ex-vaimo häiritsee

Juuliina

Löysin elämäni rakkauden vuosi sitten. Eronneen, kahden lapsen isän. Itsekin olen aikanaan elänyt suhteessa, josta on jo isompi lapsi. Yhdessäolo on tuntunut tosi hyvälle ja olen rakastunut ja tunnen ja tiedän olevani rakastettu. Pienet lapset ovat miehellä joka toinen viikonloppu ja omani asuu luonani. Meillä on vielä omat asunnot, mutta heti kun tilanne sallii ostamme yhteisen kodin. Lasten kanssa ei ole ongelmia, kaikki sujuu ihan hyvin, puolin ja toisin.

Ongelma on mieheni ex-vaimo, joka ei alusta asti ole hyväksynyt suhdettamme. Vuosi on kulunut hieman kyräillessä (ei tervehdi minua kun tulee vastaan tms. vaikka tunsimme jo ennestään toisemme, yms.) mutta olemme antaneet hänen olla ja pistäneet käytöksen lapsellisuuden piikkiin ajatuksella kyllä se siitä ajan kuluessa... Toki hän on yrittänyt edelleen "juoksuttaa" miestäni asioillaan yms. koska ilmeisesti kokee sen oikeudekseen entisenä aviovaimona ja lasten äitinä, mutta siihen olemme jo puuttuneet aiemmin ja pistäneet stopin. Lapset hoidetaan sovitusti, haetaan ja viedään, yms. kuten asiaan kuuluukin. Mutta annas olla nyt, kun hän kuuli ja näki, että olemme menneet kihloihin pääsi piru ilmeisesti totaalisesti irti. Hän soitti yöllä miehelleni (minä vastasin, koska puhelimessa oli outo nro, mieheni pyysi minua vastaamaan) Kysyin kuka soittaa, mutta hän ei edes suostunut sanomaan nimeään ja tokaisi, että "kukahan se nyt tähän aikaan "Antille" voisi soittaa, anna se puhelin "Antille"!" Toki tajusin jonkin ajan kuluttua että ex-vaimohan se siellä soittelee, ja mieheni laittoikin kaiuttimen päälle (mitään sellaista asiaa ei ex-vaimolla voi olla, mitä minä en saisi kuulla -sanoo "Antti") No tämä exä sitten huusi puhelimeen että kuinka "Antti" voi tehdä hänelle tällaista ja onko hyvä mieli, yms. SIIS MITÄ? Hänellekö nyt on tehty väärin, kun mies eron jälkeen on seurustellut jo vuoden kanssani (avioerosta muuten on jo ainakin 2 vuotta aikaa, joten en ole rikkonut heidän välejään) ja nyt kihlauduimme??! Samassa puhelussa hän uhkasi viedä lapset pois yms. Tietysti, koska näinhän käyttäytyy itsekäs, eronnut nainen jonka ainoa "ase" on yhteiset lapset ja tieto siitä, että lapset ovat tärkeintä ex-miehelle. Olin niin vihainen, että kirjoitin tälle naiselle viestin seuraavana päivänä. Kirjoitin siinä että humalassa ei tarvitse enää soitella öisin ja turha itkeä sen perään mitä ei itse aikanaan ole osannut arvostaa. Ja että kuinka kehtaa kiristää lapsilla, eikä osaa edes hävetä sanomisia ja tekemisiään. Käskin aikuistua. Nyt hän lähettelee viestejä mieheni puhelimeen (minun viestiini ei vastannut) jossa käskee miestäni käymään ja puhumaan asioista (mies sanoi että tulemme yhdessä jos tulemme), on kuulemma niin paljon selvitettäviä asioita heillä. Mieheni mielestä ei todellakaan ole mitään selvitettävää. Voiko nainen olla niin typerä, että kuvittelee edelleen olevansa se "ensimmäinen"? Miksei aikuiset ihmiset eron jälkeen voi hyväksyä uutta onnea toiselle, kun tietää että omasta yhteiselosta ei ole mitään tullut. Miksi pitää yrittää pilata toisenki elämä? Tottakai mieheni toivoisi, että exäkin olisi onnellinen -silloin lapsillakin olisi varmemmin hyvä olla. Isäpuoli ehdokkaita onkin kyllä riittänyt, kun on vuodenkin aikana jo usemmasta maininnut miehelleni... tarkoituksena tietysti saada mies mustasukkaiseksi -siinä onnistumatta. :)

Tympäsee todella paljon tällanen tilanne, kun on itse kuitenkin yrittänyt alusta asti olla asiallinen ja toivonut että asiat asettuu aloilleen tässä ajan kuluessa. Mitä tässä enää voi tehdä?? Ei vaan ole todellakaan mukavaa että yksi häiriköi meidän elämää omalla käytöksellään. Vaikka koitetaankin jättää asia taka-alalle, niin onhan se päivänselvää että tällanen vaikuttaa minun ja miehen mielialaan. Samaa köyttähän tässä vedetään, mutta kyllä suoraan sanottuna on vi***tuskäyrä melko korkealla.

Onko tässä kyse nyt vaan siitä, että vanha suola janottaa vai mistä? Nainen on itse huidellut avioliiton aikana omia päiväkausien reissujaan missä lie, jättäen lapset ja miehen kotiin ilmoittamatta mitään -kas kun on yhteiselo kuulemma ahdistanut niin kovin. Käyttäytynyt vuosia juuri päin vastoin kuin kuvittelisi rakastavan puolison käyttäytyvän. Onko tämä normaalia nostaa tuollainen haloo nyt vuosien jälkeen, kun ex-mies on viimein onnellisessa suhteessa?

Kyllä osaa tämä tyttö olla kiitollinen siitä, että on välit kunnossa oman exänsä -siis lapsen isän kanssa -ja hänen nykyisen vaimonsa kanssa!

32

5301

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • se meilläkin

      mennyt koko yhteiselon ajan, vaikka mieheni erosta kulunut jo vajaa 4v..josta me olleet yhdessä 2v.exä nimenomaan itse halusi " vapautta " ja eroa, mutta ihme kyllä kun minä astuin mieheni elämään, tämä vapaudenkaipuu katosi, ja halusi mieheni, haluaa ilmeisesti edelleenkin takaisin, eikä osaa päästää irti!!mieheni on sanonut kertaa sata ettei näin tule käymään, minä olen hänelle lapsen kanssa maailman tärkeintä, ja kerran jopa kiitti exäänsä että halusi vapautensa, ja mieheni löysi minut silloin joskus!!
      meidän elämämme on onnellinen sekä hyvä, kunnioitamme toisiamme, ja kaikki lapset,mieheni lapsi mukaanlukien on yhtä tärkeitä,eikä yhtään eriarvoisessa asemassa, mieheni lapsi on meillä paljon!!itse rakastan mieheni lasta, hän minua( omien sanojen mukaan) ja kaikki toimii..
      ainoo on mieheni exä. terrorisointia jatkuu vaan, aika ei hellitä yhtään, en tiedä mitä itselleen saa haukkumisesta, ja puuttumisella elämäämme, me olemme ajat sitten lakanneet välittämästä, vain lapsella on merkitystä! lapsella on uhannut monen monituista kertaa, tavattuamme mies ei ollut hyvä isä, joka ei ansainnut lastaan, koskaan tälläseen " lutkaan " rakastui, kuukausia myöhemmin olinkin jo varastanut häneltä miehen ja lapselta isän,asia ei näin ollut, erosta oli jo pari vuotta kun tapasimme ja tutustuimme!! mutta sitten kun tajusi ettei mieheni minusta luovu, ei enään lapsella uhkaillut, koska rajoitti niin hänen omia vkoloppuvapaitaan, antoi kuulemma " säälistä" lapsen miehelleen, vaikka hän huono isä olikin!!!huono isä, koska rakastui minuun..
      en jaksa enään koko tarinaamme läpikäydä,siihen mahtuu terroriria,itkua,vihaa ym..nyt on kaikki tasapainossa meidän päässämme, emmekä jaksa enään välittää!!! toimimme mekaanisesti, lapsi saattaa olla meillä kk:n kun exällä on menoja, me nautimme kun saamme pitää lasta luonamme, sisaret nauttivat, lapsi itsekkin viihtyy, vaikka ei äidilläänkään varmasti ole huono olla! silti exä huutaa kylillä, kuinka MINÄ en ota lasta meille, mieheni on vastuuntunnoton, väkisin pitää lasta jne..minä huolehdin lapsesta kuin omistammekin, samoin kun mieskin.
      exällä on oma uusi puoliso, oli jo ennekuin tapasimme mieheni kanssa, mutta hän reissuhommissa, paljon kotoa poissa siis, näinä yksinäisinä hetkinä exän elämäntehtävä on soitella, haukkua, jos emme vastaa puhelimeen, on hän oven takana.hän saa soitella ja tunkeutua meille, lapsensa takia.Meidän kotimme on kamala, sossutätikin kävi hänen toimestaan toteamassa että onpas kiva ja toimiva talo meillä, ihmetteli miten exä saikin kuvailtua talomme niiin kamalaksi ja epäsiistiksi, sekä ahtaaksi.lastenvalvoja onneksi on aina ollut puolueeton, ja siksi saaneet tapaamiset ym.järjestettyä hyvin, ainoo mihin ei voi puuttuu on exän käytös!!minua haukkuu juopoksi mielisairaaksi, mieheni rahoilla eläväksi lumpuksi, kummiskin olen töissäkäyvä normaali ihminen, toisin kun hän, joka ei töihin voi mennä, kun tuet tippuu..minä en jaksa hänen kotkotuksiaan, olen monet itkut itkenyt, ja monet lähdöt suunnitellut, mies ja lapset saaneet onneksi jäämään, ja tukevat minua omalta osaltaan!!
      tiedän ettei tuo käytös tule loppumaan, mutta olemme oppineet jotenkin elämään sen kanssa, ja onneksi ei vaikuttanut lapseen vielä.
      se että omasta epäonnistumisestaan voi nähdä noin kamalan työn pilata toisten elämän, josta toinen on hänen lapsensa isä, ei ole kun sairasta!!!onneksi minulla ei moisia exiä ole taustalla, ja vielä olen aikuinen enkä lähtenyt tuohon exän sotaan vastapuoleksi, pelkkä naamataulu riittää hänelle!!
      mutta ehkä hän joskus herää tajuamaan mitä on menettänyt, jo tuon terrorin myötä, ja omista valinnoistaan on osattava ottaa vastuu!!!
      voimia sinulle Juuliina, ei luovuteta!!!!tiedän mitä sinä elät!!

    • Just-ina

      Pitäkää kiinni tiukasta linjasta. EX yrittää vedota mieheesi hyvällä ja pahalla.
      Hän ei voi ymmärtää että miehesi ei hypi enään HÄNEN pillin mukaan vaan on aloittanut uuden suhteen kanssasi.
      Näitä itsekkäitä ja elämäänsä pettyneitä prinsessoja kyllä löytyy ostareiden pubeista. Haukutaan uutta rouvaa ja katkeroidutaan.
      Sitten kun kiukku käy yli äyräiden, aletaan kännissä soitella...
      Toivon että pidätte yhteisen tiukan linjan edelleen, ettekä päästä eukkoa niskanpäälle. textiviestit kannattaa säästää jos oikeuteen pitää mennä. Yleensä eksä vaatii itselleen huoltajuutta kostoksi.

    • ..........

      Itsellä ei tuollaisia ongelmia onneksi ole, mutta ei kai tuo epänormaaliakaan ole. Syitä voi olla vaikka mitä; voi todellakin vanha suola janottaa, voi olla vain ns. omistushalua, jossa miehen pitäisi eron jälkeen vain elää yksin ja tulla kun käsketään. Kun lapset mukana kuvioissa ja ollaan sen vuoksi tekemisissä niin ei ole pakolla niin hyvin tiedostettu sitä, että se mies on todellakin vapaa/seurustelee toisen naisen kanssa. En tiedä.

      Ehkäpä sinun kannattaisi käyttäytyä kuin ex sinuakin kohtaan (lapsellista,tiedän), mutta jos hän ei todella halua puhua ja osoittaa halveksuntaa mitätöitämällä sinut täysin piittaamattomuudella, niin parasta olisi jos sinäkin tekisit samoin. Voi olla, että tuo laantuu kohta tai vähemmän kohta. :S Mutta muista, että onneksi miehesi ja sinä olette samanmielisiä asioista ja se on tärkeintä :) Onnea kihlauksesta ja keskittykää olemaan onnellisia koko konkkaronkka. Jos ex ei anna lapsia isälleen, niin sitten vain lakiteitse vastarintaan. Tuo uhkailukin on sellaista, että siinä voi hetken päästä tulla exällä suru puseroon, kun huomaa, että lapset surullisia ja itse joutuu hoitamaan lapset täysin yksin. Ja varsinkin jos kyse siitä janotuksesta, niin milläs hän enää linkittäisi itsensä mieheensä. Vaikea juttu.

    • joka toinen päivä!

      Sarjatuotantoa, kerrontatapa järestään sama joka tarinassa, ja päähenkilö on ex vaimo ja lapset! Hih hih... näitä vaan ei jaksa lukea!

      • oikeus saada

        kertoo oma tarinansa vaikka aihetta sivutaan kuinka!!!ja jos suinkaan tuo helpotusta!!!mitä tästä voimme päätellä,kun aiheesta näin paljon kumpuaa pahaa mieltä ja ihmetystä??!!!


      • talsel-5

        ÄLÄ IHMEESSÄ LUE NÄITÄ TÄMÄN SIVUN JUTTUJA OOTKIN VARMAAN YKSI MONISTA ENTISISTÄ JOTKA EIVÄT TOSIAANKAAN OSAA LOPETTAA VAAN SEN ON JONKUN MUUN TEHTÄVÄ LUE SINÄ VAAN VAIKKA REGINAA TUNTUU ÄLYKKYYSOSAMÄÄRÄ OLEVAN SITÄ LUOKKAA


    • huumassa?

      Miettikää mitenkä provosoitte niitä elämäänsä tyytymättömiä exiä? Turha sitä alkuhuumaa niin kamalasti hehkuttaa kun voi vanhanaikaisesti käydä itsellennekin. Itse vetäisin matalaa profiilia ja varoisin ärsyttämästä onnen hehkutuksella vaikka kuinka tekisi mieli. Koska siellä katkeran exän asemassa voi olla itse kuka tahansa joskus.

      Nuo kihlajaispelleilytkin toisella tai useammallakin kierroksella olevilta aikuisilta ovat naurettavia. Mielestäni ne kuuluu nuorten lapsettomien sinkkujen harrastuksiin. Olisitte sormustanut useampia sormia ja varpaatkin :D että asia olisi jäänyt vain teidän väliseksi.

      Monien "rakkaus" katoo alkuhuuman jälkeen ja kun arki astuu kuvioihin niin silloin vasta punnitaan suhteen todellinen rakkaus. Liehuamista harrastava exä nyt katuu kun on jäänyt tyhjän päälle kun mies on löytänyt uuden. Mahtaa hänellä olla paha olo ja pahat morkkikset, eikä se auta jos ärsytätte vielä onnellanne päälle päätteeksi. Pitäisi hienotunteisesti varoa puhumasta tai tekemästä mitään sellaista mikä saa hänet voimaan entistäkin pahemmin. Antaa ajan parantaa haavat ja tekin toisella kierroksella jo olevat pitää hieman pienempää meteliä onnestanne ;D, ei millään pahalla mutta sitä ei aina itse tiedosta kuinka huomaamatta tulee ärsyttäneeksi toista.

      Kyllä se miehesi voi vähän antaa ymmärrystä masentuneelle exällekkin koska hän on yhteisen lapsen äiti ja äidin hyvinvointi vaikuttaa lapseenkin. Et sinä miestäsi menetä vaikka miehesi joskus kävisi kahdenkesken kyselemässä exänsä vointia. Ei ero tarkoita etteikö voisi lähimmäisistä huolehtia. Jos siellä exää vähän autettaisiin pääsemään tämän vaikeen asian ylitse (hän voisi rauhottua jos hänestä vähän välitetään) niin siellä teilläkin olisi parempi olo. Itse kehoittasin miestäni meneen kyseleen exän vointia jos exä siellä kovin hajalla erosta on. Vihanpurkaukset voivat laantua jos hän tuntee ettei häntä kokonaan ole hyljätty. Sit myöhemmin hän jo kykenee seisomaan omilla jaloillaan, toivottavasti :D

      • se empatia

        kadota moisen käytöksen jälkeen ainakin meilläpäin!!!mieheni on joskus ihmetellyt miksi ihmeessä hän tekisi yhtään mitään ihmisen eteen joka haukkuu häntä, arvostelee häntä, haukkuu puolisoa, sanoja todellakaan säästämättä, sekä tekee sossuun ym.perätömiä ilmoituksia ym..
        soittelee ja haukkuu, käyn oven takana ja haukkuu..ja vielä pitäs tätä ihmistä ymmärtää ja olla empaattinen!!!miksi??
        hän se pyrkii meidän elämään, me emme mitenkään hänen, emme todellakaan ole hehkuttanut onneamme, emme kihloissa tms..silti ärsytämme/ärsytän exää.
        hänellä on oma mies, ollut jo ennen kun mieheni tapasi minut, hänen tehtävä on kysyä sitä vointia ja autella asioissa, niinkun minunkin mieheni MINULLE tekee. Munkin exä asuu uuden naisystävänsä kanssa kimpassa, ja tiedän että ero on ottanut koville aikoinaan, mutta ei tulisi mieleenikään soittaa tai mennä kysymään miten voit, ja osoittaa olevani empaattinen.meillä tosin ei ole lapsia yhdessä.

        mutta miksi siis nämä lapselliset ex puolisot näkevät työn ja tuskan pilatakseen toisten elämän? miksi he tarvitsevat lastensa isää niin paljon muuhuhnkin kun isänä olemiseen??
        ja jos itse valinnut tiensä, turha siitä syyttää ulkopuolista ihmistä vuosia myöhemmin, ja herätä katumaan, ja katkeroitumaan sekä suremaan tasan silloin vuosien kuluttua kun ex mies rakastuu ja sitoutuu.
        Vannon etten todellakaan olisi tuommoinen exä miehelleni, teki hän mitä vaan, joka hajottaisi liittomme, tai olisin se minä..mieheni on aina lasteni ISÄ!!! ja jos 2 ihmistä ei onnistu, turha sen takia on pilata toisen elämä, ja etsiä syntipukkia muista!!!


      • Ymmärrän
        se empatia kirjoitti:

        kadota moisen käytöksen jälkeen ainakin meilläpäin!!!mieheni on joskus ihmetellyt miksi ihmeessä hän tekisi yhtään mitään ihmisen eteen joka haukkuu häntä, arvostelee häntä, haukkuu puolisoa, sanoja todellakaan säästämättä, sekä tekee sossuun ym.perätömiä ilmoituksia ym..
        soittelee ja haukkuu, käyn oven takana ja haukkuu..ja vielä pitäs tätä ihmistä ymmärtää ja olla empaattinen!!!miksi??
        hän se pyrkii meidän elämään, me emme mitenkään hänen, emme todellakaan ole hehkuttanut onneamme, emme kihloissa tms..silti ärsytämme/ärsytän exää.
        hänellä on oma mies, ollut jo ennen kun mieheni tapasi minut, hänen tehtävä on kysyä sitä vointia ja autella asioissa, niinkun minunkin mieheni MINULLE tekee. Munkin exä asuu uuden naisystävänsä kanssa kimpassa, ja tiedän että ero on ottanut koville aikoinaan, mutta ei tulisi mieleenikään soittaa tai mennä kysymään miten voit, ja osoittaa olevani empaattinen.meillä tosin ei ole lapsia yhdessä.

        mutta miksi siis nämä lapselliset ex puolisot näkevät työn ja tuskan pilatakseen toisten elämän? miksi he tarvitsevat lastensa isää niin paljon muuhuhnkin kun isänä olemiseen??
        ja jos itse valinnut tiensä, turha siitä syyttää ulkopuolista ihmistä vuosia myöhemmin, ja herätä katumaan, ja katkeroitumaan sekä suremaan tasan silloin vuosien kuluttua kun ex mies rakastuu ja sitoutuu.
        Vannon etten todellakaan olisi tuommoinen exä miehelleni, teki hän mitä vaan, joka hajottaisi liittomme, tai olisin se minä..mieheni on aina lasteni ISÄ!!! ja jos 2 ihmistä ei onnistu, turha sen takia on pilata toisen elämä, ja etsiä syntipukkia muista!!!

        Sitten on aivan luonnehäiriöisiä jotka menee jo liian pitkälle vihassaan eikä osaa lopettaa. Ymmärrän tietyn kriisiajan jossa pahaa oloo pitää purkaa vaikka haukkumalla mutta jos se menee jo vakavimpiin ja aina vaan törkeimpiin kiusantekoihin niin se ei ole enään normaalia. Pyritään kaikia keinoja kaihtamatta tekeen helvettiä ex kumppanin elämästä, niin hoitoonhan sellainen joutaisi.

        Kyllä jonkun tietyn ajan jälkeen erosta pitäisi alkaa jatkaan omaa elämää eikä keskittyä exän terrorisoimiseen.

        Voisiko miehesi vedota esim. exänsä sukulaisiin tai ystävistä johonkin että joku exän läheinen saisi exän järkiinsä ja lopettamaan. Tiedän että jos joku on täys "hullu", sitä ei tarvitse edes välttämättä ärsyttää. Hänelle on muodostunut pakkomielle ja eikö hänen läheisensä ole huolissaan hänen touhuista?

        No teillä ei ollut yhteisiä lapsia. En tiedä mutta lapsellisten erot tuntuvat vaikeimmilta ja kaunaisemmilta pitempään kuin lapsettomien. Lapset jos tapaavat exää niin tavallaan se exä aina jotenkin elämässä siksipä sitä exän yksityisyyttä pitäis opetella kunnioittaan vaikka se yhteinen lapsi niin annetaan exän kumppanineen elää rauhassa, taitolaji sekin eikä se kaikilta luonnehäiriöisiltä onnistu!


      • vihassa kylpevä
        se empatia kirjoitti:

        kadota moisen käytöksen jälkeen ainakin meilläpäin!!!mieheni on joskus ihmetellyt miksi ihmeessä hän tekisi yhtään mitään ihmisen eteen joka haukkuu häntä, arvostelee häntä, haukkuu puolisoa, sanoja todellakaan säästämättä, sekä tekee sossuun ym.perätömiä ilmoituksia ym..
        soittelee ja haukkuu, käyn oven takana ja haukkuu..ja vielä pitäs tätä ihmistä ymmärtää ja olla empaattinen!!!miksi??
        hän se pyrkii meidän elämään, me emme mitenkään hänen, emme todellakaan ole hehkuttanut onneamme, emme kihloissa tms..silti ärsytämme/ärsytän exää.
        hänellä on oma mies, ollut jo ennen kun mieheni tapasi minut, hänen tehtävä on kysyä sitä vointia ja autella asioissa, niinkun minunkin mieheni MINULLE tekee. Munkin exä asuu uuden naisystävänsä kanssa kimpassa, ja tiedän että ero on ottanut koville aikoinaan, mutta ei tulisi mieleenikään soittaa tai mennä kysymään miten voit, ja osoittaa olevani empaattinen.meillä tosin ei ole lapsia yhdessä.

        mutta miksi siis nämä lapselliset ex puolisot näkevät työn ja tuskan pilatakseen toisten elämän? miksi he tarvitsevat lastensa isää niin paljon muuhuhnkin kun isänä olemiseen??
        ja jos itse valinnut tiensä, turha siitä syyttää ulkopuolista ihmistä vuosia myöhemmin, ja herätä katumaan, ja katkeroitumaan sekä suremaan tasan silloin vuosien kuluttua kun ex mies rakastuu ja sitoutuu.
        Vannon etten todellakaan olisi tuommoinen exä miehelleni, teki hän mitä vaan, joka hajottaisi liittomme, tai olisin se minä..mieheni on aina lasteni ISÄ!!! ja jos 2 ihmistä ei onnistu, turha sen takia on pilata toisen elämä, ja etsiä syntipukkia muista!!!

        Johan se estäisi oman henkisen kasvunkin ja omasta elämästä nauttimisen.

        Tarkoitin että jos exä on kuitenkin normaali järkisten kirjoissa ero kriisistä huolimatta niin jollain pienillä eleillä hänen tuskaansa voisi yrittää helpottaa, käydä juttelemassa ja kysellä vointia silloin tällöin kunnes hänen tuskansa alkaa helpottaan. Mutta eihän miehillä ole yleensä sellaisia psygologisia taitoja. (Ja väärin sekin että vedetään uusi kumppani mukaan edellisen elämän soppaan, joka soppansa keittää niin ottakoon vastuunkin, jos hän on vapaa ehtoisesti exän kanssa aikoinaan perheen perustanut...) Kaikkissa tapauksissa se ei tietenkään onnistu riippuen exän luonteesta ja jos asiat menneet jo pahaan jamaan.

        Kaikkihan me täällä olemme viallisia erehtyväisiä ihmisiä. Ulkopuolisen on helppo hakea syytön ja syyllinen parisuhteen epäonnistumiseen mutta näinhän se ei ole lainkaan kun jokaisessa on puutteita ja vikoja ne vaan erilaisia. Jokainen käy myös läpi omia ikä kriisejään. Kaikenlaisissa kriiseissä, isoissa elämän muutoksissa tarvittaisiin aina paremmin näkeviä läheisiä ojentaan ja arvosteleen koska ongelmat voi olla niin lähellä itseään ettei niitä kykene näkemään yhtään toisesta näkökulmasta. Laajakatseisuutta pitäisi olla eikä vaan se että kykenee näkeen vain oman nokkansa verran. On se vaan kummaa jos viitsii uhrata oman elämänsä roikkuakseen jossain exässä ja hänen uudessa suhteessa. Käyttääkseen kaiken energiansa vaan vihaamiseen, huh, huh, en minä ainakaan jaksaisi!

        Vastoinkäymiset pitäisikin kasvattaa eikä päinvastoin kasvattaa vihaa ja tuhoomisvimmaa.


      • täällä ex

        Minä exänä en todellakaan tarvitse tuollaista erikoiskohtelua. Minusta tuollainen on aivan turhaa, että muiden tarvitsee käyttäytyä niin varoen, mutta itselle sallitaan mitkä tahansa tempaukset. Varsinkin jos toisessa vaikuttimena onni ja toisessa pahantahtoisuus.

        Jos ihminen on masentunut, niin hän tarvitsee apua - ei sitä, että kaikki antaa hänen olla tuskassaan ja maailma muuttuu hänen mukanaan (minusta tuo on muutenkin todella epäarvostavaa sitä masentunutta kohtaan). Kumma, että kunnioitusta vaaditaan vasta sitten, kun itse jää siitä paitsi - ei esim. silloin kun itseltä sitä vaaditaan. Jos teinit mielestäsi saavat kihloihin mennä niin miksei sitten kaksi aikuista toisiinsa rakastunutta ihmistä?

        Ehkä kannattaa joskus huomata, että maailma ei pyörikään itsensä ympärillä ja käyttäytyä sen mukaan. Sitten voi huomata, että se ex ja hänen kumppaninsa on ihan okei ihmsiä. ;) Nimm.kokemusta on.


      • Ole onnellinen siitä
        täällä ex kirjoitti:

        Minä exänä en todellakaan tarvitse tuollaista erikoiskohtelua. Minusta tuollainen on aivan turhaa, että muiden tarvitsee käyttäytyä niin varoen, mutta itselle sallitaan mitkä tahansa tempaukset. Varsinkin jos toisessa vaikuttimena onni ja toisessa pahantahtoisuus.

        Jos ihminen on masentunut, niin hän tarvitsee apua - ei sitä, että kaikki antaa hänen olla tuskassaan ja maailma muuttuu hänen mukanaan (minusta tuo on muutenkin todella epäarvostavaa sitä masentunutta kohtaan). Kumma, että kunnioitusta vaaditaan vasta sitten, kun itse jää siitä paitsi - ei esim. silloin kun itseltä sitä vaaditaan. Jos teinit mielestäsi saavat kihloihin mennä niin miksei sitten kaksi aikuista toisiinsa rakastunutta ihmistä?

        Ehkä kannattaa joskus huomata, että maailma ei pyörikään itsensä ympärillä ja käyttäytyä sen mukaan. Sitten voi huomata, että se ex ja hänen kumppaninsa on ihan okei ihmsiä. ;) Nimm.kokemusta on.

        Olet oikein oivaltanut mutta kaikilla ei sitä kykyä ole mitä sinulla.


      • *****
        vihassa kylpevä kirjoitti:

        Johan se estäisi oman henkisen kasvunkin ja omasta elämästä nauttimisen.

        Tarkoitin että jos exä on kuitenkin normaali järkisten kirjoissa ero kriisistä huolimatta niin jollain pienillä eleillä hänen tuskaansa voisi yrittää helpottaa, käydä juttelemassa ja kysellä vointia silloin tällöin kunnes hänen tuskansa alkaa helpottaan. Mutta eihän miehillä ole yleensä sellaisia psygologisia taitoja. (Ja väärin sekin että vedetään uusi kumppani mukaan edellisen elämän soppaan, joka soppansa keittää niin ottakoon vastuunkin, jos hän on vapaa ehtoisesti exän kanssa aikoinaan perheen perustanut...) Kaikkissa tapauksissa se ei tietenkään onnistu riippuen exän luonteesta ja jos asiat menneet jo pahaan jamaan.

        Kaikkihan me täällä olemme viallisia erehtyväisiä ihmisiä. Ulkopuolisen on helppo hakea syytön ja syyllinen parisuhteen epäonnistumiseen mutta näinhän se ei ole lainkaan kun jokaisessa on puutteita ja vikoja ne vaan erilaisia. Jokainen käy myös läpi omia ikä kriisejään. Kaikenlaisissa kriiseissä, isoissa elämän muutoksissa tarvittaisiin aina paremmin näkeviä läheisiä ojentaan ja arvosteleen koska ongelmat voi olla niin lähellä itseään ettei niitä kykene näkemään yhtään toisesta näkökulmasta. Laajakatseisuutta pitäisi olla eikä vaan se että kykenee näkeen vain oman nokkansa verran. On se vaan kummaa jos viitsii uhrata oman elämänsä roikkuakseen jossain exässä ja hänen uudessa suhteessa. Käyttääkseen kaiken energiansa vaan vihaamiseen, huh, huh, en minä ainakaan jaksaisi!

        Vastoinkäymiset pitäisikin kasvattaa eikä päinvastoin kasvattaa vihaa ja tuhoomisvimmaa.

        Se oma ex ei ole paras mahdollinen lohduttaja, jos tunteet kohdistuvat juuri häneen. Silloiun pitäisi saada purkaa asiaa jonkun ihan muun, ulkopuolisen, ihmisen kanssa. Exän lohduttelu ja vointien kysely vain pahentaisi asiaa ja pitkittäisi irtautumisprosessia.


    • eräs exä

      arkea! Ikävä kyllä. Samankaltaista tilannetta useamman vuoden vierestä seuranneena voin todeta näin. Älkää turhaan vaivatko päätänne etsimällä exän käytökseen syitä, niitä voi olla paljon tai sitten hän ei tiedä niitä itsekään. Ehkä ajan myötä tilanne paranee mutta saattaa se pahentuakin. En usko sillä, että nyt alatte itsekin "riitelemään" tuon exän kanssa ainakaan helpotatte tilannetta. Miehesi voisi tehdä exälleeen selväksi ettei halua puhelimeensa mitään valitusviestejä tai muutakaan. Yrittäkää hoitaa pakolliset asiat ja jättäkää muu huomiotta. Ei se exä (toivottavasti) jaksa vuosikausia ilman jonkinlaista vastakaikua tuollaista jatkaa. Yritä olla asiassa mahdollisimman neutraali ja unohtaa tuon exän kiukkuiset sanat, sillä jos jäät niitä vatvomaan ne alkavat vaikuttaa suhtautumiseesi lapsiin. Sitä ette varmasti toivo. Tsemppiä!

      • Mielipide tämäkin

        Yöllisiin soittoihin ei pidä vastata ollenkaan niin ne loppuu. Jämäkkä ote muttei sen nyt liian kylmäkään tarvitse olla. Eikä uuden kumppanin tarvitse olla miehensä exän kanssa missään tekemisissä, mies vain hoitaa lapseen liittyvät asiat exänsä kanssa. Mies jos käy tapaamassa exää vaikka lastaan hakemassa samalla niin pitää uuden naisensa kaukana sieltä (ettei lisää ongelmia). Lapsen takia kyllä itse ainakin hieman huolehtisin lapsen äidin mielenterveydestä vaikka asiallisesti juttelemalla ja kysyisin miten menee, onko lapsella kaikki hyvin. Jos sen uuden kumppaninkin sekoittaa koko sekamelskaan niin siitä ei hyvää seuraa.

        Ressukka mieskin on jos edellisen elämänsä paskan kaataa uuden naisen niskaan ja ottaa tavallaan tuki- ihmisen hänestä selvittääkseen vaikeuksia exän kanssa. Minä sanoisin äijälle että sinä hoidat yksin välisi exään jos kerran hänen kanssaan olet perheenkin joskus perustanut oli sitten syyllinen tai syytön kuka tahansa. Riskinsä kaikessa.


    • valituksen siitä

      hänen ex miehen nykyinen nainen estää ja vaikeuttaa lasten tapaamista ja lasten asioiden hoitamista! On se kumma että isäei enää omia lapsia saa tavata kuin nykyisen luvalla!!!
      Aina ne asiat hankaloittuu, kun mies löytää uusian naisia itselleen! Ennen heitä asiat menee hienosti ja sovitut asiat pätee, mutta kun nämä kireet ja itsekkään naiset alkaa määrätä miestä kuin pientä lata, niin siinä kärsii miehen lapst kaikkein eniten.
      Miksi ne vaikeuttaa lasten tapaamisia. Hyi hävetkää nyksät!

      • silmälasit äkkiä

        kun tuostahan ei ollu mitään puhetta!!!!vaan siitä kun toinen ihminen haukkuu, ja häiriköi, öisinkin!!!!tekee ihmisten elämästä h.vetin!!!miten sinä sait tähn nyt muotoiltuu niin että kukaan muu kuin se ex puoliso niitä tapaamisia estelee???? voi voi..yhden exän hyökkäys, joka ei ollut epäonnistunutta kummosempi!!
        on varmaan niitä nyksiäkin, jotka vaikeuttaa elämää, mutta tässähän ei ollut kyse siitä!!vaan siitä miksi exällä on oikeus terrorisoida toisen elämää, ja haukkua syyttä toisia..tuostahan voisi tehdä jutun, kunnianloukkaus sekä kotirauhan rikkominen!!
        kuten meilläkin ainoo joka niitä tapaamisia estää on se miehen exä, kun mies ei ole hänen tahdostaan yksin!! mutta tässähän on mahdollisuus saada viranomaiset apuun, meilläkin on mies hakenut lapset poliisien kanssa exän luota, koska ei oikeutta olla antamatta lapsia, oikeuden päätöksellä..että kaikkee sitä ihminen alentuu vain yhden uuden puolison takia..eikä tajuu ees hävetä, kuvittelee vaan että mies tulisi järkiinsä, ja ottaisi takaisin..kukahan tuommosenkin kanssa viitsis elämänsä jakaa..ei anna itsestään kovin tervettä ja asiallista kuvaa tuolla käytöksellä ja julmuudella..


      • exä täällä

        Vanhemmat osaavat kantaa roolinsa oikein, lasten on hyvä olla, menisi naimisiin tai ei. Miksi kaikki haluaa kontorroila noin paljon sitä exän elämää? Ei siinä lapset vahingoitu jos itse osaa äidin/isän asemansa edelle? Lapsi kärsii siitä, että vanhempi ei tahdo tulla toimeen toisen vanhemman kanssa (kuten yrittää romuttaa toisen parisuhde-elämää) ja asettaa oman etunsa (olemalla se ainoa vaimo, edes ex sellainen) lapsen edun edelle. Me exät ollaan vanhempia, ei avioliitossa keskenämme, miksei toimita sen mukaan?


      • Jos oikein ymmärsin
        exä täällä kirjoitti:

        Vanhemmat osaavat kantaa roolinsa oikein, lasten on hyvä olla, menisi naimisiin tai ei. Miksi kaikki haluaa kontorroila noin paljon sitä exän elämää? Ei siinä lapset vahingoitu jos itse osaa äidin/isän asemansa edelle? Lapsi kärsii siitä, että vanhempi ei tahdo tulla toimeen toisen vanhemman kanssa (kuten yrittää romuttaa toisen parisuhde-elämää) ja asettaa oman etunsa (olemalla se ainoa vaimo, edes ex sellainen) lapsen edun edelle. Me exät ollaan vanhempia, ei avioliitossa keskenämme, miksei toimita sen mukaan?

        Hattua nostan sinulle!


      • Yks kommentti

        Mies haluaisi pois jaloista lapsiasi että voisi rauhassa keherrella kuin teinit. Tällaisesta perheestä itse olen. Isä katosi eron jälkeen viettään poikamieselämää ja äidin uusi miesystävä halusi yh äidin kahdenkeskistä aikaa kuherteluun. no eipä siinä mitään mutta kun ne miehet vaihtuivat aika tiheeseen...

        Jos lapset etääntyy isästä niin sitä rakoo ei enään myöhemmin paikata. Älä syytä sitä ex miehesi akkaa vaan miestäsi. Eikö miehelläsi ole munaa hoitaa asioita oman päänsä mukaan vaan ohjaako joku ulkopuolinen. Siinä äijässähän kaikki syy on ja kohdista se häneen. turhaan syytät nyksiä jotka niitä lapsia eivät ole tehneet. Kuka tahansa ulkopuolinenhan voi ohjata ex miestäsi jos haluaa jos hän noin heikko on. Mies on itse vastuussa päätöksistään ja syytä vain häntä. Ota mies käsittelyyn äläkä välitä mitään hänen uudesta naisesta ja jos mies ei usko niin et voi asialle mitään.


      • tämäki
        Yks kommentti kirjoitti:

        Mies haluaisi pois jaloista lapsiasi että voisi rauhassa keherrella kuin teinit. Tällaisesta perheestä itse olen. Isä katosi eron jälkeen viettään poikamieselämää ja äidin uusi miesystävä halusi yh äidin kahdenkeskistä aikaa kuherteluun. no eipä siinä mitään mutta kun ne miehet vaihtuivat aika tiheeseen...

        Jos lapset etääntyy isästä niin sitä rakoo ei enään myöhemmin paikata. Älä syytä sitä ex miehesi akkaa vaan miestäsi. Eikö miehelläsi ole munaa hoitaa asioita oman päänsä mukaan vaan ohjaako joku ulkopuolinen. Siinä äijässähän kaikki syy on ja kohdista se häneen. turhaan syytät nyksiä jotka niitä lapsia eivät ole tehneet. Kuka tahansa ulkopuolinenhan voi ohjata ex miestäsi jos haluaa jos hän noin heikko on. Mies on itse vastuussa päätöksistään ja syytä vain häntä. Ota mies käsittelyyn äläkä välitä mitään hänen uudesta naisesta ja jos mies ei usko niin et voi asialle mitään.

        liitty mitenkään psykopaattisesti häiritsevän miehen ex emäntään???miehenkös vika se nyt onkin kun exä terrorisoi, ja kukaan ei häntä saa kuriin..höpö höpö!!! tässähän oli kyse kun ex naiset koittavat tuhota toisten onnea ja parisuhdetta katkeroituneena, ja osa jopa vetää lahaisesti lapset pelinappulaksi, ei kyse silloin nykysestä puolisosta!!!ja uskokaa ei aina mies todellakaan saa sitä mitä haluisi, tavata rauhassa lapsiaan!!!exä pitää kynisn hampain kiinni ettei isä lapsiaan näe, kun meni rakastumaan vastoin exän tahtoa, ja sillonko tää exä pyhä äiti jossa ei mitään vikaa??tämä minunkin exä keksinyt mulle monta mukavaa lempinimee, huora, lumppu, hullu jne..ikinä en ole alentunut samaan.
        meillä oli munaa hoitaa asia oikeuden kautta, on säännölliset tapaamiset, kun ei meistä löytynyt vikaa, ei mitään mitä exä väitti, kyllä koluttiin kämpät, syynnättiin taustat jne..paremmin menee kun ex rouvalla! mutta oikeuden edessäkään hän ei nöyrry eikä alistu päätökseen, mies ei lapsia tuo taloon jossa lutkat asuu!!!lapsien takia on jätetty hakematta virkavallan kanssa muksut, heidän ei tarvitse tästä kärsiä..mutta juttu on lähtenyt eteenpäin, nyt mieheni hakee huoltajuutta, se ei ole mahdotonta!!!ikävää että joku sekoo noin pahasti, eikä osaa luovuttaa..surullista!!!


      • lasten asioita siinä missä ...
        exä täällä kirjoitti:

        Vanhemmat osaavat kantaa roolinsa oikein, lasten on hyvä olla, menisi naimisiin tai ei. Miksi kaikki haluaa kontorroila noin paljon sitä exän elämää? Ei siinä lapset vahingoitu jos itse osaa äidin/isän asemansa edelle? Lapsi kärsii siitä, että vanhempi ei tahdo tulla toimeen toisen vanhemman kanssa (kuten yrittää romuttaa toisen parisuhde-elämää) ja asettaa oman etunsa (olemalla se ainoa vaimo, edes ex sellainen) lapsen edun edelle. Me exät ollaan vanhempia, ei avioliitossa keskenämme, miksei toimita sen mukaan?

        Mutta kun nämä kummajaiset naikkoset tässäkin näyttää omat vikansa sysäävän ex vaimon ja lasten ja jopa miehen harteille, niin täytyyhän niissä naikosissa olla vikaa! Ei kukaan vanhempi lapsille pahaa mieltä haluu, mutta kirityksen alla miehet eivät enää edes uskalla väittää vastaan, ettei jää yksin!
        En käsitä sitä miksi naikkkosille on vaikeeta tajuta miehen isyys, kun kuitenkin tietäen on sellasen miehen hankkinut! Jos ei osaa kantaa seurauksia olkoon ilman tai etsikööt lapsettoman mihen, mutta on turha aina syyllistää ex vaimo lapsinneen! Vika lähtee kuitenkin aina sieltä katkerasta naikkosesta.


      • eipä
        lasten asioita siinä missä ... kirjoitti:

        Mutta kun nämä kummajaiset naikkoset tässäkin näyttää omat vikansa sysäävän ex vaimon ja lasten ja jopa miehen harteille, niin täytyyhän niissä naikosissa olla vikaa! Ei kukaan vanhempi lapsille pahaa mieltä haluu, mutta kirityksen alla miehet eivät enää edes uskalla väittää vastaan, ettei jää yksin!
        En käsitä sitä miksi naikkkosille on vaikeeta tajuta miehen isyys, kun kuitenkin tietäen on sellasen miehen hankkinut! Jos ei osaa kantaa seurauksia olkoon ilman tai etsikööt lapsettoman mihen, mutta on turha aina syyllistää ex vaimo lapsinneen! Vika lähtee kuitenkin aina sieltä katkerasta naikkosesta.

        tätä exää mikään oikeuta haukkumaan näitä uusia puolisoita, sekä kiusamaan heitä!!!tässähän oli kyse ap tekstissä..ei ole lapsen vika kun äiti yöllä soittaa kännipäissään ja haukkuu isin puolisoo..tai ei ole lapsen vika kun äiti koittaa hajottaa isin perheen elämän..mutta se ei ole myöskään isin uuden vaimon vika, eikä isin vika, se ihan vaan exän vika!!!!!!
        harvalle uudelle puolisolle täällä on vaikea tajuta miehen isyys ja sen tuoma vastuu, mutta suurimalle osalle exiä on vaikea käsittää että ex mieskin saattaa rakastua uudestaan, eikä se tarkoita ettei pystyisi oleen isi enään. Minä en ainakaan ole katkera " naikkonen", olen mieheni rakas vaimo, uusi sellainen, ja ihan ensimmäinenkin, olen mieheni lapsen äiti, sekä välitän ja kannan samanlailla vastuuni mieheni aiemman suhteen lapsesta kun meillä on, minulla ei ole syytä olla edes katkera!!eihän se minun vika ole jos mieheni ja ex naisensa eivät ole suhteessaan onnistuneet ja olleet tyytyväisiä, mutta lapsen ovat saaneet, ei tämä ero pyyhi pois vanhempien rakkautta lasta kohtaan eikä vastuuta sekä huolenpitoa!! mutta se ei myöskään tarkoita sitä että isin tai äidin pitää olla loppuelämä yksin, koska eivät onnistuneet yhdessä!!minä ainakaan en ole sortunut mieheni exää parjaamaan, hän kyllä minua, tuntematta edes, en myöskään ole hänen puolisoaan arvostellut,eikä hän minua tai miestäni!!mutta yksin exän mielestä on väärin että miehelläni on onnellinen elämä, sekä ei ole antanut sen vaikuttaa mitenkään lapsiinsa,ei etälapseen eikä lähilapseen negatiivisesti!!


      • exä täällä
        lasten asioita siinä missä ... kirjoitti:

        Mutta kun nämä kummajaiset naikkoset tässäkin näyttää omat vikansa sysäävän ex vaimon ja lasten ja jopa miehen harteille, niin täytyyhän niissä naikosissa olla vikaa! Ei kukaan vanhempi lapsille pahaa mieltä haluu, mutta kirityksen alla miehet eivät enää edes uskalla väittää vastaan, ettei jää yksin!
        En käsitä sitä miksi naikkkosille on vaikeeta tajuta miehen isyys, kun kuitenkin tietäen on sellasen miehen hankkinut! Jos ei osaa kantaa seurauksia olkoon ilman tai etsikööt lapsettoman mihen, mutta on turha aina syyllistää ex vaimo lapsinneen! Vika lähtee kuitenkin aina sieltä katkerasta naikkosesta.

        Minä olen ex ja sinä olet ex, mutta silti meillä on täysin eri käsitykset siitä, miten eroperheissä asiat on parempi hoitaa niin, että lapsilla olisi hyvä olla. Mitä jos myös exien uusista puolisoistakin löytyisi yhtä paljon eroavaisuuksia? Kiristystä on sekin, jos uhataan viedä lapsi isältä, jos tämä on avioitunut uudelleen. Pahaa kränää aiheuttaa yölliset kännihaukkupuhelut ja se paha kränä voi myös näkyä lapselle. Myös meidän on kannettava seuraukset, kun eroamme kuoppaamme samalla liittomme. Emme vanhemmuuttamme, mutta liittomme. Tämä tarkoittaa myös sitä, että siinä ei ole mitään pahaa jos eronnut mies/nainen rakastuu uudelleen. Se ei ole syy huonontaa vanhemmuutta tai käyttää sitä kiristyskeinona. Jos todella niin paljon merkitsee se, että exälläsi ei saisi muita naisia olla elämässään, niin ehkä olisi kannattanut pysyä liitossa? Joskus on kamalia exiä, joskus kamalia nyxiä. Mutta useimmiten ne exät ja nyxät ovat ihan mukavia, tavallisia ihmisiä. Jos todella niin vaikeaa on, kannattaisi katsoa peiliin. Ethän varmasti ole omistushaluinen tai koe uutta puolisoa uhaksi? Oletko varmasti päässyt yli erostasi? Jos mies vanhemmuuden hoitaa kunnolla, niin ei hän olisi naisensa kanssa. Ei ketään kiristetä sillä tavalla.

        Ja mitä syyllistämiseen tulee, itsehän syyllistät ja haukut. Joten miksi puhut ettei sellaista tarvitsisi tehdä. Jos asia todella sinua noin paljon häiritsee niin pitäkää kolmestaan pitkä palaveri, mutta koita kertoa oikeasti ne asiat, jotka sinua niin huolestuttaa ja koita asiallisesti näyttää sinun kantasi. Kukaan ei halua kuunnella sitä, kun sävysi on noin vihamielinen ja syyttävä. Heillä ei välttämättä ole mitään sellaisia aikeita, joita sinä pelkäät ja saisit sinäkin mielenrauhan.


      • solmuun
        tämäki kirjoitti:

        liitty mitenkään psykopaattisesti häiritsevän miehen ex emäntään???miehenkös vika se nyt onkin kun exä terrorisoi, ja kukaan ei häntä saa kuriin..höpö höpö!!! tässähän oli kyse kun ex naiset koittavat tuhota toisten onnea ja parisuhdetta katkeroituneena, ja osa jopa vetää lahaisesti lapset pelinappulaksi, ei kyse silloin nykysestä puolisosta!!!ja uskokaa ei aina mies todellakaan saa sitä mitä haluisi, tavata rauhassa lapsiaan!!!exä pitää kynisn hampain kiinni ettei isä lapsiaan näe, kun meni rakastumaan vastoin exän tahtoa, ja sillonko tää exä pyhä äiti jossa ei mitään vikaa??tämä minunkin exä keksinyt mulle monta mukavaa lempinimee, huora, lumppu, hullu jne..ikinä en ole alentunut samaan.
        meillä oli munaa hoitaa asia oikeuden kautta, on säännölliset tapaamiset, kun ei meistä löytynyt vikaa, ei mitään mitä exä väitti, kyllä koluttiin kämpät, syynnättiin taustat jne..paremmin menee kun ex rouvalla! mutta oikeuden edessäkään hän ei nöyrry eikä alistu päätökseen, mies ei lapsia tuo taloon jossa lutkat asuu!!!lapsien takia on jätetty hakematta virkavallan kanssa muksut, heidän ei tarvitse tästä kärsiä..mutta juttu on lähtenyt eteenpäin, nyt mieheni hakee huoltajuutta, se ei ole mahdotonta!!!ikävää että joku sekoo noin pahasti, eikä osaa luovuttaa..surullista!!!

        On se kamalaa jo ei löydy ketään viheltään peliä poikki vaan pitää tapella oikeudessa asti! Mitä se oikein tuleekaan maksaan veronmaksajille katkerien erojen selvittely? Ja erot jo yleensäkkään ilman oikeudenkäyntejäkään?

        On se helvetin helvetti että noin kypsymättömät idiootit perheitä perustelee. Jalkovälissä kyllä pelaa muttei mikään yläpäässä!


      • oikeutta kyseenalaistaa äitinä
        exä täällä kirjoitti:

        Minä olen ex ja sinä olet ex, mutta silti meillä on täysin eri käsitykset siitä, miten eroperheissä asiat on parempi hoitaa niin, että lapsilla olisi hyvä olla. Mitä jos myös exien uusista puolisoistakin löytyisi yhtä paljon eroavaisuuksia? Kiristystä on sekin, jos uhataan viedä lapsi isältä, jos tämä on avioitunut uudelleen. Pahaa kränää aiheuttaa yölliset kännihaukkupuhelut ja se paha kränä voi myös näkyä lapselle. Myös meidän on kannettava seuraukset, kun eroamme kuoppaamme samalla liittomme. Emme vanhemmuuttamme, mutta liittomme. Tämä tarkoittaa myös sitä, että siinä ei ole mitään pahaa jos eronnut mies/nainen rakastuu uudelleen. Se ei ole syy huonontaa vanhemmuutta tai käyttää sitä kiristyskeinona. Jos todella niin paljon merkitsee se, että exälläsi ei saisi muita naisia olla elämässään, niin ehkä olisi kannattanut pysyä liitossa? Joskus on kamalia exiä, joskus kamalia nyxiä. Mutta useimmiten ne exät ja nyxät ovat ihan mukavia, tavallisia ihmisiä. Jos todella niin vaikeaa on, kannattaisi katsoa peiliin. Ethän varmasti ole omistushaluinen tai koe uutta puolisoa uhaksi? Oletko varmasti päässyt yli erostasi? Jos mies vanhemmuuden hoitaa kunnolla, niin ei hän olisi naisensa kanssa. Ei ketään kiristetä sillä tavalla.

        Ja mitä syyllistämiseen tulee, itsehän syyllistät ja haukut. Joten miksi puhut ettei sellaista tarvitsisi tehdä. Jos asia todella sinua noin paljon häiritsee niin pitäkää kolmestaan pitkä palaveri, mutta koita kertoa oikeasti ne asiat, jotka sinua niin huolestuttaa ja koita asiallisesti näyttää sinun kantasi. Kukaan ei halua kuunnella sitä, kun sävysi on noin vihamielinen ja syyttävä. Heillä ei välttämättä ole mitään sellaisia aikeita, joita sinä pelkäät ja saisit sinäkin mielenrauhan.

        oloa/isänä omille lapsillensa! Äitinä olo suuremmoinen lahja jota ei voi opetella vaan se on, ajan myötä se vaan korostuu ja kasvaa! Kukaan ulkopuolinen ei voi tulla sanomaan miten hoidat lapsesi tai miten pitää hoitaa lapsesi! Se on niin suuri loukkaus, ja sitä ei tarvi kuunnella eikä sitä tarvi keneltäkään kestää!

        Kenelläkään ei ole oikeus tulla neuvomaan eikä haukkumaan. Säälittäviä ihmiset jotka eivät sitä ymmärrä. Äitiyttä kukaan ei tule arvostelemaan ja piste!

        Mikä palaveri ja ketkä kolme??? Ei mulla ole kuin yksi ex mies, enkä hänen kanssaan palaveeraa lainkaan.


      • vika on omien korvien välissä
        lasten asioita siinä missä ... kirjoitti:

        Mutta kun nämä kummajaiset naikkoset tässäkin näyttää omat vikansa sysäävän ex vaimon ja lasten ja jopa miehen harteille, niin täytyyhän niissä naikosissa olla vikaa! Ei kukaan vanhempi lapsille pahaa mieltä haluu, mutta kirityksen alla miehet eivät enää edes uskalla väittää vastaan, ettei jää yksin!
        En käsitä sitä miksi naikkkosille on vaikeeta tajuta miehen isyys, kun kuitenkin tietäen on sellasen miehen hankkinut! Jos ei osaa kantaa seurauksia olkoon ilman tai etsikööt lapsettoman mihen, mutta on turha aina syyllistää ex vaimo lapsinneen! Vika lähtee kuitenkin aina sieltä katkerasta naikkosesta.

        Miksi olet suhteesi noin huonosti hoitanut että miehesi on uuden löytänyt? Mistä se miehesi uusi naikkonen muka olisi katkera? Oletko koskaan miettinyt mitä vikaa itsessäsi voisi olla?

        Syytätkö vain toisia kuin yleinen syyttäjä edes tajuamatta mitä syytät? Mitäs vikaa oli itsessäsi? Oletko edes itseäsi syvemmältä syövereistä tutkiskellut lapsen teko huumassa? Onko pyrkimyksesi ollut saada vain joku uhri koukkuusi lapsien avulla jotta voisit kiusata häntä lopun elämäsi?

        Toivottavasti itsekkin olet tulevaisuudessa jokin kummajais naikkonen jota joku katkera exä saa halveksia. Tai sitten pahinta vielä jos koko uuden kumppanisi suku halveksii sinua vähä- älyisenä jalkojaan levittelevänä epätoivoisena yksinhuoltajana. Miltä se tuntuisi?

        Edestään löytää sen minkä taakseen jättää jotenka odota vaan kuinka sinuakin jossain piireissä pidetään halpa- arvoisena lutkana, epäonnistuneena hylkiönä.

        Miksi et antaisi lapsen isän ja hänen uuden kumppaninsa hoitaa velvollisuutensa ilman mitään katkeruutta? Jos sinulla ihana lapsi/lapsia ex miehesi kanssa niin miksi et antaisi muidenkien nauttia siitä lapsesta, miehesi uuden naisenkin?

        Jos taas miehesi ei halua lapsiaan niin se ei ole sen naikkosen vika vaan ainoastaan miehen. Miksi purat vihaasi siihen ex miehesi naikkoseen sillä jos ex äijäsi on niin ressukka että olisi kumppaninsa ohjailtavissa niin et mahda asialle mitään vaikka kuinka vihaa lietsoisit. Mies jos ei itse halua isyyttään harrastaa niin et voi enään vaikuttaa vaan luovuta jo. Vika on ainoastaan siellä ex miehessäsi ei sen uudessa naikkosessa. Ex miehesi tuntee uuden naikkosen mielenkiintoisemmaksi kuin lapsensa jotenka miksi purat kiukkusi ihan syyttömään ihmiseen?

        Onko se helpompaa purkaa paska syyttömiin kuin sinne oikeeseen kohteeseen? Ex miehesihän se suurin paska on eikä mikään muu! Tajuatko?


      • itsestäsi syyllisyyttä
        vika on omien korvien välissä kirjoitti:

        Miksi olet suhteesi noin huonosti hoitanut että miehesi on uuden löytänyt? Mistä se miehesi uusi naikkonen muka olisi katkera? Oletko koskaan miettinyt mitä vikaa itsessäsi voisi olla?

        Syytätkö vain toisia kuin yleinen syyttäjä edes tajuamatta mitä syytät? Mitäs vikaa oli itsessäsi? Oletko edes itseäsi syvemmältä syövereistä tutkiskellut lapsen teko huumassa? Onko pyrkimyksesi ollut saada vain joku uhri koukkuusi lapsien avulla jotta voisit kiusata häntä lopun elämäsi?

        Toivottavasti itsekkin olet tulevaisuudessa jokin kummajais naikkonen jota joku katkera exä saa halveksia. Tai sitten pahinta vielä jos koko uuden kumppanisi suku halveksii sinua vähä- älyisenä jalkojaan levittelevänä epätoivoisena yksinhuoltajana. Miltä se tuntuisi?

        Edestään löytää sen minkä taakseen jättää jotenka odota vaan kuinka sinuakin jossain piireissä pidetään halpa- arvoisena lutkana, epäonnistuneena hylkiönä.

        Miksi et antaisi lapsen isän ja hänen uuden kumppaninsa hoitaa velvollisuutensa ilman mitään katkeruutta? Jos sinulla ihana lapsi/lapsia ex miehesi kanssa niin miksi et antaisi muidenkien nauttia siitä lapsesta, miehesi uuden naisenkin?

        Jos taas miehesi ei halua lapsiaan niin se ei ole sen naikkosen vika vaan ainoastaan miehen. Miksi purat vihaasi siihen ex miehesi naikkoseen sillä jos ex äijäsi on niin ressukka että olisi kumppaninsa ohjailtavissa niin et mahda asialle mitään vaikka kuinka vihaa lietsoisit. Mies jos ei itse halua isyyttään harrastaa niin et voi enään vaikuttaa vaan luovuta jo. Vika on ainoastaan siellä ex miehessäsi ei sen uudessa naikkosessa. Ex miehesi tuntee uuden naikkosen mielenkiintoisemmaksi kuin lapsensa jotenka miksi purat kiukkusi ihan syyttömään ihmiseen?

        Onko se helpompaa purkaa paska syyttömiin kuin sinne oikeeseen kohteeseen? Ex miehesihän se suurin paska on eikä mikään muu! Tajuatko?

        vai omasta tahdostako alistut? Jos et itse arvosta ja ole tyytyväinen itseesi ei sitä muut tee, eikä kehu eikä kannusta, vaan alistaa ja pompottaa ja saa sinut tuntemaan itsekin itsesi huonoksi ja mitättömäksi!

        Minä itse tiedän mihin pystyn ja mitä haluan elämäni elää, ja ketä mun seuraani kuuluu tai on kuulumatta. Jos et kykene itsestäsi huolta kantamaan, et pyty muistakaan. Kellään ei ole oikeutta arvostella minun tekemisiäni. Jos tekee viis välitän, koska itse tiedän itseni parhaiten. Alistumalla saat paskat palkaksi. Mutta ehkä joku sääliä silläkin kerjää...!


      • ........
        oikeutta kyseenalaistaa äitinä kirjoitti:

        oloa/isänä omille lapsillensa! Äitinä olo suuremmoinen lahja jota ei voi opetella vaan se on, ajan myötä se vaan korostuu ja kasvaa! Kukaan ulkopuolinen ei voi tulla sanomaan miten hoidat lapsesi tai miten pitää hoitaa lapsesi! Se on niin suuri loukkaus, ja sitä ei tarvi kuunnella eikä sitä tarvi keneltäkään kestää!

        Kenelläkään ei ole oikeus tulla neuvomaan eikä haukkumaan. Säälittäviä ihmiset jotka eivät sitä ymmärrä. Äitiyttä kukaan ei tule arvostelemaan ja piste!

        Mikä palaveri ja ketkä kolme??? Ei mulla ole kuin yksi ex mies, enkä hänen kanssaan palaveeraa lainkaan.

        Onkaan edes sinun äitiyttäsi kyseenalaistanut. Mutta sinä kyseenalaistat exäsi isyyden. :(


      • syymme
        solmuun kirjoitti:

        On se kamalaa jo ei löydy ketään viheltään peliä poikki vaan pitää tapella oikeudessa asti! Mitä se oikein tuleekaan maksaan veronmaksajille katkerien erojen selvittely? Ja erot jo yleensäkkään ilman oikeudenkäyntejäkään?

        On se helvetin helvetti että noin kypsymättömät idiootit perheitä perustelee. Jalkovälissä kyllä pelaa muttei mikään yläpäässä!

        oli mennä oikeuden kautta vaatimaan tapaamisia ym, ja tätä suositteli ihan lastenvalvoja, koska kukaan ei saanut vihellettyä sitä peliä poikki!!Ja mielestäni se että mieheni vain taisteli oikuksistaan olla isä ja tavata lapsiaan, oli hyvä syy mennä sinne oikeuteen asti, jopa kuvittelelin että exäkin nöyrtyisi ja ymmärtäisi jo tekojensa seuraukset sekä idioottimaisuuden, vaan eipä ymmärtänyt!!

        mieheni exä alkoi eväämään tapaamisia aikoinaan, sekä syyttämään miestäni huonoksi isäksi, joka jättänyt lapsensa, perheensä, minun, juurikin tämmösen naikkosen takia..miehen piti valita, minä tai lapset, mieheni sanoi ettei hänen tarvitse, hänellä oikeus olla kanssani sekä tavata lapsiaan!
        mieheni oli siis eronnut ex puolisostaan 2v ennenkuin me tapasimme, joten en koe itsekkään olevani miehen enkä lapsilta isin ryöstäjä!koskaan en ole lapsia kotiamme kieltänyt tulemasta, päinvastoin, tulen lasten kanssa erittäin hyvin toimeen, ja meillä ei mitään ongelmia mieheni,mieheni lasten sakä yhteisemme välillä!!ainoa on exä joka jostain syystä jaksaa vielä vuosienkin päästä haukkua,riidellä(emme kyllä lähde mukaan), uhkailla, tehdä perättömiä ilmoituksia, häiriköidä minua työpaikallani, tehdä sinnekin minusta perättömiä ilmoituksia jne.
        lopulta menimme oikeuteen, kaikki taustat tutkittiin, koti syynättiin, osaa lapsista kuunneltiin, sekä minua ja exän uutta puolisoa, ystäviä työtovereita jne.Meissä ei ollut pienintäkään vikaa oikeuden silmissä, etteikö lapset olisisvat saaneet isäänsä tavata, tai kodissamme olla! exä yritti kaikkensa, sellainen kielenkäyttö minkä siellä piti sai korvat punaseksi, jopa miehen ja exän yhteiset tuttavat kertoivat totuuden, jo heidän liitostaan aikoinaan, ja exästä!
        lopulta oikeuden määräyksellä isä sai tapaamisoikeudet, joita tänäpäivänäkään exä ei noudata, hän on päättänyt vain että minä olen pilannut mieheni,exäni ja lasten elämän, olemalla mieheni vaimo.
        tarkoitin ettemme halua hämmentää lapsia hakemalla virkavallan kanssa lapsia tapaamisiin, vaikka se olisi yksi keino, ehkä sitten kun pienemmätkin vähän kasvaa.
        en ole koskaan haukkunut exää enkä lähtenyt hänen peliin mukaan, silti meidän liittomme on ajanut mieheni kauemmaksi lapsistaan, sekin huonon isän merkki, meidän olisi pitänyt erota jotta lapset saavat tavata isää ja toisinpäin, mieheni ei halunnut erota minusta ja yhteisestä lapsestamme, koska katsoo ettei ketään voi kiristää sellaiseen, eikä tarkoita etteikö rakastaisi ja kaipaisi lapsiaan joka hetki! mutta nyt vain odotettava, ja mietittävä mikä lapsien kannalta olisi paras tapa toimia, exä kun ei anna periksi, vaan yhä syyttää, ja kapinoi, häiriköi ja uhkailee.
        mutta toivon ettei kenenkään tarttisi tätä läpikäydä, ja voi kumpa niitä ajattelevia järkeviä ex puolisoita olisi enemmän,ja hyväksisivät exänsä elämän kuten täällääkin muutama tosi asiallinen ja hyvä kirjoitus!!!!


      • Pääasia että tiedän itse om...
        ........ kirjoitti:

        Onkaan edes sinun äitiyttäsi kyseenalaistanut. Mutta sinä kyseenalaistat exäsi isyyden. :(

        viis muista ja muiden mielipiteistä.

        Mies ei ole isyyttä ansainnut jos ei käytä sitä! Kun joku lyö jarrut hänen isyydelleen, voimaton olen minä siinä tilanteessa. Jos isyys ei lähde isästä itsestään, niin sitä ei ole. Ei ole minun asiani tyrkyttää lapsia hänelle, jos huomaan, miten vaikeeta se on. Kyllä siinä tilanteessa fiksukin jo luovuttaa, ja antaa olla.


      • -T-
        syymme kirjoitti:

        oli mennä oikeuden kautta vaatimaan tapaamisia ym, ja tätä suositteli ihan lastenvalvoja, koska kukaan ei saanut vihellettyä sitä peliä poikki!!Ja mielestäni se että mieheni vain taisteli oikuksistaan olla isä ja tavata lapsiaan, oli hyvä syy mennä sinne oikeuteen asti, jopa kuvittelelin että exäkin nöyrtyisi ja ymmärtäisi jo tekojensa seuraukset sekä idioottimaisuuden, vaan eipä ymmärtänyt!!

        mieheni exä alkoi eväämään tapaamisia aikoinaan, sekä syyttämään miestäni huonoksi isäksi, joka jättänyt lapsensa, perheensä, minun, juurikin tämmösen naikkosen takia..miehen piti valita, minä tai lapset, mieheni sanoi ettei hänen tarvitse, hänellä oikeus olla kanssani sekä tavata lapsiaan!
        mieheni oli siis eronnut ex puolisostaan 2v ennenkuin me tapasimme, joten en koe itsekkään olevani miehen enkä lapsilta isin ryöstäjä!koskaan en ole lapsia kotiamme kieltänyt tulemasta, päinvastoin, tulen lasten kanssa erittäin hyvin toimeen, ja meillä ei mitään ongelmia mieheni,mieheni lasten sakä yhteisemme välillä!!ainoa on exä joka jostain syystä jaksaa vielä vuosienkin päästä haukkua,riidellä(emme kyllä lähde mukaan), uhkailla, tehdä perättömiä ilmoituksia, häiriköidä minua työpaikallani, tehdä sinnekin minusta perättömiä ilmoituksia jne.
        lopulta menimme oikeuteen, kaikki taustat tutkittiin, koti syynättiin, osaa lapsista kuunneltiin, sekä minua ja exän uutta puolisoa, ystäviä työtovereita jne.Meissä ei ollut pienintäkään vikaa oikeuden silmissä, etteikö lapset olisisvat saaneet isäänsä tavata, tai kodissamme olla! exä yritti kaikkensa, sellainen kielenkäyttö minkä siellä piti sai korvat punaseksi, jopa miehen ja exän yhteiset tuttavat kertoivat totuuden, jo heidän liitostaan aikoinaan, ja exästä!
        lopulta oikeuden määräyksellä isä sai tapaamisoikeudet, joita tänäpäivänäkään exä ei noudata, hän on päättänyt vain että minä olen pilannut mieheni,exäni ja lasten elämän, olemalla mieheni vaimo.
        tarkoitin ettemme halua hämmentää lapsia hakemalla virkavallan kanssa lapsia tapaamisiin, vaikka se olisi yksi keino, ehkä sitten kun pienemmätkin vähän kasvaa.
        en ole koskaan haukkunut exää enkä lähtenyt hänen peliin mukaan, silti meidän liittomme on ajanut mieheni kauemmaksi lapsistaan, sekin huonon isän merkki, meidän olisi pitänyt erota jotta lapset saavat tavata isää ja toisinpäin, mieheni ei halunnut erota minusta ja yhteisestä lapsestamme, koska katsoo ettei ketään voi kiristää sellaiseen, eikä tarkoita etteikö rakastaisi ja kaipaisi lapsiaan joka hetki! mutta nyt vain odotettava, ja mietittävä mikä lapsien kannalta olisi paras tapa toimia, exä kun ei anna periksi, vaan yhä syyttää, ja kapinoi, häiriköi ja uhkailee.
        mutta toivon ettei kenenkään tarttisi tätä läpikäydä, ja voi kumpa niitä ajattelevia järkeviä ex puolisoita olisi enemmän,ja hyväksisivät exänsä elämän kuten täällääkin muutama tosi asiallinen ja hyvä kirjoitus!!!!

        Mieheni ja hänen ex-vaimon erosta oli kulunnut yli vuosi, kun tapasimme. Alku meni (3kk:tta) meni ihan hyvin, mutta sen jälkeen ex-vaimo alkoi laittelemaan lapsien mukaan kameroita, että ottakaapas kuvia, kun olette isänne luona. Ei siinä mitään, mutta valokuvaaminen oli lähinnä sitä, että kuvattiin huoneita, huonekaluja ei kuvissa ollut yhtään ihmisiä. Sitten aloitettiin napisemaan, etten minä tervehdi.
        Kun sitten menimme kihloihin (joku jo tuossa tiesi kirjoitella, että tämmöiset ovat vain nuorien asioita) ex-vaimon terrorismi muuttui vielä entisestään. Aloitettiin lähettelemään miehelleni härskejä tekstiviestejä. Miten hän on märkä ja miten hän näkee unta miehestäni jne..
        No ei kait siinä, haluthan ne on hiirelläkin ;)
        Sen jälkeen aloitettiin kiristämään miestäni lapsilla, kun mies ei kommentoinut niihin tekstiviesteihin millään muotoa. Lapset kuulemma ei saa tulla sinne pahuuden pesään, kun se huora asuu siellä (omassa asunnossani kylläkin asuin) äpäränsä kanssa. Niin tämä äpäräkin oli tullut maailmaan ihan avioliittoni kautta. Ennenkuin tässä kukaan ehtii ruveta kirjoittelemaan ilkeyksiä. Erosin miehestäni hänen vakavan väkivaltaisuuden ja alkoholismin takia.

        Jep, viime vuonna menimme sitten mieheni kanssa naimisiin. Ex-vaimolle tämä oli shokki. Nyt hän ei enään saa miestä takaisin. Tulihan niitä soitteluja ex-vaimolta. Mieheni aina totesi; "et minähän se sinusta eron hain, mieti miksi.."

        Niin se rakkauden alkuhuuma ei ole laantunut. Olemme yhä rakastuneita mieheni kanssa ja tätä huumaa on jatkunut jo 6,5-vuotta.

        Mieheni kanssa olemme sitä mieltä, että ex-vaimon terrorismi alkoi heti, kun hän kuuli, että hänen entinen mies on alkanut seurustelemaan. Sitä ennen mieheni sai olla ihan rauhassa, kun oli vielä sinkku. Ex-vaimo liihotteli sinä aikana kukasta kukkaan ja isäpuoli ehdokkaita oli lapsien kertoman mukaan ollut monta. Ivailihan hän minulle taannoin, että hänet olisi kaikki halunnut. Ai, ketkä kaikki kun hänellä ei ole ollut kuin viikonloppu suhteita... Sekin ns. vakava suhde loppui, kun mies huomas miten järjetön hänen seurustelukumppani on.

        Toiseksi mitä kerran juttelimme mieheni kanssa hänen ex-vaimosta, johtuu siittä, että hänet jätettiin. Mieheni haki avioeron. Ex-vaimo ei ole hyväksynyt, että hänet voi joku jättää. Sitten, kun ei olla tapahtunutta (ex-vaimo) käsitellyt itsekseen tarpeeksi (terapeutit jne) katkeroidutaan. Kun kerta hänellä ei ole kivaa, onnellisuutta, niin sitä ei sitten saa olla muillakaan.

        Loppuseltaan näiden ex-vaimojen terrorisointi ei ole kuin kiusantekoa. Halutaan hankaloittaa toisen elämää, halutaan rikkoa toisen onni ja mahdollisuus onnelliseen elämään. Siinä ei keinoja kaihdeta. Käyteään jopa omia lapsia aseena.

        Mut, ei anneta periksi. Nostetaan pää entistä enemmän pystyyn näille ex-vaimoille :-)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan uusi poikakaveri

      Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      206
      3210
    2. Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.

      Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva
      Maailman menoa
      239
      1620
    3. Laita mulle viesti!!

      Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus
      Ikävä
      95
      1472
    4. Millaisessa tilanteessa olisit toiminut toisin

      Jos saisit yhden mahdollisuuden toimia toisin?
      Ikävä
      92
      1389
    5. Vanhemmalle naiselle

      alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e
      Ikävä
      46
      1334
    6. Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen

      No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.
      Maailman menoa
      157
      1257
    7. Ajattelen sinua tänäkin iltana

      Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin
      Ikävä
      12
      1188
    8. Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!

      "Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze
      Maailman menoa
      123
      1019
    9. Miehelle...

      Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät
      Ikävä
      89
      932
    10. Tuntuu liian hankalalta

      Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.
      Ikävä
      44
      803
    Aihe