Perätilassa synnyttäneet jakakaa kokemuksia kanssani! Voisiko joku perätilassa synnyttänyt kertoa kokemuksistaa ja että minkäpainoisia lapsia olette pyllyedellä synnyttäneet.
Löysimpä kivan palstan kerrankin... olen lukenut 100 ja tuhat tarinaa perätilasynnytyksistä ja on tosi ikävää että vain kamalat kokemukset ovat niitä joita netissä kerrotaan.
Myös normaali synnytys voi olla aivan yhtä hirveä kuin mikä tahansa muussa tarjonassa tapahtunut synnytys.
Olen jutellut asiasta yhden Suomen parhaimman synnytyslääkärin kanssa perätilasynnytyksestä ja hän sanoi että on todella ikävää miten negatiivisesti siihen suhtaudutaan. Äidit eivät halua edes kuulla siitä vaan laukaisevat ensihenkäyksellä, että SEKTIO! Ennen lähestulkoon kaikki perätilalapset syntyivät alakautta, niin kuin luonnollista onkin. Tottahan meissä ihmisissä on myös kapealantioisia joille tavallinenkin synnytys on mahdoton. Hienoa että on sektio olemassa heitä varten.
Perätilasynnytyksestä on tehty kummitus. Se ei todellakaan eroa paljon tavallisesta synnytyksestä! Moni on sanonut sen olevan jopa helpompi kun ensin syntyy vartalo joka avaa tietä pään syntymiselle. Ne ovat monesti jopa nopeampia synnytyksiä. Repeämisvaara äidillä ei ole yhtään sen suurempi kuin tavallisessakaan synnytyksessä. Perätilasynnytyksessä tarvitaan vain enemmän apua ulosautossa!
Olkaa naiset rohkeita ja elkää ajatelko aina sektiota ensimmäisenä vaihtoehtona. Perätilasynnytykset on aivan yhtä kauniita kuin tavallisetkin synnytykset!
PERÄTILASYNNYTYS
15
1506
Vastaukset
- mä vaan
ei mulle tullut sektio ekana edes mieleenkään koska siinäkin on omat riskinsä ja se toipuminen... Kaikki mahdollinen tehtiin asian eteen että minulle tuli turvallinen tunne siitä että kaikki on varmasti huomiooitu mm. lantio kuvattiin että varmasti mahtuu. Synnytys sitten käynnistettiin 40 3 ja vielä kerran ultralla kuvattiin vauva. Sitä en tiedä olisko synnytys ollut helpompi kun ekaa olin tekemässä mutta minulle ainakin jäi ei-negatiivinen kokemus. En sano sitä positiiviseksi kun ei se mitään nautittavaa ollut!
Kätilö oli tosi mukava ja jaksoi vastailla niihin kaikkiin lukemattomiin kysymyksiini. Kun se ponnistamisen aika sitten koitti siinä oli 4 kätilöä lääkäri minua kirittämässä. Olen kuullut että jotkut kokevat ne "käskyt" tylyinä mutta minusta oli hyvä että asiat tulevat tarpeeksi selkeästi kun en minä ainakaan siinä tilanteessa muistanut mistään valmennuksista hölkäsen pölähdystä. Ponnistamiseen meni 30 minuuttia ja poika 50 cm ja 3550 g siinä saatiin aikaseksi.- ääti
Oliko tämä synnytys sun ensimmäinen?
Itse olen toista tekemässä ja ensimmäinen synnytys oli upea kokemus. Siksikin olen innoissani lähdössä alatiesynnytykseen. - mä vaan
ääti kirjoitti:
Oliko tämä synnytys sun ensimmäinen?
Itse olen toista tekemässä ja ensimmäinen synnytys oli upea kokemus. Siksikin olen innoissani lähdössä alatiesynnytykseen.kyllä se ensimmäinen oli, tosin taitaa jäädä mun kohdalla viimeiseksi. Tässä nyt on vaan porukalla ihmetelty kun jo 3 terveydenhuoltohenkilöä on kauhistellut mun valintaa perätilan alatiesynnytystä. Kaikki ovat olleet sitä mieltä että sektiossahan minä olen ollut... Näkisittepä niiden ilmeet kun totuus sitten valkeni! Jos täälläpäin on tapana jo neuvolassa toitottaa sitä sektiota niin en yhtään enää ohmettele miks kaikki sitä haluu.
- yhen-äiti-80
Mulla epäiltii perätilaa ja sanoin heti neuvolantätille et ehdottomasti synnytän alakautta koska olen jo yhden lapsen synnyttäny alakautta ja se meni todella hyvin, ponnistin 15min, tosin oli raivotarjonnassa mutta kuitenkin.
Mä pelkäisin sektiota ihan kauheesti enkä muutenkaa vois maata viikkoja tuskissani sängyssä leikkauksen jälkeen kun ois esikoinen kuitenkii hoidettavana ja se vastasyntyny. Sitäpaitsi leikkaus on niin epäluonnollinen tapa vauvalle tulla ulos että musta sektion pitäs olla vaan niitä ahdaslantioisia ja hätätapauksia varten.
Mut sitten ultrattiin ja todettiin ett'ä vauva on raivotarjonnassa, ihan hyvä niin mutta en mä ainakaa perätilasynnytystä pelänny.
Myös mun neuvolantäti ihmetteli miks niin monet sitä kammoksuu ja vaatii sektiota.- heppuli111
Siis haluan vain kommentoida tähän tilanteeseen, että on TODELLA ikävää mikä ikävä muutos on havaittavissa synnytys ammattilaisten piireissä.
Sektio alkaa olla liian suosittu vaihtoehto normaalilel synnytykselle. Alkaa mennä jenkkilän tyyliin täälläkin.
Kaikki synnytyspelkoiset valitsee sektion ja kätilöiden ja lääkärien osaaminen erikoisssynnytyksiin vähenee. Onneksi Suomessa on vielä rautainen ammattitaito isoissa sairaaloissa hoitaa myös poikkeavar synnytykset.
Minua myös todella ihmetyttää nykyäitien sektioiden suosiminen. Se on aivan totaalisen epäluonnollinen tapa synnyttää ja aivan samalla tavalla sisältää omat riskinsä! Hyvä että se on olemassa mutta sitä pitäisi osata käyttää oikein ja harkiten.
- Nimetön
Todella hienoa että joku aloittaa keskustelun perätilasynnytyksestä positiivisesti! Tosiaankin, minäkin luin/kuulin vain kauhujuttuja joita tutun tutut olivat kirjoittaneet kun olivat kuulleet ja lukeneet jne kun kaverin serkun pikkuserkku oli synnyttäny, mutta kukaan ei ollut itse alakautta synnyttänyt. Nyt tosiaan olen löytänyt alakautta synnyttäneiden kirjoituksia ja olisiko 99% positiivisia ollut. Yhden muistan lukeneeni, missä perätilasynnyttäjä oli kokenut kivuliaana synnytyksen, mutta olisi varmasti ollut kivulias myös raivotarjontaisena joten sitä voi tuskin edes huonoksi kokemukseksi luokitella. Eli oikeasti ei niitä riskejä ole yhtään enempää ja tosiaan paremminhan asiat on tutkittu että mahtuuko alakautta tulemaan(lannekuvat) ja minkä kokoinen on tulossa. Esikoista kun normaalitarjontaisena lähdet synnyttämään, niin eihän lantiota silloin edes normaalisti kuvata joten siinä luotetaan "käsikopeloon". On hyvä että myös he kirjoittavat ketkä OIKEASTI ovat synnyttäneet eivätkä vain kuulleet kyseisistä synnytyksistä tai valinneet sektion. Minä olen todella tyytyväinen valintaani, koska synnytin alateitse esikoiseni perätilana. Kaikki meni hienosti ja synnytin ilman puudutuksia. En tietenkään osaa verrata raivotarjontaiseen, mutta perätilasynnytykset on ainakin hyvin seurattuja ja siellä on turvallista olla.Tämän viestiketjun kirjoittaja on todellakin löytänyt tärkeän aiheen josta tulisi keskustella. JOs joku haluaa kysellä jotakin synnytyksestä, niin kysymyksiä vaan tulemaan.
- Nimetön
eli tyttö oli 47cm pitkä ja painoa 3095g
- ääti...
Olipa kiva kuulla kokemuksistasi!!!
Tosiaan ne kauhujuttujen kertojat ovat niitä jotka eivät ole itse edes perätilalasta synnyttäneet. Lietsovat vain kamalia juttuja. Onhan tavallinenkin synnytys kivulias, ihan niin kuin perätilasynnytys ei saisi tuntua missään jotta joku siihen lähtisi.
Hei kerro ihmeessä lisää synnytyksestäsi. Sen kulusta vaikka ihan tarkalleen ja että minkä painoinen esikoiseni oli?
Oliko avautumisvaihe erilainen/pidempi? - Nimetön
ääti... kirjoitti:
Olipa kiva kuulla kokemuksistasi!!!
Tosiaan ne kauhujuttujen kertojat ovat niitä jotka eivät ole itse edes perätilalasta synnyttäneet. Lietsovat vain kamalia juttuja. Onhan tavallinenkin synnytys kivulias, ihan niin kuin perätilasynnytys ei saisi tuntua missään jotta joku siihen lähtisi.
Hei kerro ihmeessä lisää synnytyksestäsi. Sen kulusta vaikka ihan tarkalleen ja että minkä painoinen esikoiseni oli?
Oliko avautumisvaihe erilainen/pidempi?Moi!
Kirjoittelen huomena ajankanssa sinulle sepostuksen, nyt en ehdi kun tuo neitokainen häärää tuossa jaloissa :) - Nimetön
ääti... kirjoitti:
Olipa kiva kuulla kokemuksistasi!!!
Tosiaan ne kauhujuttujen kertojat ovat niitä jotka eivät ole itse edes perätilalasta synnyttäneet. Lietsovat vain kamalia juttuja. Onhan tavallinenkin synnytys kivulias, ihan niin kuin perätilasynnytys ei saisi tuntua missään jotta joku siihen lähtisi.
Hei kerro ihmeessä lisää synnytyksestäsi. Sen kulusta vaikka ihan tarkalleen ja että minkä painoinen esikoiseni oli?
Oliko avautumisvaihe erilainen/pidempi?No niin..Yritän nyt jotain saada kirjoitettua vaikka likka hereillä onkin ja pyörii tuossa jaloissa. Minun synnytyskertomus ei sillä lailla varmaan kauheasti auta kun toivoisit, koska oli niin erilainen mutta kerron kuitenkin. Se siis käynnistettiin ja oli lähes syöksysynnytys sitten loppujen lopuksi. Oletko itse siis synnyttämässä vai jo synnyttänyt vai muuten vaan kiinnostunut?
Minulla lapsi oli perätilassa koko raskausajan. Yritettiin kaksi kertaa kääntää, mutta eihän hän mihinkään liikkunut vaan istui pyllyllään jalat vartaloa vasten. Asento oli ns.linkkuveitsiasento. Minulla alkoi raskausmyrkytysoireet pahentua viikolla 40 3, jolloin minut otettiin sairaalaan sisälle. Lääkäri oli sitä mieltä että voitaisiin HITAASTI alkaa käynnistelemään koska proteiinit oli kokoajan nousussa. Hitaasti siksi, että perätiloja ei kuulemma yleensä käynnistellä, että olisi mahdollisimman luonnolliset supistukset ja kestäisi sitten koko synnytyksen ajan. No minulle laitettiin aamulla 10 aikaa cytotec murunen alakertaan ja suunnitteilla oli sitten seuraava päivä levätä ja taas käynnistellä…mutta vähän ennen yhtä alkoi tulemaan säännöllisiä supistuksia ja sitten 10 vaille 3 tuli ensimmäinen sellainen, että ajattelin halkeavani eli ensimmäinen kunnon, kipeä supistus tuli tuolloin. Itsekseni ajattelin että jos näitä kipuja pari kolme päivää pitää kestää, niin en yhtään ihmettele että pitää levätä välillä. Siitä ne siiten olikin säännöllisiä ja tunnin odottelin huoneessa hoitajaa ja keskityin supistusten vastaan ottoon. 10 vaille 4 tuli vihdoin hoitaja ja tarkisti tilanteen, tokaisi että hyvä rouva te lähdette synnyttämään. Olin auennut 4cm! No tuon hoitajan tokaisun jälkeen itku meinasi tulla kun ei vielä tänään pitänyt synnyttää ja mieskin oli vielä töissä!!!! Ei kun miehelle soittamaan että nyt tänne ja sitten synnytyssaliin.
Kätilö synnytyssalissa ei tajunnut, että synnytys tulee olemaan todella vauhdikas ja laittoi minut suihkuun….Yritin kyllä sanoa, että en pysy jaloillani. Hän lähti täyttämään papereita. Yritin siinä suihkutella mutta ei se minua siinä vaiheessa ainakaan auttanut. Vedet meni suihkussa 16.20 ja konttasin painamaan hälytysnappia, koska suihkun nappi oli rikki. Lapsivesi oli vihreää ja hiukan pelästyin…Olin tosiaan yksin, koska mies oli matkalla toisesta kaupungista. No kätilö auttoi sitten tullessaan minulle paidan päälle ja sanoi että voin jalotella. Käski sanoa sitten kun tuntuu painetta perässä. Katsoi ilmettäni, että olinko tosissani kun sanoin että tuntuu jo….Minulla oli tunne jo että lapsi tulee siihen lattialle. No kätilö nosti minut siihen pöydälle ja tutki, olin auki jo 7cm. Hän lähti hälyttämään päivystävät saliin, Gynen piti laittaa joku P.C puudutus vaikken pyytänytkään, kätilö oli kuitenkin sitä mieltä että voisi olla hyvä (ehkä juuri sen takia kun väliliha leikattiin). No siinä kävi kuitenkin niin että Gynekologi katseli steriilit hanskat kädessä jalkopäätäni, kun toinen kätilö laittoi jalkatelineitä ja yksi laittoi tippaa (siitä lisättiin käynnistyslääkettä) ja totesi ettei tässä enää voida mitään laitella kun lapsen pylly jo näkyy…Toinen gynekologikin saapui jossain vaiheessa vai oliko sen nyt synnytyslääkäri mutta kuitenkin, koska tämä kuka oli salissa oli vasta erikoistuva. Samassa tuli lasten lääkärit (2kpl) saliin ja he jäivät salin toiseen kulmaan odottelemaan. No 16.40 sain vihdoin ja viimein luvan ponnistaa ja 17 minuuttia myöhemmin lapsi oli imettävänä ja sain hänet sitten syliini.. Tyttö painoi 3095g ja pituutta oli 46,5cm, mutta pituutta oli vaikea mitata koska jalat olivat niin pystyssä…Isä ehti saliin vartin myöhässä…
Eli kipeitä supistuksia tuli 1h40min (sitä ennen 2h säännöllisiä, ei kipeitä) ja ponnistusvaihe 17min. Jälkeiset syntyi 18min kuluttua. Kun minulta leikattiin väliliha niin seuraavassa ponnistuksessa syntyi peppu ja jalat ja samassa humpsauksessa vasen käsikin. Tässä vaiheessa lääkäri auttoi vauvan toisen käden ulos ja sitten pään. En kokenut ollenkaan vaikeana synnytystä. Tunsin koko ajan miten vauva eteni synnytyskanavassa ja sekös antoi voimia jatkaa. Tytön lonkat ja kaikki oli ok. Koomista oli ja on edelleenkin, kun likan lempiasento on jalat ylhäällä. Syntymän jälkeen meni pitkäaika ennekuin tyttö ”uskalsi” laskea jalat maahan maatessaan selällään. Hyvät vatsalihakset on ainakin kehittynyt, kun niitä jalkoja niin kauan kannatteli. Itsekseen ne siitä sitten laskeutui. Tästä tuli tosi sekava kertomus, ja kirjoitusvirheitä varmaan sata, mutta pääasia tuli esille. Saapi kysyä lisää jos jäi jokin askarruttamaan. Nyt olen heinäkuussa uudestaan tuolla synnytyspöydällä, jos kaikki menee hyvin . Tosin jos on yhtä vauhdikas synnytys niin en kyllä ehdi sairaalaan. Tarvii neuvoa miehelle, miten voi sitten auttaa lapsen maailmaan… - Nimetön
Nimetön kirjoitti:
Moi!
Kirjoittelen huomena ajankanssa sinulle sepostuksen, nyt en ehdi kun tuo neitokainen häärää tuossa jaloissa :)No niin..Yritän nyt jotain saada kirjoitettua vaikka likka hereillä onkin ja pyörii tuossa jaloissa. Minun synnytyskertomus ei sillä lailla varmaan kauheasti auta kun toivoisit, koska oli niin erilainen mutta kerron kuitenkin. Se siis käynnistettiin ja oli lähes syöksysynnytys sitten loppujen lopuksi. Oletko itse siis synnyttämässä vai jo synnyttänyt vai muuten vaan kiinnostunut?
Minulla lapsi oli perätilassa koko raskausajan. Yritettiin kaksi kertaa kääntää, mutta eihän hän mihinkään liikkunut vaan istui pyllyllään jalat vartaloa vasten. Asento oli ns.linkkuveitsiasento. Minulla alkoi raskausmyrkytysoireet pahentua viikolla 40 3, jolloin minut otettiin sairaalaan sisälle. Lääkäri oli sitä mieltä että voitaisiin HITAASTI alkaa käynnistelemään koska proteiinit oli kokoajan nousussa. Hitaasti siksi, että perätiloja ei kuulemma yleensä käynnistellä, että olisi mahdollisimman luonnolliset supistukset ja kestäisi sitten koko synnytyksen ajan. No minulle laitettiin aamulla 10 aikaa cytotec murunen alakertaan ja suunnitteilla oli sitten seuraava päivä levätä ja taas käynnistellä…mutta vähän ennen yhtä alkoi tulemaan säännöllisiä supistuksia ja sitten 10 vaille 3 tuli ensimmäinen sellainen, että ajattelin halkeavani eli ensimmäinen kunnon, kipeä supistus tuli tuolloin. Itsekseni ajattelin että jos näitä kipuja pari kolme päivää pitää kestää, niin en yhtään ihmettele että pitää levätä välillä. Siitä ne siiten olikin säännöllisiä ja tunnin odottelin huoneessa hoitajaa ja keskityin supistusten vastaan ottoon. 10 vaille 4 tuli vihdoin hoitaja ja tarkisti tilanteen, tokaisi että hyvä rouva te lähdette synnyttämään. Olin auennut 4cm! No tuon hoitajan tokaisun jälkeen itku meinasi tulla kun ei vielä tänään pitänyt synnyttää ja mieskin oli vielä töissä!!!! Ei kun miehelle soittamaan että nyt tänne ja sitten synnytyssaliin.
Kätilö synnytyssalissa ei tajunnut, että synnytys tulee olemaan todella vauhdikas ja laittoi minut suihkuun….Yritin kyllä sanoa, että en pysy jaloillani. Hän lähti täyttämään papereita. Yritin siinä suihkutella mutta ei se minua siinä vaiheessa ainakaan auttanut. Vedet meni suihkussa 16.20 ja konttasin painamaan hälytysnappia, koska suihkun nappi oli rikki. Lapsivesi oli vihreää ja hiukan pelästyin…Olin tosiaan yksin, koska mies oli matkalla toisesta kaupungista. No kätilö auttoi sitten tullessaan minulle paidan päälle ja sanoi että voin jalotella. Käski sanoa sitten kun tuntuu painetta perässä. Katsoi ilmettäni, että olinko tosissani kun sanoin että tuntuu jo….Minulla oli tunne jo että lapsi tulee siihen lattialle. No kätilö nosti minut siihen pöydälle ja tutki, olin auki jo 7cm. Hän lähti hälyttämään päivystävät saliin, Gynen piti laittaa joku P.C puudutus vaikken pyytänytkään, kätilö oli kuitenkin sitä mieltä että voisi olla hyvä (ehkä juuri sen takia kun väliliha leikattiin). No siinä kävi kuitenkin niin että Gynekologi katseli steriilit hanskat kädessä jalkopäätäni, kun toinen kätilö laittoi jalkatelineitä ja yksi laittoi tippaa (siitä lisättiin käynnistyslääkettä) ja totesi ettei tässä enää voida mitään laitella kun lapsen pylly jo näkyy…Toinen gynekologikin saapui jossain vaiheessa vai oliko sen nyt synnytyslääkäri mutta kuitenkin, koska tämä kuka oli salissa oli vasta erikoistuva. Samassa tuli lasten lääkärit (2kpl) saliin ja he jäivät salin toiseen kulmaan odottelemaan. No 16.40 sain vihdoin ja viimein luvan ponnistaa ja 17 minuuttia myöhemmin lapsi oli imettävänä ja sain hänet sitten syliini.. Tyttö painoi 3095g ja pituutta oli 46,5cm, mutta pituutta oli vaikea mitata koska jalat olivat niin pystyssä…Isä ehti saliin vartin myöhässä…
Eli kipeitä supistuksia tuli 1h40min (sitä ennen 2h säännöllisiä, ei kipeitä) ja ponnistusvaihe 17min. Jälkeiset syntyi 18min kuluttua. Kun minulta leikattiin väliliha niin seuraavassa ponnistuksessa syntyi peppu ja jalat ja samassa humpsauksessa vasen käsikin. Tässä vaiheessa lääkäri auttoi vauvan toisen käden ulos ja sitten pään. En kokenut ollenkaan vaikeana synnytystä. Tunsin koko ajan miten vauva eteni synnytyskanavassa ja sekös antoi voimia jatkaa. Tytön lonkat ja kaikki oli ok. Koomista oli ja on edelleenkin, kun likan lempiasento on jalat ylhäällä. Syntymän jälkeen meni pitkäaika ennekuin tyttö ”uskalsi” laskea jalat maahan maatessaan selällään. Hyvät vatsalihakset on ainakin kehittynyt, kun niitä jalkoja niin kauan kannatteli. Itsekseen ne siitä sitten laskeutui. Tästä tuli tosi sekava kertomus, ja kirjoitusvirheitä varmaan sata, mutta pääasia tuli esille. Saapi kysyä lisää jos jäi jokin askarruttamaan. Nyt olen heinäkuussa uudestaan tuolla synnytyspöydällä, jos kaikki menee hyvin . Tosin jos on yhtä vauhdikas synnytys niin en kyllä ehdi sairaalaan. Tarvii neuvoa miehelle, miten voi sitten auttaa lapsen maailmaan…
- peppi04
synnytin esikoiseni perätilassa pari vuotta sitten.kokemuksena synnytys oli helppo, vaikka samanlaisia kauhukuvia tuli joka puolelta asiasta yleensä sellaisilta, joilla ei faktatietoa ole.ennen synnytystä tehdään tutkimukset ja mittaukset, jonka perusteella päätetään lähdetäänkö perätilaa synnyttämään.kun lantio on tarpeeksi tilava,eikä vauvan koko ole arvioitu liian suureksi niin synnytystä voi lähteä yrittämään ihan rauhassa.äidin pitää olla myös itse halukas alatiesynnytykseen!itse tapahtumassa on mukana useita kätilöitä ja lääkäreitä ja sektio valmius on herkemmässä kuin ehkä norm.synnytyksessä.mulla aktiivinen avautumisvaihe kesti n.12h ja ponnistusvaihe 8min. tyttö painoi 3190g ja oli 47cm pitkä.kannustan oman kokemukseni perusteella ehdottomasti yrittämään jos kaikki edellytykset synnytykselle on ok.
- äitii
Minä kirjoitin viestiketjun ensimmäisen viestin :O)
Kyllä, tosiaan kyselin asiasta itseäni varten kun tiesin että synnytän perätilassa lapseni.
Haluan kertoa teille kokemuksistani ja rohkaista jos joku miettii kumpaan ryhtyä :O)
Synnytin muutama päivä sitten vauvan perätilassa ja kaikki AIVAN MAINIOSTI!!! 9 pisteen vauva sieltä putkahti (3400 ja 50 cm). Ei repeämiä ei EPIOSOTOMIAA. Kuvitelkaa, pelottelut repeämistä ovat aivan kauhujuttuja vain.
Ponnistusvaihe kesti tasan 12 minuuttia, että nopea oli. Rehellisesti sanottuna, oikein päinkin lapsen synnyttäneenä en huomannut synnytyksessä mitään eroa. Olo oli turvallinen kun avustamassa oli lääkäri joka oli todella asiantunteva. Pää syntyi muutamassa sekunnissa ilman mitään ongelmia, päänympärys 36 cm. Lääkäri avusti sen hienosti ulos. Upea kokemus kertakaikkiaan. ÄIDIT älkää pelätkö lähteä synnyttämään perätilalasta, se on aivan luonnollista sekin :O)
Ja kaiken kukkuraksi en saanut mitään puudutuksia missään vaiheessa, synnytys oli helppo ja nopea.
Maailman onnellisin äiti :O) - Nimetön
äitii kirjoitti:
Minä kirjoitin viestiketjun ensimmäisen viestin :O)
Kyllä, tosiaan kyselin asiasta itseäni varten kun tiesin että synnytän perätilassa lapseni.
Haluan kertoa teille kokemuksistani ja rohkaista jos joku miettii kumpaan ryhtyä :O)
Synnytin muutama päivä sitten vauvan perätilassa ja kaikki AIVAN MAINIOSTI!!! 9 pisteen vauva sieltä putkahti (3400 ja 50 cm). Ei repeämiä ei EPIOSOTOMIAA. Kuvitelkaa, pelottelut repeämistä ovat aivan kauhujuttuja vain.
Ponnistusvaihe kesti tasan 12 minuuttia, että nopea oli. Rehellisesti sanottuna, oikein päinkin lapsen synnyttäneenä en huomannut synnytyksessä mitään eroa. Olo oli turvallinen kun avustamassa oli lääkäri joka oli todella asiantunteva. Pää syntyi muutamassa sekunnissa ilman mitään ongelmia, päänympärys 36 cm. Lääkäri avusti sen hienosti ulos. Upea kokemus kertakaikkiaan. ÄIDIT älkää pelätkö lähteä synnyttämään perätilalasta, se on aivan luonnollista sekin :O)
Ja kaiken kukkuraksi en saanut mitään puudutuksia missään vaiheessa, synnytys oli helppo ja nopea.
Maailman onnellisin äiti :O)IHMETTELINKIN KUN SINUSTA EI KUULUNUT...Oikein paljon onnea! Minä olen se kuka kirjoitti tuon yhden synnytystarinan.Itseasiassa laitoin sen vahingossa kaksi kertaa kun ilmoitti muka ettei lähtenyt.Nyt sitten vaan vastailemaan kaikille ketkä epäilevät perätilasynnytystä. Se on ainut keino saada tietoa eteenpäin ja kumota juuri nuo inhottavat huhupuheet ja pelottelut. Saanko kysäistä kuinka sinulla synnytys lähti käyntiin; siis vesien menolla vai supistuksilla ja kuinka eteni? Olen utelias :)
- äätii
Nimetön kirjoitti:
IHMETTELINKIN KUN SINUSTA EI KUULUNUT...Oikein paljon onnea! Minä olen se kuka kirjoitti tuon yhden synnytystarinan.Itseasiassa laitoin sen vahingossa kaksi kertaa kun ilmoitti muka ettei lähtenyt.Nyt sitten vaan vastailemaan kaikille ketkä epäilevät perätilasynnytystä. Se on ainut keino saada tietoa eteenpäin ja kumota juuri nuo inhottavat huhupuheet ja pelottelut. Saanko kysäistä kuinka sinulla synnytys lähti käyntiin; siis vesien menolla vai supistuksilla ja kuinka eteni? Olen utelias :)
Kiitos!
Synnytys lähti käyntiin supistelemalla. Supisteli pari yötä harvakseen ja sitten yhtenä iltana yltyi ja lähdettiin sairaalaan :O) Olin 9 cm auki kun tekivät tutkimuksen vastaanotolla :O) hui! ja heti vaan synnytyssaliin. Ensimmäistä lasta synnytin 7 tuntia tämä tuli kolmessa tunnissa ja ponnistus vain sen 10 minuttia!
Vedet meni kun olin ollut puolituntia käyrillä, onneksi siis sairaalassa niin ei tarttenut lähtä vaakatasossa sairaalaan. Ehdittiin perille ennen vesien menoa.
Aivan upea kokemus, hetkeäkään en vaihtaisi pois!
Lääkärit olivat erittäin tyytyväisiä synnytyksen kulkuun. Rautainen ammattitaito heillä!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1036603
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h875007Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv1083258Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p313128Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska272308Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191676Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?961301Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3391262Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚1311166- 48944