No, alkakaas kertoa mielipiteenne kumpi on parempi tai järkevämpi vaihtoehto?? Molemmista ois hyvä tietää hyvät ja huonot puolet. Itse suunnittelen harkkotalon tekoa koska olin mukana rakentamassa sellaista jokin aika sitten. Kokemuksen jälkeen en keksi puutalosta yhtään parempaa asiaa. Paljonko esim. seinäneliölle tulee hintaeroa valmiina?? Puu lahoaa vaan harkko ei. Puuseinät natisee, harkkoseinät ei. Puu palaa, harkko ei. Mitä vielä??
Harkkotalo on muuten todella nopea tahdä vaikka tällä palstalla muuta väitetäänkin. Ainakin jos osaa... Omistan tällähetkellä 10vuotta vanhan puutalon ja harkkotalon halu vaan kasvaa.
Harkkotalo on muuten todella nopea tahdä vaikka tällä palstalla muuta väitetäänkin. Ainakin jos osaa... Omistan tällähetkellä 10vuotta vanhan puutalon ja harkkotalon halu vaan kasvaa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ulkoseinän rappaus maksaa saman verran, tai jopa enemmän kuin kivitalon runko.
Itse olen harkinnut seuraavaa taloa niin että siinä olisi valuharkkoseinät ja puuverhoilu.
"Ulkoseinän rappaus maksaa saman verran, tai jopa enemmän kuin kivitalon runko."
Jos jostain niin halvan rungon saatte, ottakaa nopeasti.
rappaus maksoi 15 000 e kun taas runko aika paljon enemmän
toi rappaus...tiilen saa seinäksi tehtynä huomaattavasti halvemmalla.....
Rappareiden laskut kolmikerros rappaukselle ovat olleet kaikkine kuluineen jopa noin 70€ neliö. Jos neliölle menee 8,3 harkkoa, niin yhden harkon ulkopuolen rappaus maksaa silloin 8,4€.
Paljonko teillä on maksanut rappaus neliölle ja paljonko on harkon kappalehinta?
Itse maksoin kellarin harkoista (noin 2000kpl) muutama vuosi sitten vajaan 60.000mk (10.000€). Rappaus maksoi 4000€ ja harkoista puolet oli maan alla ja jäi siis rappaamatta.
minun silmääni se ei miellytä
tuppukylässä(kerava)kun EI saannut kaavasta johtuen olla rapattu julkisivu...
Mitäs maksoi tiilet ja muuraus (erikseen)?
Olen vähän odotellut että joku keksii rappausmarkkinat ja tuo tarjolle jonku pinnoituslevyn, joka asennettaisiin seinään. Rappareiden laskut alkaa olla sitä luokkaa että joku elementtiratkaisu lyö kohta itsensä läpi.
oli eli tiilet 3250€ ja laastit 1050€ rahteineen.
Ylitykset,tiilisiteet ja muut hilpetööri ehkä 500€.
Muurarille meni n.3000€(töissä n.4 viikkoa)Itse olin apumiehenä...
Telinevuokrasta ei löytyny tähä hätiin kuittia
Tarvikkeet ostettu 2001...muurattu 2003...
lämpöarvo vaikkapa kiukaassa tai takassa, harkosta ei saa tikkuja sormiin, mutta voi käydä kipeästi, kun siihen otsan kolauttaa. Puu vastaisi kolautukseen hyvällä saundilla, mutta kivi olisi tylysti hiljaa. Ota tästä sitten selvää.
Runkorakenteiden vertailu on hankalaa, tuskimpa puu- ja harkkorakennetta voi suoraan vertailla ja sanoa suoralta kädeltä kumpi on parempi. Listaan alle molempien rakenteiden hyviä puolia:
Runko harkosta
Yleensä yksinkertainen rakenne monimutkaisissakin rakenneratkaisuissa
Osittain parempi lämpöteknisesti (lämpötilavaihtelut, jne.)
Hyvä paloturvallisuus, etenkin jos täyskivitalo kivisine yläpohjineen
Luotettava rakenne kosteusteknisesti
Vahvat rakenteet
Hyvä äänieristys
Harva ulkopintojen huoltoväli
Suomessa rakenne mielletään ylemmän segmentin tuotteeksi
Jne.
Runko puusta
Markkinoilla laaja tarjonta toimittajista (Hintakilpailu toimii, joten kustannustaso siedettävä)
Saatavilla pitkälle jalostettuja rakennusratkaisuja
Helppo työstää
Tekniikan asentaminen helppoa (Mm. sähkötyöt)
Ulko- ja sisäpintojen tekeminen tehokasta ja huokeampaa
Muunneltavuus
Selvitään kevyemmillä perustusratkaisuilla
jne.
9.5 Ilmatiiviys
Puurunkoisten pientalojen (100 kpl) n50-lukujen keskiarvo oli 3,9 1/h ja keskihajonta 1,8 1/h.
Kohteiden ilmavuotoluvut 50 Pa paine-erolla vaihtelevat 0,5…8,9 1/h. Mitatun
ilmavirtauksen suhde rakennuksen vaipan alaan 50 Pa paineessa oli keskimäärin 1,1 l/sm2.
Tulosten tarkasteluun on otettu kaikki mitatut puurunkoiset pientalot. Kahden hirsitalon n50-
lukujen keskiarvo on 5,3 1/h.
Tässä tutkimuksessa Suomen rakentamismääräyksessä suositellun ilmavuotoluvun 1,0 1/h
alitti 5 % puurunkoisista pientaloista. Ruotsissa kansalliseen rakennusnormin asuntojen
ilmatiiviysvaatimuksen 0,8 l/sm2 alitti 38 % nyt mitatuista puurunkoisista taloista.
Kanadalaisen vapaaehtoiseen kansalliseen R-2000 –standardiin perustuvan R-2000 -
sertifikaatin ilmatiiviysvaatimuksen 1,5 1/h alitti 10 % mitatuista kohteista.
Tässä työssä tutkittiin eri tekijöiden vaikutusta ilmatiiviyteen. Uudemmat rakennukset
osoittautuivat hieman vanhempia tiiviimmiksi, joskin ero näiden välillä ei ollut merkittävä.
Elementtirakenteiset talot olivat paikalla rakennettuja tiiviimpiä. Koekohteissa, joissa
eristemateriaalina ja ilmansulkuna sekä seinässä että yläpohjassa oli käytetty samoja
materiaaleja, polyuretaanieristeiset talot osoittautuivat tiiviimmiksi. Mineraalivillaeristeiset ja
muovihöyrynsululliset talot olivat hieman puukuitueristeisiä ja paperi-ilmansulullisia taloja
tiiviimpiä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Saadut tulokset antavat hyvän kuvan suomalaisten puurunkoisten pientalojen ilmatiiviydestä.
Tulosten hajonta saman kaltaisilla taloilla alleviivaa rakennustyön tärkeyttä hyvän
ilmatiiviyden saavuttamisessa. Kun halutaan tehdä ilmatiivis talo, ja kiinnitetään siihen
huomiota niin rakennedetaljien suunnittelussa kuin itse työn suorituksessa, saadaan aikaan
hyvä lopputulos. Tällöin ei niinkään ole väliä, mitä rakennusmateriaalia käytetään tai millä
rakennustavalla talo tehdään.
http://www.tut.fi/units/rka/rtek/tutkimus/rakennusfysiikka/raportit/Raportti131.pdf
Kuvittelin että enemmän kuin 5% nykypuutaloista pääsisi ilmatiiveyden 1 alle, muutta eipä ei.
Ilmatiiveyden n50 luvun keskiarvo on 3.9 eli se on kuitenkin reilusti parempi puutaloilla kuin mitä esim www.jamera.fi väittää puutaloista
Jäi muutama leca harkko sateeseen ja hyvin imi veden.Miksikäs muuten harkko perustukset pitää aina suojata huovalla?
Se siitä harkkojen veden kestävyydestä. Vain legendaa.
Oletko koskaan jättänyt puisen runkotolpan pätkää ulos sateeseen? Mitenhän sille kävisi?
Ei se Lecaharkko mene miksikään vaikka se kastuu.
Eli se kestää täydellisesti vettä.
Se huopa laitetaan puuosien suojaamiseksi.
Eli jos huopaa ei ole kulkee vesi kapilaarisesti harkossa. Ja koska kivitalossakin on puuta, puuosat pilaantuisivat ilman sitä huopaa.
Oli materiaali mikä hyvänsä niin homepommi siitä tulee. Kas kun se kastumisen syy yleensä on sellainen että jos kerran kastuu niin kastuu uudestaankin. Puun lahoaminen, lecan veden imeminen tai betonin imemättömyys on siinä vaiheessa murheista pienin.