Velkavankeuteen?

...niin, avioliiton päätyttyä (kuolemaan tai avioeroon) omilla tai puolison veloilla on vaikutusta ositukseen ... ne vaikuttavat tasinkoon mitä toinen maksaa "köyhemmälle" (ellei avioehtoa, puolisoiden nettovarallisuudet tasataan yhtäsuuriksi).

Silti, velkavastuu pysyy ja perintä tapahtuu edelleen velalliselta.

... kyllä velasta vastaa velallinen yksin .. tai kaksin (esim. asuntovelka mikä yhteinen).

Ellei ole varma kuka on velallinen (tai onko itse), asia selviää velkakirjasta hetkessä...

M36 kirjoitti:

... kyllä velasta vastaa velallinen yksin .. tai kaksin (esim. asuntovelka mikä yhteinen).

Ellei ole varma kuka on velallinen (tai onko itse), asia selviää velkakirjasta hetkessä...

Lue lisää

Mutta edellinen kirjoittaja oli todellakin oikeassa, esim ruokakaupan laskut lankeavat molemmille puolisoille.

tiedän tämän kirjoitti:

Mutta edellinen kirjoittaja oli todellakin oikeassa, esim ruokakaupan laskut lankeavat molemmille puolisoille.

Täällä meillä ruokakaupan lasku maksetaan kassalla, ja se lankeaa juuri sille kumpi pankkikorttinsa kassaneidille tyrkkää. Eiköhän kukin pariskunta sovi kuka kauppalaskut maksavat.

Kysehän oli luotoista ja lainoista tässä ketjussa ... niistä edelleen vastaa luoton antajalle yksin hän/he ketkä ovat lainaa ottaneet ... vaikka sitten Luottokunnalta Visallaan tai Elloksesta pikalainaa. VAIKKA ne olisi käytetty riisimuroihin tai uuteen moottorikelkaaan.

M36 kirjoitti:

Täällä meillä ruokakaupan lasku maksetaan kassalla, ja se lankeaa juuri sille kumpi pankkikorttinsa kassaneidille tyrkkää. Eiköhän kukin pariskunta sovi kuka kauppalaskut maksavat.

Kysehän oli luotoista ja lainoista tässä ketjussa ... niistä edelleen vastaa luoton antajalle yksin hän/he ketkä ovat lainaa ottaneet ... vaikka sitten Luottokunnalta Visallaan tai Elloksesta pikalainaa. VAIKKA ne olisi käytetty riisimuroihin tai uuteen moottorikelkaaan.

Lue lisää

Perheen elatusta varten otetusta lainasta vastaavat molemmat puolisot riippumatta siitä kumpi on lainan ottanut. En muista lakipykälää..

putte kirjoitti:

Perheen elatusta varten otetusta lainasta vastaavat molemmat puolisot riippumatta siitä kumpi on lainan ottanut. En muista lakipykälää..

"tuu ikkunaan täällä huutaaa äm kolmekuus" *wirn*

- ko Putte sanoo ettäää....

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^

Mihinköhän pykälään sinusta, tai jonkun muun asiantuntijan mielestä, yllä viitattaan ... minun ymmärrykseni siitä kuka velasta vastaa on :

Ensisijaisesti velallinen, toissijaisesti takaaja ... EI aviopuoliso. Mihin tahansa velka olisikin käytetty.

Putte, muistaminen ja tietäminenhän olivat kaksi eri asiaa...

M36 kirjoitti:

"tuu ikkunaan täällä huutaaa äm kolmekuus" *wirn*

- ko Putte sanoo ettäää....

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^

Mihinköhän pykälään sinusta, tai jonkun muun asiantuntijan mielestä, yllä viitattaan ... minun ymmärrykseni siitä kuka velasta vastaa on :

Ensisijaisesti velallinen, toissijaisesti takaaja ... EI aviopuoliso. Mihin tahansa velka olisikin käytetty.

Putte, muistaminen ja tietäminenhän olivat kaksi eri asiaa...

Lue lisää

..kun ei itse osata finlexiä käyttää.

Eli avioliittolain mukaan seuraavasti:
" 5 LUKU
Puolisoiden velat
52 §

Kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana.

Velasta, jonka jompikumpi puoliso on tehnyt perheen elatusta varten, vastaavat kuitenkin puolisot kumpikin omasta ja toisensa puolesta."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?

Toinen poikkeus velkavastuuseen ovat vuokrat, joista huoneenvuokralain mukaan molemmat puolisot ovat vastuussa, niin kauan kuin asuvat huoneistossa, riippumatta siitä kumman nimissä on vuokrasopimus. Tämä poikkeus koskee sitten myös avopareja.

M36 kirjoitti:

"tuu ikkunaan täällä huutaaa äm kolmekuus" *wirn*

- ko Putte sanoo ettäää....

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^

Mihinköhän pykälään sinusta, tai jonkun muun asiantuntijan mielestä, yllä viitattaan ... minun ymmärrykseni siitä kuka velasta vastaa on :

Ensisijaisesti velallinen, toissijaisesti takaaja ... EI aviopuoliso. Mihin tahansa velka olisikin käytetty.

Putte, muistaminen ja tietäminenhän olivat kaksi eri asiaa...

Lue lisää

..että tarkistat kirjoittamiasi tietoja epävarmoilta osin, jos kerran jaat neuvojakin. Lakikirja ja vaikkapa aiheen perusoppikirja käsille, niin ei tarvitse arvailla.

Nämä finlexistä asti lakipykäliä kaivaneet ovat tässä kyseisessä asiassa aivan oikeassa, ihan perusasioita avioliittolain piiristä, perustuen siihen, että puolisoilla on toisiaan kohtaan elatusvelvollisuus.

Hämmentää vielä enemmän maallikkoja, kun otetaan ns. asiantuntija-asema, eikä oikeasti tiedetä tuon taivaallista asiasta, josta kirjoitetaan.

C.E. kirjoitti:

..kun ei itse osata finlexiä käyttää.

Eli avioliittolain mukaan seuraavasti:
" 5 LUKU
Puolisoiden velat
52 §

Kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana.

Velasta, jonka jompikumpi puoliso on tehnyt perheen elatusta varten, vastaavat kuitenkin puolisot kumpikin omasta ja toisensa puolesta."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?

Toinen poikkeus velkavastuuseen ovat vuokrat, joista huoneenvuokralain mukaan molemmat puolisot ovat vastuussa, niin kauan kuin asuvat huoneistossa, riippumatta siitä kumman nimissä on vuokrasopimus. Tämä poikkeus koskee sitten myös avopareja.

Lue lisää

Oikaisusi ja krittiikki otettu vastaan. Kiitos.

Vuokran osalta asia selvä, mutta hyvä lisäys.

Lainat sitten ... millaisiahan sellaiset voisivat olla. Juu, jos otetaan lainaa jotta voidaan ostaa ruokaa on kai malliesimerkki, mutta entäpä nämä:

Otan lainaa, en kysy vaimoltani ... hän vastaa myös niistä kun en itse kykene, sellaisia lainojako olisi:

- autolaina... työaikani olivat sellaiset että tarvitsin autoa perheen elatukseen

- moottorikelkka ... jotta jaksoin osallistua perheen elatukseen, tarvitsin vapaa-ajan harrastukseen välineen

Tuskin ... voisitko valaista millaisia lainoja keksit JOIHIN kertomasi pykälä istuu.

HAA... entäpä opintolainat jotka otettu avioliiton aikana. Siitä rahaa yleensä menee perheenkin elatukseen, eli valtiontakauksesta huolimatta sitä voitaisiin velkoa rentuksi heittäytyneen teekkarin puolisolta ... OH YEAH...

oik.yo kirjoitti:

..että tarkistat kirjoittamiasi tietoja epävarmoilta osin, jos kerran jaat neuvojakin. Lakikirja ja vaikkapa aiheen perusoppikirja käsille, niin ei tarvitse arvailla.

Nämä finlexistä asti lakipykäliä kaivaneet ovat tässä kyseisessä asiassa aivan oikeassa, ihan perusasioita avioliittolain piiristä, perustuen siihen, että puolisoilla on toisiaan kohtaan elatusvelvollisuus.

Hämmentää vielä enemmän maallikkoja, kun otetaan ns. asiantuntija-asema, eikä oikeasti tiedetä tuon taivaallista asiasta, josta kirjoitetaan.

Lue lisää

En ole väittänyt itseäni asiantuntijaksi. Olkoonkin että joistain tähänkin liittyvistä asioista tiedän -- se ei tee kenestäkään asiantuntijaa. Nimimerkistäsi päätellen sinusta sellainen on tulossa.

Yleensä mainitsen jos tiedän etten tiedä, joka ei arvaamasta estä.

Jos luultu tietoni on ollut väärä, toki otan opikseni kunhan se hyvin perustellaan. "Yx tavallinen" jos kuka sen on havainnut (ja varmasti välillä olen nostattanut hänen verenpainettaan).

MUTTA, tästä kyseisestä aiheesta ...

Tarkoittaako tulkintasi mukaan puolisoiden elatusvelvollisuus (mistä olen hyvin tietoinen) sitä, että tilanteessa missä esim. mies kuka ei pysty maksamaan kulutusluottoaan jolla ostanut hilavitkuttimia kotiin, voi luottokunta velkoa saatavia hänen vaimoltaan ja vaikka ulosmitata velan tämän palkasta.

Jos näin on, niin varmasti voin asiaa vinkkinä viljellä jatkossa.

M36 kirjoitti:

Oikaisusi ja krittiikki otettu vastaan. Kiitos.

Vuokran osalta asia selvä, mutta hyvä lisäys.

Lainat sitten ... millaisiahan sellaiset voisivat olla. Juu, jos otetaan lainaa jotta voidaan ostaa ruokaa on kai malliesimerkki, mutta entäpä nämä:

Otan lainaa, en kysy vaimoltani ... hän vastaa myös niistä kun en itse kykene, sellaisia lainojako olisi:

- autolaina... työaikani olivat sellaiset että tarvitsin autoa perheen elatukseen

- moottorikelkka ... jotta jaksoin osallistua perheen elatukseen, tarvitsin vapaa-ajan harrastukseen välineen

Tuskin ... voisitko valaista millaisia lainoja keksit JOIHIN kertomasi pykälä istuu.

HAA... entäpä opintolainat jotka otettu avioliiton aikana. Siitä rahaa yleensä menee perheenkin elatukseen, eli valtiontakauksesta huolimatta sitä voitaisiin velkoa rentuksi heittäytyneen teekkarin puolisolta ... OH YEAH...

Lue lisää

Siis lähtökohtana on, että tuo 1. momentin toteamus velkavastuun henkilökohtaisuudesta on se pääsääntö, jota tulkitaan laveasti. 2. momentti on poikkeus tähän pääsääntöön, jota pitää silloin tulkita suppeasti.

Eli velka voi tulla toisen puolison maksettavaksi vain siinä tapauksessa että se selkeästi on tehty perheen elatusta varten. Auto- ja moottorikelkkalainat eivät ole suoraan tulkittavissa elatukseen käytettävissä oleviksi veloiksi, vaan irtaimiston hankintaan kohdistuneiksi veloiksi, joihin ei sovelleta 2. momenttia.

Opintolaina on aina henkilökohtainen, ja sen tarkoituksena on opintojen rahoittaminen, joten senkään kohdalla ei sovelleta tuota 2. momentin kohtaa.

"Tuskin ... voisitko valaista millaisia lainoja keksit JOIHIN kertomasi pykälä istuu."
Esim. luottokorttivelat tai vaikkapa tämä vanha kunnon kaupan velkatili, jossa ostetaan laskuun joka maksetaan sitten jälkikäteen vaikkapa kerran kuussa, tätä 2. momenttia voidaan soveltaa jos ostot on tehty elatusta varten.

Muuten, vaikka sanot että: "Kysehän oli luotoista ja lainoista tässä ketjussa", niin alkuperäinen kysyjä kysyi yleisesti veloista rajaamatta niitä mitenkään lainoihin tai luottoihin;)

M36 kirjoitti:

En ole väittänyt itseäni asiantuntijaksi. Olkoonkin että joistain tähänkin liittyvistä asioista tiedän -- se ei tee kenestäkään asiantuntijaa. Nimimerkistäsi päätellen sinusta sellainen on tulossa.

Yleensä mainitsen jos tiedän etten tiedä, joka ei arvaamasta estä.

Jos luultu tietoni on ollut väärä, toki otan opikseni kunhan se hyvin perustellaan. "Yx tavallinen" jos kuka sen on havainnut (ja varmasti välillä olen nostattanut hänen verenpainettaan).

MUTTA, tästä kyseisestä aiheesta ...

Tarkoittaako tulkintasi mukaan puolisoiden elatusvelvollisuus (mistä olen hyvin tietoinen) sitä, että tilanteessa missä esim. mies kuka ei pysty maksamaan kulutusluottoaan jolla ostanut hilavitkuttimia kotiin, voi luottokunta velkoa saatavia hänen vaimoltaan ja vaikka ulosmitata velan tämän palkasta.

Jos näin on, niin varmasti voin asiaa vinkkinä viljellä jatkossa.

Lue lisää

Ensinnäkin, aina kun näitä asioita väännetään täällä tai muualla, on hyvä erotella käytäntö ja teoria. Se, mitä nykyaikana käytännössä tapahtuu, selvinnee pankin, luottokunnan tai perintätoimiston kautta parhaiten. Tunnustan ihan suoraan, että minä vasta istun koulunpenkillä eli käytännön kommentoinnin jätän muille.

Avioliittolaki säätää asiasta 5 luvussa, joka on alkuperäistä tekstiä vuodelta 1929, jolloin luotonanto on ollut erilaista.

Sen 52§:n mukaan puolisot ovat yhteisvastuussa elatusta varten otetusta velasta, mutta EIVÄT rahalainasta ja erikseen 54§ määrää, että jos velkoja haluaa hakea suorituksen puolisolta, joka ei ole alkuperäinen velallinen, sen on nostettava kanne 2 vuoden kuluessa.

Lain sanamuodon perusteella erilaisten kulutusluottofirmojen lienee aika vaikea lähteä hakemaan saataviaan toiselta osapuolelta, mutta tuo esitetty esimerkki ruokakaupan tilistä ja toisaalta perinteinen osamaksukauppa saattaisivat mennä lain sanamuodon sisään.

Tilanteissa, joissa luotonanto on eriytetty esim. Aktiiviraha-tyyppisten sopimusten kautta, on mielestäni kyse puhtaasta rahalainasta (sopimussuhde luottofirma - asiakas on eri kuin kauppa - asiakas) ja silloin tuo AL 52§ ei sovellu, kuten ei luottokorttienkaan kanssa. Eli sanoisin, että luottokunta ei voi velkoa puolisolta.

oik. yo kirjoitti:

Ensinnäkin, aina kun näitä asioita väännetään täällä tai muualla, on hyvä erotella käytäntö ja teoria. Se, mitä nykyaikana käytännössä tapahtuu, selvinnee pankin, luottokunnan tai perintätoimiston kautta parhaiten. Tunnustan ihan suoraan, että minä vasta istun koulunpenkillä eli käytännön kommentoinnin jätän muille.

Avioliittolaki säätää asiasta 5 luvussa, joka on alkuperäistä tekstiä vuodelta 1929, jolloin luotonanto on ollut erilaista.

Sen 52§:n mukaan puolisot ovat yhteisvastuussa elatusta varten otetusta velasta, mutta EIVÄT rahalainasta ja erikseen 54§ määrää, että jos velkoja haluaa hakea suorituksen puolisolta, joka ei ole alkuperäinen velallinen, sen on nostettava kanne 2 vuoden kuluessa.

Lain sanamuodon perusteella erilaisten kulutusluottofirmojen lienee aika vaikea lähteä hakemaan saataviaan toiselta osapuolelta, mutta tuo esitetty esimerkki ruokakaupan tilistä ja toisaalta perinteinen osamaksukauppa saattaisivat mennä lain sanamuodon sisään.

Tilanteissa, joissa luotonanto on eriytetty esim. Aktiiviraha-tyyppisten sopimusten kautta, on mielestäni kyse puhtaasta rahalainasta (sopimussuhde luottofirma - asiakas on eri kuin kauppa - asiakas) ja silloin tuo AL 52§ ei sovellu, kuten ei luottokorttienkaan kanssa. Eli sanoisin, että luottokunta ei voi velkoa puolisolta.

Lue lisää

kirjoitit:



JA

>

Niinpä niin, tässä tapauksessa luulen hieman tietäväni käytännöstäkin ... kun koulunpenkin lisäksi tullut katseltua muutakin. Eli, nykyään kannattaa pitää oleteksena (käytännössä) että kuka tahansa velkaa ottaa, NIIN hän ja takaajansa siitä vastaavat ... eikä kuvitella puolisoaan toiseksi velkavastuulliseksi vedoten ko. pykäliin.

M36 kirjoitti:

kirjoitit:



JA

>

Niinpä niin, tässä tapauksessa luulen hieman tietäväni käytännöstäkin ... kun koulunpenkin lisäksi tullut katseltua muutakin. Eli, nykyään kannattaa pitää oleteksena (käytännössä) että kuka tahansa velkaa ottaa, NIIN hän ja takaajansa siitä vastaavat ... eikä kuvitella puolisoaan toiseksi velkavastuulliseksi vedoten ko. pykäliin.

Lue lisää

puolison, siis ei velkaa ottaneen kannalta, kannattaa aina muistaa, että tuo mahdollisuus on olemassa ja että ruokakauppa voi laskuttaa myös suoraan ohi ostokset tehneen.

C.E. kirjoitti:

Siis lähtökohtana on, että tuo 1. momentin toteamus velkavastuun henkilökohtaisuudesta on se pääsääntö, jota tulkitaan laveasti. 2. momentti on poikkeus tähän pääsääntöön, jota pitää silloin tulkita suppeasti.

Eli velka voi tulla toisen puolison maksettavaksi vain siinä tapauksessa että se selkeästi on tehty perheen elatusta varten. Auto- ja moottorikelkkalainat eivät ole suoraan tulkittavissa elatukseen käytettävissä oleviksi veloiksi, vaan irtaimiston hankintaan kohdistuneiksi veloiksi, joihin ei sovelleta 2. momenttia.

Opintolaina on aina henkilökohtainen, ja sen tarkoituksena on opintojen rahoittaminen, joten senkään kohdalla ei sovelleta tuota 2. momentin kohtaa.

"Tuskin ... voisitko valaista millaisia lainoja keksit JOIHIN kertomasi pykälä istuu."
Esim. luottokorttivelat tai vaikkapa tämä vanha kunnon kaupan velkatili, jossa ostetaan laskuun joka maksetaan sitten jälkikäteen vaikkapa kerran kuussa, tätä 2. momenttia voidaan soveltaa jos ostot on tehty elatusta varten.

Muuten, vaikka sanot että: "Kysehän oli luotoista ja lainoista tässä ketjussa", niin alkuperäinen kysyjä kysyi yleisesti veloista rajaamatta niitä mitenkään lainoihin tai luottoihin;)

Lue lisää

Kirjoitin/vastasit:



Hyvä, onnistuitte jo antamaan kaksi erilaista tulkintaa luottokorttilainoista. Mihinköhän asiantuntemukseen sinä perustit vastauksesi, oik.yo.:n osalta asia jo selvisi...

Olisiko aivan typerä ajatus koettaa pidättyä juridista poikkeuksista ja marginaalitapauksista "kikkailusta", ja tässäkin asiassa aivan suosiolla tunnustaa se tosiasia, että tämän päivän Suomessa SE kuka velan ottaa, VASTAA siitä ... eikä puoliso käytännössä missään olosuhteissa. Saa olla erimieltä.

Vaikka myönnän itse syyllistyväni samaan, kun joskus mainitsen laissa olesta pykälästa koskien ex-vaimon elatuksesta (siis lasten lisäksi).

Niin, ruokakaupan "tilin" osalta olen samaa mieltä ... joskus pienessä maalaispitäjässä asuessa sellainen jopa oli (monellako teistä?), tosin vaimoni kanssa avasimme ko. tilin K-kauppaan ihan yhdessä... ja yhdessä velasta vastasimme "Reimalle".

oik. yo kirjoitti:

puolison, siis ei velkaa ottaneen kannalta, kannattaa aina muistaa, että tuo mahdollisuus on olemassa ja että ruokakauppa voi laskuttaa myös suoraan ohi ostokset tehneen.

jee jee... eli maalaispitäjien (yleistäen) lähikaupoissa avattujen "K-kaupan tilien" käyttöön tämä suuresti lanseerattu ja esiin nostettu juridinen "dinosaurus" sitten kiteytyy ...

Hmmmm ... paljon melua tyhjästä...

Eiköhän kannata meidän maallikkojen pitää mielessä, että kuka velan ottaa ... hän siitä vastaa luotottajalle, EI puoliso. Tässä ketjussa esillä olleeseen pykälään on käsittääkseni kohtuullisen huono vedota ja osoittaa sormella vaimon autoa, jos vouti ryhtyy perimään luotto- tai lainarästejä.

Onnea ja menestystä opintoihisi.

M36 kirjoitti:

Täällä meillä ruokakaupan lasku maksetaan kassalla, ja se lankeaa juuri sille kumpi pankkikorttinsa kassaneidille tyrkkää. Eiköhän kukin pariskunta sovi kuka kauppalaskut maksavat.

Kysehän oli luotoista ja lainoista tässä ketjussa ... niistä edelleen vastaa luoton antajalle yksin hän/he ketkä ovat lainaa ottaneet ... vaikka sitten Luottokunnalta Visallaan tai Elloksesta pikalainaa. VAIKKA ne olisi käytetty riisimuroihin tai uuteen moottorikelkaaan.

Lue lisää

ostanut ruokakaupan tiliin, vähän olet maailmaa nähnyt.

M36 kirjoitti:

Kirjoitin/vastasit:



Hyvä, onnistuitte jo antamaan kaksi erilaista tulkintaa luottokorttilainoista. Mihinköhän asiantuntemukseen sinä perustit vastauksesi, oik.yo.:n osalta asia jo selvisi...

Olisiko aivan typerä ajatus koettaa pidättyä juridista poikkeuksista ja marginaalitapauksista "kikkailusta", ja tässäkin asiassa aivan suosiolla tunnustaa se tosiasia, että tämän päivän Suomessa SE kuka velan ottaa, VASTAA siitä ... eikä puoliso käytännössä missään olosuhteissa. Saa olla erimieltä.

Vaikka myönnän itse syyllistyväni samaan, kun joskus mainitsen laissa olesta pykälästa koskien ex-vaimon elatuksesta (siis lasten lisäksi).

Niin, ruokakaupan "tilin" osalta olen samaa mieltä ... joskus pienessä maalaispitäjässä asuessa sellainen jopa oli (monellako teistä?), tosin vaimoni kanssa avasimme ko. tilin K-kauppaan ihan yhdessä... ja yhdessä velasta vastasimme "Reimalle".

Lue lisää

Sellaisessa pienessä pitäjässä kun ESPOO....

M36 kirjoitti:

jee jee... eli maalaispitäjien (yleistäen) lähikaupoissa avattujen "K-kaupan tilien" käyttöön tämä suuresti lanseerattu ja esiin nostettu juridinen "dinosaurus" sitten kiteytyy ...

Hmmmm ... paljon melua tyhjästä...

Eiköhän kannata meidän maallikkojen pitää mielessä, että kuka velan ottaa ... hän siitä vastaa luotottajalle, EI puoliso. Tässä ketjussa esillä olleeseen pykälään on käsittääkseni kohtuullisen huono vedota ja osoittaa sormella vaimon autoa, jos vouti ryhtyy perimään luotto- tai lainarästejä.

Onnea ja menestystä opintoihisi.

Lue lisää

paljon melua tyhjästä.

Jos aviopuoliso ei maksa velkojaan?Niin kuka ne velat maksaa loppujen lopuksi. Ulosmittauksessa joutuu toinenkin osapuoli varmasti maksamaan.

Oleksis kirjoitti:

Jos aviopuoliso ei maksa velkojaan?Niin kuka ne velat maksaa loppujen lopuksi. Ulosmittauksessa joutuu toinenkin osapuoli varmasti maksamaan.

Ei toinen puoliso joudu maksamaan miehensä/vaimonsa ottamaa lainaa .. jos menee ulosmittaukseen, niin syytä olla kuitit jos vouti rupeaa huonekaluja viemään.

Avioliitto ei tarkoita että omistussuhde muuttuu yhteiseksi, veloista puhumattakaan.