mielenterveyslaista useinkaan ei piitata mitään sairaaloissa. Hyvin yleinen on asenne, että potilailla ei ole mitään oikeuksia. Monet hoitajat katsovat voivansa poiketa jokaisesta kansalasoikeuksiin kuuluvasta oikeudesta aivan miten haluvat.
Eräs esimerkki on sellainen, että hoitaja soitti minulle kotiin sunnuntaiaamuna klo 08:00 kireästi tivaten, että miksi en ollut käynyt injektiolla. Selitin, että minut oli muutettu avohoitoon ja sairaalassakäynnit oli jätetty pois. Hoitaja oli hyvin kireä ja raivo kuvastui hänen puheestaan. Sanoin hänelle että asian pitäisi olla kunnossa, mutta itse sairaala on hölmöillyt kun ei tieto siellä kulje.
Kenelle lukijoista tulisi mieleen soittaa jollekkin sunnuntaiaamuna niin aikaisin. Hoitajan mielestä hän voi soittaa vaikka keskellä yötä.
Samaisen hoitajan mielestä alamainen nöyryys kuuluu potilaille, tai muuten jatketaan hoitoa monta vuotta.
Mielenterveysasioissa on joitakin hoitajia ja lääkäreitä käsiteltävä niinkuin ruutitynnyriä. Jos et ole mielistelevä niin siitä seuraa raivostuminen ja taas diagnoosi jostakin uudesta psykoosista. Heidän järkensä on mielivaltaoikeusluulojen läpitunkema.
Näyttää siltä
11
382
Vastaukset
- aamunhengetär
Jotkut on tosissaan kiinnostuneita potilaasta ja yrittää oikeesti auttaa...Mut sitte on niitä, varsinkin sairaaloissa, jotka on kuin vanginvartioita. Pahinta on yleensä ne, jotka raivosta kihisten raijaa potilaan eristykseen.
Ihan kuin potilaan psykoosin ryöstäytyminen hallinnasta olisi henkilökohtainen hyökkäys heitä itseään kohtaan. En ainakaan minä tahallani saanut psykoosia voidakseni sitten joutua eristykseen, jonkun täysin alalle sopimattoman hoitajan nöyryyteetäväksi.
Just se ´kaikki vaatteet pois´muiden hoitajien katsellessa oli niin järkyttävää, että vieläkin itkettää, kun sitä muistelen.
Kyllä mä vaan olen sitä mieltä, että vaikka miten syvässä psykoosissa ihminen olis, niin vois jonkun inhimillisyyden rippeen säilyttää.
Mut nyt oon taas kotona ja visusti pidän huolen siitä, etten enää puhu koskaan milloinkaan rehellisesti siitä, miltä musta oikeesti tuntuu.
Takas en enää koskaan mene!- sanat
täällä,ei sairaalaan.
- kukas sen sanoikaan
sanat kirjoitti:
täällä,ei sairaalaan.
meidän ihmisten sivistystaso tulee mitatuksi sillä, miten kohtelemme heikompiamme?
- Nainen 30 ja risat
"Just se ´kaikki vaatteet pois´muiden hoitajien katsellessa oli niin järkyttävää, että vieläkin itkettää, kun sitä muistelen."
Mulla ihan samanlainen traumaattinen muisto, vaikka 10 vuotta jo kohta kulunut, enkä ollut edes psykoottinen.
Olin sairaalassa masennuksen ja itsetuhoisuuden takia, ja ainoa mistä edes jotain iloa sai oli lätkän MM-kisojen katselu, olin seurannut suurin piirtein joka matsin. No, siinä sitten yhtenä iltana taas katselin telkkua, kun kaljupäinen mieshoitaja rupeaa vaatimaan kanavan vaihtoa. Tyypillä ei ollut sen vertaa käytöstapoja että olisi edes kauniisti pyytänyt "voitaisko vaihtaa kanavaa kun tulee sellainen ja sellainen ohjelma jonka haluaisin nähdä" vaan vaatimus tuli tylyn käskyn muodossa. Sillähän ei kai ollut mitään merkitystä että se jätkä oli siellä olevinaan töissä, eikä tv:tä katsomassa, eikä sillä että minä olin siellä ensin.
Muita potilaita eikä hoitajia ollut paikalla. En suostunut kesken pelin vaihtamaan kanavaa mihinkään, ja se natsi tuli väkisin repimään kauko-ohjainta, eikä saanut. Ei saanut muuta kuin kivat naarmut raavittua MUN käsiin, joten siinä kai oli riittävästi perusteluja huutaa toinen hoitaja apuun ja tehdä hälytys, ja oikein jengillä raahata koppiin - vain koska en ollut antanut sitä vitun kauko-ohjainta. Enkä tietenkään suostunut riisumaan viiden mieshoitajan edessä, joten kolme niistä riisui väkisin.
En tule ikimaailmassa antamaan sitä anteeksi, enkä tajua MIKÄ hoidollinen tarkoitus voi olla tuollaisella nöyryyttämisellä. MIKSI pitää masentuneelta ihmiseltä riistä vaikka väkivalloin se ainoa ilo mitä sairaalassakin voi kokea?! En ollut edes huutanut, en riehunut, pidin vain kapulasta tiukasti kiinni koska mielestäni minulla oli paljon suurempi oikeus päättää kanavasta kuin sillä vitun natsilla.
Ainoa seuraus joka tuosta koko episodista oli, että en vieläkään pysty katsomaan jääkiekkoa, jota sentään aikoinaan seurasin aktiivisesti, ilman että tulee niin paha olo että oksettaa. - Pahoinpidelty
Nainen 30 ja risat kirjoitti:
"Just se ´kaikki vaatteet pois´muiden hoitajien katsellessa oli niin järkyttävää, että vieläkin itkettää, kun sitä muistelen."
Mulla ihan samanlainen traumaattinen muisto, vaikka 10 vuotta jo kohta kulunut, enkä ollut edes psykoottinen.
Olin sairaalassa masennuksen ja itsetuhoisuuden takia, ja ainoa mistä edes jotain iloa sai oli lätkän MM-kisojen katselu, olin seurannut suurin piirtein joka matsin. No, siinä sitten yhtenä iltana taas katselin telkkua, kun kaljupäinen mieshoitaja rupeaa vaatimaan kanavan vaihtoa. Tyypillä ei ollut sen vertaa käytöstapoja että olisi edes kauniisti pyytänyt "voitaisko vaihtaa kanavaa kun tulee sellainen ja sellainen ohjelma jonka haluaisin nähdä" vaan vaatimus tuli tylyn käskyn muodossa. Sillähän ei kai ollut mitään merkitystä että se jätkä oli siellä olevinaan töissä, eikä tv:tä katsomassa, eikä sillä että minä olin siellä ensin.
Muita potilaita eikä hoitajia ollut paikalla. En suostunut kesken pelin vaihtamaan kanavaa mihinkään, ja se natsi tuli väkisin repimään kauko-ohjainta, eikä saanut. Ei saanut muuta kuin kivat naarmut raavittua MUN käsiin, joten siinä kai oli riittävästi perusteluja huutaa toinen hoitaja apuun ja tehdä hälytys, ja oikein jengillä raahata koppiin - vain koska en ollut antanut sitä vitun kauko-ohjainta. Enkä tietenkään suostunut riisumaan viiden mieshoitajan edessä, joten kolme niistä riisui väkisin.
En tule ikimaailmassa antamaan sitä anteeksi, enkä tajua MIKÄ hoidollinen tarkoitus voi olla tuollaisella nöyryyttämisellä. MIKSI pitää masentuneelta ihmiseltä riistä vaikka väkivalloin se ainoa ilo mitä sairaalassakin voi kokea?! En ollut edes huutanut, en riehunut, pidin vain kapulasta tiukasti kiinni koska mielestäni minulla oli paljon suurempi oikeus päättää kanavasta kuin sillä vitun natsilla.
Ainoa seuraus joka tuosta koko episodista oli, että en vieläkään pysty katsomaan jääkiekkoa, jota sentään aikoinaan seurasin aktiivisesti, ilman että tulee niin paha olo että oksettaa.Oon kuullu, että jos vahingossa ajaa toisen ihmisen kuoliaaksi kännissä, niin selviää ehdollisella rangaistuksella.
- Pahoinpidelty
Pahoinpidelty kirjoitti:
Oon kuullu, että jos vahingossa ajaa toisen ihmisen kuoliaaksi kännissä, niin selviää ehdollisella rangaistuksella.
Siis ajaa autolla yli.
- järkyttynyt
Nainen 30 ja risat kirjoitti:
"Just se ´kaikki vaatteet pois´muiden hoitajien katsellessa oli niin järkyttävää, että vieläkin itkettää, kun sitä muistelen."
Mulla ihan samanlainen traumaattinen muisto, vaikka 10 vuotta jo kohta kulunut, enkä ollut edes psykoottinen.
Olin sairaalassa masennuksen ja itsetuhoisuuden takia, ja ainoa mistä edes jotain iloa sai oli lätkän MM-kisojen katselu, olin seurannut suurin piirtein joka matsin. No, siinä sitten yhtenä iltana taas katselin telkkua, kun kaljupäinen mieshoitaja rupeaa vaatimaan kanavan vaihtoa. Tyypillä ei ollut sen vertaa käytöstapoja että olisi edes kauniisti pyytänyt "voitaisko vaihtaa kanavaa kun tulee sellainen ja sellainen ohjelma jonka haluaisin nähdä" vaan vaatimus tuli tylyn käskyn muodossa. Sillähän ei kai ollut mitään merkitystä että se jätkä oli siellä olevinaan töissä, eikä tv:tä katsomassa, eikä sillä että minä olin siellä ensin.
Muita potilaita eikä hoitajia ollut paikalla. En suostunut kesken pelin vaihtamaan kanavaa mihinkään, ja se natsi tuli väkisin repimään kauko-ohjainta, eikä saanut. Ei saanut muuta kuin kivat naarmut raavittua MUN käsiin, joten siinä kai oli riittävästi perusteluja huutaa toinen hoitaja apuun ja tehdä hälytys, ja oikein jengillä raahata koppiin - vain koska en ollut antanut sitä vitun kauko-ohjainta. Enkä tietenkään suostunut riisumaan viiden mieshoitajan edessä, joten kolme niistä riisui väkisin.
En tule ikimaailmassa antamaan sitä anteeksi, enkä tajua MIKÄ hoidollinen tarkoitus voi olla tuollaisella nöyryyttämisellä. MIKSI pitää masentuneelta ihmiseltä riistä vaikka väkivalloin se ainoa ilo mitä sairaalassakin voi kokea?! En ollut edes huutanut, en riehunut, pidin vain kapulasta tiukasti kiinni koska mielestäni minulla oli paljon suurempi oikeus päättää kanavasta kuin sillä vitun natsilla.
Ainoa seuraus joka tuosta koko episodista oli, että en vieläkään pysty katsomaan jääkiekkoa, jota sentään aikoinaan seurasin aktiivisesti, ilman että tulee niin paha olo että oksettaa.Tee ilmoitus asiasta vaikka aikaakin on kulunut.Ei ehkä auta enää mutta saisipa ainakin kyseinen hoitaja merkinnän tililleen.Voi tehdä saman muille.Voi hyvin.
- Nainen 30 ja risat
järkyttynyt kirjoitti:
Tee ilmoitus asiasta vaikka aikaakin on kulunut.Ei ehkä auta enää mutta saisipa ainakin kyseinen hoitaja merkinnän tililleen.Voi tehdä saman muille.Voi hyvin.
Ei ilmoituksen tekeminen ketään hyödyttäisi, koska "hullun" kokemukset voidaan aina väittää olevan jotain muuta kuin mitä ne todellisuudessa olivat, kukaan ei usko, ja se on minusta vielä hirvittävämpää kuin se että mielivaltaa tuolla lailla käytetään. Eikä ihmisoikeuksien ja -arvon polkeminen pääty edes sairaalan porteille. Kerran diagnoosin saaneena terkkarin papereissa säilyy ikuisesti joka ikinen psykiatrisen puolen lähete, ja kohtelu somaattisella puolella on sitten sen mukaista. Esim. kerran sattui vahinko mattoveitsen kanssa, lipsahti sormeen aika syvälle, ja lääkärin ensimmäinen kysymys oli "teitkö sinä tuon tahallasi".
Itse ratkaisin asian muuttamalla toiselle puolelle Suomea, aloittamalla elämäni alusta, ilman leimoja ja sairauskertomusta, ja oli aivan fantastista käydä kerran tuossa uudessa terkkarissa jossa minua kohdeltiin ihmisenä.
Ja kuten nimimerkki aamuhengetär jolle ensin vastasin, takaisin sairaalaan en mene minäkään, en vaikka koko maailma kaatuisi ympäriltä, niin vakavaa masennusta ei olekaan että sairaalahoito sen parantaisi. Päinvastoin siinä käy.
Vaikka itsetuhoisuutenikin on karissut täysin tässä vuosien varrella, niin olen jo luvannut itselleni että jos vain on edes vaara että joku sukulainen taas suuttuessaan soittaa päivystävälle ja yrittää saada minut sairaalaan, niin aivan varmasti otan hengen itseltäni siinä paikassa. Kukaan ei ansaitse sellaista kohtelua, enkä usko että selviäisin siitä toista kertaa. - aamunhengetär
Nainen 30 ja risat kirjoitti:
Ei ilmoituksen tekeminen ketään hyödyttäisi, koska "hullun" kokemukset voidaan aina väittää olevan jotain muuta kuin mitä ne todellisuudessa olivat, kukaan ei usko, ja se on minusta vielä hirvittävämpää kuin se että mielivaltaa tuolla lailla käytetään. Eikä ihmisoikeuksien ja -arvon polkeminen pääty edes sairaalan porteille. Kerran diagnoosin saaneena terkkarin papereissa säilyy ikuisesti joka ikinen psykiatrisen puolen lähete, ja kohtelu somaattisella puolella on sitten sen mukaista. Esim. kerran sattui vahinko mattoveitsen kanssa, lipsahti sormeen aika syvälle, ja lääkärin ensimmäinen kysymys oli "teitkö sinä tuon tahallasi".
Itse ratkaisin asian muuttamalla toiselle puolelle Suomea, aloittamalla elämäni alusta, ilman leimoja ja sairauskertomusta, ja oli aivan fantastista käydä kerran tuossa uudessa terkkarissa jossa minua kohdeltiin ihmisenä.
Ja kuten nimimerkki aamuhengetär jolle ensin vastasin, takaisin sairaalaan en mene minäkään, en vaikka koko maailma kaatuisi ympäriltä, niin vakavaa masennusta ei olekaan että sairaalahoito sen parantaisi. Päinvastoin siinä käy.
Vaikka itsetuhoisuutenikin on karissut täysin tässä vuosien varrella, niin olen jo luvannut itselleni että jos vain on edes vaara että joku sukulainen taas suuttuessaan soittaa päivystävälle ja yrittää saada minut sairaalaan, niin aivan varmasti otan hengen itseltäni siinä paikassa. Kukaan ei ansaitse sellaista kohtelua, enkä usko että selviäisin siitä toista kertaa....siellä sairaalassa on niin musertava. Olihan siellä aivan ihana ja vilpittömästi auttamishaluinen omahoitaja, mutta ei hän yövuoroissa ollut, perheellinen mies kun oli.
Kyllähän hän oli pelästynyt, kun aamulla tuli päästämään mut siteistä, mutta niistä mömmöistä johtuen, joita siellä annetaan, että pysyy hiljaa, en saanut sanaa suustani. Sitten kun iltapäivällä pystyin vähän puhumaan, hän lähtikin jo kotiin. Ja illalla taas eristykseen...
Siitä on jäänyt sellainen iljettävä olo, siitä vaatteiden viennistä ja siitä puhtaasta vihasta, joka äänessään hoitajat mulle puhui, että sen muistan lopun ikääni.
Nyt kun mtt:ssä psykologi tai lääkäri kysyy, mitä mä bipolaaritautini vuoristoradan missäkin vaiheessa ajattelen, sanon vaan et joskus on vähän rankkaa, mut ihan hyvin mulla menee.
Kyllähän mä ihan aiheesta sairaalaan aluksi jouduin ja ilman sitä en olisi enää hengissä. Mut vieläkin, jos lääkärillä pitäis ottaa paita pois kun keuhkoja kuunnellaan, rupee kädet tärisemään ja tulee itku kurkkuun.
Ne varmaan tuollaisilla osastoilla luulee, ettei psykoottinen ihminen tajua mitään ja kohtelu on sen mukaista... - Pahoinpidelty
aamunhengetär kirjoitti:
...siellä sairaalassa on niin musertava. Olihan siellä aivan ihana ja vilpittömästi auttamishaluinen omahoitaja, mutta ei hän yövuoroissa ollut, perheellinen mies kun oli.
Kyllähän hän oli pelästynyt, kun aamulla tuli päästämään mut siteistä, mutta niistä mömmöistä johtuen, joita siellä annetaan, että pysyy hiljaa, en saanut sanaa suustani. Sitten kun iltapäivällä pystyin vähän puhumaan, hän lähtikin jo kotiin. Ja illalla taas eristykseen...
Siitä on jäänyt sellainen iljettävä olo, siitä vaatteiden viennistä ja siitä puhtaasta vihasta, joka äänessään hoitajat mulle puhui, että sen muistan lopun ikääni.
Nyt kun mtt:ssä psykologi tai lääkäri kysyy, mitä mä bipolaaritautini vuoristoradan missäkin vaiheessa ajattelen, sanon vaan et joskus on vähän rankkaa, mut ihan hyvin mulla menee.
Kyllähän mä ihan aiheesta sairaalaan aluksi jouduin ja ilman sitä en olisi enää hengissä. Mut vieläkin, jos lääkärillä pitäis ottaa paita pois kun keuhkoja kuunnellaan, rupee kädet tärisemään ja tulee itku kurkkuun.
Ne varmaan tuollaisilla osastoilla luulee, ettei psykoottinen ihminen tajua mitään ja kohtelu on sen mukaista...Miksi ne vaatteet piti ottaa pois?
- aamunhengetär
Pahoinpidelty kirjoitti:
Miksi ne vaatteet piti ottaa pois?
..kun sinne eristykseen puetaan sellainen lyhythihainen polvipituinen kankea yöpaita ja KAIKKI muut vaatteet ja korut pitää olla riisuttu.
Yks mies onnistui piilottamaan nyrkkiinsä sytkärin ja tuikkas itsensä tuleen, että tarkkana saavat hoitajat olla...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h52752Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1062581Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv182297Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.461875Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska141453- 321453
- 1771163
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1011144Persu ajoi autoa
Ajoi lapsen yli https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/597a7468-3d1d-455e-bed2-21c1efc31ac1201063Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?81948