minua askarruttaa puun ikä ja onko sillä merkitystä hirren kestävyyteen?Siis lähinnä ajattelin lamellihirttä,koska se hirsihän kootaan lankkuja liimaamalla yhteen.
Katselin kerran sahalaitokella kun näitä lankkuja esim.63x175mm sahattiin,niin tukin koko oli jotain latvasta 220mm ja ikää tällaisella puulla lienee noin 50v.Siis lamellihirren kasvuikä on 50v,vaikka se valmistettas kuinka järeäksi tahansa.
katselin kerran hirsitaloa,joka oli timprattu käsityönä lähes 400mm paksuista hirsistä jotka oli kasvuiältään keskimäärin 150v,siis onkohan hirren kasvuiällä merkitystä talon käyttöiän pituuteen?ja jos on niin kuinka paljon?
KUULKAAS KUN
pjon
35
5107
Vastaukset
- e ole väliä
Ei iällä sinänsä vaan kasvutavalla. Niukassa maassa hitaasti kasvanut puu tekee tiheämpiä vuosikasvuja ja on huomattavasti lujempaa ja kestävämpää puuta,kuin nykyaikana yleinen tehometsätalous puu.
Eli molemmat voivat olla esim.50 vuotta vanhoja mutta niukkakasvuinen puu on paljon pienempi halkaisijaltaan.
Puiden laatueron huomaa selvästi esim. ulkonäöstä ja painosta.
Varsinkin ulkoseinä laudoissa ja ikkunanpuissa sillä voi olla merkitystä.
Hirsiseinässä ja rungossa asialla tuskin on maat kaatavaa merkitystä kunhan talon rakenne suunittelu on tehty oikein. Tiukkakaan puu ei kestä ikuisesti rakennusvirhettä. - älä höpötä!
Olitko kenties Kanadassa katsomassa tuota operaatiota? Kyllä 150 vuotias puu on kelo ja siitä tehty mökki on kelohonkamökki7 -talo.
Toisekseen eihän se mitään lankkua ole se lamellin teoissa käytettävä puu. Se on ihan hirsitukkia vaikka sitä vähän hienosäädetäänkin paremmmin rakennettavaksi.- hyvinkin
150 vuotta ja toiset siihen päälle. Vanhin Suomen mänty on tiettävästi yli 600-vuotias.
Nykyisin ne kaadetaan yleensä 100 vuotden tietämillä riippuen tietysti kasvupaikasta ja missä päin Suomea operoidaan. - metsurismies
hyvinkin kirjoitti:
150 vuotta ja toiset siihen päälle. Vanhin Suomen mänty on tiettävästi yli 600-vuotias.
Nykyisin ne kaadetaan yleensä 100 vuotden tietämillä riippuen tietysti kasvupaikasta ja missä päin Suomea operoidaan.Älä puhu paskaa! 60 vuotta on jo vanha tukkipuu!! Jos tuollaista 150 vuotista puuta ostat ja siitä talon teet, niin halvemmaksi tulee perkele jos valat mökkis kullasta!
- 150 v puusta
tehtyjä hirsirakennuksia, mutta ne on vanhimpia joskus viimevuosisadalla tehtyjä. Silloin valittiin arvokkaimpiin taloihin seudun parhaat hongat ja 150 vuotta ei ole mikään harvinaisuus edes Etelä-Suomessa, eikä olleet keloja vaan eläviä puita. On tullut punahongan lustoja laskettua vaikka tiukassa ovatkin...
- metsuri, antiikkinen ammatti
metsurismies kirjoitti:
Älä puhu paskaa! 60 vuotta on jo vanha tukkipuu!! Jos tuollaista 150 vuotista puuta ostat ja siitä talon teet, niin halvemmaksi tulee perkele jos valat mökkis kullasta!
Sattuu vaan olemaan niin, ettei metsureita ole tarvittu kuin kotitarvepuun kaatoon viimeisiin vuosikymmeniin ja sieltä näyt oppisi hakeneen. Kannattaa otta vähän tarkemmin selvää ennen kuin laukoo päättömyyksiä.
- mettät
on nykyään jo niin klupitettu kannikoksi, jottei niis suuria puita enää taharo olla.jottei niistä saa teheryksi riittävän vahavaa seinää.
Ja ku rakennusmääräysten mukahan taloon seinät pitää vähintään olla 180 milliä vahavat, niin ei siinä muu auta kun sahata piäniä puita laurooksi ja lankuuksi ja liimata niitä yhthen, jotta saarhan sitä 180 millin seinää ja vahavempaakin.
Jos oikeen hoikista puista jorutahan sahaamahan niin sitä enemmän tuloo saumoja. Palio on liimaa lamelli-liimarirres, mutta eihän sille mitään voi.
Eikä nykyajan laiskat tyänhakijat viittisikkään ruveta käsin kehikoota hakkaamahan, joten kyllä lamellihirret rulaa.- pjon
ja sahakoneetkin on mitoitettu nuoren pikkupuun sahaukseen koska vanhoja metsiä on nykyään harvassa,siis 50 vuotias metsä on vielä nuorta metsää ei siitä mihinkään pääse.
No,kun sitä hirttä nykyään sitten tehdään keinotekoisesti,lankkuja liimaamalla yhteen,niin onkohan sillä mitään väliä,jos hirren sisäpuolella olevan lankun kasvuikä on esim. 100 vuotta,keskimmäisen 50v ja ulkopuolelle jäävä lankku on sahattu 40 vuotta vanhasta nopeakasvuisesta lannoitemetsiköstä.Olis mukava tietää vaikuttaako lankkujen suuri ikäero ja suuri laatuero vuosikasvussa hirren lujuuteen maailman varrella.Ainakin ne elävät ilman kosteusvaihteluissa jonkin verran eri tavalla. - jää
pjon kirjoitti:
ja sahakoneetkin on mitoitettu nuoren pikkupuun sahaukseen koska vanhoja metsiä on nykyään harvassa,siis 50 vuotias metsä on vielä nuorta metsää ei siitä mihinkään pääse.
No,kun sitä hirttä nykyään sitten tehdään keinotekoisesti,lankkuja liimaamalla yhteen,niin onkohan sillä mitään väliä,jos hirren sisäpuolella olevan lankun kasvuikä on esim. 100 vuotta,keskimmäisen 50v ja ulkopuolelle jäävä lankku on sahattu 40 vuotta vanhasta nopeakasvuisesta lannoitemetsiköstä.Olis mukava tietää vaikuttaako lankkujen suuri ikäero ja suuri laatuero vuosikasvussa hirren lujuuteen maailman varrella.Ainakin ne elävät ilman kosteusvaihteluissa jonkin verran eri tavalla.Joka elää, se näkee koska on ensimmäänen liimapuutalo kasana päreitä tontilla.
- tietää
pjon kirjoitti:
ja sahakoneetkin on mitoitettu nuoren pikkupuun sahaukseen koska vanhoja metsiä on nykyään harvassa,siis 50 vuotias metsä on vielä nuorta metsää ei siitä mihinkään pääse.
No,kun sitä hirttä nykyään sitten tehdään keinotekoisesti,lankkuja liimaamalla yhteen,niin onkohan sillä mitään väliä,jos hirren sisäpuolella olevan lankun kasvuikä on esim. 100 vuotta,keskimmäisen 50v ja ulkopuolelle jäävä lankku on sahattu 40 vuotta vanhasta nopeakasvuisesta lannoitemetsiköstä.Olis mukava tietää vaikuttaako lankkujen suuri ikäero ja suuri laatuero vuosikasvussa hirren lujuuteen maailman varrella.Ainakin ne elävät ilman kosteusvaihteluissa jonkin verran eri tavalla.Taivas yksin tietää miten lamellit käyttäytyy vuosien saatossa.
Lujuustekijöillä tuskin on mitään merkitystä oli se käytetty puu mitä tahansa. Kunhan vaan liimat pitää palikat yhdessä. - pjon
tietää kirjoitti:
Taivas yksin tietää miten lamellit käyttäytyy vuosien saatossa.
Lujuustekijöillä tuskin on mitään merkitystä oli se käytetty puu mitä tahansa. Kunhan vaan liimat pitää palikat yhdessä.tuli vaan vielä mieleen, kun nykyään isoille sahalaitoksille ostetaan pöllit koko suomen aleelta,sekä sahapuuta tuodaan myös ulkomailta,pääosin venäjältä.
Nimittäin on täysin mahdollista,että hirren ulkopuolinen lankku on Mäntsälän rehevistä metsistä,keskellä on kiero rannikon lankku ja sisäpuolella Venäläistä puuta,kyllä liimalta vaaditaan todella paljon,ehkä liikaakin,jos nämä hirret pysyvät kasassa tuleville sukupolville,mutta eihän sitä tiedä,toivotaan parasta. - miettinen........
pjon kirjoitti:
tuli vaan vielä mieleen, kun nykyään isoille sahalaitoksille ostetaan pöllit koko suomen aleelta,sekä sahapuuta tuodaan myös ulkomailta,pääosin venäjältä.
Nimittäin on täysin mahdollista,että hirren ulkopuolinen lankku on Mäntsälän rehevistä metsistä,keskellä on kiero rannikon lankku ja sisäpuolella Venäläistä puuta,kyllä liimalta vaaditaan todella paljon,ehkä liikaakin,jos nämä hirret pysyvät kasassa tuleville sukupolville,mutta eihän sitä tiedä,toivotaan parasta.Osuit naulan kantaan. Pistää kyllä miettimään..Näitä mokia ei korjata tulevaisuudessa yhtä "helposti" kuin esim. 1970 tasakattoja. Mutta toivotaan, että ollaan väärässä.
- Linjanhoitaja
miettinen........ kirjoitti:
Osuit naulan kantaan. Pistää kyllä miettimään..Näitä mokia ei korjata tulevaisuudessa yhtä "helposti" kuin esim. 1970 tasakattoja. Mutta toivotaan, että ollaan väärässä.
Käyttäkää järkeenne idiootit! Luuletteko saatana, että lamellihirsi todellakin tehdään monesta eri puusta? HAAAALOOO! - sehän maksaisi huomattavasti enemmän!
Itse olen ollut hirsitalotehtaassa töissä ja voin teille tietämättömille kertoa, että ihan yhdestä tukkipuusta se lamelli tehdään. Ensin sahataan tukista iso hirsi, sen jälkeen sahataan hirsi pikittäin kolmeen osaan ja sitten vain pyöräytetään ulmmaiset kappaleet ympäri siten, että ydinpouu tulee ulos. Tämän jälkeen hirsi leikataan lupulliseen muotoonsa.
Tämä vain siksi, että hirsi ei vääntyile ja halkeile läpi asti ja talo ei painu niin paljoa.
Ottakaa asioista ensin selvää ennen kuin alatte puhumaan edes paskaa ja arvostelemaan! - pjon
Linjanhoitaja kirjoitti:
Käyttäkää järkeenne idiootit! Luuletteko saatana, että lamellihirsi todellakin tehdään monesta eri puusta? HAAAALOOO! - sehän maksaisi huomattavasti enemmän!
Itse olen ollut hirsitalotehtaassa töissä ja voin teille tietämättömille kertoa, että ihan yhdestä tukkipuusta se lamelli tehdään. Ensin sahataan tukista iso hirsi, sen jälkeen sahataan hirsi pikittäin kolmeen osaan ja sitten vain pyöräytetään ulmmaiset kappaleet ympäri siten, että ydinpouu tulee ulos. Tämän jälkeen hirsi leikataan lupulliseen muotoonsa.
Tämä vain siksi, että hirsi ei vääntyile ja halkeile läpi asti ja talo ei painu niin paljoa.
Ottakaa asioista ensin selvää ennen kuin alatte puhumaan edes paskaa ja arvostelemaan!tahtoo vaan höökin puut mennä sekaisin jos ei ennemmin,niin sitten myöhemmin.Tuossa naapurissa sahataan veistosahalla ainakin 20 tuhatta lankkua päivässä,josta osa menee kuivauksen ja lajittelun jälkeen hirsiaihioiksi,paras us. ulos tai puusepille ja loput rakentajille.
Samasta pöllistä voi nimittäin tulla kahta eri laatua,eli us.lankku ja seksta lankku.No..us lankku matkaa luultavasti ulkomaille ja seksta menee hirsiaihioksi,Kuinkas luulet linjanhoitaja,että nämä lankkuveljekset vielä tapais toisensa ja vieläpä samassa hirressä. - Mammuttimies
pjon kirjoitti:
tahtoo vaan höökin puut mennä sekaisin jos ei ennemmin,niin sitten myöhemmin.Tuossa naapurissa sahataan veistosahalla ainakin 20 tuhatta lankkua päivässä,josta osa menee kuivauksen ja lajittelun jälkeen hirsiaihioiksi,paras us. ulos tai puusepille ja loput rakentajille.
Samasta pöllistä voi nimittäin tulla kahta eri laatua,eli us.lankku ja seksta lankku.No..us lankku matkaa luultavasti ulkomaille ja seksta menee hirsiaihioksi,Kuinkas luulet linjanhoitaja,että nämä lankkuveljekset vielä tapais toisensa ja vieläpä samassa hirressä.Älä sinä höpise siellä kateellisena, vaan mene pankkiin ja kysy lainaa ja hanki itsellesikin hirsitalo lamellista, kun mielesi tekee keuitenkin. Kyllä ainakin Mammutin linjalla ne lamellit tehtiin kuule ihan samasta tukki
puusta, en tiedä minne tehtaalle ne sinun naapurisi lankut menee. - pjon
Mammuttimies kirjoitti:
Älä sinä höpise siellä kateellisena, vaan mene pankkiin ja kysy lainaa ja hanki itsellesikin hirsitalo lamellista, kun mielesi tekee keuitenkin. Kyllä ainakin Mammutin linjalla ne lamellit tehtiin kuule ihan samasta tukki
puusta, en tiedä minne tehtaalle ne sinun naapurisi lankut menee.kysyttävää,kun perinteisesti hirsiseinää räkennetaan,niin tyvi ja latva vuorottelevat seinässä,Sahalaitokselta lähtevässä lankkunipussa kaikki tyvet on samassa päässä,kysymys kuuluu,että onko ne tyvet myös kaikki samatepäin seinässä?Onko siis vaara,(koska ne eivät itsestään käänny)?että tyvet on samassa nurkassa ja latvat toisessa.
Nimittäin sydänpuun osuus tyvessä ,on aivan toista luokkaa kun latvassa.Jos hirret ei vuorottele,seinä ei ole sydänpuun osalta tasalaatuinen,eikä eläminenkään ole samanlaista kaikissa nurkissa,joten sen saattaa huomata pohjatuulen puhaltaessa. - juupes
pjon kirjoitti:
kysyttävää,kun perinteisesti hirsiseinää räkennetaan,niin tyvi ja latva vuorottelevat seinässä,Sahalaitokselta lähtevässä lankkunipussa kaikki tyvet on samassa päässä,kysymys kuuluu,että onko ne tyvet myös kaikki samatepäin seinässä?Onko siis vaara,(koska ne eivät itsestään käänny)?että tyvet on samassa nurkassa ja latvat toisessa.
Nimittäin sydänpuun osuus tyvessä ,on aivan toista luokkaa kun latvassa.Jos hirret ei vuorottele,seinä ei ole sydänpuun osalta tasalaatuinen,eikä eläminenkään ole samanlaista kaikissa nurkissa,joten sen saattaa huomata pohjatuulen puhaltaessa.No miksiköhän ne latva ja tyvi vuorottelevat?
Olisiko siksi ,että muutenhan talosta tulisi aivan muotopuoli. Ei siihen tarvii mitään ufoselityksiä keksiä.
Toisakseen lamellihirren ulkopinnalla oleva sydänpuu kestää luonnostaan paremmin säätä ,kuin perinteisen hirren ulkopinta. Siinä sydämmen ympärillä kun on sitä puun luontaista suoja-ainetta.
Tuollainen loanheitto kaikkea nykyaikaista vastaan saa minut voimaan pahoin.(ja toisinpäin)
Vaikka itsekkin pidän yllä perinteisiä hirrenveistotaitoja ,ei ne sulje pois sitä tosiseikkaa ,etteikö nykyaikainen hirrentuotanto pitäisi paikkaansa oikeutetusti markkinoilla. - tehä
juupes kirjoitti:
No miksiköhän ne latva ja tyvi vuorottelevat?
Olisiko siksi ,että muutenhan talosta tulisi aivan muotopuoli. Ei siihen tarvii mitään ufoselityksiä keksiä.
Toisakseen lamellihirren ulkopinnalla oleva sydänpuu kestää luonnostaan paremmin säätä ,kuin perinteisen hirren ulkopinta. Siinä sydämmen ympärillä kun on sitä puun luontaista suoja-ainetta.
Tuollainen loanheitto kaikkea nykyaikaista vastaan saa minut voimaan pahoin.(ja toisinpäin)
Vaikka itsekkin pidän yllä perinteisiä hirrenveistotaitoja ,ei ne sulje pois sitä tosiseikkaa ,etteikö nykyaikainen hirrentuotanto pitäisi paikkaansa oikeutetusti markkinoilla.liimaten kun puut pienenee ja miehet laiskistuu, etteivät viitti timprata. On paljo mukavee painaa nappulasta kone käyntiin. Jos sekin pitkästyttää haukotuttaa, niin vaihtoehto on myös maata kotona, jonne hyvinvointiyhteiskunta maksaa vastikkeettoman rahan ilman mitään ponnistuksia.
- juttu!
pjon kirjoitti:
tahtoo vaan höökin puut mennä sekaisin jos ei ennemmin,niin sitten myöhemmin.Tuossa naapurissa sahataan veistosahalla ainakin 20 tuhatta lankkua päivässä,josta osa menee kuivauksen ja lajittelun jälkeen hirsiaihioiksi,paras us. ulos tai puusepille ja loput rakentajille.
Samasta pöllistä voi nimittäin tulla kahta eri laatua,eli us.lankku ja seksta lankku.No..us lankku matkaa luultavasti ulkomaille ja seksta menee hirsiaihioksi,Kuinkas luulet linjanhoitaja,että nämä lankkuveljekset vielä tapais toisensa ja vieläpä samassa hirressä.Laitako tähän palstalle tiedoksi sen sahalaitoksen nimen , joka myy sekstaa käytettäväksi kantavissa rakenteissa.
Laita myös sen hirsifirman nimi, joka käyttää kantavien rakenteiden liimauksessa sekstaa. - sekstassa
juttu! kirjoitti:
Laitako tähän palstalle tiedoksi sen sahalaitoksen nimen , joka myy sekstaa käytettäväksi kantavissa rakenteissa.
Laita myös sen hirsifirman nimi, joka käyttää kantavien rakenteiden liimauksessa sekstaa.on,ei nyt vaan ole oksaton us,mutta muuten ihan käypä lankku rakennukselle.Sahatavara nykyään myydään sellaisessa laatuluokassa,kun ostaja sen haluaa.
- Juupes
tehä kirjoitti:
liimaten kun puut pienenee ja miehet laiskistuu, etteivät viitti timprata. On paljo mukavee painaa nappulasta kone käyntiin. Jos sekin pitkästyttää haukotuttaa, niin vaihtoehto on myös maata kotona, jonne hyvinvointiyhteiskunta maksaa vastikkeettoman rahan ilman mitään ponnistuksia.
Pienenee...laiskistuu...viiti...nappulasta...kotona...vastikkeettoman...ööö...tuota noin... 8=O
Hyviä jatkoja sinullekkin. - juupa-juu
sekstassa kirjoitti:
on,ei nyt vaan ole oksaton us,mutta muuten ihan käypä lankku rakennukselle.Sahatavara nykyään myydään sellaisessa laatuluokassa,kun ostaja sen haluaa.
Laitatko tietoa, missä kunnassa hyväksytään sekstaksi leimattu puutavara kantaviin rakenteisiin.
Tietenkin jossakin Oulun läänin lestadiolaispaikassa voi lesse-rakennustarkastaja hyväksyä uskonveljen tekeleen, mutta...
Olisikohan jutun aihetta Karpoon tai MOT-ohjelmaan? - pjon
juupes kirjoitti:
No miksiköhän ne latva ja tyvi vuorottelevat?
Olisiko siksi ,että muutenhan talosta tulisi aivan muotopuoli. Ei siihen tarvii mitään ufoselityksiä keksiä.
Toisakseen lamellihirren ulkopinnalla oleva sydänpuu kestää luonnostaan paremmin säätä ,kuin perinteisen hirren ulkopinta. Siinä sydämmen ympärillä kun on sitä puun luontaista suoja-ainetta.
Tuollainen loanheitto kaikkea nykyaikaista vastaan saa minut voimaan pahoin.(ja toisinpäin)
Vaikka itsekkin pidän yllä perinteisiä hirrenveistotaitoja ,ei ne sulje pois sitä tosiseikkaa ,etteikö nykyaikainen hirrentuotanto pitäisi paikkaansa oikeutetusti markkinoilla.halua heittää lokaa teolliselle hirsirakentamiselle,mutta kun puu ja sen ominaisuudet kiinnostaa,niin haluan kysellä ja kyseenalaistaa,koska muuten asia ei selviä ainakaan itselleni ja ainahan kaikessa parantamisen varaa on,hirsitaloissakin.
- kuule!
juupa-juu kirjoitti:
Laitatko tietoa, missä kunnassa hyväksytään sekstaksi leimattu puutavara kantaviin rakenteisiin.
Tietenkin jossakin Oulun läänin lestadiolaispaikassa voi lesse-rakennustarkastaja hyväksyä uskonveljen tekeleen, mutta...
Olisikohan jutun aihetta Karpoon tai MOT-ohjelmaan?missään kunnassa tai kaupungissa hyväksytä,eikä myöskään käytetä,mutta tällä palstalla ei myöskään hyväksytä,minkään herätysliikkeen ja niiden jäsenien mollaamista.Tämä on puhtaasti hirsiseinä palsta.
- Lars levisi
kuule! kirjoitti:
missään kunnassa tai kaupungissa hyväksytä,eikä myöskään käytetä,mutta tällä palstalla ei myöskään hyväksytä,minkään herätysliikkeen ja niiden jäsenien mollaamista.Tämä on puhtaasti hirsiseinä palsta.
Taitaa ollakin arka paikka.
Palataan toisaalla.... - Juupes
pjon kirjoitti:
halua heittää lokaa teolliselle hirsirakentamiselle,mutta kun puu ja sen ominaisuudet kiinnostaa,niin haluan kysellä ja kyseenalaistaa,koska muuten asia ei selviä ainakaan itselleni ja ainahan kaikessa parantamisen varaa on,hirsitaloissakin.
Ei tuo puusta rakentaminen kuitenkaan ole mitään salatiedettä.
Maalaisjärjellä pärjätään aika pitkälle ,kun vain tiedetään puun käyttäytyminen.
Onhan noi nähty ,mitkä ratkaisut toimii ja mitkä ei.
Esim. hongan hotlog on kadonnut vähin äänin markkinoilta.
Toisaalta ison massiivihirren valmistus on jatkunut jo vuosisatoja ,vaikka siinäkin on aina ollut omat ongelmansa (halkeaminen ,painuminen ,eläminen...),ne on vain hyväksytty.
Mielestäni käsin valmistetun ja teiollisen hirsituotteen vastakkainasettelu on turhaa ja typerää.
Molemmilla on omat asiakkaansa ja paikkansa.
Käsin veistetty rakennus on aina oma (yleensä kaunis) yksilönsä ,jossa käden jälki näkyy ,kun taas sellaisen rakentaminen esim. Japanilaiselle lähiöalueelle on mahdotonta(tarkat stantardit tulen läpäisylle). - veli--
Lars levisi kirjoitti:
Taitaa ollakin arka paikka.
Palataan toisaalla....että semmosta
- hyväksytään
juupa-juu kirjoitti:
Laitatko tietoa, missä kunnassa hyväksytään sekstaksi leimattu puutavara kantaviin rakenteisiin.
Tietenkin jossakin Oulun läänin lestadiolaispaikassa voi lesse-rakennustarkastaja hyväksyä uskonveljen tekeleen, mutta...
Olisikohan jutun aihetta Karpoon tai MOT-ohjelmaan?rakentamiseen? Kaikesta puumäärästä on vain 5% oksatonta. Jos oksia ei sallita, niin mihinkäs myydään ne 95 % puista joissa on oksia?.
Polttopuuksiko?
Silloin joudutaan laittamaan tämän polttopuuksi menevän 95 % puun hinta siihen 5 % kelvollisen hintaan päälle, jolloin se oksaton tulee maksamaan tosi paljon, koska polttopuusta ei paljon mitään saa?
Näinkö pitää tehdä? - sinä olet
hyväksytään kirjoitti:
rakentamiseen? Kaikesta puumäärästä on vain 5% oksatonta. Jos oksia ei sallita, niin mihinkäs myydään ne 95 % puista joissa on oksia?.
Polttopuuksiko?
Silloin joudutaan laittamaan tämän polttopuuksi menevän 95 % puun hinta siihen 5 % kelvollisen hintaan päälle, jolloin se oksaton tulee maksamaan tosi paljon, koska polttopuusta ei paljon mitään saa?
Näinkö pitää tehdä?täysi idiootti tai sitten yrität vedättää.
Sahatavaran laatuluokat ovat:
Prima, secunda, tertia, quarta, kvinta, seksta.(Eli latinaksi numerot 1:stä 6:een)
Näistä neljää ensimmäistä nimitetään lajittelemattomana US-laaduiksi ( unsorted= lajittelematon)
Kvintaakin voidaan vielä lajitella eri luokkiin tarvittaessa.
Seksta on vienstilaaduista ulos lajiteltua, jota käytetään toissijaisiin tarkoituksiin, betonilaudoituksiin jne.
Yleensä lamellihirttä tehdään kvinta-laadusta.
Kantavia rakenteita, palkkeja, kattotuoleja jne. ei tehdä sekstasta, koska niitä ei voi leimata lujuusluokkiin.
Mene muualle selittelemään teorioitasi, kun et näemmä asiasta mitään tiedä. - Nimetön
sinä olet kirjoitti:
täysi idiootti tai sitten yrität vedättää.
Sahatavaran laatuluokat ovat:
Prima, secunda, tertia, quarta, kvinta, seksta.(Eli latinaksi numerot 1:stä 6:een)
Näistä neljää ensimmäistä nimitetään lajittelemattomana US-laaduiksi ( unsorted= lajittelematon)
Kvintaakin voidaan vielä lajitella eri luokkiin tarvittaessa.
Seksta on vienstilaaduista ulos lajiteltua, jota käytetään toissijaisiin tarkoituksiin, betonilaudoituksiin jne.
Yleensä lamellihirttä tehdään kvinta-laadusta.
Kantavia rakenteita, palkkeja, kattotuoleja jne. ei tehdä sekstasta, koska niitä ei voi leimata lujuusluokkiin.
Mene muualle selittelemään teorioitasi, kun et näemmä asiasta mitään tiedä.niin kerropa voiko kantavissa rakenteissa olla oksia?
Oksathan tuossa edellisissä kannanotoissa tuomittiin kelpaamattomiksi. - voi olla
Nimetön kirjoitti:
niin kerropa voiko kantavissa rakenteissa olla oksia?
Oksathan tuossa edellisissä kannanotoissa tuomittiin kelpaamattomiksi.Lujuuslajitellussa sahatavarassa voi olla oksia.
Oksien laadusta, koosta ja kunnosta on määritteet lujuuslajittelunormistossa.
V-laatua ( Kvinta) käytetään yleisesti kantavissa rakenteissa.
Sahatavaran lajittelussa on lukuisia muitakin kriteerejä kuin oksat.
Lujuuslajittelu ja leimaus on luvanvaraista toimintaa ja sitä valvoo VTT.
Oksa on puun kukka, sanoi jo vanha kansakin. - Nimetön
voi olla kirjoitti:
Lujuuslajitellussa sahatavarassa voi olla oksia.
Oksien laadusta, koosta ja kunnosta on määritteet lujuuslajittelunormistossa.
V-laatua ( Kvinta) käytetään yleisesti kantavissa rakenteissa.
Sahatavaran lajittelussa on lukuisia muitakin kriteerejä kuin oksat.
Lujuuslajittelu ja leimaus on luvanvaraista toimintaa ja sitä valvoo VTT.
Oksa on puun kukka, sanoi jo vanha kansakin.tapauksen,että asiakas on ollut tekemässä reklamaatiota oksista, vaikka oksattoman toimittamisesta ei oltu sovittukaan. Asiakas oli nähnyt pankin muovisen puujäljitelmä pinnoitetun tiskin ja vertasi siihen!
- pjon
juupes kirjoitti:
No miksiköhän ne latva ja tyvi vuorottelevat?
Olisiko siksi ,että muutenhan talosta tulisi aivan muotopuoli. Ei siihen tarvii mitään ufoselityksiä keksiä.
Toisakseen lamellihirren ulkopinnalla oleva sydänpuu kestää luonnostaan paremmin säätä ,kuin perinteisen hirren ulkopinta. Siinä sydämmen ympärillä kun on sitä puun luontaista suoja-ainetta.
Tuollainen loanheitto kaikkea nykyaikaista vastaan saa minut voimaan pahoin.(ja toisinpäin)
Vaikka itsekkin pidän yllä perinteisiä hirrenveistotaitoja ,ei ne sulje pois sitä tosiseikkaa ,etteikö nykyaikainen hirrentuotanto pitäisi paikkaansa oikeutetusti markkinoilla.perinteisessä hirsirakentamisessa ammattinsa osaava timpuri pyrkii käyttämään lyhyissä seinän pätkissä,esim ikkuna ja ovipielissä ,joitten osalle kertyy kuormaa enemmän kun pitkälle seinälle,,tivissyisempää tyveä,koska se kestää kovan painon alla paremmin kuin latva.
Siis kyllähän lankun tyvipäässä on puuta enemmän kun latvassa,se lienee kaikille selvä,liimausvaiheessa vois tilanteen tasottaa,kääntämällä toisen lankkuparin takatyviseks.Silloin hirsi olis suurinpiirtein tasalaatuinen puumäärältään ja syntyisi mielenkiintoinen tilanne,jossa hirttä sisäpuolelta katsoen,tyvi näyttäisi olevan oikessa nurkassa,ja ulkopuolelta katsottuna vastakkaisessa nurkassa, - Juupes
pjon kirjoitti:
perinteisessä hirsirakentamisessa ammattinsa osaava timpuri pyrkii käyttämään lyhyissä seinän pätkissä,esim ikkuna ja ovipielissä ,joitten osalle kertyy kuormaa enemmän kun pitkälle seinälle,,tivissyisempää tyveä,koska se kestää kovan painon alla paremmin kuin latva.
Siis kyllähän lankun tyvipäässä on puuta enemmän kun latvassa,se lienee kaikille selvä,liimausvaiheessa vois tilanteen tasottaa,kääntämällä toisen lankkuparin takatyviseks.Silloin hirsi olis suurinpiirtein tasalaatuinen puumäärältään ja syntyisi mielenkiintoinen tilanne,jossa hirttä sisäpuolelta katsoen,tyvi näyttäisi olevan oikessa nurkassa,ja ulkopuolelta katsottuna vastakkaisessa nurkassa,Kyllähän tällainen olisi mahdollista ,ainakin pienemmissä firmoissa ,jossa liimaamisessa käytetään paljon käsitöitä ,mutta tuohon käytännössä tuskin tarvetta.
Yleensä aukkojen päälle tulee hirttä senverran ,että kantavuus varmasti riittää.
Käsityönä tehdessä on totta ,että puun valikointi on tarkempaa ,kuin teollisessa valmistuksessa ,mutta kyllä niillä hirsikoneillakin (yleensä) on osaavia ihmisiä ,jotka tietävät ,mikä hirsi mihinkin kannattaa laittaa.
- ei sinun
kannata hirsihuvilaa rakentaa.Kivestä! kyllä kestää monta sukupolvea.Hirsimökki kestää ainakin niin kauan kun oot jaloillas.Et oo vaa huoleti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 14010506
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h1485393Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p404070Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv1323612Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska352664Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191906Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3591582Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?981567Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?
Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?731428Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚1311386