Se, joka ei usko jokaista sanaa niin kuin se on kirjoitettu, vaan yrittää tehdä kirjoitusten ilmaisut omiin näkemyksiinsä saveltuviksi, ei ole ymmärtänyt Jumalan puhetta. Joka nousee kirjoitusten todistusta vastaan, on itse vielä epäselvyydessä. Jo Mooseksessa on kirjoitettuna Jumalan säädöksistä. 3.Moos.23:39 sanotaan: "...ensimmäinen päivä on levon päivä, ja kahdeksas päivä on myös levon päivä." Koska viikossa on vain seitsemän päivää, on ensimmäinen ja kahdeksas päivä aina sapatin jälkeinen päivä. Minkä tähden ihmiset haluavat nousta kirjoitusten totuutta vastaan?
3Moos 23:7 Ensimmäisenä päivänä olkoon teillä pyhä kokous, silloin älkää yhtäkään arkiaskaretta toimittako
3Moos 23:11 Ja hän toimittakoon sen lyhteen heilutuksen Herran edessä, että hänen mielisuosionsa tulisi teidän osaksenne; sapatin jälkeisenä päivänä pappi toimittakoon sen heilutuksen.
Apt 20:7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.
Room 14:5 Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.
6. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden;
Sunnuntai
10
188
Vastaukset
- Noin on!
Sunnuntai on lepopäivä. Kyllä jämpti on, niin!
- Una Fortuna
Ja Paavikin on sunnuntain Jumala! Vacarius filii
dei. Nyt on kaikki paikallaan. Ei enempää kysymyksiä! - Ja lauantainakin
Una Fortuna kirjoitti:
Ja Paavikin on sunnuntain Jumala! Vacarius filii
dei. Nyt on kaikki paikallaan. Ei enempää kysymyksiä!vietetään muinaisbabylonialaista Ninurta-jumalan päivää. Ja eräs jo poissaoleva nainen on lauantain jumalatar. Mitäpä siitä sen enempää.
Lepopäivä opn omantunnon kysymys rakkaudessa.
Ei riidan, syytösten tai tuomioiden aihe.
Kautta historian on olut niitä jotka haluavat pyhittää Jumalan itsensä säätämän Raamatullisen viikon 7 päivän.
Vilpittömiä sunnuntain viettäjiä, Herran omia, on ollut vuosisatoja.
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli/8c.html
Suomessa sunnuntai muutettiin seitsemänneksi päiväksi 1.1.1973 lakiasetuksella.
Siihen saaka Suomessakin oli alkuperäinen jo luomisessa alkanut viikkojärjestys.
Siunausta
jari laurila
SUNNUNTAI RAAMATUSSA, HERRAN PÄIVÄ.
Apt 20:7,11, 1 Kor 16:2, Ilm 1:10.
Edelliset Raamatunkohdat mainitsevat toiminnasta viikon ensimmäisenä päivänä sunnuntaina. Löytyykö näistä perusteita, ettei alkuseurakunta olisi viettänyt sapattia?
Vuosisatoja on ollut vilpittömiä sunnuntain viettäjiä, (Luuk 12:47-48) eivätkä he siksi ole vilpittömyytensä vuoksi syyllisiä Jumalan edessä.
Syyllisyys alkaa vasta kun ihminen on saanut riittävän valon tehdäkseen valintansa.
Sunnuntai on syrjäyttänyt sapatin, vaikka sunnuntain vietolle ei löydy Raamatullista tukea. Kautta aikojen luomisesta lähtien on ollut Raamatullisen viikon seitsemännen päivän (sapatin= lauantai) viettäjiä.
Onhan Jumala itse säätänyt sapatin, ja Kristus sen vahvisti.
Lepopäivä on omantunnon kysymys rakkaudessa.
Apt 20:7,11:
- Luukasta pidetään apostolien tekojen kirjoittajana. (Luuk 1:1-3, Apt 1:1)
Hän käytti juutalaista ajanlaskua, samaa kuin evankeliumeissaankin. Viikon ensimmäisen päivän ilta vastaa meidän ajanlaskussamme lauantai iltaa. (3 Moos 23:32,Mark 1:32, 1 Moos 1:5)
Juutalainen vuorokausi alkoi auringonlaskusta ja päättyi auringonlaskuun. (2 Moos 12:18) Kyse ei ollut siis sunnuntain jumalanpalveluksesta.
Sapatin tilaisuuksia oli siis jatkettu auringonlaskun jälkeen.
Alkuseurakunnassa vietettiin ilmeisesti ehtoollista useimmin kuin jumalanpalveluspäivinä. (Apt 2:42,46)
1 Kor 16:2
- Paavali kehotti uskovia panemaan jotakin syrjään köyhille rahakeräykseen heti seuraavana arkipäivänä, kun Paavali sapatin kokouksessa antoi tämän tiedotuksen.
Ilm 1:10; “Herran päivä” Jeesus ja sapatti.
- Sapattia nimitetään Herran sapatiksi. (2 Moos 20:10, Hes 20:12,20, 1 Moos 2:2-3) Siksi sapatin kutsuminen Herran päiväksi on perusteltua. Olihan Jeesus sapatin Herra. (Matt 12:5-6,8, 5:17-19, Mark 2:27-28, Joh 5:39, Sapatin Herran valtuudet antoivat Jeesukselle auktoriteetin opettaa oikeata sapatin viettoa. (Matt 12:9-21, Luuk 13:10-17, Joh 7:22-24, Mark 6:2)
Koska sapatti on ihmistä varten, se on Herran päivä, joka kuuluu Herralle. (Joh 1:3)- tässä oikeaa tietoa
AJAN SAATOSSA ollutta runkkaamista! Kalenterit voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kuukalenteriin ja aurinkokalenteriin. Aurinkokalenteri perustuu maan kierrolle auringon ympäri. Aurinkovuoden pituus on 365.242199 päivää. Kuukalenteri taas perustuu kuun vaiheisiin. Koska entisaikaan oli helpompi tarkkailla kuun vaiheita kuin Maan kiertoa auringon ympäri, varhaiset kalenterit olivat kuukalentereita.
Nykyiset englanninkieliset kuukausien nimet juontavat juurensa latinan kielestä ja niiden historia ulottuu muinaiseen Roomaan. Koska nykyinen kalenterimme pohjautuu roomalaiseen kalenteriin, seuraavassa on lyhyt selitys siitä, miten roomalaisesta kalenterista on tullut länsimaisen maailman kalenteri.
Varhainen roomalainen kalenteri
Alkuperäisessä roomalaisessa kalenterissa vuosi alkoi maaliskuusta ja kesti 10 kuukautta. Vuosi kesti 304 päivää ja kuukausien pituudet olivat 20 päivästä 35 päivään tai jopa yli 35 päivään. Decemberin jälkeen oli nimetön talvijakso, joka kesti kevätpäiväntasaukseen asti. Talvijakson päiviä ei laskettu mukaan vuoden pituuteen.
Kuukausi Nimen alkuperä
Martius Roomalaisten sodanjumalasta Marsista. Tämä kuukausi aloitti sotilaiden vuoden, sillä talvella ei taisteltu. Tarkemmin sanottuna vuosi alkoi kevätpäiväntasauksesta, kun yö ja päivä olivat yhtä pitkiä.
Aprilis Latinan sanasta "aperire", avata. Puut avaavat silmunsa tässä kuussa. Aprilis oli pyhitetty Venukselle ja Apriliksen 1. päivänä pidettiin Festum Veneris, Venuksen festivaali.
Maius Roomalaisten kasvun jumalattaresta Maiasta. Kasvit ja kukat alkavat kasvaa tässä kuussa.
Junius Roomalaisten jumalten kuningattaresta Junosta. Juno oli ylijumala Jupiterin vaimo.
Quintilis Quint eli viisi. Viides kuukausi maaliskuusta alkaen.
Sextilis Sex eli kuusi. Kuudes kuukausi maaliskuusta alkaen.
September Septem eli seitsemän. Seitsemäs kuukausi maaliskuusta alkaen.
October Octo eli kahdeksan. Kahdeksas kuukausi maaliskuusta alkaen.
November Novem eli yhdeksän. Yhdeksäs kuukausi maaliskuusta alkaen.
December Decem eli kymmenen. Kymmenes kuukausi maaliskuusta alkaen.
Vuodet numeroitiin Rooman perustamisesta alkaen. Legendojen mukaan Rooma perustettiin 21.4. vuonna 753 eKr kun Romulus ja Remus perustivat uuden kaupungin paikalle josta heidät kasvattanut naarassusi löysi heidät. Koska tuo vuosi oli Rooman ajanlaskun alku niin roomalaisten mielestä esimerkiksi Julius Caesar syntyi vuonna 653 (100 eKr. nykyisen ajanlaskun mukaan).
Romuluksen kalenteri
Rooman ensimmäinen kuningas Romulus uudisti kalenteria. Kuukausien pituudet vakiinnutettiin 29 tai 31 päiväksi.
Numan kalenteri
Ei ole varmaa tietoa siitä, milloin roomalaisten kalenteri muuttui 12-kuukautiseksi. Kreikkalainen Plutarch kirjoitti vuonna 75 jKr., että todennäköisesti Numa Pompilius (715-673 eKr.), Romuluksen seuraaja, lisäsi 2 kuukautta roomalaiseen kalenteriin. Vuosi piteni 354 tai 355 päivään. Numa teki Januariuksesta vuoden ensimmäisen kuukauden.
Vuonna 450 eKr. Februariuksen ja Januariuksen paikkoja vaihdettiin, jolloin Februarius siirtyi vuoden lopusta vuoden alkuun.
Kuukausi Nimen alkuperä
Januarius Nimi tulee Januksesta, ovien jumalasta. Januksella oli kahdet kasvot, joista toiset katsoivat eteenpäin ja toiset taaksepäin. January on saanut nimensä Janukselta, koska se on "avaa vuoden" eli on vuoden ensimmäinen kuukausi.
Martius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Aprilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
Maius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Junius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Quintilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
Sextilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
September ks. varhainen roomalainen kalenteri
October ks. varhainen roomalainen kalenteri
November ks. varhainen roomalainen kalenteri
December ks. varhainen roomalainen kalenteri
Februarius Latinan sanasta "februo", puhdistaa. Tämä oli roomalaisten uhraamisen ja puhdistautumisen kuukausi. Februarius oli alunperin vain 23 päivää pitkä, mutta siihen lisättiin myöhemmin 5 lisäpäivää. Februarista käytettiin tasaamaan vuoden pituus.
Mercedonius Joka toinen vuosi lisätty "karkauskuukausi", joka oli 22 tai 23 päivää pitkä. Mercedonius alkoi Februaryn 23. päivä ja kun se oli ohi, Februarius jatkui vielä 5 päivää. Jossain lähteissä Mercedoniuksen korvaa kuukausi nimeltä Intercalaris.
Juliaaninen kalenteri
Julius Ceasarin aikaan Mercedoniuksen lisäämisestä oli tehty poliittinen kiista, eikä sitä lisätty säännöllisesti joka toinen vuosi. Tästä syystä vuodenajat eivät enää olleet oikeilla paikoillaan kuukausiin nähden. Julius Caesar poisti Mercedonius-kuukauden kokonaan. Vuoteen tuli lisää päiviä Mercedoniuksen korvaamiseksi, joten vuosi piteni 354 päivästä 365 päivään. Kuukausilla ei tämän jälkeen ollut enää mitään tekemistä kuun vaiheiden kanssa, kalenterin perustaksi tuli aurinkovuosi. Julius Caesar nimesi yhden kuukauden itsensä mukaan.
Kalenteriuudistus tapahtui vuonna 46 eKr., joka oli Caesarin käskystä 445 päivää pitkä vuosi ("sekaannuksen vuosi"). Tämä ylipitkä vuosi sai kalenterin taas kohdalleen ja vuosi 45 eKr. oli ensimmäinen "normaali" vuosi. Joka neljäs vuosi on juliaanisessa kalenterissa karkausvuosi, jolloin helmikuussa on yksi ylimääräinen päivä. Juliaaninen kalenteri levisi sittemmin kristinuskon myötä länsimaihin.
Kuukausi Nimen alkuperä
Januarius ks. numan kalenteri
Februarius ks. numan kalenteri
Martius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Aprilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
Maius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Junius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Julius Nimetty uudelleen Julius Caesarin mukaan.
Sextilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
September ks. varhainen roomalainen kalenteri
October ks. varhainen roomalainen kalenteri
November ks. varhainen roomalainen kalenteri
December ks. varhainen roomalainen kalenteri
Augustuksen kalenteri
Keisari Augustus nimesi yhden kuukauden uudelleen itsensä mukaan, koska oli mielestään Julius Caesarin veroinen.
Kuukausi Nimen alkuperä
Januarius ks. numan kalenteri
Februarius ks. numan kalenteri
Martius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Aprilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
Maius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Junius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Julius ks. juliaaninen kalenteri
Augustus Nimetty uudelleen Keisari Augustuksen mukaan.
September ks. varhainen roomalainen kalenteri
October ks. varhainen roomalainen kalenteri
November ks. varhainen roomalainen kalenteri
December ks. varhainen roomalainen kalenteri
Gregoriaaninen kalenteri
Juliaanista kalenteria korjattiin vuonna 1582. Tällöin luotiin gregoriaaninen kalenteri, joka sai nimensä paavi Gregorius XIII:n mukaan. Gregorius korjasi kalenteria niin, että vuodesta 1582 poistettiin 10 päivää. Lokakuun neljättä 1582 seurasi lokakuun 15. Karkauspäiväsääntöä muokattiin myös, jotta vältyttäisiin kalenterin jätättämiseltä: karkausvuosia ovat vain ne tasat satavuodet, jotka ovat jaollisia 400:lla. Esim. vuosi 1600 oli karkausvuosi, mutta vuosi 1700 ei ollut. Samoin vuosi 2000 oli karkausvuosi, mutta vuosi 2100 ei ole.
Nykyinen kalenterimme on gregoriaaninen ja se heittää 26 sekuntia vuodessa. Joka 3323. vuosi tarvitaan yksi ylimääräinen karkauspäivä joka 4. vuosi olevien karkauspäivien lisäksi, muuten kalenteri on jälleen päivän verran väärässä.
Kaikki maat eivät siirtyneet gregoriaaniseen kalenteriin välittömästi. Kaikki katoliset maat ottivat gregoriaanisen kalenterin käyttöön, mutta protestanttiset maat pitäytyivät juliaanisessa kalenterissa. Ihminen saattoi siis voittaa tai hävitä 10 päivää ylittämällä maan rajan. Englanti siirtokuntineen otti gregoriaanisen kalenterin käyttöön 1752, jolloin tehtiin 11 päivän hyppy, ja Venäjä siirtyi gregoriaaniseen kalenteriin vasta 1917.
Bysantin kalenteri
Bysantissa käytettiin roomalaista kalenteria. Vuosi vaihtui syyskuun 1. päivä. Bysantissa aikaa laskettiin maailman luomisesta (Luominen), joka Bysantin ajanlaskun mukaan tapahtui 5508 vuotta ennen Kristuksen syntymää (Inkarnaatio). Samaa ajanlaskua käytettiin sittemmin myös Venäjällä.
Esimerkiksi Venäjän valtion syntynä pidetty viikinki Rurikin saapuminen Novgorodin hallitsijaksi tapahtui nykyisen ajanlaskun mukaan vuonna 862 jKr., mutta Bysanttilaisen ja vanhan venäläisen ajanlaskun mukaan vuonna 6370 jälkeen maailman luomisen.
Roomalaisten viikonpäivät
Roomalaisten kalenterissa oli alunperin kahdeksan viikonpäivää.
Viikonpäivä Merkitys
Dies Solis Auringon päivä. Omistettu Apollolle, auringon jumalalle.
Dies Lunae Kuun päivä. Omistettu Dianalle, kuun jumalattarelle.
Dies Martis Marsin, sodanjumalan, päivä.
Dies Mercurii Merkuriuksen, jumalten sanansaattajan, päivä.
Dies Jovis Jupiterin, ylijumalan, päivä. Jupiter tarkoittaa isä Jovea (isä on latinaksi "pater").
Dies Veneris Venuksen, rakkauden jumalattaren, päivä.
Dies Saturni Saturnuksen, ajan jumalan, päivä.
Markkinapäivä Roomalaisten viikonloppu.
Egyptiin sijoitetut roomalaiset sotilaat tutustuivat "pakanoiden" seitsenpäiväiseen viikkoon ja toivat mukanaan ajatuksen seitsenpäiväisestä viikosta. Vasta keisari Konstantinus teki seitsenpäiväisestä viikosta virallisen vuonna 321 jkr., vaikka seitsenpäiväinen viikko oli jo sitä ennen otettu käyttöön Roomassa.
Joka kuukauden ensimmäinen päivä oli nimeltään "Kalendae". Nimi johtui siitä, että aikanaan papit tarkkailivat kuuta ja kun uusi kuu ilmaantui taivaalla, he julistivat (calare, julistaa latinaksi) uuden kuukauden alkaneeksi. Tästä on tullut kalenterin nimi.
Englanninkieliset viikonpäivät
Nykyiset englanninkieliset viikonpäivät ovat sekoitus roomalaista ja viikinkiaikaista nimistöä.
Viikonpäivä Merkitys
Sunday Auringon päivä. Omistettu alunperin Apollolle, auringon jumalalle.
Monday Kuun päivä. Omistettu alunperin Dianalle, kuun jumalattarelle.
Tuesday Tyrin päivä. Tyr oli viikinkien sodanjumala ja Thorin, ukkosenjumalan, veli.
Wednesday Anglo-Saksisissa maissa päivän nimi Wednesday tulee Odinin nimenmuunnoksesta Woden, eli päivä "Woden's day".
Thursday Ukkosenjumala Thorin päivä.
Friday Freyjan/Friggin päivä.
Saturday Saturnuksen, ajan jumalan, päivä.
Ajanlaskun alku
Varhaiskeskiajalle asti käytettiin roomalaista ajanlaskua. Ajanlasku aloitettiin Rooman perustamisesta, joka tapahtui 753/752 eKr. Rooman provinssit puolestaan laskivat aikaa liittymisestä Rooman valtakuntaan. Keskiajalla ajanlasku perustui maallisten hallitsijoiden tai paavien virkavuosiin. Yhtenä lähtökohtana pidettiin myös keisari Diocletianuksen hallituskauden alkamista 29.8.284 jKr.
Vuonna 525 skyyttalainen munkki Dionysius Exiguus halusi määrittää uuden ajanlaskun alun, koska keisari Diocletianusta pidettiin kristittyjen vainoojana. Dionysius valitsi ajankohdaksi Kristuksen syntymän, joka hänen laskujensa mukaan oli joulukuun 25. päivä vuonna 753 Rooman perustamisen jälkeen. Tämä ajankohta tuli myöhemmin hallitsevaksi ajanlaskun aluksi. Nykyään Kristuksen syntymävuotta on arvioitu uudelleen, ja Dionysiuksen laskemaa vuotta kutsutaan ajanlaskun aluksi. Lyhenne eKr. on korvattu e.a.a.:lla (ennen ajanlaskun alkua) ja jKr. on korvattu j.a.a.:lla (jälkeen ajanlaskun alun). - eikä mitään
tässä oikeaa tietoa kirjoitti:
AJAN SAATOSSA ollutta runkkaamista! Kalenterit voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kuukalenteriin ja aurinkokalenteriin. Aurinkokalenteri perustuu maan kierrolle auringon ympäri. Aurinkovuoden pituus on 365.242199 päivää. Kuukalenteri taas perustuu kuun vaiheisiin. Koska entisaikaan oli helpompi tarkkailla kuun vaiheita kuin Maan kiertoa auringon ympäri, varhaiset kalenterit olivat kuukalentereita.
Nykyiset englanninkieliset kuukausien nimet juontavat juurensa latinan kielestä ja niiden historia ulottuu muinaiseen Roomaan. Koska nykyinen kalenterimme pohjautuu roomalaiseen kalenteriin, seuraavassa on lyhyt selitys siitä, miten roomalaisesta kalenterista on tullut länsimaisen maailman kalenteri.
Varhainen roomalainen kalenteri
Alkuperäisessä roomalaisessa kalenterissa vuosi alkoi maaliskuusta ja kesti 10 kuukautta. Vuosi kesti 304 päivää ja kuukausien pituudet olivat 20 päivästä 35 päivään tai jopa yli 35 päivään. Decemberin jälkeen oli nimetön talvijakso, joka kesti kevätpäiväntasaukseen asti. Talvijakson päiviä ei laskettu mukaan vuoden pituuteen.
Kuukausi Nimen alkuperä
Martius Roomalaisten sodanjumalasta Marsista. Tämä kuukausi aloitti sotilaiden vuoden, sillä talvella ei taisteltu. Tarkemmin sanottuna vuosi alkoi kevätpäiväntasauksesta, kun yö ja päivä olivat yhtä pitkiä.
Aprilis Latinan sanasta "aperire", avata. Puut avaavat silmunsa tässä kuussa. Aprilis oli pyhitetty Venukselle ja Apriliksen 1. päivänä pidettiin Festum Veneris, Venuksen festivaali.
Maius Roomalaisten kasvun jumalattaresta Maiasta. Kasvit ja kukat alkavat kasvaa tässä kuussa.
Junius Roomalaisten jumalten kuningattaresta Junosta. Juno oli ylijumala Jupiterin vaimo.
Quintilis Quint eli viisi. Viides kuukausi maaliskuusta alkaen.
Sextilis Sex eli kuusi. Kuudes kuukausi maaliskuusta alkaen.
September Septem eli seitsemän. Seitsemäs kuukausi maaliskuusta alkaen.
October Octo eli kahdeksan. Kahdeksas kuukausi maaliskuusta alkaen.
November Novem eli yhdeksän. Yhdeksäs kuukausi maaliskuusta alkaen.
December Decem eli kymmenen. Kymmenes kuukausi maaliskuusta alkaen.
Vuodet numeroitiin Rooman perustamisesta alkaen. Legendojen mukaan Rooma perustettiin 21.4. vuonna 753 eKr kun Romulus ja Remus perustivat uuden kaupungin paikalle josta heidät kasvattanut naarassusi löysi heidät. Koska tuo vuosi oli Rooman ajanlaskun alku niin roomalaisten mielestä esimerkiksi Julius Caesar syntyi vuonna 653 (100 eKr. nykyisen ajanlaskun mukaan).
Romuluksen kalenteri
Rooman ensimmäinen kuningas Romulus uudisti kalenteria. Kuukausien pituudet vakiinnutettiin 29 tai 31 päiväksi.
Numan kalenteri
Ei ole varmaa tietoa siitä, milloin roomalaisten kalenteri muuttui 12-kuukautiseksi. Kreikkalainen Plutarch kirjoitti vuonna 75 jKr., että todennäköisesti Numa Pompilius (715-673 eKr.), Romuluksen seuraaja, lisäsi 2 kuukautta roomalaiseen kalenteriin. Vuosi piteni 354 tai 355 päivään. Numa teki Januariuksesta vuoden ensimmäisen kuukauden.
Vuonna 450 eKr. Februariuksen ja Januariuksen paikkoja vaihdettiin, jolloin Februarius siirtyi vuoden lopusta vuoden alkuun.
Kuukausi Nimen alkuperä
Januarius Nimi tulee Januksesta, ovien jumalasta. Januksella oli kahdet kasvot, joista toiset katsoivat eteenpäin ja toiset taaksepäin. January on saanut nimensä Janukselta, koska se on "avaa vuoden" eli on vuoden ensimmäinen kuukausi.
Martius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Aprilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
Maius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Junius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Quintilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
Sextilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
September ks. varhainen roomalainen kalenteri
October ks. varhainen roomalainen kalenteri
November ks. varhainen roomalainen kalenteri
December ks. varhainen roomalainen kalenteri
Februarius Latinan sanasta "februo", puhdistaa. Tämä oli roomalaisten uhraamisen ja puhdistautumisen kuukausi. Februarius oli alunperin vain 23 päivää pitkä, mutta siihen lisättiin myöhemmin 5 lisäpäivää. Februarista käytettiin tasaamaan vuoden pituus.
Mercedonius Joka toinen vuosi lisätty "karkauskuukausi", joka oli 22 tai 23 päivää pitkä. Mercedonius alkoi Februaryn 23. päivä ja kun se oli ohi, Februarius jatkui vielä 5 päivää. Jossain lähteissä Mercedoniuksen korvaa kuukausi nimeltä Intercalaris.
Juliaaninen kalenteri
Julius Ceasarin aikaan Mercedoniuksen lisäämisestä oli tehty poliittinen kiista, eikä sitä lisätty säännöllisesti joka toinen vuosi. Tästä syystä vuodenajat eivät enää olleet oikeilla paikoillaan kuukausiin nähden. Julius Caesar poisti Mercedonius-kuukauden kokonaan. Vuoteen tuli lisää päiviä Mercedoniuksen korvaamiseksi, joten vuosi piteni 354 päivästä 365 päivään. Kuukausilla ei tämän jälkeen ollut enää mitään tekemistä kuun vaiheiden kanssa, kalenterin perustaksi tuli aurinkovuosi. Julius Caesar nimesi yhden kuukauden itsensä mukaan.
Kalenteriuudistus tapahtui vuonna 46 eKr., joka oli Caesarin käskystä 445 päivää pitkä vuosi ("sekaannuksen vuosi"). Tämä ylipitkä vuosi sai kalenterin taas kohdalleen ja vuosi 45 eKr. oli ensimmäinen "normaali" vuosi. Joka neljäs vuosi on juliaanisessa kalenterissa karkausvuosi, jolloin helmikuussa on yksi ylimääräinen päivä. Juliaaninen kalenteri levisi sittemmin kristinuskon myötä länsimaihin.
Kuukausi Nimen alkuperä
Januarius ks. numan kalenteri
Februarius ks. numan kalenteri
Martius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Aprilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
Maius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Junius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Julius Nimetty uudelleen Julius Caesarin mukaan.
Sextilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
September ks. varhainen roomalainen kalenteri
October ks. varhainen roomalainen kalenteri
November ks. varhainen roomalainen kalenteri
December ks. varhainen roomalainen kalenteri
Augustuksen kalenteri
Keisari Augustus nimesi yhden kuukauden uudelleen itsensä mukaan, koska oli mielestään Julius Caesarin veroinen.
Kuukausi Nimen alkuperä
Januarius ks. numan kalenteri
Februarius ks. numan kalenteri
Martius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Aprilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
Maius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Junius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Julius ks. juliaaninen kalenteri
Augustus Nimetty uudelleen Keisari Augustuksen mukaan.
September ks. varhainen roomalainen kalenteri
October ks. varhainen roomalainen kalenteri
November ks. varhainen roomalainen kalenteri
December ks. varhainen roomalainen kalenteri
Gregoriaaninen kalenteri
Juliaanista kalenteria korjattiin vuonna 1582. Tällöin luotiin gregoriaaninen kalenteri, joka sai nimensä paavi Gregorius XIII:n mukaan. Gregorius korjasi kalenteria niin, että vuodesta 1582 poistettiin 10 päivää. Lokakuun neljättä 1582 seurasi lokakuun 15. Karkauspäiväsääntöä muokattiin myös, jotta vältyttäisiin kalenterin jätättämiseltä: karkausvuosia ovat vain ne tasat satavuodet, jotka ovat jaollisia 400:lla. Esim. vuosi 1600 oli karkausvuosi, mutta vuosi 1700 ei ollut. Samoin vuosi 2000 oli karkausvuosi, mutta vuosi 2100 ei ole.
Nykyinen kalenterimme on gregoriaaninen ja se heittää 26 sekuntia vuodessa. Joka 3323. vuosi tarvitaan yksi ylimääräinen karkauspäivä joka 4. vuosi olevien karkauspäivien lisäksi, muuten kalenteri on jälleen päivän verran väärässä.
Kaikki maat eivät siirtyneet gregoriaaniseen kalenteriin välittömästi. Kaikki katoliset maat ottivat gregoriaanisen kalenterin käyttöön, mutta protestanttiset maat pitäytyivät juliaanisessa kalenterissa. Ihminen saattoi siis voittaa tai hävitä 10 päivää ylittämällä maan rajan. Englanti siirtokuntineen otti gregoriaanisen kalenterin käyttöön 1752, jolloin tehtiin 11 päivän hyppy, ja Venäjä siirtyi gregoriaaniseen kalenteriin vasta 1917.
Bysantin kalenteri
Bysantissa käytettiin roomalaista kalenteria. Vuosi vaihtui syyskuun 1. päivä. Bysantissa aikaa laskettiin maailman luomisesta (Luominen), joka Bysantin ajanlaskun mukaan tapahtui 5508 vuotta ennen Kristuksen syntymää (Inkarnaatio). Samaa ajanlaskua käytettiin sittemmin myös Venäjällä.
Esimerkiksi Venäjän valtion syntynä pidetty viikinki Rurikin saapuminen Novgorodin hallitsijaksi tapahtui nykyisen ajanlaskun mukaan vuonna 862 jKr., mutta Bysanttilaisen ja vanhan venäläisen ajanlaskun mukaan vuonna 6370 jälkeen maailman luomisen.
Roomalaisten viikonpäivät
Roomalaisten kalenterissa oli alunperin kahdeksan viikonpäivää.
Viikonpäivä Merkitys
Dies Solis Auringon päivä. Omistettu Apollolle, auringon jumalalle.
Dies Lunae Kuun päivä. Omistettu Dianalle, kuun jumalattarelle.
Dies Martis Marsin, sodanjumalan, päivä.
Dies Mercurii Merkuriuksen, jumalten sanansaattajan, päivä.
Dies Jovis Jupiterin, ylijumalan, päivä. Jupiter tarkoittaa isä Jovea (isä on latinaksi "pater").
Dies Veneris Venuksen, rakkauden jumalattaren, päivä.
Dies Saturni Saturnuksen, ajan jumalan, päivä.
Markkinapäivä Roomalaisten viikonloppu.
Egyptiin sijoitetut roomalaiset sotilaat tutustuivat "pakanoiden" seitsenpäiväiseen viikkoon ja toivat mukanaan ajatuksen seitsenpäiväisestä viikosta. Vasta keisari Konstantinus teki seitsenpäiväisestä viikosta virallisen vuonna 321 jkr., vaikka seitsenpäiväinen viikko oli jo sitä ennen otettu käyttöön Roomassa.
Joka kuukauden ensimmäinen päivä oli nimeltään "Kalendae". Nimi johtui siitä, että aikanaan papit tarkkailivat kuuta ja kun uusi kuu ilmaantui taivaalla, he julistivat (calare, julistaa latinaksi) uuden kuukauden alkaneeksi. Tästä on tullut kalenterin nimi.
Englanninkieliset viikonpäivät
Nykyiset englanninkieliset viikonpäivät ovat sekoitus roomalaista ja viikinkiaikaista nimistöä.
Viikonpäivä Merkitys
Sunday Auringon päivä. Omistettu alunperin Apollolle, auringon jumalalle.
Monday Kuun päivä. Omistettu alunperin Dianalle, kuun jumalattarelle.
Tuesday Tyrin päivä. Tyr oli viikinkien sodanjumala ja Thorin, ukkosenjumalan, veli.
Wednesday Anglo-Saksisissa maissa päivän nimi Wednesday tulee Odinin nimenmuunnoksesta Woden, eli päivä "Woden's day".
Thursday Ukkosenjumala Thorin päivä.
Friday Freyjan/Friggin päivä.
Saturday Saturnuksen, ajan jumalan, päivä.
Ajanlaskun alku
Varhaiskeskiajalle asti käytettiin roomalaista ajanlaskua. Ajanlasku aloitettiin Rooman perustamisesta, joka tapahtui 753/752 eKr. Rooman provinssit puolestaan laskivat aikaa liittymisestä Rooman valtakuntaan. Keskiajalla ajanlasku perustui maallisten hallitsijoiden tai paavien virkavuosiin. Yhtenä lähtökohtana pidettiin myös keisari Diocletianuksen hallituskauden alkamista 29.8.284 jKr.
Vuonna 525 skyyttalainen munkki Dionysius Exiguus halusi määrittää uuden ajanlaskun alun, koska keisari Diocletianusta pidettiin kristittyjen vainoojana. Dionysius valitsi ajankohdaksi Kristuksen syntymän, joka hänen laskujensa mukaan oli joulukuun 25. päivä vuonna 753 Rooman perustamisen jälkeen. Tämä ajankohta tuli myöhemmin hallitsevaksi ajanlaskun aluksi. Nykyään Kristuksen syntymävuotta on arvioitu uudelleen, ja Dionysiuksen laskemaa vuotta kutsutaan ajanlaskun aluksi. Lyhenne eKr. on korvattu e.a.a.:lla (ennen ajanlaskun alkua) ja jKr. on korvattu j.a.a.:lla (jälkeen ajanlaskun alun).hömppää. Kiitoksia!
tässä oikeaa tietoa kirjoitti:
AJAN SAATOSSA ollutta runkkaamista! Kalenterit voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kuukalenteriin ja aurinkokalenteriin. Aurinkokalenteri perustuu maan kierrolle auringon ympäri. Aurinkovuoden pituus on 365.242199 päivää. Kuukalenteri taas perustuu kuun vaiheisiin. Koska entisaikaan oli helpompi tarkkailla kuun vaiheita kuin Maan kiertoa auringon ympäri, varhaiset kalenterit olivat kuukalentereita.
Nykyiset englanninkieliset kuukausien nimet juontavat juurensa latinan kielestä ja niiden historia ulottuu muinaiseen Roomaan. Koska nykyinen kalenterimme pohjautuu roomalaiseen kalenteriin, seuraavassa on lyhyt selitys siitä, miten roomalaisesta kalenterista on tullut länsimaisen maailman kalenteri.
Varhainen roomalainen kalenteri
Alkuperäisessä roomalaisessa kalenterissa vuosi alkoi maaliskuusta ja kesti 10 kuukautta. Vuosi kesti 304 päivää ja kuukausien pituudet olivat 20 päivästä 35 päivään tai jopa yli 35 päivään. Decemberin jälkeen oli nimetön talvijakso, joka kesti kevätpäiväntasaukseen asti. Talvijakson päiviä ei laskettu mukaan vuoden pituuteen.
Kuukausi Nimen alkuperä
Martius Roomalaisten sodanjumalasta Marsista. Tämä kuukausi aloitti sotilaiden vuoden, sillä talvella ei taisteltu. Tarkemmin sanottuna vuosi alkoi kevätpäiväntasauksesta, kun yö ja päivä olivat yhtä pitkiä.
Aprilis Latinan sanasta "aperire", avata. Puut avaavat silmunsa tässä kuussa. Aprilis oli pyhitetty Venukselle ja Apriliksen 1. päivänä pidettiin Festum Veneris, Venuksen festivaali.
Maius Roomalaisten kasvun jumalattaresta Maiasta. Kasvit ja kukat alkavat kasvaa tässä kuussa.
Junius Roomalaisten jumalten kuningattaresta Junosta. Juno oli ylijumala Jupiterin vaimo.
Quintilis Quint eli viisi. Viides kuukausi maaliskuusta alkaen.
Sextilis Sex eli kuusi. Kuudes kuukausi maaliskuusta alkaen.
September Septem eli seitsemän. Seitsemäs kuukausi maaliskuusta alkaen.
October Octo eli kahdeksan. Kahdeksas kuukausi maaliskuusta alkaen.
November Novem eli yhdeksän. Yhdeksäs kuukausi maaliskuusta alkaen.
December Decem eli kymmenen. Kymmenes kuukausi maaliskuusta alkaen.
Vuodet numeroitiin Rooman perustamisesta alkaen. Legendojen mukaan Rooma perustettiin 21.4. vuonna 753 eKr kun Romulus ja Remus perustivat uuden kaupungin paikalle josta heidät kasvattanut naarassusi löysi heidät. Koska tuo vuosi oli Rooman ajanlaskun alku niin roomalaisten mielestä esimerkiksi Julius Caesar syntyi vuonna 653 (100 eKr. nykyisen ajanlaskun mukaan).
Romuluksen kalenteri
Rooman ensimmäinen kuningas Romulus uudisti kalenteria. Kuukausien pituudet vakiinnutettiin 29 tai 31 päiväksi.
Numan kalenteri
Ei ole varmaa tietoa siitä, milloin roomalaisten kalenteri muuttui 12-kuukautiseksi. Kreikkalainen Plutarch kirjoitti vuonna 75 jKr., että todennäköisesti Numa Pompilius (715-673 eKr.), Romuluksen seuraaja, lisäsi 2 kuukautta roomalaiseen kalenteriin. Vuosi piteni 354 tai 355 päivään. Numa teki Januariuksesta vuoden ensimmäisen kuukauden.
Vuonna 450 eKr. Februariuksen ja Januariuksen paikkoja vaihdettiin, jolloin Februarius siirtyi vuoden lopusta vuoden alkuun.
Kuukausi Nimen alkuperä
Januarius Nimi tulee Januksesta, ovien jumalasta. Januksella oli kahdet kasvot, joista toiset katsoivat eteenpäin ja toiset taaksepäin. January on saanut nimensä Janukselta, koska se on "avaa vuoden" eli on vuoden ensimmäinen kuukausi.
Martius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Aprilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
Maius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Junius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Quintilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
Sextilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
September ks. varhainen roomalainen kalenteri
October ks. varhainen roomalainen kalenteri
November ks. varhainen roomalainen kalenteri
December ks. varhainen roomalainen kalenteri
Februarius Latinan sanasta "februo", puhdistaa. Tämä oli roomalaisten uhraamisen ja puhdistautumisen kuukausi. Februarius oli alunperin vain 23 päivää pitkä, mutta siihen lisättiin myöhemmin 5 lisäpäivää. Februarista käytettiin tasaamaan vuoden pituus.
Mercedonius Joka toinen vuosi lisätty "karkauskuukausi", joka oli 22 tai 23 päivää pitkä. Mercedonius alkoi Februaryn 23. päivä ja kun se oli ohi, Februarius jatkui vielä 5 päivää. Jossain lähteissä Mercedoniuksen korvaa kuukausi nimeltä Intercalaris.
Juliaaninen kalenteri
Julius Ceasarin aikaan Mercedoniuksen lisäämisestä oli tehty poliittinen kiista, eikä sitä lisätty säännöllisesti joka toinen vuosi. Tästä syystä vuodenajat eivät enää olleet oikeilla paikoillaan kuukausiin nähden. Julius Caesar poisti Mercedonius-kuukauden kokonaan. Vuoteen tuli lisää päiviä Mercedoniuksen korvaamiseksi, joten vuosi piteni 354 päivästä 365 päivään. Kuukausilla ei tämän jälkeen ollut enää mitään tekemistä kuun vaiheiden kanssa, kalenterin perustaksi tuli aurinkovuosi. Julius Caesar nimesi yhden kuukauden itsensä mukaan.
Kalenteriuudistus tapahtui vuonna 46 eKr., joka oli Caesarin käskystä 445 päivää pitkä vuosi ("sekaannuksen vuosi"). Tämä ylipitkä vuosi sai kalenterin taas kohdalleen ja vuosi 45 eKr. oli ensimmäinen "normaali" vuosi. Joka neljäs vuosi on juliaanisessa kalenterissa karkausvuosi, jolloin helmikuussa on yksi ylimääräinen päivä. Juliaaninen kalenteri levisi sittemmin kristinuskon myötä länsimaihin.
Kuukausi Nimen alkuperä
Januarius ks. numan kalenteri
Februarius ks. numan kalenteri
Martius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Aprilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
Maius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Junius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Julius Nimetty uudelleen Julius Caesarin mukaan.
Sextilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
September ks. varhainen roomalainen kalenteri
October ks. varhainen roomalainen kalenteri
November ks. varhainen roomalainen kalenteri
December ks. varhainen roomalainen kalenteri
Augustuksen kalenteri
Keisari Augustus nimesi yhden kuukauden uudelleen itsensä mukaan, koska oli mielestään Julius Caesarin veroinen.
Kuukausi Nimen alkuperä
Januarius ks. numan kalenteri
Februarius ks. numan kalenteri
Martius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Aprilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
Maius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Junius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Julius ks. juliaaninen kalenteri
Augustus Nimetty uudelleen Keisari Augustuksen mukaan.
September ks. varhainen roomalainen kalenteri
October ks. varhainen roomalainen kalenteri
November ks. varhainen roomalainen kalenteri
December ks. varhainen roomalainen kalenteri
Gregoriaaninen kalenteri
Juliaanista kalenteria korjattiin vuonna 1582. Tällöin luotiin gregoriaaninen kalenteri, joka sai nimensä paavi Gregorius XIII:n mukaan. Gregorius korjasi kalenteria niin, että vuodesta 1582 poistettiin 10 päivää. Lokakuun neljättä 1582 seurasi lokakuun 15. Karkauspäiväsääntöä muokattiin myös, jotta vältyttäisiin kalenterin jätättämiseltä: karkausvuosia ovat vain ne tasat satavuodet, jotka ovat jaollisia 400:lla. Esim. vuosi 1600 oli karkausvuosi, mutta vuosi 1700 ei ollut. Samoin vuosi 2000 oli karkausvuosi, mutta vuosi 2100 ei ole.
Nykyinen kalenterimme on gregoriaaninen ja se heittää 26 sekuntia vuodessa. Joka 3323. vuosi tarvitaan yksi ylimääräinen karkauspäivä joka 4. vuosi olevien karkauspäivien lisäksi, muuten kalenteri on jälleen päivän verran väärässä.
Kaikki maat eivät siirtyneet gregoriaaniseen kalenteriin välittömästi. Kaikki katoliset maat ottivat gregoriaanisen kalenterin käyttöön, mutta protestanttiset maat pitäytyivät juliaanisessa kalenterissa. Ihminen saattoi siis voittaa tai hävitä 10 päivää ylittämällä maan rajan. Englanti siirtokuntineen otti gregoriaanisen kalenterin käyttöön 1752, jolloin tehtiin 11 päivän hyppy, ja Venäjä siirtyi gregoriaaniseen kalenteriin vasta 1917.
Bysantin kalenteri
Bysantissa käytettiin roomalaista kalenteria. Vuosi vaihtui syyskuun 1. päivä. Bysantissa aikaa laskettiin maailman luomisesta (Luominen), joka Bysantin ajanlaskun mukaan tapahtui 5508 vuotta ennen Kristuksen syntymää (Inkarnaatio). Samaa ajanlaskua käytettiin sittemmin myös Venäjällä.
Esimerkiksi Venäjän valtion syntynä pidetty viikinki Rurikin saapuminen Novgorodin hallitsijaksi tapahtui nykyisen ajanlaskun mukaan vuonna 862 jKr., mutta Bysanttilaisen ja vanhan venäläisen ajanlaskun mukaan vuonna 6370 jälkeen maailman luomisen.
Roomalaisten viikonpäivät
Roomalaisten kalenterissa oli alunperin kahdeksan viikonpäivää.
Viikonpäivä Merkitys
Dies Solis Auringon päivä. Omistettu Apollolle, auringon jumalalle.
Dies Lunae Kuun päivä. Omistettu Dianalle, kuun jumalattarelle.
Dies Martis Marsin, sodanjumalan, päivä.
Dies Mercurii Merkuriuksen, jumalten sanansaattajan, päivä.
Dies Jovis Jupiterin, ylijumalan, päivä. Jupiter tarkoittaa isä Jovea (isä on latinaksi "pater").
Dies Veneris Venuksen, rakkauden jumalattaren, päivä.
Dies Saturni Saturnuksen, ajan jumalan, päivä.
Markkinapäivä Roomalaisten viikonloppu.
Egyptiin sijoitetut roomalaiset sotilaat tutustuivat "pakanoiden" seitsenpäiväiseen viikkoon ja toivat mukanaan ajatuksen seitsenpäiväisestä viikosta. Vasta keisari Konstantinus teki seitsenpäiväisestä viikosta virallisen vuonna 321 jkr., vaikka seitsenpäiväinen viikko oli jo sitä ennen otettu käyttöön Roomassa.
Joka kuukauden ensimmäinen päivä oli nimeltään "Kalendae". Nimi johtui siitä, että aikanaan papit tarkkailivat kuuta ja kun uusi kuu ilmaantui taivaalla, he julistivat (calare, julistaa latinaksi) uuden kuukauden alkaneeksi. Tästä on tullut kalenterin nimi.
Englanninkieliset viikonpäivät
Nykyiset englanninkieliset viikonpäivät ovat sekoitus roomalaista ja viikinkiaikaista nimistöä.
Viikonpäivä Merkitys
Sunday Auringon päivä. Omistettu alunperin Apollolle, auringon jumalalle.
Monday Kuun päivä. Omistettu alunperin Dianalle, kuun jumalattarelle.
Tuesday Tyrin päivä. Tyr oli viikinkien sodanjumala ja Thorin, ukkosenjumalan, veli.
Wednesday Anglo-Saksisissa maissa päivän nimi Wednesday tulee Odinin nimenmuunnoksesta Woden, eli päivä "Woden's day".
Thursday Ukkosenjumala Thorin päivä.
Friday Freyjan/Friggin päivä.
Saturday Saturnuksen, ajan jumalan, päivä.
Ajanlaskun alku
Varhaiskeskiajalle asti käytettiin roomalaista ajanlaskua. Ajanlasku aloitettiin Rooman perustamisesta, joka tapahtui 753/752 eKr. Rooman provinssit puolestaan laskivat aikaa liittymisestä Rooman valtakuntaan. Keskiajalla ajanlasku perustui maallisten hallitsijoiden tai paavien virkavuosiin. Yhtenä lähtökohtana pidettiin myös keisari Diocletianuksen hallituskauden alkamista 29.8.284 jKr.
Vuonna 525 skyyttalainen munkki Dionysius Exiguus halusi määrittää uuden ajanlaskun alun, koska keisari Diocletianusta pidettiin kristittyjen vainoojana. Dionysius valitsi ajankohdaksi Kristuksen syntymän, joka hänen laskujensa mukaan oli joulukuun 25. päivä vuonna 753 Rooman perustamisen jälkeen. Tämä ajankohta tuli myöhemmin hallitsevaksi ajanlaskun aluksi. Nykyään Kristuksen syntymävuotta on arvioitu uudelleen, ja Dionysiuksen laskemaa vuotta kutsutaan ajanlaskun aluksi. Lyhenne eKr. on korvattu e.a.a.:lla (ennen ajanlaskun alkua) ja jKr. on korvattu j.a.a.:lla (jälkeen ajanlaskun alun).Kiitos
Luotan siihen tietoon mitä historiankirjoihin on merkitty päivän muutoksista.
Ne löytyvät virallisista historian tietokirjoista.
Siiunausta
jari laurila
- tekstisi
puhuu Vanhan testamentin vuosijuhlasta, jolla ei ole mitään tekemistä sunnuntainvieton kanssa viikoittaisena lepopäivänä. UT:n tekstitit eivät myöskään puhu sunnuntainvietosta. Ap. 20.7 viittaa lauantai-iltaan, Paavalin jäähyväisjuhlaan, ja Room. 14.5 ei puhu lepopäivästä ollenkaan.
- ikuinen säädös
35. Ensimmäisenä päivänä pidettäköön pyhä kokous; älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako.
- Seraja-m55
Kyseiset Mooseksen kirjan kohdat käsittivät vain seremonialakiin kuuluvia kokoontumispäiviä, joilla ei ollut mitään tekemistä Herran Sapatin kanssa, sillä ne Jumala on aina erottanut muista juhlista, kuten 3. Moos. 23:38 sanoen: "...ja sitäpaitsi Herran Sapatit...)
Siten nuo seremonialain juhlapäivät ovat historiaa mutta Herran Sapatit pysyvät iäti, sillä ne kuuluvat Jumalan itsensä kirjoittamiin pyhiin lain tauluihin, jossa taas löydämme Sapattikäskyn oikeassa muodossaan 2. Moos. 20:8-11 ja haluankin siitä käskystä nyt nostaa esille erään kohdan vuoden 1776 käännöksen mukaan näin: "Muista sabbatin päivää, ettäs sen pyhittäisit." (jae 8)
Ap.t. 20:7 kohdan suhteen on huomioitava, että juutalaisen ajanlaskutavan mukaan vuorokausi vaihtuu auringonlaskusta ja kuten 7. jakeen loppu osoittaa, kyse oli vain sapatinpäivän illasta meidän kulttuurimme ilmaisun mukaan eli Paavalin sunnuntai aamuna tapahtuvan lähdön vuoksi vain oli pitkitetty sapatin viettoa ja näin siirrytty auringonlaskun myötä viikon 1. päivän puolelle, illalla.
Jos sitten kuviteltaisiin, että tuo ehtoollinen olisi tapahtunut sunnuntai-iltana, niin se olisi silloin juutalaisen aikamäärityksen mukaan ollutkin siten auringonlaskun jälkeen jo viikon toista päivää.
Tuo Room. 14:5 taas liittyy aivan selkeästi paastoamiseen ja erityisiin paastopäiviin, eikä sillä siten ole mitään tekemistä Herran sapatin kanssa ja onkin aivan käsittämätön ajatus, että Jumala olisi jättänyt ihmisten vapaasti valittavaksi, minkä päivän he pyhittäisivät lepopäivänä. Vain Jumala on pyhittäjä, vain hän on pyhittänyt eli erottanut pyhään käyttöön tietyn viikonpäivän ja ihminen voi joko yhtyä tähän pyhitykseen tai sitten hylätä lepopäivän - muuta vaihtoehtoa ei ole todellisuudessa raamatullisesti - paitsi ihmisten kuvitelmissa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 996023
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h804782Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv963035Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p282823Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska262095Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191506Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3351067Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?851028Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚125970- 48774