Musta tuntuu, että tämä nainen on se oikea minulle. Kyse ei ole ensirakastumisesta siis tai alkuhuumasta...Ollaan tunnettu tässä kuussa 2kk livenä. Hän on unelma nainen mielestäni ja molemmat ollaan tosi rakastuneita :) Missähän välissä voisi ehdoittaa kihloihin menoa tms. Nyt varmaan vielä liian aikaista, mutta tuntuu että hän on oikeasti elämäni nainen, kaikinpuolin sopiva minulle. Luonteeltakin samanlainen ja sellainen mitä olen toivonutkin...PARAS koskaan tapaamistani saati entisistä.
hän on se oikea
miespuolinen
23
1897
Vastaukset
- kannattais
laittaa vähän jäitä hattuun. Tunne on varmasti ihana ja onnittelut siitä, mutta niin se yleensä on aina ensimmäisen 6 kuukauden aikana. Voi kestää parhaimmillaan jopa parisen vuotta, mutta esim. kihlautuminen ensihuumassa ei ole ihan oikeasti järkevää, vaikka se nyt siltä tuntuukin. 2:ssa kuukaudessa ei nimittäin ehdi vielä tutustua kuin korkeintaan niihin hyviin puoliin. Arjen harmaus ja kuinka siitä selvitään eteenpäin on vielä kaukana edessä. Joten nauttikaa nyt tästä hetkestä sen enempiä sitoutumatta. Kyllähän sitä ehtii kihloihin ja naimisiin myöhemminkin. Jos on hyvä nyt ja vielä parinkin vuoden päästä niin sitten se rupeaa mielestäni olee ajankohtaista. Liialla hätäilyllä ei mitään voita. Onnea jatkoon... nimimerkki hieman enenmmän elämää nähnyt... ;-) Kyllä se teillä vielä alkuhuumaa on...
- miespuolinen
Hän on vaan todellinen ihminen kuten minäkin. Ei yritä hyötyä rahallisestikaan, kuten en minäkään. Totta, että tässä vaiheessa ei vielä viitsi ehdotella kihloja, mutta pettynyt olen jos tämä loppuu. Tämän kaltaiset naiset ovat harvinaisia nykyään. Tuntuu sydämessä, että hän on se oikea, koskaan aiemmin ei ole sitä tunnetta ollut.
- kiribati
*ON* ensirakastumista ja alkuhuumaa, jos mikä! Kahden vuoden kohdalla voi alkaa puhua toisen ihmisen tuntemisesta.
Silloinkaan ei kuulu ehdottaa "kihloihin menoa", vaan jos todella siltä tuntuu, että toisen kanssa haluaa jakaa elämänsä, niin häntä kositaan eli pyydetään että hän menisi naimisiin kanssasi. Jos hän vastaa myöntävästi, olette kihloissa. Hääpäivää ei tarvitse päättää samantien, mutta kihlautumisen ajatus joka tapauksessa on se, että silloin sovitaan avioliitosta.- miespuolinen
elämäni hänen kanssaan vaikka heti. Suhteeseen tulee ryppyjä tietenkin mutta hän on sentään ihminen ja hyvä sellainen. Tietenkin kaikista löytyy huonoja puolia, mutta ihmisenä hän on loistava ja samanlainen kuin minä :)
Jos hän kosisi niin vastaisin myöntävästi. - mato-
miespuolinen kirjoitti:
elämäni hänen kanssaan vaikka heti. Suhteeseen tulee ryppyjä tietenkin mutta hän on sentään ihminen ja hyvä sellainen. Tietenkin kaikista löytyy huonoja puolia, mutta ihmisenä hän on loistava ja samanlainen kuin minä :)
Jos hän kosisi niin vastaisin myöntävästi.Me mentiin kihloihi reilun puolen vuoden tuntemisen jälkeen. Siitä puoli vuotta ni naimisiin.
Sen vain tietää, ei mun mielestä sillon tartte odotella jotain kahta vuotta mennäkseen kihloihi. Ei toista tarvitse täysin tuntea, kyllä sitä ehtii. Koskaan ei voi täysin.. Perusasiat tulee (ainakin meillä tuli) nopeasti selville. Niitä juttuja sitte tulee elämän varrella vastaan, "jaa tuo toimii näin tässä tai tässä asiassa".
Meillä on myös niin, että ollaan hyvin samanlaisia. Aika samanlaisia luonteiltamme (tosin minä vähä räiskyvämpi luonne) ja likimain yhtä vähä halutaan mennä, erakkoluontosia molemmat. Koskaanhan ei ihan samanlainen ole, yhteentörmäyksiäki sattuu, niihin pitää vain sopeutua. Kun ajattelee, ettei sen toisenkaan tarvitse ihan täydellinen (=samanlainen) olla.
Ehkä jotkut näkee toisessa nopeampaa sen olennaisen. Jotku tarvii sitte sen pari vuotta.
Ryppyjähän tulee aina, ei sitä aikaa tarvitse odottaa ennen sitoutumista. Niistä selviää kun molemmat sitä tahtoo.
Silti tuntuu 2kk aika lyhyeltä ajalta. Oota vielä vähän, jos jaksat. :) Tosin oisin minäki ollu valmis kihloihi jo kahen kuukauden jälkeen... :D
Tehkää miten teistä tuntuu. :) Väärää ratkaisua ei ole. - mutta
mato- kirjoitti:
Me mentiin kihloihi reilun puolen vuoden tuntemisen jälkeen. Siitä puoli vuotta ni naimisiin.
Sen vain tietää, ei mun mielestä sillon tartte odotella jotain kahta vuotta mennäkseen kihloihi. Ei toista tarvitse täysin tuntea, kyllä sitä ehtii. Koskaan ei voi täysin.. Perusasiat tulee (ainakin meillä tuli) nopeasti selville. Niitä juttuja sitte tulee elämän varrella vastaan, "jaa tuo toimii näin tässä tai tässä asiassa".
Meillä on myös niin, että ollaan hyvin samanlaisia. Aika samanlaisia luonteiltamme (tosin minä vähä räiskyvämpi luonne) ja likimain yhtä vähä halutaan mennä, erakkoluontosia molemmat. Koskaanhan ei ihan samanlainen ole, yhteentörmäyksiäki sattuu, niihin pitää vain sopeutua. Kun ajattelee, ettei sen toisenkaan tarvitse ihan täydellinen (=samanlainen) olla.
Ehkä jotkut näkee toisessa nopeampaa sen olennaisen. Jotku tarvii sitte sen pari vuotta.
Ryppyjähän tulee aina, ei sitä aikaa tarvitse odottaa ennen sitoutumista. Niistä selviää kun molemmat sitä tahtoo.
Silti tuntuu 2kk aika lyhyeltä ajalta. Oota vielä vähän, jos jaksat. :) Tosin oisin minäki ollu valmis kihloihi jo kahen kuukauden jälkeen... :D
Tehkää miten teistä tuntuu. :) Väärää ratkaisua ei ole.Itse en todellakaan ikinä menisi kihloihin noin lyhyen ajan päästä, en edes harkitsisi!!
Kannattaa edetä rauhassa, miksi mennä niin nopeasti kihloihin? eihän se mitään muuta, eikä estä sitä että te ette olisi yhdessä enää. Voi olla että haluaisit jakaa elämäsi hänen kanssaan nyt, mutta kahdessa kuukaudessa nyt ei voi vielä hirveän hyvin tuntea. Oletteko edes riidelleet vielä??
Oma on tietysti päätöksenne, mutta kerroin vain oman mielipiteeni. Onnea nyt joka tapauksessa, mitä sitten päätätkin. - miespuolinen
mato- kirjoitti:
Me mentiin kihloihi reilun puolen vuoden tuntemisen jälkeen. Siitä puoli vuotta ni naimisiin.
Sen vain tietää, ei mun mielestä sillon tartte odotella jotain kahta vuotta mennäkseen kihloihi. Ei toista tarvitse täysin tuntea, kyllä sitä ehtii. Koskaan ei voi täysin.. Perusasiat tulee (ainakin meillä tuli) nopeasti selville. Niitä juttuja sitte tulee elämän varrella vastaan, "jaa tuo toimii näin tässä tai tässä asiassa".
Meillä on myös niin, että ollaan hyvin samanlaisia. Aika samanlaisia luonteiltamme (tosin minä vähä räiskyvämpi luonne) ja likimain yhtä vähä halutaan mennä, erakkoluontosia molemmat. Koskaanhan ei ihan samanlainen ole, yhteentörmäyksiäki sattuu, niihin pitää vain sopeutua. Kun ajattelee, ettei sen toisenkaan tarvitse ihan täydellinen (=samanlainen) olla.
Ehkä jotkut näkee toisessa nopeampaa sen olennaisen. Jotku tarvii sitte sen pari vuotta.
Ryppyjähän tulee aina, ei sitä aikaa tarvitse odottaa ennen sitoutumista. Niistä selviää kun molemmat sitä tahtoo.
Silti tuntuu 2kk aika lyhyeltä ajalta. Oota vielä vähän, jos jaksat. :) Tosin oisin minäki ollu valmis kihloihi jo kahen kuukauden jälkeen... :D
Tehkää miten teistä tuntuu. :) Väärää ratkaisua ei ole.kyllä uskalla edes ehdottaa :) Mutta kyllähän se olisii mukava hänen kanssaan viettää koko elämä kun kerta mukavan naisen löysin...Mutta hiljaa hyvä tulee, kai :)
- miespuolinen
mutta kirjoitti:
Itse en todellakaan ikinä menisi kihloihin noin lyhyen ajan päästä, en edes harkitsisi!!
Kannattaa edetä rauhassa, miksi mennä niin nopeasti kihloihin? eihän se mitään muuta, eikä estä sitä että te ette olisi yhdessä enää. Voi olla että haluaisit jakaa elämäsi hänen kanssaan nyt, mutta kahdessa kuukaudessa nyt ei voi vielä hirveän hyvin tuntea. Oletteko edes riidelleet vielä??
Oma on tietysti päätöksenne, mutta kerroin vain oman mielipiteeni. Onnea nyt joka tapauksessa, mitä sitten päätätkin.kihloihin mutta tässä vuoden sisällä aion kosia. Vielä ei olla riidelty, mutta sekin ollaan jo käyty läpi ja sovittu, ettei pienestä erota vaikka riitaa tuleekin. Koska jos nykyään löytää siis rehellisen ja aidon, sydämellisen ihmisen niin siitä kannattaa pitää kiinni. Muutenkin synkkaa aivan mainiosti...Mutta ongelmiakin tulee tietty mutta ne on sitten ratkaistava.
- mato-
mutta kirjoitti:
Itse en todellakaan ikinä menisi kihloihin noin lyhyen ajan päästä, en edes harkitsisi!!
Kannattaa edetä rauhassa, miksi mennä niin nopeasti kihloihin? eihän se mitään muuta, eikä estä sitä että te ette olisi yhdessä enää. Voi olla että haluaisit jakaa elämäsi hänen kanssaan nyt, mutta kahdessa kuukaudessa nyt ei voi vielä hirveän hyvin tuntea. Oletteko edes riidelleet vielä??
Oma on tietysti päätöksenne, mutta kerroin vain oman mielipiteeni. Onnea nyt joka tapauksessa, mitä sitten päätätkin.Tuli mieleen tuosta kun kysyit ap:lta että oletteko riidelleet...
Kysyisinki että mikä se pointti nyt tässä riitelyssä on? Miksi pitäisi riidellä ensin?
Me ei riidelty kertaakaan ennen naimisiin menoa, eikä sen jälkeenkään. Ei kauaa olla naimisissa vielä oltukaan. Eri mieltä on toki oltu, ja siitä "kiistelty", mutta riitelyä ei olla tarvittu. Joskus on petytty ja pahastuttu, juteltu ja anteeksi annettu, mutta jotenki vielä ajattelen riidan olevan vielä eri asia. :) - olet aikuinen mies
miespuolinen kirjoitti:
kyllä uskalla edes ehdottaa :) Mutta kyllähän se olisii mukava hänen kanssaan viettää koko elämä kun kerta mukavan naisen löysin...Mutta hiljaa hyvä tulee, kai :)
ja elämääkin nähnyt, samoin tämä rakastamasi nainen. Tämän perusteella neuvoni on, että anna palaa hyvä mies! Kyllä sen fiksu ihminen tuntee, milloin onni osuu kohdalle eikä se siitä jahkailemisesta paremmaksi muutu. Tiedät mitä haluat ja olet sen nyt löytänyt.
Elämä on vaarallista ja yhtä riskien ottamista, mutta toisaalta niiiin ihanaa. Siitä vaan ja onnea matkaan. Kiihkeyttä ja elämän makua täytyy olla. - miespuolinen
olet aikuinen mies kirjoitti:
ja elämääkin nähnyt, samoin tämä rakastamasi nainen. Tämän perusteella neuvoni on, että anna palaa hyvä mies! Kyllä sen fiksu ihminen tuntee, milloin onni osuu kohdalle eikä se siitä jahkailemisesta paremmaksi muutu. Tiedät mitä haluat ja olet sen nyt löytänyt.
Elämä on vaarallista ja yhtä riskien ottamista, mutta toisaalta niiiin ihanaa. Siitä vaan ja onnea matkaan. Kiihkeyttä ja elämän makua täytyy olla.Koska itse olen kahden ja kolmenkympin välissä. Eli sinäänsä "nuori". Tosin tähän ikään on tullu nähtyä kaikenlaisia ihmisiäja hän on niistä ehdottomasti paras, joten...Kiitos vinkeistä :)
- ...
mato- kirjoitti:
Tuli mieleen tuosta kun kysyit ap:lta että oletteko riidelleet...
Kysyisinki että mikä se pointti nyt tässä riitelyssä on? Miksi pitäisi riidellä ensin?
Me ei riidelty kertaakaan ennen naimisiin menoa, eikä sen jälkeenkään. Ei kauaa olla naimisissa vielä oltukaan. Eri mieltä on toki oltu, ja siitä "kiistelty", mutta riitelyä ei olla tarvittu. Joskus on petytty ja pahastuttu, juteltu ja anteeksi annettu, mutta jotenki vielä ajattelen riidan olevan vielä eri asia. :)En minäkään nyt välttämättä suurta riitaa tarkoita, mutta jonkunnäköisiä erimielisyyksiä. Kahdessa kuukaudessa harvoin on sellaisia ollut, mutta kyllä ne riitelytkin suhteeseen vaikuttaa. Kun heillä suhde on vielä niin alussa etteivät ole edes riidelleet, ei meilläkään ole ollut mitään erimielisyyksiä ainakaan aluksi puoleen vuoteen, eikä ole vieläkään usein. Itse olen surustellut kaksi vuotta, enkä minä vieläkään menisi kihloihin, vaikka nyt jo hyvin tunnetaankin. Tietysti jokaisella on omat ajatuksensa ja arvonsa. Tämä oli vain minun mielipiteeni.
- Mimmu
Ei kihloihin menoa ehdoteta. Kihloihin mennään kun hän on vastannut myöntävästi kosintaasi = loppuelämän yhdessäoloon.
- a-p-u-v-a
siis oletko vasta saanut naiseltasi ja saatko tarpeeksi seksiä??
- miespuolinen
ja seksi ei ole pääasia suhteessa, ainakaan minulle. Itse ihminen on tärkein:)
- Meijuuuuu
Ihanaa, onneksi olkoon!
Kuulostaa niin omalta parisuhteeltani. Mies, 24v. kysyi n. 2kk:n yhdessaolon jalkeen mita vastaisin, jos han kosisi.
Yhdessa ollaan oltu nyt jo 6kk :)
Tiedamme molemmat, etta olemme oikeat toisillemme.
Nyt vain odotan sita kosintaa.
Rakastan sita miesta niin paljon! - tuntuu siltä,
että hän on se oikea, niin tuntuiko edellisten kanssa samalta aluksi? Kokemuksesta voin sanoa, että ainakin minulla tuntui aina aluksi siltä, kun tapasin uuden ihmisen, johon ihastuin. Hän on SE... Mutta suomalaiseen kulttuuriinhan kuuluu ensin tutustua ja katsoa, miten arki sujuu, ennenkuin rynnätään mihinkään sitoumuksiin. Aikaa myötenhän sen vasta ihan oikeasti tajuaa, onko toinen sellainen, joksi sitä luulee ja voiko sietää toisessa myös niitä asioita, jotka eivät itseä miellytä. Toisesta ei voi saada itselleen vain niitä asioita joihin rakastuu,vaan joutuu ottamaan ihan oikeasti koko paketin.
Näinköhän suomalaisessa kulttuurissa on tapahtunut jokin romahdus tai jotain, kun katsoo avioerotilastoja? Suurin osa liitoista hajoaa! Meneeköhän ihmiset naimisiin liian suurin odotuksin liian nopeasti ja sitten kun arki tulee, ei jaksetakaan enää yhdessä?! Kihlautuminen tai avioituminen on todella vakava päätös eikä mikään päähänpisto tai ehdotus. Kannattaa todella katsoa vähän pitempään ja harkita mitä tekee, sillä seurusteluaikahan on juuri sitä varten. Ei virallinen sitoutuminen tee yhdessäoloa sen "varmemmaksi" kuin seurusteluaikakaan. Jos olette luodut toisillenne, olette yhdessä vaikkette olekaan virallisesti sitoutuneet. Sitten kun elämän tilanteenne on sellainen että haluatte perustaa mahdollisen perheen, eli tehdä lapsia, on yleensä sitoutumisen paikka. Silloin kihlaudutaan, mikä on jo lupaus tulevasta avioliitosta ja myöhemmin sitten avioidutaan. Ei tyttö pysy luonasi siis sen varmemmin kihlattunakaan... Vai pelottaako sinua ehkä ettet enää kohtaa ketään muuta, jos et tätä saa... En halua olla ilkeä ollenkaan, mutta jotenkin tuntuu kuin olisit halukas sitomaan itseesi ihmisen, ettet vahingossa jäisi ilman... Olen ehkä väärässä, mutta mieti syitä jotka ajavat sinua nopeasti sitoutumaan tähän ihmiseen! ...koska tosirakkaushan ei vähäne seurustelemalla, muttei myöskään lisäänny sitoutumalla. Etkö voisi elää tätä päivää onnellisena ja katsoa rakkaasi kanssa mitä tulevaisuus tuo tullessaan... Kaikella ystävyydellä :-)- miespuolinen
mutta jos vertaan entistä tähän mun sydänkäpyyn niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Ei voi mitään, paras tapaamani nainen ehdottomasti.
- voisi
miespuolinen kirjoitti:
mutta jos vertaan entistä tähän mun sydänkäpyyn niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Ei voi mitään, paras tapaamani nainen ehdottomasti.
elää onnellisena tätä päivää rakkaasi kanssa ja katsoa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kuten sanoin... ;-) Onnea teille!
- miespuolinen
voisi kirjoitti:
elää onnellisena tätä päivää rakkaasi kanssa ja katsoa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kuten sanoin... ;-) Onnea teille!
Hänen kanssaan olen onnellinen. Jotain toki kertoo, että sain hänen asuntoon muinoin avaimen ilman pyytämättä eli vissiin tosi iso luotto... :)
- .....
2 kk ei oo aika eikä mitään, rakastuminen voi kestää vaikka vuoden sit hormonit tasaantuu ja asiat näky uudessa valossa, jos vielä vuoden päästä ajattel täsmälleen samoin, niin onnkesi olkoon, olet löytänyt elämäsi naisen!!
- miespuolinen
niin minä en ainakaan häntä jätä, on niin helmi.
- ikä-the-loppu
Että ihan kaks kuukautta... Hmmm, ja väität ettei oo alkuhuumaa? Me ollaan mun miehen kanssa seurusteltu kolme vuotta ja me ollaan vielä vasta-rakastuneita, ni mitäs te sitte ootte?
Anteeksi nyt, mutta minä en pidä kahden kuukauden suhdetta vielä minään. On se hyvä että olette rakastuneita mutta miettikää sitä kihlausta vähä vaikka myöhemmin. Koska kihlaushan on lupaus avioliitosta.
Rakastukaahan rauhassa. Hiljaa hyvä tulee ;)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1147293
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h985233Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv1163486Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p333412Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska352524Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191856Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?961501Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3411451Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚1311346Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?
Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?481290