jos keli

kovenee,

26

2434

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • katsastusvarusteena

      moottoriveneissä? Joskus aikaisemmin sellainen muistaakseni kuului suosituksena purjeveneen katsastusvarusteeksi. Ajoankkuri on ollut pitkällä reissulla mukana, mutta en ole käyttänyt.

      • katsastusvaruste

        ainakaan moottoriveneissä. Ihan tarpeellinen härveli joka tapauksessa.


      • puheeni
        katsastusvaruste kirjoitti:

        ainakaan moottoriveneissä. Ihan tarpeellinen härveli joka tapauksessa.

        siis on se katsastuvaruste 1.-ja 2.luokassa.


      • katsastusvarustuksessa?

        En ole ymmärtänyt miksi moottoriveneissä vaaditaan, purjeveneissä ei. Purjeveneessä tarve voi olla todellinen vaikkapa maston tai peräsimen menetyksen jälkeen. Mainosvideo esitti tilanteet selkeästi (vaikka video ensin takkuili). Harva tietenkin koskaan joutuu "oikeaan" myrskyyn, eli >25 m/s valtamerellä. Porkkalan selällä tuskin tarvitaan ajoankkuria.


      • a.k.o
        katsastusvarustuksessa? kirjoitti:

        En ole ymmärtänyt miksi moottoriveneissä vaaditaan, purjeveneissä ei. Purjeveneessä tarve voi olla todellinen vaikkapa maston tai peräsimen menetyksen jälkeen. Mainosvideo esitti tilanteet selkeästi (vaikka video ensin takkuili). Harva tietenkin koskaan joutuu "oikeaan" myrskyyn, eli >25 m/s valtamerellä. Porkkalan selällä tuskin tarvitaan ajoankkuria.

        Minun moottoriveneeni on katsastettu 3. luokkaan. Minulla on kuitenkin useita 1. ja 2. luokkaan kuuluvia katsastusvarusteita mm. ajoankkuri.

        Ajoankkurin käyttö tekniikkaongelmissa, jolloin normaali ankkurointi ei ole esimerkiksi veden syvyyden puolesta mahdollista, parantaa
        huomattavasti mukavuutta ja miksei turvallisuuttakin sen sijaan että vene kulkisi
        aallokossa kylkimyyryä.

        Suosittelen myös purjeveneisiin. Ei maksa hirveitä ja mahtuu aika pieneen tilaan.


      • ajoankkuriasi?
        a.k.o kirjoitti:

        Minun moottoriveneeni on katsastettu 3. luokkaan. Minulla on kuitenkin useita 1. ja 2. luokkaan kuuluvia katsastusvarusteita mm. ajoankkuri.

        Ajoankkurin käyttö tekniikkaongelmissa, jolloin normaali ankkurointi ei ole esimerkiksi veden syvyyden puolesta mahdollista, parantaa
        huomattavasti mukavuutta ja miksei turvallisuuttakin sen sijaan että vene kulkisi
        aallokossa kylkimyyryä.

        Suosittelen myös purjeveneisiin. Ei maksa hirveitä ja mahtuu aika pieneen tilaan.

        Avauksen linkin videossa oli hyvät käytännön ohjeet. 80 m köyttä, lasketaan perästä. Itse liikun purjeveneellä ja olen pitänyt ko. varustusta mukana kymmeniä vuosia. Ainoa kerta, jolloin ajoankkurin käyttäminen edes juolahti mieleen oli Afrikan eteläpuolen myrskyssä. Silloinkaan ei tullut mitään syytä sen käyttämiseen. Katastrofitilanteessa kenties tarpeen. Entä meidän suht suojaisilla vesillämme? Onkohan kellään todellista käytännön kokemusta? Kuitenkin on mv:n katsastusvaruste.


      • a.k.o
        ajoankkuriasi? kirjoitti:

        Avauksen linkin videossa oli hyvät käytännön ohjeet. 80 m köyttä, lasketaan perästä. Itse liikun purjeveneellä ja olen pitänyt ko. varustusta mukana kymmeniä vuosia. Ainoa kerta, jolloin ajoankkurin käyttäminen edes juolahti mieleen oli Afrikan eteläpuolen myrskyssä. Silloinkaan ei tullut mitään syytä sen käyttämiseen. Katastrofitilanteessa kenties tarpeen. Entä meidän suht suojaisilla vesillämme? Onkohan kellään todellista käytännön kokemusta? Kuitenkin on mv:n katsastusvaruste.

        Itse liikun 34-jalkaisella avomerikelpoisella puoliplaanarilla vain Itämeren vaikutuspiirissä.

        En ole joutunut käyttämään tositilanteessa
        ajoankkuria.

        Tositilanne voisi moottoriveneilijän kannalta olla
        vaikka merivesipuolen siipipyörän rikkoutuminen
        ylitettäessä Ahvenanmerta Ruotsiin mennessä.

        Kovemmassa kelissä laittaisin oman veneeni
        ajoankkurin keulasta kiinni. Perusteena isojen aaltojen mahdollinen murtuminen avoimeen joskin itsetyhjentyvään perän avotilaan.

        Kannattaa muuten harjoitella ajoankkurin käyttöä oikeaa tarvetta varten!


      • ja laahusankkuri
        a.k.o kirjoitti:

        Itse liikun 34-jalkaisella avomerikelpoisella puoliplaanarilla vain Itämeren vaikutuspiirissä.

        En ole joutunut käyttämään tositilanteessa
        ajoankkuria.

        Tositilanne voisi moottoriveneilijän kannalta olla
        vaikka merivesipuolen siipipyörän rikkoutuminen
        ylitettäessä Ahvenanmerta Ruotsiin mennessä.

        Kovemmassa kelissä laittaisin oman veneeni
        ajoankkurin keulasta kiinni. Perusteena isojen aaltojen mahdollinen murtuminen avoimeen joskin itsetyhjentyvään perän avotilaan.

        Kannattaa muuten harjoitella ajoankkurin käyttöä oikeaa tarvetta varten!

        Mielestäni nyt ehkä sekoitetaan kaksi eri asiaa, nimittäin "drogue" ja "sea anchor", joiden suomenkielisiä vastineita en valitettavasti tiedä (ehkä ajo- ja laahusankkuri). Edellisestä esimerkkinä oli se asiallinen mainos videoineen. Pitkään köyteen pantu autonrengas on halvempi ratkaisu samaan tarkoitukseen ja monen pallonkiertäjän varuste. Näillä pienillä ajoankkureilla pyritään estämään veneen kääntyminen poikittaisesti aaltoihin ja hidastetaan vauhtia. Lasketaan siis veneen perästä ja voidaan käyttää jopa ohjailuun. Jälkimmäistä taas edustaa isokokoinen laskuvarjoankkuri, joka lasketaan veneen keulasta. Sen tarkoitus on pitää alus lähes paikallaan. Kuormituksista tulee ymmärrettävästi kovat ja laskuvarjoankkurin ylösnosto on työläs. Molemmilla on omat käyttötarkoituksensa. Luulisin, että "drogue"-tyyppisen pienen ajoankkurin keulasta laskenut moottorivene joutuu riskialtiiksi täyttymiselle kulkiessaan perä edellä korkeassa aallokossa. Jos haluat laskea "ajoankkurin" veneen keulasta, voisi isokokoinen laskuvarjoankkuri olla turvallisempi vaihtoehto myrskyisessä merenkäynnissä. Kevyemmässä kelissä sellaista tuskin tarvitsee. En tiedä mitä katsastusviranomaiset ovat ajatelleet ja onko heillä ohjeita/käyttökokemuksia.


      • a.k.o
        ja laahusankkuri kirjoitti:

        Mielestäni nyt ehkä sekoitetaan kaksi eri asiaa, nimittäin "drogue" ja "sea anchor", joiden suomenkielisiä vastineita en valitettavasti tiedä (ehkä ajo- ja laahusankkuri). Edellisestä esimerkkinä oli se asiallinen mainos videoineen. Pitkään köyteen pantu autonrengas on halvempi ratkaisu samaan tarkoitukseen ja monen pallonkiertäjän varuste. Näillä pienillä ajoankkureilla pyritään estämään veneen kääntyminen poikittaisesti aaltoihin ja hidastetaan vauhtia. Lasketaan siis veneen perästä ja voidaan käyttää jopa ohjailuun. Jälkimmäistä taas edustaa isokokoinen laskuvarjoankkuri, joka lasketaan veneen keulasta. Sen tarkoitus on pitää alus lähes paikallaan. Kuormituksista tulee ymmärrettävästi kovat ja laskuvarjoankkurin ylösnosto on työläs. Molemmilla on omat käyttötarkoituksensa. Luulisin, että "drogue"-tyyppisen pienen ajoankkurin keulasta laskenut moottorivene joutuu riskialtiiksi täyttymiselle kulkiessaan perä edellä korkeassa aallokossa. Jos haluat laskea "ajoankkurin" veneen keulasta, voisi isokokoinen laskuvarjoankkuri olla turvallisempi vaihtoehto myrskyisessä merenkäynnissä. Kevyemmässä kelissä sellaista tuskin tarvitsee. En tiedä mitä katsastusviranomaiset ovat ajatelleet ja onko heillä ohjeita/käyttökokemuksia.

        Itselläni on kevennetty n.k. 'laskuvarjoankkuri', jota käytän myös kalastuksessa.

        Siitä on mielestäni iloa kyllä kevyemmässäkin kelissä, kun koittaa pää alaspäin konetilassa vaihtaa siipipyörää - meinaan sivuttainen keinunta ei tee korjaajalle eikä matkustajillekaan kovin eetvarttia toki kunkin veneen ominaisuuksista riippuen.


      • ote pettää
        ja laahusankkuri kirjoitti:

        Mielestäni nyt ehkä sekoitetaan kaksi eri asiaa, nimittäin "drogue" ja "sea anchor", joiden suomenkielisiä vastineita en valitettavasti tiedä (ehkä ajo- ja laahusankkuri). Edellisestä esimerkkinä oli se asiallinen mainos videoineen. Pitkään köyteen pantu autonrengas on halvempi ratkaisu samaan tarkoitukseen ja monen pallonkiertäjän varuste. Näillä pienillä ajoankkureilla pyritään estämään veneen kääntyminen poikittaisesti aaltoihin ja hidastetaan vauhtia. Lasketaan siis veneen perästä ja voidaan käyttää jopa ohjailuun. Jälkimmäistä taas edustaa isokokoinen laskuvarjoankkuri, joka lasketaan veneen keulasta. Sen tarkoitus on pitää alus lähes paikallaan. Kuormituksista tulee ymmärrettävästi kovat ja laskuvarjoankkurin ylösnosto on työläs. Molemmilla on omat käyttötarkoituksensa. Luulisin, että "drogue"-tyyppisen pienen ajoankkurin keulasta laskenut moottorivene joutuu riskialtiiksi täyttymiselle kulkiessaan perä edellä korkeassa aallokossa. Jos haluat laskea "ajoankkurin" veneen keulasta, voisi isokokoinen laskuvarjoankkuri olla turvallisempi vaihtoehto myrskyisessä merenkäynnissä. Kevyemmässä kelissä sellaista tuskin tarvitsee. En tiedä mitä katsastusviranomaiset ovat ajatelleet ja onko heillä ohjeita/käyttökokemuksia.

        Keulasta laskettu ajoankkuri on tehokas, mutta ei ongelmaton.

        Jos ajoankkurin ote pettää (vene vetää ankkurin ulos aallon etureunasta tai nostoköysi painaa ankkurin kasaan tms), vene lähtee äkkiä liikkeelle perä edellä. On hankala tilanne kovassa tuulessa ja merenkäynnissä.

        Eikä se ajoankkurin takaisin veneeseen saaminenkaan siinä kelissä ihan ongelmatonta ole. Nostoköysi ei ehkä toimi, jos ankkuri on pyörinyt ja kelannut köydet yhteen..

        Myös droguen kanssa on omat ongelmansa, mutta ei suuria riskejä.


      • a.k.o
        ote pettää kirjoitti:

        Keulasta laskettu ajoankkuri on tehokas, mutta ei ongelmaton.

        Jos ajoankkurin ote pettää (vene vetää ankkurin ulos aallon etureunasta tai nostoköysi painaa ankkurin kasaan tms), vene lähtee äkkiä liikkeelle perä edellä. On hankala tilanne kovassa tuulessa ja merenkäynnissä.

        Eikä se ajoankkurin takaisin veneeseen saaminenkaan siinä kelissä ihan ongelmatonta ole. Nostoköysi ei ehkä toimi, jos ankkuri on pyörinyt ja kelannut köydet yhteen..

        Myös droguen kanssa on omat ongelmansa, mutta ei suuria riskejä.

        'Keulasta laskettu ajoankkuri on tehokas, mutta ei ongelmaton.
        Jos ajoankkurin ote pettää (vene vetää ankkurin ulos aallon etureunasta tai nostoköysi painaa ankkurin kasaan tms), vene lähtee äkkiä liikkeelle perä edellä. On hankala tilanne kovassa tuulessa ja merenkäynnissä.'
        - Tämä pitää paikkansa. Köyden pituus tärkeä.
        Kannattaa harjoitella. Mutta mikä olisi sitten
        parempi vaihtoehto, jos drogue-tyyppistä ei olisi käytössä..?

        'Eikä se ajoankkurin takaisin veneeseen saaminenkaan siinä kelissä ihan ongelmatonta ole. Nostoköysi ei ehkä toimi, jos ankkuri on pyörinyt ja kelannut köydet yhteen..'
        - Toimintaohjeita: kun voit käyttää konetta, niin
        'hae' ankkuri ajamalla tai ankkuroidu normaalisti,
        jolloin veto loppuu ajoankkurista, jolloin saat sen kyllä vedettyä ylös, jos nostoköyden kanssa
        on ongelmia.

        'Myös droguen kanssa on omat ongelmansa, mutta ei suuria riskejä.'
        - Kerrotko sen ongelmista!


      • ongelmia
        a.k.o kirjoitti:

        'Keulasta laskettu ajoankkuri on tehokas, mutta ei ongelmaton.
        Jos ajoankkurin ote pettää (vene vetää ankkurin ulos aallon etureunasta tai nostoköysi painaa ankkurin kasaan tms), vene lähtee äkkiä liikkeelle perä edellä. On hankala tilanne kovassa tuulessa ja merenkäynnissä.'
        - Tämä pitää paikkansa. Köyden pituus tärkeä.
        Kannattaa harjoitella. Mutta mikä olisi sitten
        parempi vaihtoehto, jos drogue-tyyppistä ei olisi käytössä..?

        'Eikä se ajoankkurin takaisin veneeseen saaminenkaan siinä kelissä ihan ongelmatonta ole. Nostoköysi ei ehkä toimi, jos ankkuri on pyörinyt ja kelannut köydet yhteen..'
        - Toimintaohjeita: kun voit käyttää konetta, niin
        'hae' ankkuri ajamalla tai ankkuroidu normaalisti,
        jolloin veto loppuu ajoankkurista, jolloin saat sen kyllä vedettyä ylös, jos nostoköyden kanssa
        on ongelmia.

        'Myös droguen kanssa on omat ongelmansa, mutta ei suuria riskejä.'
        - Kerrotko sen ongelmista!

        Drogue tarkoitus on hidastaa tai lähes pysäyttää vene myötäiseen kuljettaessa. Jos ollaan isolla merellä myrskyolosuhteissa, aallot ovat suuria ja murtuvia. Riippuu veneestä, sen rakenteesta, mitä takaa päälle kaatuva aalto voi aiheuttaa. Esim. voiko tonnien painoinen vesimassa tulla ison moottoriveneen "lasi"ovesta sisään tai mitä se tekee purjeveneen perälle ja avotilalle (mihin vesi valuu ammemaisesta avotilasta, jos poistoputket ei riitä).

        Ei se droguenkaan pois kerääminen kovin helppoa ole, tietysti pakilla vetoa voi keventää.


      • toimintaohjeisiin
        a.k.o kirjoitti:

        'Keulasta laskettu ajoankkuri on tehokas, mutta ei ongelmaton.
        Jos ajoankkurin ote pettää (vene vetää ankkurin ulos aallon etureunasta tai nostoköysi painaa ankkurin kasaan tms), vene lähtee äkkiä liikkeelle perä edellä. On hankala tilanne kovassa tuulessa ja merenkäynnissä.'
        - Tämä pitää paikkansa. Köyden pituus tärkeä.
        Kannattaa harjoitella. Mutta mikä olisi sitten
        parempi vaihtoehto, jos drogue-tyyppistä ei olisi käytössä..?

        'Eikä se ajoankkurin takaisin veneeseen saaminenkaan siinä kelissä ihan ongelmatonta ole. Nostoköysi ei ehkä toimi, jos ankkuri on pyörinyt ja kelannut köydet yhteen..'
        - Toimintaohjeita: kun voit käyttää konetta, niin
        'hae' ankkuri ajamalla tai ankkuroidu normaalisti,
        jolloin veto loppuu ajoankkurista, jolloin saat sen kyllä vedettyä ylös, jos nostoköyden kanssa
        on ongelmia.

        'Myös droguen kanssa on omat ongelmansa, mutta ei suuria riskejä.'
        - Kerrotko sen ongelmista!

        "- Toimintaohjeita: kun voit käyttää konetta, niin
        'hae' ankkuri ajamalla tai ankkuroidu normaalisti,
        jolloin veto loppuu ajoankkurista, jolloin saat sen kyllä vedettyä ylös, jos nostoköyden kanssa
        on ongelmia."

        Olisikohan viisainta olla antamatta yleisiä toimintaohjeita ilman omaa tai toisten kokemusta. Tuntuisi, että on suuren riskin manööveri lähteä korkeassa aallokossa ajelemaan koneella köysien sekaan. Eikö olisi viisaampi käyttää kirvestä tai puukkoa? Annetaan jutustelun loppua, ellei kenelläkään ole tosiolosuhteista kokemusta. Purjeveneellä liikkuessa parempi vaihtoehto on jäädä piihin (siitä itselläni kokemuksia Skagerrakilta, Pohjois-atlantilta ja eteläiseltä Pacificilta). Köysien tai niihin ripustetun autonrenkaan tms laskeminen tulee kysymykseen vasta ääriolosuhteissa tai venevauriossa. Moottoriveneellä en ole koskaan liikkunut Visbytä kauempana. Käsittäkseni mv:lla Pohjois-Itämeren ylityksen ehtii yleensä tehdä hyvän sääikkunan aikana. Jonkin laahuksen voi kenties laskea veneen perästä (miksi keulasta?), jos koneongelma yllättää ja vene keikkuu poikittain aalloissa. Sitä en kritisoi, kun en tunne asiaa.


      • ei kovin harvinainen
        ongelmia kirjoitti:

        Drogue tarkoitus on hidastaa tai lähes pysäyttää vene myötäiseen kuljettaessa. Jos ollaan isolla merellä myrskyolosuhteissa, aallot ovat suuria ja murtuvia. Riippuu veneestä, sen rakenteesta, mitä takaa päälle kaatuva aalto voi aiheuttaa. Esim. voiko tonnien painoinen vesimassa tulla ison moottoriveneen "lasi"ovesta sisään tai mitä se tekee purjeveneen perälle ja avotilalle (mihin vesi valuu ammemaisesta avotilasta, jos poistoputket ei riitä).

        Ei se droguenkaan pois kerääminen kovin helppoa ole, tietysti pakilla vetoa voi keventää.

        Vastaan vielä tähänkin, koska istuinlaatikon täyttymisestä murtuvan aallon takia on useita omia kokemuksia. Omasta mielestäni tärkeintä on ollut pysytellä sisällä veneessä, kun keli on paha (tutkatähystys sisältä), kaikki luukut suljettuina. Istuinlaatikon tyhjeneminen vie yleensä paljon kauemmin kuin olisi osannut etukäteen kuvitella. Se ei kuitenkaan ollut ongelma veneessä, jossa istuinlaatikon tilavuus oli pieni eikä mitään istuinlaatikon vuotavia luukkuja ollut. Ainoa ongelma toistuvasta istuinlaatikon täyttymisestä oli veden alle jäänyt elektroniikka (monissa veneissä jopa moottorin käynnistyskytkin on istuinlaatikossa!). Avomerelle rakennettu vene selviää ilman erityisiä ongelmia, kunhan kipparilla/miehistöllä on kokemusta.


      • a.k.o
        toimintaohjeisiin kirjoitti:

        "- Toimintaohjeita: kun voit käyttää konetta, niin
        'hae' ankkuri ajamalla tai ankkuroidu normaalisti,
        jolloin veto loppuu ajoankkurista, jolloin saat sen kyllä vedettyä ylös, jos nostoköyden kanssa
        on ongelmia."

        Olisikohan viisainta olla antamatta yleisiä toimintaohjeita ilman omaa tai toisten kokemusta. Tuntuisi, että on suuren riskin manööveri lähteä korkeassa aallokossa ajelemaan koneella köysien sekaan. Eikö olisi viisaampi käyttää kirvestä tai puukkoa? Annetaan jutustelun loppua, ellei kenelläkään ole tosiolosuhteista kokemusta. Purjeveneellä liikkuessa parempi vaihtoehto on jäädä piihin (siitä itselläni kokemuksia Skagerrakilta, Pohjois-atlantilta ja eteläiseltä Pacificilta). Köysien tai niihin ripustetun autonrenkaan tms laskeminen tulee kysymykseen vasta ääriolosuhteissa tai venevauriossa. Moottoriveneellä en ole koskaan liikkunut Visbytä kauempana. Käsittäkseni mv:lla Pohjois-Itämeren ylityksen ehtii yleensä tehdä hyvän sääikkunan aikana. Jonkin laahuksen voi kenties laskea veneen perästä (miksi keulasta?), jos koneongelma yllättää ja vene keikkuu poikittain aalloissa. Sitä en kritisoi, kun en tunne asiaa.

        Tarkoitus ei ole todellakaan yrittää antaa
        yleispäteviä toimintaohjeita. Siihen ei osaamiseni ja kokemukseni riitä.

        Sievemmillä keleillä olen vain harjoitellut ja käyttänyt esittämiäni konsteja.

        Toki puukko on valmiina kaiteissa niin keulassa kuin perässä...

        Harmi, että suhtaudut tähän keskusteluun negatiivisesti. Vaikka keskustelussa on omakin lehmä ojassa (osallistumiseni), niin
        tämä lienee ainakin ajatuksia herättävää ja
        itse substansiin liittyvää (veneily, purjehdus)
        toisin kuin palstan syksyiset Sir BB ymv. tarinat.

        Oli miten oli, niin 'ajoankkuri' on mielestäni hyvä varuste veneessä.

        Enköhän ole jo tarpeeksi pakissut, joten viisaammat antakaa vinkkejä näkemyksenne tai
        kokemuksenne mukaan. :)


      • tarkoituksellista
        a.k.o kirjoitti:

        Tarkoitus ei ole todellakaan yrittää antaa
        yleispäteviä toimintaohjeita. Siihen ei osaamiseni ja kokemukseni riitä.

        Sievemmillä keleillä olen vain harjoitellut ja käyttänyt esittämiäni konsteja.

        Toki puukko on valmiina kaiteissa niin keulassa kuin perässä...

        Harmi, että suhtaudut tähän keskusteluun negatiivisesti. Vaikka keskustelussa on omakin lehmä ojassa (osallistumiseni), niin
        tämä lienee ainakin ajatuksia herättävää ja
        itse substansiin liittyvää (veneily, purjehdus)
        toisin kuin palstan syksyiset Sir BB ymv. tarinat.

        Oli miten oli, niin 'ajoankkuri' on mielestäni hyvä varuste veneessä.

        Enköhän ole jo tarpeeksi pakissut, joten viisaammat antakaa vinkkejä näkemyksenne tai
        kokemuksenne mukaan. :)

        Pahoittelen, jos tulkitsit kritiikkini negatiiviseksi. Eikö ole hyvä, ettei kaikki asiat ole selvää pässinlihaa. Pidän hienona, että edes joku on pohtinut ja vieläpä kokeillut menetelmiä tositarpeen varalle. Siinä olet esimerkki muillekin!


      • avomerikelpoisuus
        a.k.o kirjoitti:

        Itse liikun 34-jalkaisella avomerikelpoisella puoliplaanarilla vain Itämeren vaikutuspiirissä.

        En ole joutunut käyttämään tositilanteessa
        ajoankkuria.

        Tositilanne voisi moottoriveneilijän kannalta olla
        vaikka merivesipuolen siipipyörän rikkoutuminen
        ylitettäessä Ahvenanmerta Ruotsiin mennessä.

        Kovemmassa kelissä laittaisin oman veneeni
        ajoankkurin keulasta kiinni. Perusteena isojen aaltojen mahdollinen murtuminen avoimeen joskin itsetyhjentyvään perän avotilaan.

        Kannattaa muuten harjoitella ajoankkurin käyttöä oikeaa tarvetta varten!

        Kyllä sinun täytyy hankkia toinen samantehoinen moottori lisää ettet joudu hätätilanteeseen siksi, että kone sammuu tai joudutaan sammuttamaan.
        Jos sinulla olisi 2 konetta, olisit noilla nopeuksilla lisännyt vähän kaasua siihen koneeseen joka toimii.
        Avomerikelpoisuuden (1 ja 2 luokka) katsastusvaatimuksiin tulee minustakin ehdottomasti vaatia 2 moottoria.


      • tutki drogueta
        ja laahusankkuri kirjoitti:

        Mielestäni nyt ehkä sekoitetaan kaksi eri asiaa, nimittäin "drogue" ja "sea anchor", joiden suomenkielisiä vastineita en valitettavasti tiedä (ehkä ajo- ja laahusankkuri). Edellisestä esimerkkinä oli se asiallinen mainos videoineen. Pitkään köyteen pantu autonrengas on halvempi ratkaisu samaan tarkoitukseen ja monen pallonkiertäjän varuste. Näillä pienillä ajoankkureilla pyritään estämään veneen kääntyminen poikittaisesti aaltoihin ja hidastetaan vauhtia. Lasketaan siis veneen perästä ja voidaan käyttää jopa ohjailuun. Jälkimmäistä taas edustaa isokokoinen laskuvarjoankkuri, joka lasketaan veneen keulasta. Sen tarkoitus on pitää alus lähes paikallaan. Kuormituksista tulee ymmärrettävästi kovat ja laskuvarjoankkurin ylösnosto on työläs. Molemmilla on omat käyttötarkoituksensa. Luulisin, että "drogue"-tyyppisen pienen ajoankkurin keulasta laskenut moottorivene joutuu riskialtiiksi täyttymiselle kulkiessaan perä edellä korkeassa aallokossa. Jos haluat laskea "ajoankkurin" veneen keulasta, voisi isokokoinen laskuvarjoankkuri olla turvallisempi vaihtoehto myrskyisessä merenkäynnissä. Kevyemmässä kelissä sellaista tuskin tarvitsee. En tiedä mitä katsastusviranomaiset ovat ajatelleet ja onko heillä ohjeita/käyttökokemuksia.

        "Investigation of The Use of Drogues To Improve The Safety of Sailing Yachts"

        U.S. Coast Guard Research and Development Center

        http://seriesdrogue.com/coastguardreport/droguereport.htm

        Mielenkiintoista tietoa droguesta ja sea anchorista. ym.

        -suosittavat selkeästi ankkurin laskua perästä.

        -oikovat harhakäsityksiä veneen ympärimenon estosta, mm. "..that the tactics they employ, such as heaving to, lying ahull or running off, are adequate to prevent capsize. This is a serious mistake"

        -mitoitusohjeet köysille yllättävän kovat.

        - jne...


      • Wiki
        tutki drogueta kirjoitti:

        "Investigation of The Use of Drogues To Improve The Safety of Sailing Yachts"

        U.S. Coast Guard Research and Development Center

        http://seriesdrogue.com/coastguardreport/droguereport.htm

        Mielenkiintoista tietoa droguesta ja sea anchorista. ym.

        -suosittavat selkeästi ankkurin laskua perästä.

        -oikovat harhakäsityksiä veneen ympärimenon estosta, mm. "..that the tactics they employ, such as heaving to, lying ahull or running off, are adequate to prevent capsize. This is a serious mistake"

        -mitoitusohjeet köysille yllättävän kovat.

        - jne...

        Omaa kokemusta ajoankkurin käytöstä ei ole, tuollaista tuulipussin ja laskuvarjon risteytystä on tullut kuskattua vuosikausia veneessä.

        Viimeisesessä versiossa eli Fifth Edition Colesin Heavy Weather Sailingista on pitkä tarina eri tyyppisten (parachute=aurinkovarjo eli jarruankkuri ja drogue=hidastusankkuri) ajoankkureiden käytöstä ja myös käytännön kokemuksia niiden käytöstä valtamerimyrskyissä.

        Tämän perustella suurimmat ongelmat eli kriittiset kohdat ovat:
        - knaapien ja muiden kiinnityspisteiden kestävyys erityisesti aurinkovarjotyyppisten kanssa (tätä korostettiin erityisesti, kiinnityspisteisiin kohdistuvat kuormat ovat käsittämättömän suuria!)
        - köysien kestävyys, mahdollinen hankaus
        - Köysien kiertyminen
        - riittävän pitkät köydet (vähintään 20*odotettavissa olevan aallokon korkeus)
        - käsittely (lasku ja nosto) pienellä miehistöllä

        Tässä jo varsin ansiokkaasti ja meikäläistä paremmalla asiantuntemuksella selitettiin droguen ja parachuten ero. Drogue lasketaan yleensä perästä, helpottamaan ohjausta tai parantamaan veneen asentoa piissä. Parachute lasketaan pitämään keula vasta-aaltoon. Yhteenvetona todettiin että vene jompikumpi pää vasta-aaltoon pärjää paremmin myrskyssä kuin kyljittäin aallokkoon oleva vene.

        Toivottavasti minun ei tarvitse koskaan käytännön tilanteessa kokeilla tuota ajoankkuriani.


      • ja yksi lukuisista.
        tutki drogueta kirjoitti:

        "Investigation of The Use of Drogues To Improve The Safety of Sailing Yachts"

        U.S. Coast Guard Research and Development Center

        http://seriesdrogue.com/coastguardreport/droguereport.htm

        Mielenkiintoista tietoa droguesta ja sea anchorista. ym.

        -suosittavat selkeästi ankkurin laskua perästä.

        -oikovat harhakäsityksiä veneen ympärimenon estosta, mm. "..that the tactics they employ, such as heaving to, lying ahull or running off, are adequate to prevent capsize. This is a serious mistake"

        -mitoitusohjeet köysille yllättävän kovat.

        - jne...

        391 000 vastausta, kun laitoin Googlen hakusanaksi parachute anchor.
        US coast guardin testi "serial droguesta" oli mielenkiintoinen, vaikka ei tuonut uutta tietoa.
        Monen kokeneen purjehtijan havainnot ovat olleet keskenään ristiriitaisia, mutta veneet ja olosuhteet ovat myös olleet kovin erilaisia. Oma havaintoni oli se, että riittävän kovassa myötäisessä painavahko S&S vene (13 x 3,5 m, 13tn, syväys 2.3m, pitkä eväköli skegi) kulki pelkällä rikillä n 7 kn vauhtia alamäkisurffeja (keskituuli oli 50kn puuskat 65 kn ). Ajatus vauhdin hidastamisesta ajoankkurilla kävi mielessä, mutta tilanne oli onneksi hallinnassa ilmankin. Voisi hyvin kuvitella, että ajoankkuri pitkä köysi aiheuttaa hurjia kuormituksia. Lyhyt köysi ei varmastikaan riitä, koska aallonpituus on suuri myrskyisissä olosuhteissa.


      • a.k.o
        avomerikelpoisuus kirjoitti:

        Kyllä sinun täytyy hankkia toinen samantehoinen moottori lisää ettet joudu hätätilanteeseen siksi, että kone sammuu tai joudutaan sammuttamaan.
        Jos sinulla olisi 2 konetta, olisit noilla nopeuksilla lisännyt vähän kaasua siihen koneeseen joka toimii.
        Avomerikelpoisuuden (1 ja 2 luokka) katsastusvaatimuksiin tulee minustakin ehdottomasti vaatia 2 moottoria.

        olisivat kyllä poikaa, mutta nykyiseen veneeseen ei toista konetta tule monestakaan syystä. ;)
        Tekniikka tietenkin yritetään pitää sellaisessa
        kunnossa, ettei 'blackoutteja' tulisi...
        Tukipurjemahdollisuus minulla kyllä on ja sitä voi hyödyntää tietyissä olosuhteissa.
        Veneeni on luokiteltu (runko) B-kategoriaan
        eli tätä tarkoitin avomerikelpoisuudella, johon
        vaikuttavat toki monet muutkin asiat.


      • "heaving to"
        Wiki kirjoitti:

        Omaa kokemusta ajoankkurin käytöstä ei ole, tuollaista tuulipussin ja laskuvarjon risteytystä on tullut kuskattua vuosikausia veneessä.

        Viimeisesessä versiossa eli Fifth Edition Colesin Heavy Weather Sailingista on pitkä tarina eri tyyppisten (parachute=aurinkovarjo eli jarruankkuri ja drogue=hidastusankkuri) ajoankkureiden käytöstä ja myös käytännön kokemuksia niiden käytöstä valtamerimyrskyissä.

        Tämän perustella suurimmat ongelmat eli kriittiset kohdat ovat:
        - knaapien ja muiden kiinnityspisteiden kestävyys erityisesti aurinkovarjotyyppisten kanssa (tätä korostettiin erityisesti, kiinnityspisteisiin kohdistuvat kuormat ovat käsittämättömän suuria!)
        - köysien kestävyys, mahdollinen hankaus
        - Köysien kiertyminen
        - riittävän pitkät köydet (vähintään 20*odotettavissa olevan aallokon korkeus)
        - käsittely (lasku ja nosto) pienellä miehistöllä

        Tässä jo varsin ansiokkaasti ja meikäläistä paremmalla asiantuntemuksella selitettiin droguen ja parachuten ero. Drogue lasketaan yleensä perästä, helpottamaan ohjausta tai parantamaan veneen asentoa piissä. Parachute lasketaan pitämään keula vasta-aaltoon. Yhteenvetona todettiin että vene jompikumpi pää vasta-aaltoon pärjää paremmin myrskyssä kuin kyljittäin aallokkoon oleva vene.

        Toivottavasti minun ei tarvitse koskaan käytännön tilanteessa kokeilla tuota ajoankkuriani.

        tarkoittaa mielestäni sitä, että vene pidetään purjeen avulla lähes paikallaan (trysail tai pohjaan reivattu iso pelkästään ylhäällä tai pelkkä myrskypurje välistaagissa). Sen pitäisi asettua sopivaan kulmaan tuuleen nähden. Tästä olen saanut useita omia havaintoja, vaikka ajoankkurista en kertaakaan. Veneen ja kölin malli vaikuttaa miten vene käyttäytyy piissä - tai pysyykö se ollenkaan paikallaan. Purjeet laskettuina eli "lying a hull" vene on taipuvainen kääntyilemään. Silloin ajoankkuri todennäköisesti vakauttaisi ajelehtimissuunnan. Piissä maatessa tuskin kannattaa laskea veteen mitään hidasteita. Luulisin, että jokaisen avomeriä purjehtivan kannattaisi kokeilla miten se oma paatti käyttäytyy piissä, millä purjeilla pysyy parhaiten paikallaan ja mikä silloin on SOG. Tositilanteessa tietämys on eduksi ja auttaa mielenrauhan säilyttämisessä.


      • Avancee
        "heaving to" kirjoitti:

        tarkoittaa mielestäni sitä, että vene pidetään purjeen avulla lähes paikallaan (trysail tai pohjaan reivattu iso pelkästään ylhäällä tai pelkkä myrskypurje välistaagissa). Sen pitäisi asettua sopivaan kulmaan tuuleen nähden. Tästä olen saanut useita omia havaintoja, vaikka ajoankkurista en kertaakaan. Veneen ja kölin malli vaikuttaa miten vene käyttäytyy piissä - tai pysyykö se ollenkaan paikallaan. Purjeet laskettuina eli "lying a hull" vene on taipuvainen kääntyilemään. Silloin ajoankkuri todennäköisesti vakauttaisi ajelehtimissuunnan. Piissä maatessa tuskin kannattaa laskea veteen mitään hidasteita. Luulisin, että jokaisen avomeriä purjehtivan kannattaisi kokeilla miten se oma paatti käyttäytyy piissä, millä purjeilla pysyy parhaiten paikallaan ja mikä silloin on SOG. Tositilanteessa tietämys on eduksi ja auttaa mielenrauhan säilyttämisessä.

        Jos haluaa yksitysikohtaista tietoa ajoankkurin hyödyistä, kannattaa lukaista Lin ja Larry Pardleyn kirja "Storm Tactics Handbook". Heillä on paljon kokemukseen perustuvaa näyttöä siitä, miten keulasta lasketusta ajoankkurista (parachute-malli) on hyötyä myös piissä oltaessa, erityisesti erittäin kovassa myrskyssä (tai muulloinkin veneillä jotka eivät pysy hyvin piissä). Etu tulee siitä, että vene ei "purjehdi" eteepäin, jolloin tuulen puolelle muodostuva ajelehtimisen aiheuttava pyöteisyys "slick" pysyy veneen kohdalla ja estää aaltojen murtumisen veneen päälle. Apuköyden ("pennant line") avulla vene pidetään n. 50 asteen kulmassa tuuleen.

        Ajoankkuri on heidän mukaansa erityisen tärkeä pienellä miehistöllä purjehtiville, sillä myötäiseen/sivumyötäiseen "surfaaminen" vaati jatkuvaa valppautta ja taitoa. Ja silti varsinkin pimeässä suuri aalto voi aiheuttaa kohtalokkaan broachin. Kuinka esim. 2 hengen miehistö jaksaa ohjata venettä koko ajan useita vuorokausia kestävässä myrskyssä?

        Laahusten (drogues) vetämistä he eivät pidä yhtä hyvänä vaiktoehtona, sillä riittävää slickiä ei silloin muodostu ja päälle kaatuva aalto (pooping) voi rikkoa hytin ovet tms.

        He myös huomauttavat että jos suojan puolella on maata lähellä, surfaaminen/laahusten vetäminen ei ole vaihtoehto, ilmeisestä syystä. "Lähellä" voi tarkoitaa satoja merimaileja, sillä myrksy voi jatkua päiviä.

        Tietysti on oleellista että ajoankuri ja siihen kiinnitetty (nailon)köysi ovat oikein mitoitettuja (> 80 m pitkä ja tarpeeksi paksu) ja köysi suojataan hyvin hiettymiseltä ja tarkistetaan usein.

        He eivät suosittele apuköyttä ("tripping line"), jota käytetään ankkurin vetämiseksi takaisin veneeseen, koska tämä ja varsinainen kiinittysköysi voivat kiertyä toistensa ympäri ja siten aiheuttaa "laskuvarjon" luhistumisen. Heidän mukaansa "laskuvarjon" voi vetää helposti takaisin ankkurivinssillä.

        Kuten onkin jo mainittu, harjoittelu on kaiken A ja O, käyttipä sitten mitä tahansa taktiikkaa myrkyssä.

        Parleyn kirja löytyy esim täältä: www.amazon.com/Storm-Tactics-Handbook-Heaving-Conditions/dp/0964603667/sr=8-1/qid=1165403757/ref=pd_bbs_sr_1/104-2882559-5616703?ie=UTF8&s=books


      • omasta kokemuksestani
        Avancee kirjoitti:

        Jos haluaa yksitysikohtaista tietoa ajoankkurin hyödyistä, kannattaa lukaista Lin ja Larry Pardleyn kirja "Storm Tactics Handbook". Heillä on paljon kokemukseen perustuvaa näyttöä siitä, miten keulasta lasketusta ajoankkurista (parachute-malli) on hyötyä myös piissä oltaessa, erityisesti erittäin kovassa myrskyssä (tai muulloinkin veneillä jotka eivät pysy hyvin piissä). Etu tulee siitä, että vene ei "purjehdi" eteepäin, jolloin tuulen puolelle muodostuva ajelehtimisen aiheuttava pyöteisyys "slick" pysyy veneen kohdalla ja estää aaltojen murtumisen veneen päälle. Apuköyden ("pennant line") avulla vene pidetään n. 50 asteen kulmassa tuuleen.

        Ajoankkuri on heidän mukaansa erityisen tärkeä pienellä miehistöllä purjehtiville, sillä myötäiseen/sivumyötäiseen "surfaaminen" vaati jatkuvaa valppautta ja taitoa. Ja silti varsinkin pimeässä suuri aalto voi aiheuttaa kohtalokkaan broachin. Kuinka esim. 2 hengen miehistö jaksaa ohjata venettä koko ajan useita vuorokausia kestävässä myrskyssä?

        Laahusten (drogues) vetämistä he eivät pidä yhtä hyvänä vaiktoehtona, sillä riittävää slickiä ei silloin muodostu ja päälle kaatuva aalto (pooping) voi rikkoa hytin ovet tms.

        He myös huomauttavat että jos suojan puolella on maata lähellä, surfaaminen/laahusten vetäminen ei ole vaihtoehto, ilmeisestä syystä. "Lähellä" voi tarkoitaa satoja merimaileja, sillä myrksy voi jatkua päiviä.

        Tietysti on oleellista että ajoankuri ja siihen kiinnitetty (nailon)köysi ovat oikein mitoitettuja (> 80 m pitkä ja tarpeeksi paksu) ja köysi suojataan hyvin hiettymiseltä ja tarkistetaan usein.

        He eivät suosittele apuköyttä ("tripping line"), jota käytetään ankkurin vetämiseksi takaisin veneeseen, koska tämä ja varsinainen kiinittysköysi voivat kiertyä toistensa ympäri ja siten aiheuttaa "laskuvarjon" luhistumisen. Heidän mukaansa "laskuvarjon" voi vetää helposti takaisin ankkurivinssillä.

        Kuten onkin jo mainittu, harjoittelu on kaiken A ja O, käyttipä sitten mitä tahansa taktiikkaa myrkyssä.

        Parleyn kirja löytyy esim täältä: www.amazon.com/Storm-Tactics-Handbook-Heaving-Conditions/dp/0964603667/sr=8-1/qid=1165403757/ref=pd_bbs_sr_1/104-2882559-5616703?ie=UTF8&s=books

        Lokikirjoistani laskin olleeni kaikkiaan yht. 5 vrk ajan piissä: Pohjanmerellä, eteläisellä Tyynellä valtamerellä, eteläisellä Intian valtamerellä ja pohjoisella Atlantilla. Kotivesien lyhyitä piissä oloja en laskenut mukaan. Yleensä oli ollut kysymys sen verran kovasta kelistä, että kryssiminen oli käynyt liian rajuksi (hankala aallokko tosituulta yli 35kn) - raju meno lisää vaurioriskejä. Toiseksi tavallisin syy oli ollut päivänvalon odottaminen ennen tuntematonta satamaa tai rannikkoa lähestyessä. Oman veneeni vauhti piissä maatessa on ollut yleensä 0.5-1.5 kn ja se on pysynyt vakaasti n. 40 asteen kulmassa tuuleen nähden. Tällaisessa tilanteessa meriankkurin laskeminen ei olisi tuonut lisähyötyä, vain riesaa ja ponnistelua kannella. Tuulen yltyessä yli 45-50 solmuun olen useimmiten lasketellut myötäiseen tuuliperäsimen ohjaamana (kun tilaa on tai suunta muutenkin sopii). Miehistöä tämä taktiikka ei ole edellyttänyt eikä se yleensä väsyttänyt - enimmäkseen makuuta punkassa luukut suljettuina. Väsyminen aiheuttaa virhearviointeja ja lisää riskejä! Siksi lepo on oleellinen. Käsiohjaukseen on tarvinnut turvautua harvoin. Ehkä on ollut tuuria toistaiseksi. Olen kyllä lukenut mainitsemasi kirjan. Hyvä, että sinä ja muutkin ovat kiinnostuneita! Mielestäni moni asia kuitenkin alkaa valjeta vasta tositoimissa, omalla veneellä. Ne, jotka selviävät maailman meriltä ilman vene- ja henkilövahinkoja eivät voi olla ihan väärässä. Kaikki keinot meriturvallisuuden parantamiseksi ovat sallittuja!


      • E-box
        Wiki kirjoitti:

        Omaa kokemusta ajoankkurin käytöstä ei ole, tuollaista tuulipussin ja laskuvarjon risteytystä on tullut kuskattua vuosikausia veneessä.

        Viimeisesessä versiossa eli Fifth Edition Colesin Heavy Weather Sailingista on pitkä tarina eri tyyppisten (parachute=aurinkovarjo eli jarruankkuri ja drogue=hidastusankkuri) ajoankkureiden käytöstä ja myös käytännön kokemuksia niiden käytöstä valtamerimyrskyissä.

        Tämän perustella suurimmat ongelmat eli kriittiset kohdat ovat:
        - knaapien ja muiden kiinnityspisteiden kestävyys erityisesti aurinkovarjotyyppisten kanssa (tätä korostettiin erityisesti, kiinnityspisteisiin kohdistuvat kuormat ovat käsittämättömän suuria!)
        - köysien kestävyys, mahdollinen hankaus
        - Köysien kiertyminen
        - riittävän pitkät köydet (vähintään 20*odotettavissa olevan aallokon korkeus)
        - käsittely (lasku ja nosto) pienellä miehistöllä

        Tässä jo varsin ansiokkaasti ja meikäläistä paremmalla asiantuntemuksella selitettiin droguen ja parachuten ero. Drogue lasketaan yleensä perästä, helpottamaan ohjausta tai parantamaan veneen asentoa piissä. Parachute lasketaan pitämään keula vasta-aaltoon. Yhteenvetona todettiin että vene jompikumpi pää vasta-aaltoon pärjää paremmin myrskyssä kuin kyljittäin aallokkoon oleva vene.

        Toivottavasti minun ei tarvitse koskaan käytännön tilanteessa kokeilla tuota ajoankkuriani.

        Wiki tietää näköjään asioista... harvinaista tällä palstalla.

        Jatka samaan malliin niin tätä voi vielä lukeankin... :)


      • Avancee
        omasta kokemuksestani kirjoitti:

        Lokikirjoistani laskin olleeni kaikkiaan yht. 5 vrk ajan piissä: Pohjanmerellä, eteläisellä Tyynellä valtamerellä, eteläisellä Intian valtamerellä ja pohjoisella Atlantilla. Kotivesien lyhyitä piissä oloja en laskenut mukaan. Yleensä oli ollut kysymys sen verran kovasta kelistä, että kryssiminen oli käynyt liian rajuksi (hankala aallokko tosituulta yli 35kn) - raju meno lisää vaurioriskejä. Toiseksi tavallisin syy oli ollut päivänvalon odottaminen ennen tuntematonta satamaa tai rannikkoa lähestyessä. Oman veneeni vauhti piissä maatessa on ollut yleensä 0.5-1.5 kn ja se on pysynyt vakaasti n. 40 asteen kulmassa tuuleen nähden. Tällaisessa tilanteessa meriankkurin laskeminen ei olisi tuonut lisähyötyä, vain riesaa ja ponnistelua kannella. Tuulen yltyessä yli 45-50 solmuun olen useimmiten lasketellut myötäiseen tuuliperäsimen ohjaamana (kun tilaa on tai suunta muutenkin sopii). Miehistöä tämä taktiikka ei ole edellyttänyt eikä se yleensä väsyttänyt - enimmäkseen makuuta punkassa luukut suljettuina. Väsyminen aiheuttaa virhearviointeja ja lisää riskejä! Siksi lepo on oleellinen. Käsiohjaukseen on tarvinnut turvautua harvoin. Ehkä on ollut tuuria toistaiseksi. Olen kyllä lukenut mainitsemasi kirjan. Hyvä, että sinä ja muutkin ovat kiinnostuneita! Mielestäni moni asia kuitenkin alkaa valjeta vasta tositoimissa, omalla veneellä. Ne, jotka selviävät maailman meriltä ilman vene- ja henkilövahinkoja eivät voi olla ihan väärässä. Kaikki keinot meriturvallisuuden parantamiseksi ovat sallittuja!

        että oma kokemus on tärkeä (ja sitähän minulla ei ole), mutta kuten Pardleyt sanovat kirjassaan, hyvin harva (perhe)purjehtijalla on niin paljon kokemusta todella kovista myrskyistä (80 solmua ja yli ja/tai virta tuulta vasten) ja erilaisista veneistä, että niiden perusteella voisi esittää yleispäteviä päätelmiä siitä mikä on "paras" myrskytaktiikka. Eivät he sitä itsekään väitä tietävänsä, vaikka harvalla on yhtä paljon kokemusta myrskyistä erilaisissa veneissä. Mutta minulla on taipumus uskoa heidän perustelunsa (ja tilastonsa/esimerkkinsä: m.m. Fastnet kastastrofi) sille miksi piissä oleminen para-ankkurin varassa olisi parempi vaihtoehto kuin myötätuulen laskettelu. Vai onko jostain luettavissa vastaavia tilastoja, jotka todistavat päinvastaista? Aihehan on mielenkiintoinen, vaikka ei suurilla merillä purjehtisikaan..


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9097
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      7784
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      160
      5408
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2292
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2069
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1698
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      19
      1646
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1381
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      434
      1310
    10. Stefusika räkättää

      kun on viikon ollut kuivilla ja poliisi puhalluttaa just silloin. Muutoin olis jääny kiinni. Ja sekös sikamiestä hirnuttaa. Ällö ukko ja vielä ällömmä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      80
      1186
    Aihe