Kirjan nimi

Kirja on varmaan tämä:
Tekijä: Kruif, Paul de
Teoksen nimi: Mikrobien metsästäjiä : kuvauksia tutkijain taisteluista ihmiskunnan vaarallisimpia vihollisia vastaan
Helsinki : Kirja , 1927

Alkuteos: Microbe hunters

Paul de Kruif.
Samalta kirjoittajalta on suomennettu lisäksi ainakin kirja Nälän vastustajia, on samantyyppinen, ihan mielenkiintoisia lääketieteen ja biologian alalta, lääketieteen syntyä ja historiaa.
Olen lukenut kirjat selaillen läpi ja joitain kohtia pysähdyin lukemaan tarkemmin. Aika kun ei riitä kaiken lukemiseen kovin keskittyneesti.
Kumpikin kirja on ollut minulla myynnissä, en muista ovatko jo menneet vai lienevätkö vielä varastossani, muutaman euron olen pyytänyt kappaleelta.
Muistaisin, että ainakin Nälän vastustajia löytyy vielä.

Jossain vaiheessa pistän tuonne myyntipuolelle listan myös tätä alaa - biologia, lääketiede, kirurgia, sairaanhoito - koskevista kirjoista mitä mulla on tarjolla. Ainakin nämä mielenkiintoiset tulee sinne, ja kirjat löytyy varmaan kirjastostakin:

DUBOS RENÉ: PASTEUR JA UUDENAIKAINEN TIEDE. Wsoy 1966. 148 sivua.
Luonto tieteen valossa -sarjaa, n:o 14.

GRAUPNER H.: HE TUTKIVAT ELÄMÄÄ. Biologian historia. Wsoy 1962. 240 liitekuvasivut.
”Saksalaisen tiedemiehen Heinz Graupnerin teos on eloisasti ja yleistajuisesti kirjoitettu esitys biologian historiasta Pythagoran päivistä meidän aikaamme. Biologian perustajana pidetään noin 2500 vuotta sitten elänyttä lääkäriä Alkmaionia. Graupner valottaa tutkijoiden ja heidän saavutustensa suhdetta omaan aikaansa ja liittää näin biologian kehityksen yleiseen kulttuurihistoriaan. Hän luo aiheestaan kokonaiskuvan, joka on tieteellisesti pätevää mutta samalla kepeän kertovaa, suorastaan jännittävää luettavaa.”

JOHANSSEN W.: PERINNÖLLISYYS. Katsaus perinnöllisyystutkimuksen historiaan ja tärkeimpiin tuloksiin. Wsoy 1920. 356 sivua. Kuvitettu.
Kuvituksena 52 piirroskuvaa. Suomentanut Kaarlo Teräsvuori. Teos alkaa lyhyellä kreikkalaisen ajattelun esityksellä, viittauksia mm. Euripideen (n. 484 – 406 e. Kr.), Hippokrateen (460 – 372 e. Kr.), Platonin (427 – 347 e. Kr.) ja Aristoteleen (384 – 322 e. Kr.) käsityksiin, joista siirrytään Darwiniin ja tekijän asettamiin Genotypus- ja Phaenotypus-käsitteisiin (suomennettu perusasu ja ilmiasu). Aivan teoksen lopussa tekijä käsittelee rotuhygienisia pyrkimyksiä ja suuntia. Edustaa oman aikansa perinnöllisyystutkimuksen huippua.
”Kirjan tehtävänä on antaa yleiskatsaus perinnöllisyyskysymykseen mendelismin, puhtaiden linjojen periaatteen ja solututkimuksen valossa, jotka yhdessä ovat kumonneet vanhemmat perityt käsitykset. Viimemainitut ovat yhä edelleen vallitsevina piireissä, joihin uudet tulokset eivät vielä ole ennättäneet, ja jos ne ovatkin tulleet tunnetuiksi, ei niitä useinkaan ole käsitetty tai ainakaan käsitetty oikein. Elän siinä toivossa, että tämä pieni kirja, 25 vuoden opintojen ja tutkimusten hedelmä, joka on syntynyt eri tahoilta tulleista kehoituksista, on lisäävä perinnöllisyyskysymysten harrastamista ja ymmärtämistä. Välikappaleena tämän päämäärän saavuttamiseksi ovat myös kirjassa esitetyt, perinnöllisyysopin historiaa eri aikoina koskevien tutkimusten tulokset. Niitä koskevat luvut on kirjoitettu siten, että ne helpoittavat nykyajan käsitysten omaksumista... Suomennosta en, ikävä kyllä, itse pysty ymmärtämään, mutta kun kääntäjä, joka itsekin on julkaissut tutkimuksia perinnöllisyysopin alalta, ei asialliseen pätevyyteen nähden jätä vähääkään toivomisen varaa, olen täydellä luottamuksella saattanut uskoa teoksen hänen käsiinsä. Ja minulle on suuri kunnia, että tämä teos tulee liitetyksi suomalaiseen kirjallisuuteen. Edistäköön pieni teokseni osaltaan yhteenkuuluvaisuuden tuntoa Pohjoismaissa.” (Tekijä Kööpenhaminassa, joulukuussa 1919).

RORVIK D.: KLOONI. Ihmisen monistaminen. Wsoy 1978. 266 sivua.
”Totta vai hurja tieteiskuvitelma? Syntyikö joulukuussa 1976 ensimmäinen monistettu ihminen? David Rorvikin kirja on sensaatiomainen selonteko siitä, miten maailmanhistorian ensimmäinen ihmisen kloonaus kaikissa yksityiskohdissaan suoritettiin. Pääaiheen lisäksi kirja sisältää tietoa ja mielipiteitä muistakin uuden biologian ja biotekniikan avaamista näkymistä.” Rorvikin selostus salaisesta operaatiosta ja sen toteuttamisesta herätti suurta kohua ilmestyessään Amerikassa vuonna 1978. Suomentanut ja saatesanoilla varustanut Anto Leikola.

SULAMAA M.: VEITSELLÄ JA SYDÄMELLÄ. Kirurgin muistelmia. Weilin Göös 1971. 213 liitekuvasivut.
Kansainvälisesti tunnetun lastenkirurgin muistelmia urastaan ja elämästään. Vuonna 1962 Sulamaa kutsuttiin Japaniin leikkaamaan pientä talidomin uhria, televisiokameran edessä hän suoritti lapselle kaksi vaativaa leikkausta ja kohosi maailmanmaineeseen. Maineikkaan leikkauksen lisäksi tekijä muistelee mm. sota-aikaa, jolloin joutui läheltä näkemään sodan todelliset kasvot, alansa edistysaskelia ja ulkomaanmatkojaan, esittäen samalla mielipiteitään terveydenhoidosta ja etiikasta yleensä.