en ymmärrä mitä teen.. kesällä otin vastaan kristuksen, sitten sain koneeni takaisin ja jäin taas koukkuun erääseen nettipeliin. tuota ennen tunsin jeesuksen ja olisin ollut valmis kuolemaankin vaikka hänen puolestaan
mutta sitten, halusin nimen omaan pelata vain sitä peliä ja yritin kehitellä vaikka minkä laisia tekosyitä sen pelaamiseen, yritin pitkittää selittämällä että kohta, haluan pelata vain vielä vähän ja haluan saavuttaa sen ja sen..
niin siinä sitten kävi että huomasin kuinka saatana alkoi saada otetta ja päätin että on parasta lopettaa kyseinen peli
noh sitten tuli muita pelejä ja niidenkin kansas minulla oli omat taisteluni.
loppujen lopuksi siinä yritin koko ajan pyytää herraa olemaan kärsivällinen kanssani mutta samalla saatana sai jatkaa työtään minussa ja ei siitä mitään tullut.
olen nyt poistanut joka ikisen pelini koneelta ja jos minulla vielä jokin peli niin en sitä pelaa.
kuitenkin kyseisestä kierteestsä jäi jälkensä, sillä en tullut silloin kun jeesus pyysi koska halusin pelata mieluumin peliä kuin seurata jeesusta.
nyt haluaisin seurata jeesusta mutta huomasin juuri että olen kovettanut sydämeni ja kaikki rukoukset mitä sanon tuntuvat turhilta ja niin ne varmaan ovatkin.
paremmin voisin kuvailla niin, että pakenen jeesusta. äskön huomasin että hän näki minut mutta hänen ääretön rakkautensa sai minut häpeämään itseäni ja kieltämään syntini vaikka ne tunnustan päivittäin ja automaattisesti pakenin.
en tiedä kestänkö tätä enää kauaa - vain se, että tiedän, että joudun helvettiin hyvin pahalle paikalle jos teen itsemurhan, estää minua sen tekemästä(sillä olen kuullut evankeliumin ja nähnyt jeesuksen mutta hylännyt kummatkin), sekä myöskin tiedän että kun mietin itsemurhan tekoa niin minulle ei sille löytyisi ainoatakaan kunnon syytä. minä itse olen syypää
voin yrittää rukoilla mutta jeesus ja minä tiedän että sydämmessäni en sitä halua/tarkoita koska olen sydämeni sulkenut. en haluaisi sulkea sitä. mutta siitä on enemmänkin tullut automaattista. häpeän ja pelkään vapahtajani läsnäoloa.
tämänkin kirjoittaminen sai oloni tuntemaan vieläkin pahemmaksi, se ei tunnu oikealta. kuitenkin toivon että joku voisi minua auttaa, sillä en osaa kohdata jeesusta!
pyytäisin sinua joka luit tämän rukoilemaan puolestani - mutta jotenkin se tuntuu väärältä, ehkä siksi että sydämessäni en sitä halua.. miten kummassa voisin kohdata oman sydämeni ja oman kieltäytymiseni ja kääntää sen päinvastaiseksi?
auttakaa
18
424
Vastaukset
välttämättä jonkun luotettavan ihmisen rinnallesi, joka tukee sinua pääsemään irti addiktiosta. Ilman tukea ei kukaan onnistu vaan joutuu yhä pahenevaan itsesyytösten kierteeseen. Se, että pyydät apua, on Pyhän Hengen vaikutusta sinussa. Lue Room 7:7-25
"Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas. Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien." 1 joh 2:1-2- on niin paha olla
syytökseni ovat tosia sillä olen rikkonut taivasta vastaan ja kaikki syntini tulevat ilmi jeesuksen kristuksen valossa! en koe että muille kertominen auttaisi(en ymmärrä miksi tätäkään tein - tämähän lisää jo tarpeeksi suurta epäluottamistani jumalaa kohtaan) joskin eräälle ystävälleni kerroin ,mutta lähinnä siinä mielessä että halusin pelastaa hänet jos sydämeni on jotenkin lukossa enkä voi itseäni pelastaa niin haluan ainakin antaa pari viisauden sanaa ystävilleni.
tosiaan. uskon sen, että hän on sovittanut minun syntini. uskon sen. mutta jostain kumman syystä tässä minun halu ja himokierteessäni sai sydämeni kovettumaan ja minusta tuntuu kuin se olisi pyörivä kivisimpukka. simpukka kuvastaa sitä minkämuotoisen solmun olen itselleni solminut ja pyöriminen jatkuvaa pakenemista.
mieleltäni en haluaisi paeta, mutta kun rukoilen ja tunnustelen sydäntäni, huomaan etten tarkoita sitä sydämmessäni.
siksi minulla on paha olla. tuntuu kuin valehtelisin jatkuvasti. tämäkin tuntuu niin hyödyttömältä.
se, että pyydän apua ei tosiaankaan ole pyhän hengen vaikutusta! jos pyhä henki olisi minussa, niin mitä apua enään tarvitsisinkaan.
kuten sanoin, olen kehittänyt mekanismin itselleni peittääkseni sen ainaisen pelihimon mistä en pystynyt luopumaan kun kristus kolkutti sydämeeni. kuten jo selitin, mieleltäni haluaisin palata kristuksen luo ja saada syntini anteeksi. mutta samaan aikaan tämä mekanismi, minkä tosiaankin saatanan avulla suurimmaksi osaksi tahtomattani, mutta minkä tämään maailman sitoutumisen vuoksi osaksi myös tahdollani tapahtui. tämä mekanismi siis pakenee kristusta ja tekee kaikki sanani tarpeettomiksi sillä mieleni puhuu sydäntä vastaan. vähän sama juttu kun valehdellessa. niin, minä valehtelen itselleni ja kristukselle, mutta tosin tahtomattani.
tuntuu tosi pahalta ja oudolta. alan jo kadottamaan tuota tunnetta ja huomaan kuinka maailma vetää minua mukanaan kun turvauduin maailman apuun jumalan sijasta. hyvän ja pahan tuntoni lannistuvat entisestään on niin paha olla kirjoitti:
syytökseni ovat tosia sillä olen rikkonut taivasta vastaan ja kaikki syntini tulevat ilmi jeesuksen kristuksen valossa! en koe että muille kertominen auttaisi(en ymmärrä miksi tätäkään tein - tämähän lisää jo tarpeeksi suurta epäluottamistani jumalaa kohtaan) joskin eräälle ystävälleni kerroin ,mutta lähinnä siinä mielessä että halusin pelastaa hänet jos sydämeni on jotenkin lukossa enkä voi itseäni pelastaa niin haluan ainakin antaa pari viisauden sanaa ystävilleni.
tosiaan. uskon sen, että hän on sovittanut minun syntini. uskon sen. mutta jostain kumman syystä tässä minun halu ja himokierteessäni sai sydämeni kovettumaan ja minusta tuntuu kuin se olisi pyörivä kivisimpukka. simpukka kuvastaa sitä minkämuotoisen solmun olen itselleni solminut ja pyöriminen jatkuvaa pakenemista.
mieleltäni en haluaisi paeta, mutta kun rukoilen ja tunnustelen sydäntäni, huomaan etten tarkoita sitä sydämmessäni.
siksi minulla on paha olla. tuntuu kuin valehtelisin jatkuvasti. tämäkin tuntuu niin hyödyttömältä.
se, että pyydän apua ei tosiaankaan ole pyhän hengen vaikutusta! jos pyhä henki olisi minussa, niin mitä apua enään tarvitsisinkaan.
kuten sanoin, olen kehittänyt mekanismin itselleni peittääkseni sen ainaisen pelihimon mistä en pystynyt luopumaan kun kristus kolkutti sydämeeni. kuten jo selitin, mieleltäni haluaisin palata kristuksen luo ja saada syntini anteeksi. mutta samaan aikaan tämä mekanismi, minkä tosiaankin saatanan avulla suurimmaksi osaksi tahtomattani, mutta minkä tämään maailman sitoutumisen vuoksi osaksi myös tahdollani tapahtui. tämä mekanismi siis pakenee kristusta ja tekee kaikki sanani tarpeettomiksi sillä mieleni puhuu sydäntä vastaan. vähän sama juttu kun valehdellessa. niin, minä valehtelen itselleni ja kristukselle, mutta tosin tahtomattani.
tuntuu tosi pahalta ja oudolta. alan jo kadottamaan tuota tunnetta ja huomaan kuinka maailma vetää minua mukanaan kun turvauduin maailman apuun jumalan sijasta. hyvän ja pahan tuntoni lannistuvat entisestäänkoska katselet vain omia tekemisiäsi ja mittaat uskoasi tunteilla.
Muista että aina on toivoa. En osaa sanoa paljoakaan, koska en ole ollut tuollaisessa tilanteessa. Uskon kuitenkin Jumalan Sanaan:
Matt. 7:8
"Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan."
Odota Herraa. Rukoile. Jumalan armo ja rakkaus käy yli meidän ymmärryksemme.- jósette
Oli upea päätös poistaa pelit koneeltasi, koska sinulle oli alkanut muodostua riippuvuus niihin.
Sitten iloinen tiedotus sinulle Jumala ei hylkää Hän ei kutsumistaan kadu. Raamattu sanoo, että Jumala vihaa hylkäämistä. Siis niinollen myöskään Jeesus ei hylkää sinua.
Tunteet on tunteita ne tulee ja ne menee ja kun on hyvä tunne on kivaa ja kun on paha tunne se ahistaa kuin väärän kokoinen kenkä jalassa.
PyhäHenki on ilmeisesti lähestynyt sinua puhuttelemalla sinua joistakin asioista jotka ovat olleet ikäviä kohdallasi. Minuakin on usein puhutellut ja näyttänyt ihan röheästi mikä on ollut väärin elämässäni. Olen muuten huomannut, että vaikka se sillähetkellä puristaakin se synti, niin kun rohkeasti olen myöntänyt sen: "Jeesus kyllä näin on päässyt tapahtumaan, minä olen tehnyt tämän synnin, Jeesus anna minulle minun syntini anteeksi ja pese minut sinun verelläsi, sillä minä haluan olla sinun".
See on vaan semmoonen juttu Jeesuksen kanssa, että hän tykkää selkeistä asioista, siihen meidän pitää sopeutuman. Siis synti synniksi myönnä vaan ei kannata alkaa pelkäämään, katsos Jeesus ei tullut tuomitsemaan maailmaa vaan pelastamaan sen. Hän ei todellakaan ota pesäpallomailaa ja huitaise sinua helekuttiin. Ei tulet kokemaan armon ja mikä ihaninta se lähentää sinun ja Jeesuksen suhteita. Sinä alat luottamaan.
Sitte aivan kuin tuolla yllä mainittiin myös mielestäni kaipaisit jotain kristillistä tukipiiriä toistaiseksi. Siellä tapaa mukavia kanssa vaeltajia ja ne piirit oikeesti antaa hyvää oloa (kokenut kaiken tietää). Tässä pari linkkiä:
http://www.krito.fi/krito/vertaisryhmat/
http://www.kriisipalvelu.com/
Tsemppiä nyt kamu ja iso Hali
terv. jósette - Mervi_
Saanko laittaa sulle sähköpostia johonkin,
vaikka anonyymiin sähköpostiosoitteeseen?
Olen paikassa, josta en saa teknisistä syistä
johtuen pitkää viestiä läpi tänne.- Mervi_
(Tai taidan laittaa sittenkin vaikka pienissä
pätkissä sanottavani tästä.)
Sinä Jumalalle Rakas,
Kun sinä tulit uskoon, Jumala antoi sinulle
Sanansa kuulemisen kautta uskon Jeesukseen
Kristukseen syntiesi sovittajana. Sinä et
silloin, toivottavasti, tullut uskomaan omaan
itseesi, omaan uskoosi, ja omaan vilpittömyyteesi,
vaan siihen, että Jumalan Poika tuli maailmaan,
ja kärsi sen rangaistuksen, jonka me olemme
ansainneet.
Usko kohdistuu Kristukseen syntien sovittajana,
Jumalan Karitsana, joka otti pois maailman synnin.
Usko ei kohdistu omaan vilpittömyyteen,
vaan pelastavaan uskoon sisältyy taju omasta
mahdottomuudesta, kovuudesta, toivottomasta
tilasta oman itsensä varassa. - Mervi_
Kun alkaa nähdä oman itsensä, oman todellisen
tilansa, niin aika nopeasti huomaa, ettei omasta
sydämestä löydy mitään Jumalalle kelpaavaa.
Sinusta ei löydy omaa vilpitöntä tahtoa valita
Jumalan tie, kun Hän kutsuu.
Olet joutunut nyt huomaamaan, että sinun sydämesi
on aivan samanlainen kuin jokaisen muunkin
ihmisen sydän:
Jer. 17:9
"Petollinen on ihmissydän, paha ja parantumaton
vailla vertaa! Kuka sen tuntee?"
Uskotko tuon? Että jokaisen ihmisen
sydän on paha ja parantumaton? - Mervi_
Room. 5:6
"Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus
kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti."
Raamattu sanoo, että meistä ei ollut itseämme
auttamaan. Ei ollut, eikä ole, eikä tule olemaan.
Me olemme "jumalattomat", kuten tuossa sanottiin,
mutta Kristus maksoi meidän perinpohjaisen
jumalattomuutemme.
Tämän asian Jumala tahtoo opettaa meille, omilleen,
juuriaan myöten. Sen oppiminen ei ole mukavaa, sillä
lain ja oman kovuuden ja syntisyyden ymmärtäminen
voi johtaa ihmisen suorastaan epätoivoon. Jumalan
päämäärä ei ole kuitenkaan ajaa sinua umpikujaan,
vaan se, että vihdoin ymmärtäisit mitä on armo
Jeesuksessa Kristuksessa. Vasta kun on löytänyt
oman mahdottoman pimeytensä, alkaa ymmärtää
Jeesuksesta loistavan armon valon kirkkauden. - Mervi_
Jeesus ei kantanut mitään "leikisti-syntejä"
ristille, vaan ihan todellisia inhottavia
syntejä ja pimeyttä. Hän meni ristille siksi,
että sinun sydämesi on niin kova ja paatunut,
ja sidoksissa syntiin. Me emme omassa varassamme
vastaa Jeesukseen kutsuun koskaan "kyllä", vaan
vastustamme Häntä, ainutta auttajaamme.
Ihmisen sydän on kapinallinen, suorastaan vihaa
Jumalaa. Ja tuo vanha luontokin säilyy meissä,
vaikka olemmekin saaneet Jumalan armosta lahjana
uskon Jeesukseen.
Kristityt uskovat, armahdetut syntiset, eivät
ole sen parempia tässä kuin muutkaan. - Mervi_
Paavali tilittää tätä Roomalaiskirjeessä (luku 3) tällä tavalla:
"Miten siis on? Olemmeko me muita parempia?
Emme lainkaan. Olen jo esittänyt sen syytöksen,
että kaikki, niin juutalaiset kuin kreikkalaisetkin,
ovat synnin vallassa. Niinkuin kirjoitettu on:
"Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,
ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka
etsii Jumalaa. Kaikki ovat luopuneet ja käyneet
kelvottomiksi. Ei ole ketään, joka tekee hyvää,
ei ainoatakaan."
Synnin vallassa, "synnin orjia", kuten toisaalla
sanotaan, mutta juuri siksi Jeesuksen piti
kärsiä ja kuolla. - Mervi_
Raamatussa ei ole ainuttakaan sanaa oman
syntinsä suuruutta pelästynyttä syntistä vastaan.
Löydät sieltä ainoastaan Taivaallisen Isän, joka
juoksee sinua vastaan sulkien syliinsä jo kaukaa.
Sinä et koskaan, et koskaan - ansaitse Jeesuksen
ristintyötä, joka luetaan sinun hyväksesi.
Et vilpittömillä katumisillasi, sillä ihmisen
katuminen ei ole koskaan vilpitöntä, sillä
ihmisen sydän on juuriaan myöten paha.
Jer. 13:23
"-- Voiko nubialainen muuttaa ihonsa väriä tai
pantteri täpliään? Yhtä mahdotonta on teidän tehdä
hyvää, niin syvälle pahaan te olette juurtuneet!"
Jumala ei hylkää sinua siksi, ettet voi muuttaa
mustaa valkoiseksi, vaikka tulit uskoon. Juuri
siksi Jeesuksen piti kuolla. Sinun kovuutesi,
automaattisen, synnynnäisen Jumalan karttamisesi
vuoksi. - Mervi_
Jos sinun uskossa pysymisesi olisi kiinni sinun
uskollisuudestasi Jeesusta kohtaan, et pysyisi
uskossa metriäkään. Mutta kun se on Jumalan
uskollisuudesta kiinni.
Mieti mitä tämä tarkoittaa: "jos me olemme uskottomat,
pysyy kuitenkin hän uskollisena; sillä itseänsä kieltää
hän ei saata" (2. Tim. 2:13)
Ja lue mitä Paavali, uskova ihminen, parkuu omasta
itsestään, ja siitä mitä hän tekee:
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?formname=search&formrnd=1162039774770&search=&rng=1&submit1=Hae&ref=Room. 7:15-25&ctx=0&mod1=FinRaam&mod2=FinPR&mod3=
Ja se päättyy kiitokseen Jeesuksesta Kristuksesta,
että hän sellaisena kuin on, saa olla Jumalan
oma, Jeesuksen verellä pesty tahrattomaksi
Jumalan edessä. - Mervi_
Siinä Room. 3:ssa näkyy se uskovan kristityn
kaksijakoisuus: Toisaalta hänessä asuu "uusi
luomus" - Jumalan Pyhän Hengen synnyttämä uusi
elämä, joka ei voi tehdä syntiä, ja joka uskoo
Kristukseen. Mutta toisaalta meissä on myös
se "vanha Adam", oma itsekäs luontomme, josta
Paavali toteaa "synti riippuu minussa kiinni", '
ja teemme syntiä aina viimeiseen hengenvetoon
saakka täällä maan päällä.
Olemme uskomme alkuvaiheessa yksi armosta pelastetut.
Samoin uskonelämämme keskivaiheilla, ja samoin
kerran kuolemamme hetkellä. Pelastumme YKSIN
armosta, uskon kautta, Jeesuksen Kristuksen tähden. - Mervi_
Jumala ei pelasta sinua siksi, että ansioidut
ottamalla Jeesuksen pelastustyön vastaan.
Se ei edes ollut oma ansiosi. Ellei Jumala olisi
vetänyt sinua puoleensa, ja antanut sinun sydämeesi
uskon lahjaa, viis veisaisit siitä, saatko olla
Jumalan oma vai et. Se ei yksinkertaisesti edes
kiinnostaisi sinua: "ei ole ketään ymmärtäväistä,
ei ketään, joka etsii Jumalaa."
Vain Pyhä Henki voi antaa ihmiselle sydämeen
huolen siitä, onko Hän Jumalan oma vai ei.
Olet saanut uskon Jeesukseen syntiesi sovittajana
evankeliumin kuulemisen kautta. Uskoit Jumalan
Sanaan, ja mitä se lupaa.
Nyt olet kuitenkin epäröinyt uskossa Jumalan Sanaan,
ja vähitellen huomaamattasi alkanut vaihtaa uskosi
kohteen sisäisiin tuntemuksiisi. Olet alkanutkin
uskoa siihen, mitä oma sydämesi väittää ja tekee.
Usko syntiseen sydämeen ei voi viedä muuhun kuin
epätoivoon. - Mervi_
Ala uudestaan uskoa siihen, miten Jumala sanoo
asioiden olevan. Ala uudestaan luottaa Jumalaan
enemmän kuin omaan sydämeesi ja tunteisiisi.
Silloin sinun uskollasi on kohde, joka ei muutu.
Olet silloin pelastuksen kalliolla, joka ei horju.
Se mitä Jumalan Sana sanoo, on ylempänä kuin mitä
sydämesi väittää. Ajattele: "jos sydämemme
syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin
meidän sydämemme ja tietää kaikki." (1.Joh.3:20)
Jumalan ajatukset ovat suuremmat ja ylempänä
kuin sinun tai minun syntisen sydämesi ajatukset
ja tuntemukset. - Mervi_
Ala uudestaan rakentaa sen varaan, mitä Jumala
sanoo Sanassaan, Raamatussa. Silloin palaat höllyvältä
suolta takaisin Jumalan Sanan kalliolle.
"Älä pelkää", Jumala toistaa Raamatussa.
- Siksi, että meillä syntisillä olisi hyvä syy pelätä,
ja siksi, että Jeesus antoi meille syyn olla
pelkäämättä.
Ugh :)
- fhf
Pelaa vaan menemään. Vitut siitä mitä joku hippi ajattelee.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alle 15 oli
Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata842479Heh, persut = vassarit = 10,0 %
Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f1981590- 1091495
Paula Koivuniemi täyttää tänään 78 vuotta! Sydämelliset onnittelut!
Paula Koivuniemi, tuo suomalaisen iskelmän ikoninen artisti, täyttää tänään 78 vuotta. Muutaman vuoden estradeilta pois411401Olen miettinyt pitkään miksi hän ei uskalla
Hän kyllä yrittää tiedän sen ja olen yrittänyt olla helposti lähestyttävä ystävällinen lempeä jne. mutta silti hän yhä v611113- 56929
Juhannusterveiset kaivatulle
Onko teillä yhteisiä juhannuksia vietettynä ja millaista juhannusta viettäisit kaivattusi kanssa juhannuksena 2025? 🌻72926- 61785
- 43785
Gallup: Mikä ruoka kuuluu sinulla ehdottomasti juhannuksena ruokapöytään?
Juhannuksena ruoka on tärkeä osa juhlaa. Mittumaarina syödään hyvin, ehkä myös grillataan ja nautitaan juhlasta. Kats30771