Niin, siinä kysymys tulikin otsikossa! Tarkoitan siis tarkennettuna että ensimmäisen kerran kihloihin mennessänne, minkä ikäisiä olitte, lähinnä kiinnostaisi tietää kuinka nuoret ovat kihloihin menneet, ja miten olette sen tehneet käytännössä, pitäneet ihan juhlat vai vain keskenänne sopineet matalaa profiilia pidellen ja sormukset tietty ostaneet?
Ja sitten vielä sen, että kuinka kauan seurustelitte ennen kuin menitte kihloihin?
Olemme siis seurustelleet n. 1 ja ½ vuotta, poikaystävä on 20v. (-86), ja minä siis 18v., (-88), tammikuun lopulla 19v. Rakastamme todella toisiamme, nuoria olemme mutta tunteet ovat sen verran vahvat että kyllä olen varma että haluan mennä tulevaisuudessa naimisiin poikaystäväni kanssa, ja niin on myöskin hän, siksi hän tuossa jokunen aika sitten ehdottikin, että menisimme kihloihin. Emme edes asu vielä yhdessä, mutta sitä on suunniteltu.
Olemmeko me mielestänne "nuoria" kihloihin meneviä, vaiko ihan "normaali" ikä on jo 18v. mennä kihloihin?
En kysele oikeastaan siksi että epäröisin niin paljon, olen luonteeltani vain sellainen, että haluan selvittää kaiken kaikesta, ennen kuin teen mitään, heh.
Toisaalta tunnen itseni vielä ihan kakaraksi (poikaystävä kyllä ihan samalla henkisellä tasolla kuin minäkin tosin), ja siksi kuulostaa ihan hassulta edes ajatus siitä että kertoisin vaikkapa vanhemmille kihloihin menosta, mutta toisaalta haluan mielettömästi itsenäistyä, alkaa elämään omaa elämää, nimenomaan poikaystäväni siihen mukaanlukien, ja olenhan minä jo täysi-ikäinen. Kihloihin meno kuulostaa ihanalta ajatukselta, olisi ihanaa jotenkin tuollatavoin "vakavoittaa" suhdettamme.
Vastailkaas!
Minkäikäisinä menitte kihloihin?
30
4238
Vastaukset
- kihloihin?
no joo... oli pakko vaan huomauttaa...
En ole itse kihloissa, mutta jotenkin särähti ilkeästi korvaan tuo Äensimmäisen kerranÄ. Ehkäpä vaan olen toivoton romantikko... - oletkin
kakara joka ei edes uskalla kertoa vanhemmilleen menneensä kihloihin. se kertookin jo kaiken olennaisen
jos vaikka ensin itsenäistyisit etkä siirtyisi äidin ja isin kainalosta suoraan poikaystävän kainaloon/tossun alle. - n21.
ette ole liian nuoria. saahan sitä mennä kihloihin vaikka 16-vuotiaana. olettehan olleet jo aika pitkään yhdessäkin. kannattaa ehkä kuitenkin odottaa siihen asti kunnes olette asuneet jonkin aikaa yhdessä. siitä näkee vasta kunnolla millainen toinen on.
minulla oli sama tilanne kuin sinulla pari vuotta sitten. olin itse 18v ja poikaystävä 19v kun aloimme seurustelemaan. yhteen muutimme 1,5v päästä. nyt ollaan oltu yhdessä 3,5v. emme ole vielä kihloissa, mutta asiasta on puhuttu ja odotan kosintaa. minä olen sitä mieltä että kun minua kositaan, niin silloin päätetään myös hääpäivä. ei sen tarvitse olla viikon päästä. kunhan on se päivä, ettei mene sinne 10 vuoden päähän. ja kun on raha-asiat kunnossa.. Olin 17 vuotta ja mieheni 20-vuotta, kun menimme kihloihin.Ei pidetty juhlia.Toiset huomasivat jos huomasivat ja huomasivathan ne.Kuultiin ympäri kyliä siitä miten yhteiselo ei tule kestämään.Yhdessä oltiin oltu tuolloin vain 7 kuukautta.sormukset maksoivat markka-aikoina 500mk.Nyt olemme olleet jo 11v. naimisissa.En kuitenkaan kannata sitoutumista noin nuorena.Tulee monta vastoinkäymistä ennenkuin on oma itsenäinen ihminen.Itsenäistyminen yhdessä kun on aika kivikkoinen tie ja se todella on TAHDON asia.Jos sitä tahtoa riittää suosittelen.
- nuoria
Nooh jos rehellisen vastauksen haluat niin... Tuntuu kuitenkin, että kyse olisi epäröinnistä, että oletteko sittenkin liian nuoria jne. ja jos saisitte vastauksia, että muutkin on menneet nuorina kihloihin ja ehkä suhde on kestänytkin niin olisi varmempi olo? Mun mielestä silloin ei ole valmis kihloihin, jos pitää kysyä muilta olenko valmis tai liian nuori.
"Kihloihin meno kuulostaa ihanalta ajatukselta, olisi ihanaa jotenkin tuollatavoin "vakavoittaa" suhdettamme."
Niin yleensä suhde on vakava, jos ollaan sovittu naimisiin menosta. Sitähän se kihlaus on. Jos ette olisi sopineet (tai ilmeisesti ette vielä sopineet kun ette ole vielä kihloissa, mutta ilmeisesti sovitte?) vaan vaihtaneet vain sormuksia niin sitten ette varmaan olisi liian nuoria. Mielestäni esim. 11-vuotiaatkin voi vaihtaa sormuksia. Riippuu miksi. Kysymys kuuluisi oikeastaan, että oletteko liian nuoria naimisiin? Mielestäni sen lupaaminen kannattaa vasta sitten kun on valmis menemään vaikka heti naimisiin.
Mutta tämä on vain mun mielipiteeni.
Ja vastaus kysymykseen ensimmäisen kerran ja toivon mukaan viimeisen (haluan mennä vain kerran kihloihin ja naimisiin) menin 26 -vuotiaana. (mies kosi) Ja yhdessä asuimme (en menisi kihloihin enkä naimisiin, jos ei olla ensiksi asuttu yhdessä) sitä ennen kolme vuotta. Sormuksia emme ostaneet. Vihkisormukset haluamme kuitenkin.
Mun sisko meni kihloihin 19 -vuotiaana ja sai lapsen 23 -vuotiaana. Mun mielestä hän oli kyllä ihan valmis näihin asioihin. Minä en olisi ollut. Ihmiset on niin erilaisia. Suuri osa kyllä 19-20 vuotiaista on vielä aika "kakaroita". Mutta toisaalta meneehän niitä 15-16 vuotiaitakin kihloihin... Tai ainakin sitä siksi kutsuvat.- ...
En siis ole kihloissa, enkä vielä ole menossakaan, vaikka olen myöskin seurustellut poikakaverini kanssa 1,5v. Olemme molemmat 20.
Me olemme molemmat sitä mieltä, ettei meillä ole siihen mitään kiirettä, sitten joskus kun olemme ensin asuneet yhdessä ja nähneet miten se sujuu.
Olen samaa mieltä että olette vielä nuoria (olen itsekin), ei se välttämättä tarkoita että olette liian nuoria kihloihin. Mutta miksi kiirehtiä, eihän sen pitäisi muuttaa suhdettanne vakavammaksi. Eihän se loppujen lopuksi ole kuin sormus, voittehan te silti olla sitä mieltä että haluatte elää loppuelämänne yhdessä, vaikkette kihloissa olekkaan.
Onnea kuitenkin teille, mitä sitten päätittekin! - näin on
... kirjoitti:
En siis ole kihloissa, enkä vielä ole menossakaan, vaikka olen myöskin seurustellut poikakaverini kanssa 1,5v. Olemme molemmat 20.
Me olemme molemmat sitä mieltä, ettei meillä ole siihen mitään kiirettä, sitten joskus kun olemme ensin asuneet yhdessä ja nähneet miten se sujuu.
Olen samaa mieltä että olette vielä nuoria (olen itsekin), ei se välttämättä tarkoita että olette liian nuoria kihloihin. Mutta miksi kiirehtiä, eihän sen pitäisi muuttaa suhdettanne vakavammaksi. Eihän se loppujen lopuksi ole kuin sormus, voittehan te silti olla sitä mieltä että haluatte elää loppuelämänne yhdessä, vaikkette kihloissa olekkaan.
Onnea kuitenkin teille, mitä sitten päätittekin!Totta ei se mitään muuta, jos suhde ei ole vakava tai ei halua mennä toisen kanssa naimisiin niin ei pelkkä sormuksen laittaminen sormeen muuta sitä. Jos se sormus sen tekisi, voisi mennä kenen kanssa vaan kihloihin. Ja jos on todella vakavissaan niin sitä on vaikka ei olisi sormusta.
- maikkuli83
Minä menin kihloihin 22-vuotiaana ja hyvinkin olisin voinut kuvitella että olisin mennyt jo 18-vuotiaana kihloihin. Tällä hetkellä olen sen 23 vuotta ja naimisiin menoa odottelen.
- ::::
Menin kihloihin 16-vuotiaana. Siitä on nyt aikaa 9 vuotta ja häät on ensi kesänä.
- naenen27v
kun menin tässä reilu kuukausi sitten kihloihin ensimmäisen kerran 27vuotiaana!!! mies on 31v.
kerettiin virallisesti olla yhdessä kolmisen kuukautta ku ostettiin sormukset. tunnettu on tosin reilu vuosi. juhlia ei pidetty muuten ku yhdessä korkattiin kuohuviini ja vietettiin rauhallinen ilta. kenellekään ei kerrottu, annettiin vanhempien ja ystävien itse huomata. ja ihmeen hyvin porukka huomasikin sormukset.
yhtään ei kaduta ja voidaan sanoa että ollaan toisillemme ne oikeat! - jaabbb
Naimisiinmeno on iso päätös. Jos epäilet, että saattaisit olla vielä liian nuori sitoutumaan koko loppuelämäksesi, et ole vielä valmis menemään kihloihinkaan. Ajatukset, elämäntilanteet, tunteet, halut ja toiveet muuttuvat vielä paljon. Opiskelut tai työt voivat heittää toiselle puolelle maata tai maailmaa. Niistäkin pitäisi sitten olla valmis tinkimään, kuten omista uratoiveistakin. Miksi sitten mennä kihloihin, kun ette ole sen suuremmassa vaarassa menettää toisianne, vaikkette vielä kihloihin menisikään? Kihlaus pitäisi nähdä rajoitteena, eikä mahdollisuutena, sillä se ei tarjoa oikeastaan mitään, pelkästään rajoittaa. Jos siis sitoudut luopumaan opiskelu- tai uramahdollisuuksistasi eri paikoissa ja vaikkapa ulkomailla jo nyt, ja ajaudutte kuitenkin eroon, voit olla loppuelämäsi aika katkera päätöksestäsi.
- jaabbb
Sitten on se ongelma esim. Kelan kanssa, sillä poikaystäväsi tulot voivat vähentää saamiasi tukia, jos katsotaan, että olette avoliitossa. Eli jos jonkin aikaa asutte samassa taloudessa (kihloissa) ja muutat siitä pois toiselle paikkakunnalle vaikkapa opiskelemaan (ollen kuitenkin edelleen kihloissa), voi olla ettei sinulle myönnetä esim. asumistukea tai opintotukea, sillä miehen tulot vaikuttavat niihin. Miehesi siis tulisi maksaa opiskelusi ja asumisesi. Jos hän ei jostain syystä haluaisi tai "pystyisi" niin tekemään (säästäisi mieluummin asuntoon tai autoon tms.), olisit hieman vaikeassa tilanteessa.
- ...
jaabbb kirjoitti:
Sitten on se ongelma esim. Kelan kanssa, sillä poikaystäväsi tulot voivat vähentää saamiasi tukia, jos katsotaan, että olette avoliitossa. Eli jos jonkin aikaa asutte samassa taloudessa (kihloissa) ja muutat siitä pois toiselle paikkakunnalle vaikkapa opiskelemaan (ollen kuitenkin edelleen kihloissa), voi olla ettei sinulle myönnetä esim. asumistukea tai opintotukea, sillä miehen tulot vaikuttavat niihin. Miehesi siis tulisi maksaa opiskelusi ja asumisesi. Jos hän ei jostain syystä haluaisi tai "pystyisi" niin tekemään (säästäisi mieluummin asuntoon tai autoon tms.), olisit hieman vaikeassa tilanteessa.
"jaabbb"n viesti kelan tuista liittyen avoliitoon ja kihlaukseen ei pidä paikkaansa. Puolison tulot vaikuttavat toisen avopuolison tuensaantiin vain ja ainoastaan yhdessä asuttaessa (yhdessä asuvat eri sukupuolten edustajat = avoliitto). Erilleen muutettaessa kelalle ilmoitetaan asumisolosuhteiden muutoksesta, eivätkä (entisen)avopuolison tulot vaikuta enää tukiin mahdollisesta kihlauksesta huolimatta. Kela ei kihlojen perään kysele eikä niitä kaipaile =)(esim. lomakkeissaan)
- En kerro nimeäni
Noin nuorena ei ole kovin kannattavaa mennä kihloihin - naimisiin menosta nyt puhumattakaan. Molemmilla ehtii mieli vielä muuttua moneen kertaan, tulee ihan uusia ajatuksia sen suhteen mitä lopun elämäänsä haluaa tehdä. Kannattaa keskittyä ihan suhteeseen sellaisena kuin se on, ei kahden rakastavan ihmisen välillä tarvitse olla tuollaista muodollista sidettä jotta voisi olla onnellinen. Voihan sitä toki kihloihin mennä vaikka 15-vuotiaana, mutta nämä ovat sitten usein näitä yksilöitä jotka ehtivät olla kihloissa useaan kertaan - miksi edes puhutte ensimmäisestä kerrasta?
Kihloihin menemisen pitäisi olla lupaus avioliitosta, ei vain joku Kinder-munasormus joka laitetaan toisen käteen. Kyllä sitä etenkin ihmisiä jotka on olleet useamman kerran kihloissa katsotaan aika lailla ihmetellen, ei se kovin kypsää kuvaa anna. Parasta teillekin on olla ihan rauhassa, totuus kun on se että tuossa iässä te olette vielä aika nuoria ja mieli ehtii muuttua moneen kertaan. Sen suhteen mitä itse haluaa elämällään tehdä (työ, opiskelu...), missä haluaa asua, kenen kanssa olla jne. Noita asioita ei opi kuin elämällä itse oman elämänsä, eikä sitä kannata turhaan sitoa itseään tai toista muuten kuin sen oman rakkaussuhteen voimalla. - mies 19
menimme kihloihin 1997 ja nyt tulee siitä kuluneeksi 10v. edelleen yhdessä ollaan ja nykyisin myös naimisissa. Vanhempamme saivat tietää kihloista heti ja oli myös juhlat (pienet). Oli vaan päähän pisto silloin lapsena mennä kihloihin, enään en niin nopeasti menisi, onneksi kuitenkin oli kestävää!!! Ei se aina sitä ikää katso.
- Nimetön
Me menimme kihloihin minä 15v ja mieheni 18v.
Kerroimme kaikille läheisille
Mitään juhlia emme silti halunneet pitää.
Olimme olleet yhdessä n 10kk ennen kihloihin menoa.
Nyt minä 22v ja mies 25, 3 lasta ja Lokakuussa menimme naimisiin!
Eli jos itsestä tuntuu hyvältä tuo kihloihin meno ja asiasta on 100% varma niin ei muuta kun toimeen!=)
Minusta ikä ei tuossa ratkaise kun itsekkin olin vasta 15v ja päivääkään en ole katunut! - morsian07
Ensimäisen kerran meni kihloihin kun olin 19-vuotta, olimme silloin olleet yhdessä 3-vuotta. Suoraan sanottuna toi kihlaus oli yks elämäni huonoimmista ratkaisuista,suhde joka junnas jo silloin paikallaa ja sitä sitten yritettiin muka parantaa kihloilla (oli jopa hääpäivääkin mietitty), juhlia ei pidetty. Muutama vuos jaksettiin toisiamme katsella, onneks lopulta exä uskaltautu aloittamaan keskustelun, jonka seurauksena erosimme ystävinä. Liian nuorina yritettiin elää kuin vanhat avioparit, olimme toisillemme ensimäiset "vakavat" seurustelukumppanit ja tuon keskustelun aikana huomasimme että kumpikin tavallaan katuu sitä että niinkin pitkään yritettiin pitää kulissit kasassa...eron jälkeen minulla oli h..tin vapautunut olo.
Nykyinen sulhoni kun kosi minua, niin tiesin varmaksi että tämän kanssa haluan olla loppuelämäni. Häät ensi kesänä :) tällä toisella kertaa olin 26-vuotta ja elänyt sinkkuelmäni yms
Silti vieläkin kadun tuota ensimäistä kihlausta, olisi ollut ihanaa kun tämä olisi ollut kummallekin ensimäinen kerta kihloissa :( - annu01
mä olen mennyt kihloihin 5kertaa: ensimmäisen kerran 21-vuotiaana, sitten 32-v, 38-v, 40-v ja nyt 44-vuotiaana viimeisen kerran! (3 kertaa olin aviossa).
- hieno homma
"viimeisen kerran," toistaiseksi... Tuollaiset hommat aiheuttavat juuri kihlautumisen kokeman inflaation. Oletko kihlautunut tai mennyt naimisiin kaikkien poikaystäviesi kanssa? Jonkin ajan kuluttua kihlaus ei enää tarkoita muuta kuin treffejä.
- tulevaa ei pysty tietämään
hieno homma kirjoitti:
"viimeisen kerran," toistaiseksi... Tuollaiset hommat aiheuttavat juuri kihlautumisen kokeman inflaation. Oletko kihlautunut tai mennyt naimisiin kaikkien poikaystäviesi kanssa? Jonkin ajan kuluttua kihlaus ei enää tarkoita muuta kuin treffejä.
Mentiin kihoihin (ei kosintaa) poikaystäväni kanssa ollassani 19v, oltiin oltu yhdessä 4vuotta. vuoden kesti, sitten alkoi elämätön hippavaihe tulla miehelle päälle-erottiin. Rakkautta oli, jopa niin että kun kerroin halustani erota niin tiesin samalla itkeväni ja olevani onneton. Kun oltiin yhdessä 15v-20V välinen aika niin jäi se sinkku-baarimeinkin silloin 18vuotiaana väliin ja sitä taisi mies käydä ottamaan takaisin rajumman päälle. Onnettoma sitä oli vaikka rakastikin toista rajusti, ei kivaa kun toinen tekee yhtä ja toista joka satuttaa omaa mieltään ja näytti väkivaltaista puolta itseestään myös. Tällainen rakkaus oli henkisesti aika raskasta, joten mielummin sitä on yksin ja katsoo mitä muuta elämällä on tarjota.
Olin 22v. kun silloinen poikaystäni kosi kihlasormuksen kera, häitä tansittiin siitä vuoden päästä. Toista hääpäivää ei vielä ehtinyt tulla kun hän jäi kiinni toisesta naisesta. Sinnikäänä ja sinisilmäisenä annoin anteeksi; kun sama kuvio toistui parikertaa (yht.kolme naista joista tulin tietoiseksi, yksi näistä raskaana) niin hain eron. Yhteinen elo ei kestänyt kokonaisuudessaan edes kolmea vuotta.
(häntäheikki-mies viettää edellen kaksois/kolmoiselmää nykyisen kumppaninsa kustannuksella, ei pääse koira siis karvoistaan)
Edelliselle kirjoittajalle; uskon että jokainen naimisiin menijä toivoo ja uskoo menevänsä liittoon joka kestää ikuisesti. Ainakin jokainen aikuinen ihminen. Mielestäni kaikkea ei tarvi sen rakkuadenkaan kestää, vaikka pappi olisi sanonut aamet tai kihlasormus sormessa kiiltelisi niin suhteeseen ei kannata jäädä jos se on esim. muuttunut väkivaltaiseksi tai toinen ei osaa olla uskollinen.
Mitä nuorena kihlautumiseen tulee, niin toiset teiniparit ovat eläneet kymmeniä vuosia yhdessä. Toisille käy niin, että jossakin vaiheessa elämätön party-vaihe tulee päälle ja rusentaa kuviot.
En tosiaan suosittele kihlausta tai naimisiinmenoa vuoden/kahden seurustelun perusteella minkään ikäisille ihmisille. Parempi olla (ja asua myös) yhdessä pidemmän aikaa, jotta todella paljastuu millaista elämä toisen kanssa on.
Kaikkea voi käydä, ei kukaan näe tulevaan...ja jokaisella on oikeus onneen! Ja jokainen kihlapari takuulla uskoo että ovat ikuisesti yhdessä. eihän pareja ja perheitä ikinä muodostuisi jos kaikki pelkäisivät "ettei tästä mitään tule, eikä tämä tule kestämään".
Onnea vaan kaikille rakastuneille, kihlautuineille ja vihkipareille =)
- menin
kihloihin 16-vuotiaana, sitä tekoa kadun, oli niin äkkinäinen päätös..
Toisen kerran kihloihin 24 vuotiaana, johti avioliittoon..
..mutta niinkuin vanha sanonta kuuluu, ``kännissä ja kihloissa on kiva olla´´
Onnea kaikille kihlatuille ja kahlituille elämän matkallaan :) - alkup.
Kiitos kommenteista.
Naurattaa nämä "sähän oot ihan pentu!" -kommentit, aloitusviestissänihän nimenomaan ilmaisin sen, että tunnen itse itseni liian nuoreksi kihlautumiseen, vaikka siis toisaalta tahdon kihloihin.
Kaikesta huolimatta olen päättänyt odottaa, haluan tosiaan ensin asua yhdessä kultani kanssa ennenkuin kihloihin menen, tätä mieltä nyt olen.- kiirehtiä
Kannattaa odottaa. Uskoisin, että kihlaus tuntuu hienommalta, kun ei ole ollut useita kertoja kihloissa. Jos hätiköi voi käydä niinkin... Meillä mies on ollut yhden kerran aiemmin kihloissa, itse en ole aiemmin ollut.
- naikkonen vain
Itse menin kihloihin 17 vuotiaana, ja naimisiin menimme oltuamme neljä vuotta kihloissa.
Mielestäni ette ole liian nuoria, mutta hieman haiskahti se, ettet puhunut ollenkaan siitä, aiotteko mennä naimisiin. Eipä se minua kosketa vaikka ette menisikään naimisiin, mutta en lähtisi sitä kutsumaan silloin kihlaukseksi. Itselläni (ja tietysti miehellä) olikin alusta asti tarkoitus mennä naimisiin. Se meni niin "pitkään" sen tähden, että halusimme hieman säästää juhlaan rahaa.- nyt rva
kun kihlauduin olin 18.eihän se kestänyt.
Toisella kertaa taisin olla 23.
Sitte kolmannen kanssa naimisiin,ikää oli 28
- fiona74
Menimme kihloihin vuonna -98, jolloin itse olin 24 ja mies 21. Kihlaus purkautui tänä vuonna :(
- Nimetön
Ei pahalla, mutta ei välttämättä kannata ihan vielä kihlautua.. Liian nuoria ootte sorry.. Niin moni noin nuorena kihlautunut on eronnut. Mut eihän se tietysti ole suhteessa muuta kuin yksi rengas ja se on helppo ottaa poiskin. Jos siltä nyt oikeesti tuntuu niin siitä vaan mut odottakaa häitä edes vähän vanhemmiksi... Kyllä sitä voi itsenäistyä ilman rengastakin pojan kanssa yhdessä!
- 20v tyttö
mentiin poikaystäväni/avomieheni kanssa kihloihin 1v 4kk seurustelun jälkeen, yhdessä asuttu tästä ajasta 3kk . minä 20 v ja kihlattuni 23 v eikä kaduta pätkääkään...=)
- ____
Jos on uskossa, eikä sen takia voi elää "normaalissa" suhteessa menemättä naimisiin, niin harvemmin sitä tulee seurusteltua vuosia ennen kihloihin menoa... Itse olin seurustellut 3 vuotta ennenkuin tulin uskoon, ja minun oli siis tavallaan pakko mennä naimisiin, sillä en halunnut erota poikaystävästäni. Mutta en ole katunut päätöstä, kyllä me muutenkin olisimme olleet koko loppu elämämme yhdessä, joten väliäkö tuolla jos menee naimisiin... Häitä ei kyllä pidetty, koska vihaan kaikenlaisia juhlia :/
- ____
Tosiaan unohdin vastata kysymykseesi, että mielestäni 18-vuotta ei ole liian nuori menemään kihloihin. Vielä muutama ykmmene vuotta sittenhän oli lähes oudompaa, jos 18-vuotias _ei_ ollut kihloissa :) Olet aikuinen ja poikaystäväsi myös, joten mikä estäisi menemästä kihloihin? Eikä kihloihin mennessä edes tarvitse olla täysi-ikäinen, joten siitä vain. Mutta muistakaa, että kihloihin meno on lupaus avioliitosta!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vasemmistohallitus palauttaa hintasääntelyn, esim. bensalitra vain 1e.
Tuleva vasemmistolaisista koostuva hallitus ottaa käyttöön vanhat hyvät keinot pitää hinnat kurissa. Tähän tarkoitukse754537Vasemmistolainen valehteli jälleen - Purra tai persut eivät luvanneet "euron bensaa"
Väite "euron bensasta" on ensisijaisesti poliittisten vastustajien käyttämä puhdas vale. Persut kyllä kampanjoivat näky1053769Arman Alizadin viesti puna-aktivisteille: "Pitäkää lärvinne nytkin kiinni"
Arman Alizad kritisoi vasemmiston kaksinaismoralismia. Iranissa syntynyt suosikkijuontaja Arman Alizad pakeni perheensä1423473Minja Koskela nostanut vasemmistoliiton kannatuksen ennätykseen
Koskela valittiin puolueen johtoon lokakuussa 2024, ja silloin Ylen kysely antoi puolueelle 9,3 prosentin kannatuksen.371970Antti johtaa Petteriä jo 7,1 prosenttiyksiköllä
Tällä menolla sdp menee kokoomuksesta kierroksella ohi jo tällä vaalikaudella. https://yle.fi/a/74-20213575691921Mitä on tullut
Entisen abcn rakennuksen tilalle se oli tyhjillään monta vuotta siellä oli jo nyt valot onko huoltoasema? 5:30.891229- 1181035
Palosta selvinnyt 18 vuotias munira tarvitsi tulkin kun puhui Iltalehdelle
Suomessa asuva 18 vuotias tarvii tulkin !!! Tää Suomea puhumaton on palossa kuolleen naisen veli ja asui perheen kanssa.129950- 55925
Mikä homma?
https://share.google/NvruSS4P4EzjTWPov Poliisilla oli keskiviikkona 4. maaliskuuta yksityisasunnossa Saarijärvellä tehtä25837