomakielistä henkilöä. Viittomakieliset kuurot eivät koe itseään vammaisiksi koska he eivät ole oman kokemuksensa mukaan mitenkään 'sairaita', kuulon puuttuminen on heille pikemminkin 'ominaisuus'.

Kuulovammaisia on Suomessa kaikenkaikkiaan n. 300.000. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki lievästä kuulon alenemasta , vaikeaan kuulovammaan ja kuurouteen.

Tietää-nää-jutut kirjoitti:

Todennäköisesti hän oli SYNTYMÄ- tai VARHAISKUURO = KUURO, eli joko syntymästään asti kuuro tai ennen puheenoppimisikää kuuroutunut henkilö. Näitä henkilöitä kutsutaan usein virheellisesti kuuromykiksi mikä nimitys on väärinkäsitys ja kuuroista jopa erittäin loukkaava. Kielitaidottomuus ei ole mykkyyttä! He vaan eivät osaa puhekieltä kun eivät ole sitä koskaan kuulleet. Jotkut toki puhuvat kohtalasen hyvinkin mutta jotkut eivät käytä ääntä juuri ollenkaan. MITÄÄN LISÄVAMMAA HEILLÄ EI OLE JONKA NIMI OLISI 'MYKKYYS'!
Kuurojen oma kieli on viittomakieli.

Syntymäkuuroja, eli viittomakielisiä kuuroja on Suomessa n. 6000.

Hyvin puhekieltä hallitsevat kuurot ovat yleensä KUUROUTUNEITA. Ihminen voi myöhemmällä iällä, puhekielen jo opittuaan kuuroutua jonkin sairauden tai vamman perusteella mutta tällainen hlö ei menetä puhetaitoaan tai -kykyään vaikka ääni ja intonaatio usein ajan myötä jonkun verran usein muuttuvatkin.
Kuuroutuneet eivät myöskään yleensä käytä viittomakieltä. Jotkut kuuroutuneet ovat tosin opetelleet viittomakieltä koska se tulkkausmenetelmänä on kaikkein nopein.
He kuitenkin siis itse osaavat puhua mutta ovat opetelleet vastaanottamaan viittomista, ja huom! viitottua suomenkieltä eli viitottua puhetta, ei kuurojen omaa kieltä viittomakieltä.

Kuuroutuneita on maassamme karkeasti n. 2000. (Tässä ryhmässä ei ole mukana iän myötä kuuroutuneet vanhukset)

Viittomakieli ja viitottu puhe on kaksi eri asiaa.

Kuurot käyttävät itse itsestään nimitystä 'kuuro', ei esimerkiksi sanaa 'kuulovammainen' joten puhukaamme siis me kuulevatkin 'kuuroista' ja tarkoittakaamme sillä viittomakielistä henkilöä. Viittomakieliset kuurot eivät koe itseään vammaisiksi koska he eivät ole oman kokemuksensa mukaan mitenkään 'sairaita', kuulon puuttuminen on heille pikemminkin 'ominaisuus'.

Kuulovammaisia on Suomessa kaikenkaikkiaan n. 300.000. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki lievästä kuulon alenemasta , vaikeaan kuulovammaan ja kuurouteen.

Lue lisää

Kuuro-sanan melkein ymmärrän, mutta mykkää en!

Sanakirjan mukaan mykkä = puhekyvytön, sanaton, puhumaton, äänetön.

Eli onko tämä nyt jotenkin väärin?

Tuon sanakirjamääritelmän mukaan voisi päätellä, että viittomakieltä käyttävä äänetön ihminen on 'mykkä'.

S- ja r-vikainen kirjoitti:

Kuuro-sanan melkein ymmärrän, mutta mykkää en!

Sanakirjan mukaan mykkä = puhekyvytön, sanaton, puhumaton, äänetön.

Eli onko tämä nyt jotenkin väärin?

Tuon sanakirjamääritelmän mukaan voisi päätellä, että viittomakieltä käyttävä äänetön ihminen on 'mykkä'.

Lue lisää

ei taida olla hyvä.
En ole vielä selaillut muita hakupalvelimia, uskoakseni löydät Googlen avulla tuoreempaa tietoa.
Toivottavasti tulee muilta aktiivisilta tiedon kerääjiltä kommentteja. Jotka hakevat paljon tietoja Googlen tai hakupalvelimen kautta. Itse en ole oikein aktiivinen, sori.
SIIS mikä määritelmä on MYKKÄ? Vailla vuorovaikutusta apuvälineen avulla tai käsillä? Itse mielestäni mykkä on se, jolla ei ole kieltä tai oikeastaan leikattu kieliosa pois vaitiolon varmuuden vuoksi(historia tai sairaus). Silti vuorovaikutus toimii hienosti muulla tavoin. Äsh, jään miettimään mykkä-sanaa... No niin, sanon vaan että sana kuuromykkä loukkaa. Meinaan vaan että ihmisten tietoisuus poikkeavasta ihmisestä on niin rajoittavaa, täynnä ennakkoluuloa, ei uskalleta ottaa riskejä tutustua poikkeavaan ihmiseen. Tietenkin tuo mykkä- määrittelyn tuominen on hyväksi, että voi tapella rehellisesti ja asiaan tuntemuksensa esille. Kaikenlaiset ajatukset ovat aina tervetulleita! Sanoo itse syntymäkuuro! Ei millään pahalla, jään kuulostelemaan.

S- ja r-vikainen kirjoitti:

Kuuro-sanan melkein ymmärrän, mutta mykkää en!

Sanakirjan mukaan mykkä = puhekyvytön, sanaton, puhumaton, äänetön.

Eli onko tämä nyt jotenkin väärin?

Tuon sanakirjamääritelmän mukaan voisi päätellä, että viittomakieltä käyttävä äänetön ihminen on 'mykkä'.

Lue lisää

Ei kuurot voi olla mykkiä, koska he nauravat ÄÄNEEN.. ja myös itkevät ÄÄNEEN.. Joten mykkyydestä EI VOI olla tässä tapauksessa kyseessä!

Tietää-nää-jutut kirjoitti:

Todennäköisesti hän oli SYNTYMÄ- tai VARHAISKUURO = KUURO, eli joko syntymästään asti kuuro tai ennen puheenoppimisikää kuuroutunut henkilö. Näitä henkilöitä kutsutaan usein virheellisesti kuuromykiksi mikä nimitys on väärinkäsitys ja kuuroista jopa erittäin loukkaava. Kielitaidottomuus ei ole mykkyyttä! He vaan eivät osaa puhekieltä kun eivät ole sitä koskaan kuulleet. Jotkut toki puhuvat kohtalasen hyvinkin mutta jotkut eivät käytä ääntä juuri ollenkaan. MITÄÄN LISÄVAMMAA HEILLÄ EI OLE JONKA NIMI OLISI 'MYKKYYS'!
Kuurojen oma kieli on viittomakieli.

Syntymäkuuroja, eli viittomakielisiä kuuroja on Suomessa n. 6000.

Hyvin puhekieltä hallitsevat kuurot ovat yleensä KUUROUTUNEITA. Ihminen voi myöhemmällä iällä, puhekielen jo opittuaan kuuroutua jonkin sairauden tai vamman perusteella mutta tällainen hlö ei menetä puhetaitoaan tai -kykyään vaikka ääni ja intonaatio usein ajan myötä jonkun verran usein muuttuvatkin.
Kuuroutuneet eivät myöskään yleensä käytä viittomakieltä. Jotkut kuuroutuneet ovat tosin opetelleet viittomakieltä koska se tulkkausmenetelmänä on kaikkein nopein.
He kuitenkin siis itse osaavat puhua mutta ovat opetelleet vastaanottamaan viittomista, ja huom! viitottua suomenkieltä eli viitottua puhetta, ei kuurojen omaa kieltä viittomakieltä.

Kuuroutuneita on maassamme karkeasti n. 2000. (Tässä ryhmässä ei ole mukana iän myötä kuuroutuneet vanhukset)

Viittomakieli ja viitottu puhe on kaksi eri asiaa.

Kuurot käyttävät itse itsestään nimitystä 'kuuro', ei esimerkiksi sanaa 'kuulovammainen' joten puhukaamme siis me kuulevatkin 'kuuroista' ja tarkoittakaamme sillä viittomakielistä henkilöä. Viittomakieliset kuurot eivät koe itseään vammaisiksi koska he eivät ole oman kokemuksensa mukaan mitenkään 'sairaita', kuulon puuttuminen on heille pikemminkin 'ominaisuus'.

Kuulovammaisia on Suomessa kaikenkaikkiaan n. 300.000. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki lievästä kuulon alenemasta , vaikeaan kuulovammaan ja kuurouteen.

Lue lisää

Niinpä. Termeistä voidaan kiistellä mutta yksi tosiseikka on olemassa; nimittäin se, että kuurot nostavat heille yhteiskunnan myöntämää verotonta vammaistukea. Tämä ei oikein sovi siihen kuvaan, että kuurot pitävät itseään kielivähemmistönä eivätkä kuulovammaisina. Samalla logiikalla myös muut kielivähemmistömme ovat oikeutettuja vammaistukeen.

Lyhyesti: jos olet kuuro etkä pidä itseäsi vammaisena, miksi sitten nostat vammaistukea?

Schroeder kirjoitti:

Niinpä. Termeistä voidaan kiistellä mutta yksi tosiseikka on olemassa; nimittäin se, että kuurot nostavat heille yhteiskunnan myöntämää verotonta vammaistukea. Tämä ei oikein sovi siihen kuvaan, että kuurot pitävät itseään kielivähemmistönä eivätkä kuulovammaisina. Samalla logiikalla myös muut kielivähemmistömme ovat oikeutettuja vammaistukeen.

Lyhyesti: jos olet kuuro etkä pidä itseäsi vammaisena, miksi sitten nostat vammaistukea?

Lue lisää

Huh että miten kovasti inhoan kuuromykkä-sanaa! Vähän aikaa sitten jouduin sairaalaan.. Arvaapas mitä, huomasin potilaspapereistani, että siinä on lisäys "kuuromykkä"... (Sairaala on vielä HYKS!!!) Luulisi, että olisivat jotenkin ajan tasalla. Olin niin surkeassa kunnossa, etten jaksanut huomauttaa asiasta.. Nyt harmittaa, etten tehnyt niin, no ei voi mitään... :P

Schroeder kirjoitti:

Niinpä. Termeistä voidaan kiistellä mutta yksi tosiseikka on olemassa; nimittäin se, että kuurot nostavat heille yhteiskunnan myöntämää verotonta vammaistukea. Tämä ei oikein sovi siihen kuvaan, että kuurot pitävät itseään kielivähemmistönä eivätkä kuulovammaisina. Samalla logiikalla myös muut kielivähemmistömme ovat oikeutettuja vammaistukeen.

Lyhyesti: jos olet kuuro etkä pidä itseäsi vammaisena, miksi sitten nostat vammaistukea?

Lue lisää

Muista kuuroista en sitten tiedä. Mutta minä itse huonokuuloisena ajattelen kyllä, että minulla on ns.vamma, vaikka se ei ole fyysisesti näkyvää kuin se, että olen kuulovammainen. Paitsi se, että käytän kuulolaitetta.

Ihan kaikki eivät saa vammaistukea,koska katsotaan yleensä kuulokäyrien perusteella saadaanko joko alinta, takautuvaa vai ei mitään vammaistukea. Tiedän kyllä joitakin kuuron identiteetin omaavia huonokuuloisia ihmisiä, jotka eivät saa yhtään mitään.

Tiedän myös sen,että jotkut implantoitujen lasten vanhemmat ovat anonneet verotonta hoitotukea (lue:sievoisia summia todellakin kuin vammaistukeakin), vaikka moni vanhemmista sanoo, että heidän implantoidut lapset ovat lievästi huonokuuloisia. Kyllä se pistääkin miettimään, että miksi he itse menivät anomaan hoitotukea, vaikkeivat pidä omia implantoituja kuuroja lapsiaan ns.vammaisina. Tai saatikka myöntää sitä, että heidän lapsensa on AINA kuuro implantista huolimatta. Tästä on sitten turha yrittää kiistellä, koska olen saanut tästä tietoja todella luotettavasta lähteestä: LapCi Ry:stä.

Schroeder kirjoitti:

Niinpä. Termeistä voidaan kiistellä mutta yksi tosiseikka on olemassa; nimittäin se, että kuurot nostavat heille yhteiskunnan myöntämää verotonta vammaistukea. Tämä ei oikein sovi siihen kuvaan, että kuurot pitävät itseään kielivähemmistönä eivätkä kuulovammaisina. Samalla logiikalla myös muut kielivähemmistömme ovat oikeutettuja vammaistukeen.

Lyhyesti: jos olet kuuro etkä pidä itseäsi vammaisena, miksi sitten nostat vammaistukea?

Lue lisää

Olen menettänyt kuuloni lapsena, korvalääkärin mukaan olen vaikeasti huonokuuloinen, elikkä olen siis kuulovammainen.

Vammaistuki tulee, valtio maksaa porrastettua vammaistukea kuulokäyrän mukaan: ei-mitään vammaistukea, alinta, keskimäärintä ja ylintä.

Vaikka olen viittomakielinen kuuro ihminen, en pidä itseäni kuulovammaisena. Minulla on piilovamma elikkä korvissa on vamma.

Mutta osaan puhua sujuvasti kuulevien maailmassa ja kommunikoin puheella kuulevien ihmisten kanssa.
Luen huulilta, suurimman osan hyvin.

Mutta silti äidinkieleni on viittomakieli.