Kaksikielisyys

Ex-mieheni on saksalainen (puhuu tosin hyvää suomea) ja hän on puhunut molemmille lapsillemme vain saksaa heidän syntymästään saakka. Emme ole huomanneet mitään ongelmia tämän suhteen. Lapset ovat oppineet puhumaan aivan normaalisti ja molempia kieliä täydellisesti. tosin päiväkodissa vuosia sitten toinen poikamme ei osannut riimitellä lauseita kuten olisi pitänyt, niin sanoivat tämän johtuvan kaksikielisyydestä, tiedä häntä..

umpihurrin poika on puhtaasti suomenkielinen

Heip!

Minulla on 2v3kk vanha tyttö, joka selviytyy sujuvasti niin suomen kun arabian kielellä. Mummo on puhunut vauvasta asti arabiaa tyttärellemme ja tyttöni tarjoaa sitä kieltä ainoastaan mummolle.

Itse aloitin puhumaan ruotsia ja englantia lisäksi ja tyttöni osaa molemmilla kielillä paljon sanoja. Sekoilemista kielissä ei tunnu ainakaan vielä olevan. Telkkarista hän toistaa englanninkielisiä kohtauksia ja välillä boten annan tyylisistä biiseistä "r u ready!"-tyylisiä kohtia.

Tyttäreni hoitotädin kotona puhuttiin venäjää ja nyt tyttäreni tuntuu ymmärtävän leikkipuistossa myös venäjän kieltä. Hoidossa hän oli vain satunnaisesti 6kk-1,5v ikäisenä.

Kielikylvystähän on hyötyä vaikkei lapsi oppisi puhumaan toista kieltä, hänelle tarttuu kuitenkin sanoja ja aksentti. Jos lapsi sitten vanhempana haluaa opiskella jotain lapsuudestaan tuttua kieltä, pitäisi sen onnistua paljon helpommin kielikylvyn ansiosta.

Kaksikielisyys yleensä hieman hidastaa puheen kehitystä. Voit toki hankkia puhuvia leluja yms., mutta niillä lapsi ei kaksikieliseksi opi.

Toisen vanhemman tulee aina, ja jokapaikassa puhua lapselle tuota toista kieltä, ihan syntymästä asti. Ei riitä, että on vaan leluja, joilla silloin tällöin leikkii. Toki oppii sitten kuuntelemaan toistakin kieltä.

Meillä mies puhuu aina ruotsia ja minä suomea. Kirjat ovat suomenkielisiä. Ensin neiti 1,5 v haluaa minun lukevan ne, sitten samat kirjat isälle, hän lukee ruotsiksi. Ymmärtää molemmilla kielillä samat asiat; esim. du vet vad blomman är. Vastaus tulee sujuvasti kirjasta näyttäen ja sanoen; kukka.

Geneettisesti pitäisi lapsemme jo osata "sujuvasti" puhua (mies 9 kk, minä 10 kk) mutta nyt sanoja on toistaiseksi aika satunnaisesti. Tämäkin on kuitenkin yksilöllistä.

Kaksikieliseksi kasvavan lapsen puheen kehitys on hieman jäljessä yksikielistä. Muutaman vuoden ikäisenä lapsella saattavat mennä kielet sekaisin, mutta pian hän ymmärtää, että on kaksi kieltä, jotka on syytä pitää erillään. Parasta on, että yksi henkilö puhuua aina yhtä kieltä, esim. äiti suomea ja isä ruotsia, niin kielet pysyvät parhaiten erossa toisistaan. Maailman ihmisistä suurin osa on kaksi- tai monikielisiä, joten ei useamman kielen yhtäaikainen omaksuminen ole mitään erikoista. Hieno asia se kyllä on. Esimerkiksi suomea ja ruotsia puhuva oppii tutkitusti englannintiakin vieraana kielenä paremmin kuin vain suomea puhuva.

Eivät nuo puhuvat lelut kyllä kaksikielisiksi kasvata, mutta ehkä niistä jotain hyötyä on. Olisiko paikkakunnallanne oikeita kielikylpypäiväkoteja tai ruotsinkielisiä kerhoja? Miten on muuten mahdollista, että poika on puhtaasti suomenkielinen ja hänen isänsä taas täysin ruotsinkielinen?

Noista leluista en tiedä enkä kielikylvyistä, mutta me ollaan 3-kielinen perhe. Suomea puhutaan varmaan 90% pojalle, isä on paljon pois työn takia, joten isän kieltä kuulee tosi vähän ja englantia puhutaan miehen kans keskenään.

Poika sanoi jo 4-5 -kuisena äiti ja sanoja tuli pikku hiljaa lisää, 8-kuisena ehkä 10-12 sanaa ja eka lause. Englanniksi tuli okay 7-kuisena ja oliko 8-kuinen kun tuli "isä" isän äidinkielellä.

Nyt on 11 kk ja ymmärtää selvästi puhetta jo 3 kielellä, mutta puhuminen on vähentynyt, kun nousi seisomaan ja kävely kiinnostaa enemmän. Äittää ja Hilaa hokee (Hila on mummon koira), mutta muuten on suomi jäänyt ihan taka-alalle, että puhuu ja laulaa isän äidinkielellä ja äidillekin puhuu isän kielellä "kuka tuo on", vaikka tarkoittaa "mikä tuo on".

Kielellisesti selvästi ikäisiään kehittyneempi, mutta ei varmaan johdu niinkään monikielisyydestä vaan siitä, että pitkä poika lähti myöhään liikkeelle ja kun on ylisosiaalinen tyyppi ja vähäuninen, niin osasi jo pienenä vaatia jatkuvaa viihdykettä ja näin on sit kuullut puhetta varmasti paljon enemmän kuin itsenäisempi lapsi. Meillä on myös luettu aina paljon.

Tuttavaperheessä isä puhui suomea ja äiti ruotsia ja lapset oppivat molemmat, mutta lapsen logiikalla ynnäsivät, että naisille puhutaan aina ruotsia, miehille suomea. Ja toiset ei sit taas suostu vastaan kuin yhdellä kielellä, esim suomeksi, vaikka toinen puhuisi ruotsia. On niin lapsesta ja temperamentista kiinni.

Voi myös hidastaa kielen ja puheen oppimista, näin saa aina lukea, mutta ainakaan meillä sitä ei ole toistaiseksi ollut havaittavissa.