Mitkä ovat oikeuteni, jos esim. myymäläetsivä/vartija tulee pyytämään mukaansa (, vaikka näpistyksestä epäillen)? Saanko puolustaa mihin asti itseäni, jos väkisin yrittävät viedä... siis vain sellaisessa tapauksessa, kun ei ole pöllittyä kamaa mukana.
Vartijan vastustelu
Ekonomi2004
154890
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
ennen kassalinjaa,niin voit tunkea ihan mitä vaan taskuusi kunhan otat ne kassalla esiin maksua varten eikä vartijalla tms. ole oikeutta käydä kiinni.
Mutta, jos on on astumassa ulko-ovesta ulos. Ei kai siinä pakko ole lähteä mukaan ja miksei laita vastaan, jos ei ole mitään mukana.
Ei se nyt ihan niinkään ole, että voi tunkea mitä tahansa taskuunsa ennen kassaa, sillä se voidaan tulkita näpistyksen yritykseksi, joka on myös rangaistavaa.
Vartijalla on ns. jokamiehen kiinniotto-oikeus ja vartijan kiiniotto-oikeus, joten ei kannata vastustella ja jos vastustelee, niin tuomitaan rangaistukseen.
Vartija on kyllä silloin heikoilla, jos varastettua tavaraa ei löydykkään. Siitä ei voi kuitenkaan rautalankaa vääntää, sillä jokainen tapaus pitää ratkaista erikseen.
pykäliä ..................
Pakkokainolaki
Jokamiehen kiinniotto-oikeus.
1 §
Jokamiehen kiinniotto-oikeus
Jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos. (12.7.2002/615)
Jokainen saa ottaa kiinni myös sen, joka viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan on pidätettävä tai vangittava.
Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisimiehelle.
Jos kiinniotettava tekee vastarintaa tai pakenee, kiinniottaja saa käyttää sellaisia kiinniottamisen toimittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu
Rikoslaki
17 luku
6 § (24.7.1998/563)
Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen
Joka käyttämällä tai uhkaamalla käyttää väkivaltaa estää tai yrittää estää järjestystä ylläpitävää henkilöä suorittamasta hänelle lain tai asetuksen nojalla kuuluvaa tehtävää tai muuten vaikeuttaa sanotun tehtävän suorittamista, on tuomittava, jollei laissa muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Järjestystä ylläpitävällä henkilöllä tarkoitetaan tässä pykälässä
1) järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä annetussa laissa (472/1977) tarkoitettua kuljettajaa, häneen rinnastettavaa henkilöä taikka heitä kuljettajan tai häneen rinnastettavan henkilön pyynnöstä avustavaa matkustajaa,
2) joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetussa laissa (469/1979) tarkoitettua matkalippujen tarkastajaa ja tarkastuksessa apuna olevaa järjestyksenvalvojaa, (8.6.2006/449)
3) yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa (282/2002) tarkoitettua vartijaa sekä (12.4.2002/284)
4) järjestyksenvalvojista annetussa laissa (533/1999) tarkoitettua järjestyksenvalvojaa. (22.4.1999/536)
Vähemmällä selviää jos ei varasta mitään!
varmaan tuossa tilanteessa ei selittelyt auta,kannataa mennä vartijan mukaan tutkittavaksi, niin ainakin silloin tiedetään että sinä et ole ottanut mitään! jos allat vääntää vastaan niin epäilyksen senkun kasvaa.
Jos vartija pyytää mukaansa, ei ole pakko mennä.
Jos vartija ilmoittaa henkilölle, että henkilö on kiinniotettu, silloin on mentävä. Jos tässä vaiheessa vastustelee, syyllistyy järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamiseen, josta voi seurata maksimissaan 6kk vankeutta (joka estää taikka yrittää estää vartijaa...), tämän lisäksi mahdollinen pahoinpitely /vast.
Jos asiakas vastustelee, on käsirautojen käyttö jo hyvin perusteltua ja oikeutettua kunhan se tehdään asiakkaan itsensä tai henkilökunnan/ulkopuolisten suojaamiseksi, monasti käsirautojen käyttö aikaisessa vaiheessa estää esimerkiksi kaasusumuttimen käytön tilanteen jatkuessa.
Hätävarjelu ei tule kyseeseen (= itsensä puolustaminen) jos sinulle ilmoitetaan että olet kiinniotettu; Tällöin voidaan käyttää puolustettavissa olevia voimakeinoja (lukot, kuljetusotteet, käsiraudat jne).
Jokamiehen kiinniotto-oikeus astuu voimaan kun teosta SAATTAA seurata vankeutta, tai kun teko on näpistys, lievä vahingonteko, jne...
Ja edellisille kirjoittajille huom! Myös näpistyksen yritys on rangaistavaa. Jos kätkee tavaraa laukkuun tai taskuun aikomuksena näpistää (vetää vetoketjut kiinni, irroittaa hälyn /vast), voidaan yrityksestä kirjoittaa sakko, vaikkakaan ei veisi tavaraa kassalinjan yli. Tämä on enemmän kuin normaali käytäntö.
Moni näpistelijä luopuu aikeistaan huomattuaan seurannan tai tarkkailun, jolloin kiinniotto voidaan suorittaa.
Ei se kiinniotto tule silloin voimaan, kun sen sanoo vaan silloin kun sen tekee. Eli silloin kun henkilöstä otetaan kiinni, niin silloin on suoritettu kiinniotto. Kiinniotto tulee kyllä kertoa ja perustella henkilölle, mutta sen voi tehdä myös jälkikäteen.
Kiinniotto tulee voimaan kun kiinniotetulle sanotaan selvästi että hänet on kiinniotettu. Kiinniotossa ei tarvitse koskea fyysisesti kiinniotettuun muutakuin turvallisuustarkastuksessa jos hän ei koita paeta tai aiheuttaa vastarintaa.
Vartija ottaa henkilön kiinni ja tutkii ja ei olekkaan mitään. mitäs laki sanoo? tuleeko sangtiota vartijalle?
vrt. väärä ilmianto tms. jossa henkilö väärin perustein joutuu pakko keinojen kohteeksi. miten on?
Poliisin itsensän (komisaarion) antaman selvityksen mukaan poliisi voi ykistyis henkilönä olla mukana monissa asioissa ja itse tutkia samaa asiaa poliisina.
Ja tähän kun vertaan niin kai se vartijakin voi "yksityis henkilönä tehdä kiinni otto päätöksiä (pakko keinoja) ja varijana sitten tutkia omia päätöksiään (henkilön tutkinta) ja todeta, ettei mitään aihetta ollutkaan? tai provosoida aiheettomasti epäiltyä ja nöyryytettyä suomen kansalaista joka sitten toiveen mukaisesti erehtyis puolustaan koskemattomuuttaan ja siten vastustaisi vartiaa jolla syntyisi "oikeus raudoittaa kaataa ja satuttaa uhriaan ja kutsu poliisi paikalle viimeisetelemään. homma ja saattaa syyteeseenkin.
Tämöstä skeidaa tapahtuu tämän tästä muuallakin kuin em. tapauksissa ja vaikka se poliisi ei olisikaan alkuperäiseen tapahtumiin osallisena niin poliisista tehdään se käsi kassara viemään juttu päätökseen. mutta poliisit ei sitäkään tajua. eihän heillä (poliiseilla) ole mielestään syytä epäillä vartijan antamaan kertomusta ja näin se varijakin pääsee kuin koira verjästä. sama koskee muitakin viranomaisia joilla virka-apu pyyntö oikeus käyttää poliisia kassaranaan.
Aiheettomasta kiinni otosta syntyi isot vahigot ja menetys seuraamukset syyttömälle johon kohdistettiin pakko keinoja aiheetta. mutta nämä laittomuudet ei kiinnosta lain tulkitsijoita.
Hätävarjelulla voi puolustaa fyysistä koskemattomuutta ja henkilökohtaista vapautta oikeudettomalta hyökkäykseltä.
Ainakin meille sanottiin vartija kurssilla, että jos tekee kiinnioton, täytyy olla ehdottoman varma kiinniotettavan syyllisyydestä, muuten syyllistyy oikeudettomaan vapauden riistoon.Eikö vartija käytä edelleen jokamiehen
kiinniottooikeutta?
"Eikö vartija käytä edelleen jokamiehen
kiinniottooikeutta? "
Ei jokamiehen kiinnotto-oikeutta ole ollut olemassa enää hetkeen, sen nimi on ollut yleinen kiinniotto-oikeus jo aika pitkän aikaa.
Eikä vartija käytä yleistä kiinniotto-oikeutta, vaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaista vartijan kiinniotto-oikeutta. Toki se on sisällöltään ja edellytyksiltään yhtenevä pakkokeinolain mukaisen yleisen kiinniotto-oikeuden kanssa, mutta ne eivät ole toisistaan mitenkään riippuvaisia. Jos esimerkiksi yleistä kiinniotto-oikeutta rajataan, ei se automaattisesti muuta vartijan kiinniotto-oikeuden sisältöä.
Joko vartijakurssistasi on aika kauan aikaa, tai sitten et ole oikein kuunnellut...
Kiinniotettavan syyllisyydenkin toteaa tietysti joko syyttäjä vahvistaessaan rangaistusvaatimuksen tai tuomari antaessaan langettavan tuomion vähän riippuen mitä reittiä prosessi loppuun menee. Vartijalle riittää, että hän ottaa tekijän kiinni verekseltään tai pakenemasta, eli hän on jotenkin todennut rikollisen teon tapahtuneen. Lienee myöskin niin, että vastuuvapautusperusteeksi riittävä erehdys voi asianhaaroista riippuen olla kyseessä, vaikka kiinniotto osoittautuukin "hudiksi".
Joo, saattaahan se erehdys riittää jossain tapauksessa, mutta jos vartija ajattelee
myös omaa asemaansa, niin tuskin tekee kiinniottoa jos ei OMIN silmin ole nähnyt rikosta ja sen tekijää / tekijöitä, tätä tarkoittaa tavattu verekseltään.
Meidän kurssilla ilmeisesti painotettiin myös vartijan oikeusturvaa, mikä
omasta mielestäni on hyvä asia. Kurssi oli 2009.
Vartijalla ei ole kiinniotto-oikeutta.
Taasko sinä?
Lainsäätäjä on kanssasi eri mieltä.
Laki yksityksistä turvallisuuspalveluista 28 pykälä:
"Vartijalla on vartioimistehtävää suorittaessaan oikeus ottaa kiinni..."
Miksi jatkat tuota valehteluasi?