Hei! Olen todella herkkä tunteinen 16 vuotias poika jota soimaa omantunnon tuskat. Eli jonkun aikaa sitten (n 2-3v. sitten) karveri porukassa tapatimme oravan. Orava oli pieni ja yksinäinen, laiha ja kylmissään ja ajattelimme että se kuolee muuten kylmyyteen ja nälkään, päätimme tappaa sen oravan. Joukossa tyhmyys tiivistyy, pakko myöntää. Sen jälkeen en ole asiaa miettinyt. Elämäni on ollut aika rauhallista noin kaksi vuotta kunnes isän eno teki itsemurhan. Isän enon itsemurhaa surin aikani. Samana vuoden loppupuolella minulla oli todella pahoja ongelmia äitini kanssa, äiti joi paljon alkoholia ja riitelimme koko ajan. Minun ja äitin väliset riidan eivät minun mieltäni pahottaneet. Saimme äitin kanssa sovittua asian ja tähän päivään asti olemme eläneet hyvin sovussa. Orava on ollut pois mielestäni , kunnes 4 päivää sitten yöllä säpsähdin ja muistin tämän kauhuuden minkä olemme tehneet. En saatanut uskoa mitä olen tehnyt. Asiaa vielä pahensi se että olin netissä nähnyt videon kuinka jotkut ihmiset nylkivät eläimiä hengiltä, ja vertasin itseäni heti heihin. Tuli todella paha olo. En ole saanut kunnolla unta, ruokahalut ovat menneet, masentaa ja ahdistaa, maha on sekaisin. Isälle ja äidille kerroin tapahtuman jo silloin 2-3 vuotta sitten, ja ahdingon pimentämänä menin heille nyt puhumaan kuinka minua kaduttaa tekemäni. Se on jo minulle suuri apu kun saan puhua heille, mutta nyt haluasin kertoa asian veilä teille arvoisat lukijat. Olen katunut tekoani nyt 4 päivää aamusta yöhön ja loppua ei näy. Saanko ikinä mielenrauhaa siittä pienestä oravasta jonka surmasimme? Olenko huono ihminen?
Voiko olla mahdollista että osa tätä ahdinkoa voi johtua henkisen kasvun myötä? Olen itsekkin huomannut viimeisen puolen vuoden sisällä kuinka katson erilailla tätä maailmaa. Tai voiko osa ahdinkoa johtua siittä etten välittänyt riidoista äitini kanssa, nielin tunteeni ja koitin olla vahvana. Voiko se kaikki negatiivinen ajatus purkautua nyt tämän oravan surmaamisen myötä? Äitini on skitsofreenikko (kirjoitetaanko se noin?) ja hän on hyvä lohduttamaan minua koska on itsekkin kokenut kovaa ahdistusta ja pahaa oloa.
Suvussani on ilmennyt voimakasta ahdistusksen purkausta. Esim. veljeni oli kovin ahdistunut noin puolen vuoden verran. Hän luuli että häntä vaivaa joku sairaus, vaikka mitään oireita ei ole ollut. Hän kävi terapiassa, pitäisikö minunkin?
Tuntuu siltä että olisin hirviö, että olisin armoton tappaja. Sitä minä en luonteeltani ole, tuntuu vain siltä! Olo on todella sekava, ajatukset karkailee, ja on vaikea keskittyä asioihin. Annanko itselleni anteeksi lopulta? Onko SINULLE itsellesi joskus tapahtunut näin? Tarvitsenko terapiaa?
Pahoittelen jos on kirjoitusvirheitä. Tämä asia ei ole leikkiä, olen aivan tosissani tämän kirjoituksen kanssa. Kiitos jos jaksoit lukea, ja kiitos vielä enemmän jos jaksoit vastata. Lisää asioita saa kysellä, vastailen parhaani mukaan. Jos syvällisempää keskustelua tahdot, pyydä sähköposti osoitettani.
Kiitos! :)
Huono omatunto
5
645
Vastaukset
- Sinä 16-v.
Jos todella olet 16-vuotias, olet kirjeen sisällön perusteella todella fiksu !
Kyllä me kaikki, ihan kaikki, olemme tehneet elämämme varrella sellaisia asioita, joita kadumme syvästi. Osa on juuri kuvaamanlaisia, eli sellaisia, joista ei edes tunnista itseään. Ei voi siis käsittää miten on joskus mennyt tekemään jotakin tyhmää.
Olkoon nyt vaikka niin, että sen oravan tarkoitus oli osua sun kohdalle. Jos tuota tapahtumaa ei olisi, et olisi nyt sellainen kuin olet, eli asioihin erilailla suhtautuva hyvä ihmisen alku. Kuvittele vaikka, että se orava oli sun henkilökohtainen enkeli ja se kulkee koko sun elämän ajan sun kanssa ja varjelee sua tekemästä kenellekään mitään pahaa. Se saattaa myös rohkaista sua joskus puolustamaan jotakuta apua tarvitsevaa ja pelastamaan jopa jonkun hengen. Tämä elämä on niin moninainen, että kaikkea ei voi selittää järjellä. Sun pitää olla kiitollinen sille oravalle, se on sun paras näkymätön kaveri. Jos ei tunnu ihan hullulta, niin juttele sille omassa mielessäsi ja pyydä myös anteeksi.
Toivottavasti Sinua luhdutti edes hiukan ainakin se tieto, että meillä kaikilla muillakin on tällaisia asioita sattunut.- jäädä..
murehtimaan menneitä asioita..
Toi edellinen teksti on just hyvä. :) - Kiitos!
jäädä.. kirjoitti:
murehtimaan menneitä asioita..
Toi edellinen teksti on just hyvä. :)Kiitos teille! Oloni huojeni huomattavasti. Ja kyllä, olen 16-vuotias. Itse ajattelin samanlailla, että se orava oli jonkun sortin herätys joka saa minut muuttumaan elämäni varrella. Ensinnäkin, minua alkoi kiinnostamaan eläinsuojelu, mutta tämä saattaa johtua siittä että mieleni pakottaa minua tekemään jotain hyvää sen pahan tukahduttamiseksi. Hyvä kuulla jonkun suusta että on itsekkin tehnyt jotain kammottavaa, se saa oloni tuntemaan "normaaliksi" koska olen moniin muihin verrattuna erilainen henkisesti, tuntuu että ajattelen paljon enemmän sydämmellä kuin aivoilla. Kuulostaa varmaan oudolta.
Olen ateisti, mutta tuo teksti sai minut ajattelemaan myös toisenlailla. Siis en varsinaisesti alkanut ajattelemaan että tuolla jossain on Jumala tai muu armahtaja, mutta siitä että ns. kohtalo on olemassa. Asiaa on vaikea sanoilla kuvailla, mutta tuntuu että kaikella on merkityksensä. Periaattessa juuri sille minkä sanoit tekstissäsi:
"Olkoon nyt vaikka niin, että sen oravan tarkoitus oli osua sun kohdalle. Jos tuota tapahtumaa ei olisi, et olisi nyt sellainen kuin olet, eli asioihin erilailla suhtautuva hyvä ihmisen alku. Kuvittele vaikka, että se orava oli sun henkilökohtainen enkeli ja se kulkee koko sun elämän ajan sun kanssa ja varjelee sua tekemästä kenellekään mitään pahaa. Se saattaa myös rohkaista sua joskus puolustamaan jotakuta apua tarvitsevaa ja pelastamaan jopa jonkun hengen."
Tämä kirjoittamasi teksti on monella tapaa kannustava. Monissa paikoissa huomaa että ihmiset sanoo jotain vain sen takia että saisi toisen ihmisen mielen paremmaksi, tässä sinun kirjoittamassasi tekstissä on hyvin selkeä ydin, joka avautui varsin hyvin minulle.
Kun ahdingossa aloin miettimään muutakin kun sitä oravaa, tajusin myös että olin vasta nyt huomannut että kuinka paljon vääryyttä tässä maailmassa on. En tarkoita itseäni, vaan esimerkiksi niitä ihmisiä jotka siinä videossa nylkivät eläimiä hengiltä, tai kun hailta leikataan evät jotain hainevä pillereitä varten ja heitetään takaisin veteen. Tätäkin tehdään vain ja ainostaan rahan takia. Kuinka kiero ihminen voi oikeasti olla? Ymmärrän kyllä teurastuksen, se tapahtuu kivuttomasti (eläimelle) ja liha on osa ihmisen jokapäiväistä ruokaa.
Mutta joo, kiitos Sinulle, tekstisi oli piristävä ja kannustava. En odottanut että saisin lohdutusta sekä järkevää puhetta, mutta kyllä minulle kelpaa kummatkin! :)
Kiitos todella paljon! - heku24
Kiitos! kirjoitti:
Kiitos teille! Oloni huojeni huomattavasti. Ja kyllä, olen 16-vuotias. Itse ajattelin samanlailla, että se orava oli jonkun sortin herätys joka saa minut muuttumaan elämäni varrella. Ensinnäkin, minua alkoi kiinnostamaan eläinsuojelu, mutta tämä saattaa johtua siittä että mieleni pakottaa minua tekemään jotain hyvää sen pahan tukahduttamiseksi. Hyvä kuulla jonkun suusta että on itsekkin tehnyt jotain kammottavaa, se saa oloni tuntemaan "normaaliksi" koska olen moniin muihin verrattuna erilainen henkisesti, tuntuu että ajattelen paljon enemmän sydämmellä kuin aivoilla. Kuulostaa varmaan oudolta.
Olen ateisti, mutta tuo teksti sai minut ajattelemaan myös toisenlailla. Siis en varsinaisesti alkanut ajattelemaan että tuolla jossain on Jumala tai muu armahtaja, mutta siitä että ns. kohtalo on olemassa. Asiaa on vaikea sanoilla kuvailla, mutta tuntuu että kaikella on merkityksensä. Periaattessa juuri sille minkä sanoit tekstissäsi:
"Olkoon nyt vaikka niin, että sen oravan tarkoitus oli osua sun kohdalle. Jos tuota tapahtumaa ei olisi, et olisi nyt sellainen kuin olet, eli asioihin erilailla suhtautuva hyvä ihmisen alku. Kuvittele vaikka, että se orava oli sun henkilökohtainen enkeli ja se kulkee koko sun elämän ajan sun kanssa ja varjelee sua tekemästä kenellekään mitään pahaa. Se saattaa myös rohkaista sua joskus puolustamaan jotakuta apua tarvitsevaa ja pelastamaan jopa jonkun hengen."
Tämä kirjoittamasi teksti on monella tapaa kannustava. Monissa paikoissa huomaa että ihmiset sanoo jotain vain sen takia että saisi toisen ihmisen mielen paremmaksi, tässä sinun kirjoittamassasi tekstissä on hyvin selkeä ydin, joka avautui varsin hyvin minulle.
Kun ahdingossa aloin miettimään muutakin kun sitä oravaa, tajusin myös että olin vasta nyt huomannut että kuinka paljon vääryyttä tässä maailmassa on. En tarkoita itseäni, vaan esimerkiksi niitä ihmisiä jotka siinä videossa nylkivät eläimiä hengiltä, tai kun hailta leikataan evät jotain hainevä pillereitä varten ja heitetään takaisin veteen. Tätäkin tehdään vain ja ainostaan rahan takia. Kuinka kiero ihminen voi oikeasti olla? Ymmärrän kyllä teurastuksen, se tapahtuu kivuttomasti (eläimelle) ja liha on osa ihmisen jokapäiväistä ruokaa.
Mutta joo, kiitos Sinulle, tekstisi oli piristävä ja kannustava. En odottanut että saisin lohdutusta sekä järkevää puhetta, mutta kyllä minulle kelpaa kummatkin! :)
Kiitos todella paljon!..kyllä sinänsä kuulostaa tutulta. Itselläni on ahdistushäiriö, johon ovat liittyneet noin puolen vuoden verran syyllistävät ahdistavat olotilat. Voin kehittää sellaisen lähes mistä vaan. Esim. autolla ajamisesta, syömisestä, myöskin eläimen taposta. Ilmeisesti ahdistushäiriö voi ilmetä myös tällaisena omantunnon kautta pursuavana ahdistuksena. Ja voin kyllä kokemuksella sanoa ettei todellakaan kivaa sellainen ole. Mutta onnea sinulle jatkossa, ja sen voin sanoa ettet varmasti ole paha ihminen. Nimittäin paha ihminen ei kadu tekemisiään.
- #ruuh
Heippa!
Et varmasti voi olla kauhea ihminen koska ihminen, joka reagoi noin fkisusti ja syvällisesti elämän vaikeisiin(kin) asioihin on varmasti tasapainoinen ja upea persoona!:) Tekstisi oli todella koskettava lukea ja olen samaa mieltä kuin toisetkin, että luultavimmin nyt vain on aika jolloin olet kasvamassa aikuiseksi ja muutut sen myötä. On hyvä, että pystyy tuntemaan voimakkaita tunnetiloja koska elämä itsessäänkin sitä on. Ei ole tarkoitus tietnkään sanoa, että aina pitäisi olla jotenkin tuntemassa asiat ääripäittäin koska useimmiten kuljetaan sitä "kultaista keskkitietä" mutta niin hyvä tai huono kuin asia onkin, ne ääripäät kuitenkin huomtauttavat meille että elämme ja tunnemme.
En itsekään usko jumalaan, olen liiaksi tieteeseen uskova ihminen mutta kuten sanoit, kohtalo onkin eri asia. Se orava oli sinun kohtalosi ja ehkäpä tietynlainen käänne elämässäsi. Olet vielä nuori ja kasvamassa mukaan tähän aikuisten maailmaan mutta tunteet ovat asia joka ei kasva yhtä vauhdilla kuin kasvamme fyysisesti. Jokainen meistä käy elämässään läpi asioita jotka ovat meille käännekohtia ja jotka meitä muokkaavat. Älä sure tai murehdi asiaa liikaa, se on ollut ja mennyt mutta sinä et. Sinä muutut vuosien, toisten ihmisten ja kokemusten ansiosta, kasvat ja vahvistut. Ei ihmisen elämä ole niin yksioikoista kuin sen haluaisi ja toivoisi olevan, mutta se mikä ei tapa, vahvistaa :)
Ole onnellinen, nauti nuoruudestasi ja tosiaan, älä murehdi liikoja. Kaikki päivät eivät ole aurinkoisia mutta jos yhtään helpottaa, suurin osa niistä on ja ainakin puoliksi :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "1245211Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella303688No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452460Jätä minut rauhaan
En pidä sinusta. Lopeta seuraaminen. Älä tulkitse keskustelutaitoa tai ystävällisyyttä miksikään sellaiseksi mitä ne eiv241594- 501588
- 411560
- 231481
Eipä tunnu se "pedofilia" huuto kiinnostavan
Lähinnä se sekohäirikkö ressukka joutuu itse vastaileen itselleen, mitään näkyvyyttä ei saa, palstalla ylipäätään on hyv311411- 141312
- 291293