Millainen isä kaksonen on?
Kaksonen isänä
vaaka_n_23
10
1744
Vastaukset
- itsestä kertoa niin..
Olen 25, verrattain nuori isä, ainakin näin ajan hengen mukaan. Meillä on vuoden ikäinen lapsi.
Kasvattajana olen vaativa ja jyrkkä. Toisaalta samaan aikaan(!) löysä ja piittaamaton, sillä ajatukset karkaa usein omiin asioihin. Äiti paikkaa silloin, kun fatsi leijuu muissa maailmoissa.
Itse ainakin pyrin kasvattamaan itsenäistä lasta, annan paljon vaihtoehtoja joista lapsi saa itse valita, esim lelujen tai satukirjojen tai vaatteiden suhteen. Eihän vauva vielä juurikaan analysoi valintojaan, mutta näinpä hiljalleen oppii. Pyrin pitämään itseni taustalla tukipilarina aina kun mahdollista, joskin lapsen ollessa vielä pieni tämä on jossain määrin mahdotonta.
Me leikitään paljon ja leikit on luovia ja kotikutoisia, samoin kuin lelutkin. Aatteellisista syistä tähän talouteen ei juurikaan päädy muovimadeintaiwan-lelut tai disney-leffat, mutta mielenkiintoisimmat lelut tuntuukin syntyvän kotitalousvälineistä ja kaikesta turhasta krääsästä.
Mä itse näen tuon nuoren ikäni edellytyksenä monille isä-poika -jutuillemme, ja olen täysin varma että kolmi-nelikymppinen kaksonen ei kirmaa tällä tavoin. Jos kaksosen luonnetta ajatellaan, niin yhtä rönsyilevää ja ristiriitaista ainakin minun kasvatusmetodit on, mutta koen tärkeeksi että yhdessäolo on myös minulle mieluisaa. Liikun tosi paljon lapseni kanssa, sillä itselleni on elinehto saada olla ihmisten keskellä ja uusilla alueilla, ja siinähän lapsikin saa uutta hämmästeltävää.
Niin. Samalla lailla kasvatan kuin elänkin. Vaikeinta on rutiinit: ne on lapsille tärkeitä ja itselle myrkkyä, ja jossain siinä välissä tulisi tasapainoilla.- vaaka_n_23
Muuten kuulostaa todella kivalta, mutta meidän tuleva kaksosisä ehtii juuri juuri täyttämään 22 kun vauva syntyy. Hän on kuitenkin ikäisekseen hyvin aikuinen, mitä nyt tuo ikuinen äijä-huumori (pieruhuumori) raivostuttaa.
Samanlaiset kasvatusperiaatteet on meilläkin. Kaikki ostetaan kirpputorilta ja lelut tehdään itse. Luonnonsuojelijana opetan myös lapselle tietyt helpot ympäristövinkit, joita meidänkin perheessä on noudatettu siitä asti kun minä tulin taloon.
Mieheni kyllä pitää arjen rutiineista, mutta se taitaa johtua kuu-kauriista.
Valinnan vapautta olemme päättäneet antaa lapselle opiskeluissaan, ei siis mitään pakko-lukiota, samoin valinnanvapaus on kasteeseen ja rippikouluun. Siis lapsi saa itse päättää kasteestaan ennen rippikoulua, mikäli haluaa sinne. Uskonnontunnit kuitenkin käydään ihan yleissivistyksen takia. Liika vapaus ei kuitenkaan käy, kyllä vanhempia kunnioittaa pitää. Meillä on kuitenkin selvät rajat joita noudatetaan.
Viikkorahakäytäntöä me emme ota, lapsi saa rahaa kun on tehnyt sen eteen töitä (esim. kotityöt ja hyvät kouluarvosanat), koska rahaa ei tule jos on tekemättä mitään.
Kiiots vastauksesta, nyt tiedän suurin piirtein mitä tuleman pitää. - täti
vaaka_n_23 kirjoitti:
Muuten kuulostaa todella kivalta, mutta meidän tuleva kaksosisä ehtii juuri juuri täyttämään 22 kun vauva syntyy. Hän on kuitenkin ikäisekseen hyvin aikuinen, mitä nyt tuo ikuinen äijä-huumori (pieruhuumori) raivostuttaa.
Samanlaiset kasvatusperiaatteet on meilläkin. Kaikki ostetaan kirpputorilta ja lelut tehdään itse. Luonnonsuojelijana opetan myös lapselle tietyt helpot ympäristövinkit, joita meidänkin perheessä on noudatettu siitä asti kun minä tulin taloon.
Mieheni kyllä pitää arjen rutiineista, mutta se taitaa johtua kuu-kauriista.
Valinnan vapautta olemme päättäneet antaa lapselle opiskeluissaan, ei siis mitään pakko-lukiota, samoin valinnanvapaus on kasteeseen ja rippikouluun. Siis lapsi saa itse päättää kasteestaan ennen rippikoulua, mikäli haluaa sinne. Uskonnontunnit kuitenkin käydään ihan yleissivistyksen takia. Liika vapaus ei kuitenkaan käy, kyllä vanhempia kunnioittaa pitää. Meillä on kuitenkin selvät rajat joita noudatetaan.
Viikkorahakäytäntöä me emme ota, lapsi saa rahaa kun on tehnyt sen eteen töitä (esim. kotityöt ja hyvät kouluarvosanat), koska rahaa ei tule jos on tekemättä mitään.
Kiiots vastauksesta, nyt tiedän suurin piirtein mitä tuleman pitää.Hyvältä kuulostaa luonnonsuojelu,arvot paikallaan.Mutta haluaisin vain snaoa, että pienelle lapselle ei kannata antaa liian montaa vaihtoehtoa siitä millä laikkiä ja mitä lukea tai syödä. Vanhempien pitää olla aikuisina tukena ja neuvonantajana, joissakin asioissa pitää antaa pienelle selkeitä ohjeita eikä vaihtoehtoja. Pienen pää voi mennä sekaisin liian monesta vaihtoehdosta, usein hänelle vanhempien selkeät suositukset esimerkiksi siitä mitä tulee syödä ja pukea päälle saavat aikaan turvallisuuden tunnetta. Se että on iso aikuinen joka tietää mikä on parasta, aiheuttaa vastustusta, mutta pieni ei voi tietää mikä on parasta. Kerron tämän siksi, että kummipoikani isä on aina kysysyt lapseltä otatko tätä vai tätä puuroa yms. Kymmenen vuotiaana poika sanoo, että ihan sama kaikki sopii, eli liikojen valintojen antaminen liian nuorena voi saada aikaan välinpitämyyttä ja päättämyyttä.
On hyvä, että vanhemmat vaikuttavat lapsen arvomaailmaan, mutta ei lapsi voi tietää isestään esim. kannattako mennä rippikouluun vai ei. Ollakseen kypsä vanhemmaksi oma arvomaailma pitää olla mahdollisimman selkeä, muuten lapsi on kuin laineilla ajelehtiva lastu.Eli ei täysin lapsen ehdoilla, muttei myöskään liian auktoritäärinen kasvatus. Lasta tulee kuunnella ja kunnioiottaa, mutta sitä mukaan kun hän kasvaa ja on kypsä ajattelemaan itsenäisesti.
Oleet vielä kovin nuoria vanhemmiksi ja idealisteja, lasten kasvatus tuo kuitenkin paljon yllätyksiä. onnea teille tulevat vanhemmat, pyytäkää apua vanhemmilta ja kokeilta ihmisiltä, kun sitä tarvitsette sillä varmasti tulette tarvitsemaan. Maailma on päivä páivältä pahempi ja lasten kasvatus vaikeampaa kaikkien houkutusten keskellä. Lykkyä tykö. - vaaka_n_23
täti kirjoitti:
Hyvältä kuulostaa luonnonsuojelu,arvot paikallaan.Mutta haluaisin vain snaoa, että pienelle lapselle ei kannata antaa liian montaa vaihtoehtoa siitä millä laikkiä ja mitä lukea tai syödä. Vanhempien pitää olla aikuisina tukena ja neuvonantajana, joissakin asioissa pitää antaa pienelle selkeitä ohjeita eikä vaihtoehtoja. Pienen pää voi mennä sekaisin liian monesta vaihtoehdosta, usein hänelle vanhempien selkeät suositukset esimerkiksi siitä mitä tulee syödä ja pukea päälle saavat aikaan turvallisuuden tunnetta. Se että on iso aikuinen joka tietää mikä on parasta, aiheuttaa vastustusta, mutta pieni ei voi tietää mikä on parasta. Kerron tämän siksi, että kummipoikani isä on aina kysysyt lapseltä otatko tätä vai tätä puuroa yms. Kymmenen vuotiaana poika sanoo, että ihan sama kaikki sopii, eli liikojen valintojen antaminen liian nuorena voi saada aikaan välinpitämyyttä ja päättämyyttä.
On hyvä, että vanhemmat vaikuttavat lapsen arvomaailmaan, mutta ei lapsi voi tietää isestään esim. kannattako mennä rippikouluun vai ei. Ollakseen kypsä vanhemmaksi oma arvomaailma pitää olla mahdollisimman selkeä, muuten lapsi on kuin laineilla ajelehtiva lastu.Eli ei täysin lapsen ehdoilla, muttei myöskään liian auktoritäärinen kasvatus. Lasta tulee kuunnella ja kunnioiottaa, mutta sitä mukaan kun hän kasvaa ja on kypsä ajattelemaan itsenäisesti.
Oleet vielä kovin nuoria vanhemmiksi ja idealisteja, lasten kasvatus tuo kuitenkin paljon yllätyksiä. onnea teille tulevat vanhemmat, pyytäkää apua vanhemmilta ja kokeilta ihmisiltä, kun sitä tarvitsette sillä varmasti tulette tarvitsemaan. Maailma on päivä páivältä pahempi ja lasten kasvatus vaikeampaa kaikkien houkutusten keskellä. Lykkyä tykö.Aloitetaan tuosta kun sanoit olevamme liian nuoria. Täällä päin nuori tarkoittaa 15 vuotiasta. Ollessani ysiluokalla kaksi meidän luokan tyttöä tuli raskaaksi ja lukiossa niitä tuli myös 2.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä tuosta: otatko puuroa vai et- jutusta. Rajoja pitää olla.
Emme ole idealistisia, emmekä myöskään pidä maailmaa parhaana mahdollisena paikkana syntyä.
Noin 15 vuotiaana lapsi on mielestäni tarpeeksi kypsä päättämään kasteesta tai rippikoulusta. Ja jos ei ole niin aikuisenakin ne on mahdollista hakea esimerkiksi ennen häitä jos ne häät nyt sitten on pakko pitää kirkossa.
Olen pärjännyt ilman omia vanhempia 16- vuotiaasta saakka ja nopea ero vanhemmista saa kuitenkin aikuistumaan nopeasti eli en siis pidä itseäni 23-vuotiaan tasoisena lainkaan ja moni muukin on sanonut lähenteleväni henkisesti 30-kympin aikaa. Aion tulla vastaisuudessakin toimeen omillani mieheni kanssa. Oma äitini on sitä mieltä että tähän maailmaan ei lapsia kannata hankkia kärsimään. Isästäni minulla ei ole paljoa hajua, mutta kuulemma samoissa ajatuksissa liikkuu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että hylkäisin lapsen 16 vuotiaana, jotta hän aikuistuisi nopeasti. En ole vanhemmille mistään katkera ja tavallaan ymmärään heitä tavallaan en lainkaan voi hyväksyä heidän tapaansa kasvattaa lapsi.
Turvallisuuden tunteen antamisesta olin täysin samaa mieltä. Ja olen täysin samaa mieltä tuosta ohjeistuksesta joka kohdistuu lapseen. KUitenkaan en aio luopua noista valinnoista mitkä ylempänä esitin.
Kiiots kannanotostasi! - täti
vaaka_n_23 kirjoitti:
Aloitetaan tuosta kun sanoit olevamme liian nuoria. Täällä päin nuori tarkoittaa 15 vuotiasta. Ollessani ysiluokalla kaksi meidän luokan tyttöä tuli raskaaksi ja lukiossa niitä tuli myös 2.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä tuosta: otatko puuroa vai et- jutusta. Rajoja pitää olla.
Emme ole idealistisia, emmekä myöskään pidä maailmaa parhaana mahdollisena paikkana syntyä.
Noin 15 vuotiaana lapsi on mielestäni tarpeeksi kypsä päättämään kasteesta tai rippikoulusta. Ja jos ei ole niin aikuisenakin ne on mahdollista hakea esimerkiksi ennen häitä jos ne häät nyt sitten on pakko pitää kirkossa.
Olen pärjännyt ilman omia vanhempia 16- vuotiaasta saakka ja nopea ero vanhemmista saa kuitenkin aikuistumaan nopeasti eli en siis pidä itseäni 23-vuotiaan tasoisena lainkaan ja moni muukin on sanonut lähenteleväni henkisesti 30-kympin aikaa. Aion tulla vastaisuudessakin toimeen omillani mieheni kanssa. Oma äitini on sitä mieltä että tähän maailmaan ei lapsia kannata hankkia kärsimään. Isästäni minulla ei ole paljoa hajua, mutta kuulemma samoissa ajatuksissa liikkuu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että hylkäisin lapsen 16 vuotiaana, jotta hän aikuistuisi nopeasti. En ole vanhemmille mistään katkera ja tavallaan ymmärään heitä tavallaan en lainkaan voi hyväksyä heidän tapaansa kasvattaa lapsi.
Turvallisuuden tunteen antamisesta olin täysin samaa mieltä. Ja olen täysin samaa mieltä tuosta ohjeistuksesta joka kohdistuu lapseen. KUitenkaan en aio luopua noista valinnoista mitkä ylempänä esitin.
Kiiots kannanotostasi!Tajuat sitten kun olet puolta vanhempi, että 20-kymppinen on nuori vielä. Vaikutat kuitenkin kypsältä ikäiseseksi, olet joutunut selviämään yksin ennen kuin se olisi ollut tarpeen, se on sinut kasvattanut ennen aikojaan. Olen onnellinen, että olet selvinnyt ja olet vahva, kaikki eivät sitä ole, tiedät varmaan tarinoita ihmisistä jotka ovat joutuneet väärille raiteille. Hyvä, ettei ole katkera äidillesi, hän on varmaan parhaansa yrittänyt. Toivottavasti sinulla on kuitenkin läheisiä ihmisiä ,jotka voivat sinua tukea ja auttaa lapseasi kasvattaessa, sillä niin kuin sanoin se ei ole helppoa.Suhteesi mieheesi vaikuttaa hyvältä, rakkaus auttaa eteenpäin: muistakaa, ett¨ça vanhempien suhde on lasten koti. Hoitakaa parisuhdettanne, kun se on tasapainossa siinä on lasten hyvä varttua. On valitettavasti äitejä joille lapsi on miestä tärkeämpi ja silloin mennään pieleen.Molemmat suhteet ovat yhtä tärkeitä.
- kuulostaa
Mun isäni on kaksonen, ja erittäin tyypillinen sellainen. Ja kun luin vastaustasi, kuvasit juuri omaa isääni!!
Hänellekin arkirutiinit olivat tuskallisia, teki matkatyötä koko lapsuuteni ja kotona ollessaankin välillä huomasi hänen olevan jossain muissa maailmoissa tai kokonaan muilla mailla.
Liikuttiin ja harrastettiin paljon, meillä oli tosi laaja tuttavapiiri ja sosiaalinen elämä oli elinehto isälleni.
Valinnan vapaus, kunnioitus, itsetunnon tukeminen ja kriittiseen ajatteluun ohjaus olivat selvästi isäni ohjenuoria kasvatukselleen. Ja vaikka olikin liikkuvaista sorttia, lapsilleen riitti tukea ja turvaa kun sitä kaivattiin. (äitini oli eri mieltä, miehenä ei ehkä vastuutaan niin hyvin kantanut).
Nyt olen jo aikuinen, mutta todella hyvät eväät elämälle sain isältäni (tietysti äidin avustuksella). Ja edelleen ollaan läheisiä.
Eikä hän pahemmin ole rauhoittunut vilkas poikanen vieläkin, vaikka 50 kolkuttelee jo ovella =) - itsestä kertoa niin..
täti kirjoitti:
Hyvältä kuulostaa luonnonsuojelu,arvot paikallaan.Mutta haluaisin vain snaoa, että pienelle lapselle ei kannata antaa liian montaa vaihtoehtoa siitä millä laikkiä ja mitä lukea tai syödä. Vanhempien pitää olla aikuisina tukena ja neuvonantajana, joissakin asioissa pitää antaa pienelle selkeitä ohjeita eikä vaihtoehtoja. Pienen pää voi mennä sekaisin liian monesta vaihtoehdosta, usein hänelle vanhempien selkeät suositukset esimerkiksi siitä mitä tulee syödä ja pukea päälle saavat aikaan turvallisuuden tunnetta. Se että on iso aikuinen joka tietää mikä on parasta, aiheuttaa vastustusta, mutta pieni ei voi tietää mikä on parasta. Kerron tämän siksi, että kummipoikani isä on aina kysysyt lapseltä otatko tätä vai tätä puuroa yms. Kymmenen vuotiaana poika sanoo, että ihan sama kaikki sopii, eli liikojen valintojen antaminen liian nuorena voi saada aikaan välinpitämyyttä ja päättämyyttä.
On hyvä, että vanhemmat vaikuttavat lapsen arvomaailmaan, mutta ei lapsi voi tietää isestään esim. kannattako mennä rippikouluun vai ei. Ollakseen kypsä vanhemmaksi oma arvomaailma pitää olla mahdollisimman selkeä, muuten lapsi on kuin laineilla ajelehtiva lastu.Eli ei täysin lapsen ehdoilla, muttei myöskään liian auktoritäärinen kasvatus. Lasta tulee kuunnella ja kunnioiottaa, mutta sitä mukaan kun hän kasvaa ja on kypsä ajattelemaan itsenäisesti.
Oleet vielä kovin nuoria vanhemmiksi ja idealisteja, lasten kasvatus tuo kuitenkin paljon yllätyksiä. onnea teille tulevat vanhemmat, pyytäkää apua vanhemmilta ja kokeilta ihmisiltä, kun sitä tarvitsette sillä varmasti tulette tarvitsemaan. Maailma on päivä páivältä pahempi ja lasten kasvatus vaikeampaa kaikkien houkutusten keskellä. Lykkyä tykö.Mietinkin jo aloitusviestiä lukiessani, että varmasti tähänkin löytyy joku 'besserwisser', lasten kasvattamisesta kun on kyse.
Tuskin kumpikaan meistä tarkoitti valinnanvapaudella sitä, että lapsi on koko ajan valintojen edessä. Ei kaikkea tarvitse ottaa niin kirjaimellisesti. Luulenpa, että täti vastasi vain vastaamisen ilosta?
"Maailma on päivä páivältä pahempi ja lasten kasvatus vaikeampaa kaikkien houkutusten keskellä. Lykkyä tykö." = ) Siinä kyynikon asennetta kerrakseen. Toivottavasti minusta ei koskaan tule tuollaista pessimistiä, ja jos ei, ehkä ratkaisuillani myös lapseni omaksuu 'lämpimämmän' asenteen. - täti
itsestä kertoa niin.. kirjoitti:
Mietinkin jo aloitusviestiä lukiessani, että varmasti tähänkin löytyy joku 'besserwisser', lasten kasvattamisesta kun on kyse.
Tuskin kumpikaan meistä tarkoitti valinnanvapaudella sitä, että lapsi on koko ajan valintojen edessä. Ei kaikkea tarvitse ottaa niin kirjaimellisesti. Luulenpa, että täti vastasi vain vastaamisen ilosta?
"Maailma on päivä páivältä pahempi ja lasten kasvatus vaikeampaa kaikkien houkutusten keskellä. Lykkyä tykö." = ) Siinä kyynikon asennetta kerrakseen. Toivottavasti minusta ei koskaan tule tuollaista pessimistiä, ja jos ei, ehkä ratkaisuillani myös lapseni omaksuu 'lämpimämmän' asenteen.Olen pahoillani, jos olen sanoillani ärsyttänyt. Olen aina ollut optimisti, mutta kun ikää on puolet enemmän kuin teillä ja maailmaa ja elämää on enemmmän nähty ja kun tiedotusvälineitä ja aikaa seuraa ja lähipiirin elämää siinä samalla optimismista on tullut realismia. On hyvä ,että odotat tuleisuudelta hyvää, niin onkin parasta. Katotaan mitä ajattelet ja sanot parinkymmenen vuoden kuluttua jos tämä maailma kaikkien saateiden keskellä enää on olemassakaan.Ilmastonmuutos tapahtuu paljon nopeammin kuin kuvittelivatkaan.
Nyt pidän turpani kiinni ja annan teidän elää ja toivottavasti teette luonnosuojeluasioissa paremmin kuin minun sukupolvi. - itsestä kertoa niin..
täti kirjoitti:
Olen pahoillani, jos olen sanoillani ärsyttänyt. Olen aina ollut optimisti, mutta kun ikää on puolet enemmän kuin teillä ja maailmaa ja elämää on enemmmän nähty ja kun tiedotusvälineitä ja aikaa seuraa ja lähipiirin elämää siinä samalla optimismista on tullut realismia. On hyvä ,että odotat tuleisuudelta hyvää, niin onkin parasta. Katotaan mitä ajattelet ja sanot parinkymmenen vuoden kuluttua jos tämä maailma kaikkien saateiden keskellä enää on olemassakaan.Ilmastonmuutos tapahtuu paljon nopeammin kuin kuvittelivatkaan.
Nyt pidän turpani kiinni ja annan teidän elää ja toivottavasti teette luonnosuojeluasioissa paremmin kuin minun sukupolvi.Ei 'sinun sukupolvi' mokannut vaan 'sinä'.
Helppo vältellä vastuuta tolleen yleistämällä subjekti.
- vilixz
Horoskoopit Kaksonen 21.5. -20.6.
Avainsanat: Nopeus, kommunikointi, kaksijakoisuus, äly
Hallitseva planeetta: Merkurius
Onnen päivä: Keskiviikko
Onnen väri: Keltainen
Onnen kivi: Akaatti, turmaliini
Elementti: Ilma
Luonne: Muuttuva
Laatu: Maskuliininen, positiivinen
Terveys: Kaksonen hallitsee hartioita ja niskaa, selkävaivat yleisiä.
Kuuluisia Kaksosia: Anne Frank, Paul Gauguin
Kaksoset 21.5.-20.6.
Eläinradan Peter Pan, villi ja vapaa Kaksonen ei koskaan kasva kokonaan aikuiseksi. Ei niin, ettäkö hän olisi kypsymätön tai naiivi, päinvastoin - hän vain on Jumalten sanansaattajan ominaisuudessaan saanut synnyinlahjakseen ikuisen nuoruuden salaisuuden. Hän ei lakkaa innostumasta, hän on aina valmis kokeilemaan jotakin uutta, ja aina hänen silmänsä säteilevät ilkikurista uteliaisuutta.
Merkuriuksen hallitsema Kaksonen on armoitettu puhuja. Silloinkin, kun kaikki se, mitä hän sanoo ei olekaan aivan totta. Ensin hän houkuttelee sinut myöntymään asioihin, joita et oikeasti mitenkään haluasi tehdä - ja jälkikäteen hän onnistuu vielä puhumaan pääsi pyörryksiin niin, ettet osaa hänelle vihainenkaan olla.
Kaksosen into kokeilla uutta ei kuitenkaan aina ole pelkästään positiivista. Hänen ei aina ole helppo paneutua tehtäviin riittävällä pitkäjännitteisyydellä, eikä kärsivällisyys ihmissuhteissakaan ole Kaksosen vahvimpia ominaisuuksia. Mutta kun tarvitaan ideoijaa ja projektien käynnistäjää, älykäs Kaksonen on elementissään. Hän pursuaa ajatuksia, hän innostaa puheillaan toisetkin mukaan... ja hehän voivatkin sitten hoitaa homman loppuun, kun Kaksonen on jo etsimässä itselleen uusia haasteita.
Kaksosessa ihmisen perimmäinen kaksijakoisuus on kaikkein voimakkaimmillaan. Jos oikein tarkasti katsot, saatat hyvinkin nähdä tämän hurmurin toisella olkapäällä enkelin ja toisella pienen paholaisen. Hän osaa olla äärimmäisen rakastettava, lempeä, kerrassaan hurmaava ihminen, joka kietoo sinut kuuteen kertaan pikkusormensa ympärille. Ja hän tekee sen niin ihastuttavalla tavalla, että nautit joka hetkestä, vaikka tiedätkin mitä tapahtuu. Ja seuraavassa silmänräpäyksessä hän voi olla kivikova julmuri, joka vähät välittää tunteistasi, kunhan saa oman tahtonsa läpi.
Kaksosen elämästä suuri osa tapahtuu hänen oman päänsä sisällä. Hän rakastaa pohdintoja ja filosofointia, hän lukee mielellään ja puntaroi lukemaansa, kehittelee ideoita edelleen, pohtii ja spekuloi. Saat hänestä innokkaan keskustelukumppanin, mutta väittelyyn ei kaksosta vastaan juurikaan kannata ryhtyä. Terävällä älyllään - ja vielä terävämmällä kielellään - hän päihittää sinut vaikka olisi väärässäkin.
Kaksosta ei voi olla rakastamatta. Hurmaavampaa ilmestystä ei ole. Häntä vain on aivan mahdoton omistaa. Hän haluaa kyllä valloittaa sinut perusteellisesti ja kaipaa täydellistä huomiotasi, mutta hänelle itselleen sitoutuminen on myrkkyä, varsinkin miespuolisille Kaksosille. Varaudu ajatukseen, että vaikka hän jotenkin saa sinut uskomaan, että olet hänelle juuri se ainoa oikea, kulman takana voi olla yksi tai kaksi ihmistä, jotka hän on saanut ajattelemaan aivan samoin. Isän merkitys on Kaksosen elämässä suuri, naispuolinen Kaksonen helposti etsii isän piirteitä kumppanistaan. Miespuolinen Kaksonen voi aidosti rakastaa vain naista, joka on vahvempi ja itsenäisempi kuin hänen alistettu äitinsä.
Parhaan liiton Kaksonen solmii itsetunnoltaan vahvan Oinaan tai Leijonan kanssa. Erityisesti ystäviksi sopivat hyvin myös Vaaka, Jousimies ja Vesimies, jotka itse samanlaisina osaavat arvostaa itsenäistä ja vapautta rakastavaa Kaksosta. Herkän Ravun Kaksonen polkee jalkoihinsa, Kauris ja Neitsyt väsyvät hänen vauhtiinsa, Härkä ei häntä yksinkertaisesti ymmärrä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta384609Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä203185Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2692341Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui532217- 1652069
Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu891670Vielä kerran.
Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä3601661- 171653
Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.
Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi1131632M nainen tiedätkö mitä
Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti151279