Tiili villaa parempi eriste?

Piti oikein katsoa uudesta rakennusmääräuyksestä C4.

Villan lämmönjohtavuus on noin 0.06W/(m*K) ja poltetulla reikätilellä muuratussa seinässä se on 0.6 Eli sinun 240mm villaseinän eristävyys saavutetaan "vaatimattomalla" 2.4 metrin paksuisella umpitiiliseinällä! Siinä Panu on kyllä oikeassa että tuollaisen seinän massiivisuus pitäisi jotenkin huomioida... ainakin perustuksissa.

Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä että massiivisuus on lämmitysasioissa mielummin huono, kuin hyvä asia. Massa tuo hitautta ja hitaus epätarkkuutta.

muistaakseni 50 luvulla tuotiin ruotsista suomeen elementti omakotitaloja joissa oli 100mm runko eikä mitään eristettä välissä molemmin puolin runkoa oli vain tiivis pinta jolloin rungon välissä ei ilma liikkunut, joten eristeenä oli ilmaa ja olen muutaman yön tuollaisessa majaillut eikä se ollut talvellakaan kylmä.
tähän peustuen kahden tiiviin tiili kuoren väliin jäävä ilma toiminee samoin eristeenä.

Villaeristeisissä taloissa on usein ongelmana tiiviys (tai sen puute). Tiilitalosta tulee helposti tiivis, villaeristeisissä pitää olla erityisen huolellinen suunnittelussa ja toteutuksessa. Olen itsekin asunut hutiloiden tehdyssä (ammattilaiset asialla...) villaeristeisessä talossa. Villan ja tiilen K-arvon vertailu ei suoraan anna oikeaa tietoa.

.

On jotain maallikkosanontoja, joilla saa maallikon suosion. Kuten lämpö nousee ylöspäin, kiviseinät eristävät, kun ne varaavat ja hirsitalo hengittää.

Ei noita voi järkevästi kommentoida täsmällisellä fysiikan ja tekniikan ymmärryksellä varustettu persoona.

Laskin muuten syyspuolella vanhan kivinavetan U-arvoja. Graniittista kivipaasia oli metri. Päädyin siihen, että se vastasi 35-50 mm umpipuuta. Eli ns. kevythirttä. Siis lankkua. Tosin lankusta tehty kevythirsi muuttuu ehdottomaksi lämpimäksi, kun sille on onnistuttu antamaan tuollainen nimi.

Itse tiiliasiasta voisi kyllä todeta, että 128 (?)-reikäinen kennotiili on kyllä kelvollinen seinätiili. Reikätiilillä ei tarkoiteta näitä nykyisiä tavallisia reikätiiliä. 1,5 tiilen seinä on aika tavallinen tiilikauden seinä. Vuosisadan alun rakennukset lienevät usein 1,5 tai 2 tiilen seinällä tehtyjä ja lämpötaloudellisesti siedettäviä. Lämpötalous ei tule massasta vaan U-arvosta, joka vastaa jotain nykyisiä massiivihirsirakenteita. Mutuna 0,7 tai sinne päin, kun lämpöharkolla on 0,28 ja 200 mm villalla 0,18.

Asun talossa, jossa seinärakenne
puhdas tiili|240mm villa|puhdas tiili

Tiili ei tunnu eristeeltä, vaan johteelta.
Ikkunavalmistajan mukaan yli 30mm raossa ilma
alkaa kiertämään, jolloin eristyskyky huononee.


ajaton ja huoltovapaa, 30:n vuoden jälk. ei remonntia.
yksinkertainen rakenne
ei tuulensuojalevyä, ei höyrysylkuja, ei ongelmia
ei mätäneviä osia, ei hometta
voi pestä painepesurilla (sisältäkin, kun vaimo matkoilla)

- kylmän tuntuiset ulkoseinät.
- sänkyä ei kannata laittaa ulkoseinälle.
- hankala purkaa, kun vaimo haluaa siirtää seinää.

/-
Seinärakenteesta tulee 50cm paksu.
Kesällä pysyy kämppä viileänä,
jos pitää ikkunat ja ovet kiinni 09:00-20:00.
Jos pitää pari-kolme hellepäivää auki ei kämppä
jäähdy kun syksyllä...
Lämmitys on pidettävä vakiona, lämmönpudotuksia
on turha ajatella. Kämppä kun kylmenee saa tuplateholla
lämmittää kaksi päivää.
Ylilämmitys ei talvella päivässä onnistu.

Kun rohkenee, laittaa sisäpuolelle tiiliseinän
päälle saneerauslaastilla uretaanilevyn verhoilun
vois olla talvella kivampi.

Tiili ja "tiili". Nykyään on olemassa huippumoderneja rakennustiilejä joilla voi rakentaa koko talon seinän. Niitä taloja koko suomessa ei vamaan kymmenkuntaa enempää. Yksi sellainen tiil imaksaa lähemmäs 100€. Tosin ne tiilet on mikroaaltouunin kokoisia. Ne tiilet on sekä kantava että eristävä seinä, mitä kumpaakaan ei Suomen ns. "Tiilitalojen" seinät ole.
Ne perinteiset maitopurkin kokaiset tiilet ei eristä yhtään eikä ole karenteellisesto kovin kantaviakaan. Yhtään pidempi tiiliseinä tarvitsee ankkurivaiverit ja tangot.

tiili ja betoni on rakennusmateriaaleja ja molemmat ovat huonoja lämmöneristeitä.

eli tiilitalossa, betonitalossa ja puutalossa tarvitaan lämmöneristeenä lisämateriaalia (villa, polyesteri, styroksi ).

lamellihirsi (200 mm ) taitaa olla harvoja joissa ei tarvita lämmöneristeenä muuta.

jos rakennat tänään omakotitalon, standardi sanoo että yläpohjassa on tietty eristys U-arvolle ja samoin seinissä.

eli tiilitalossa, puutalossa ja betonitalossa täytyy laittaa seinään ja kattoon eristettä ( villaa, polyesteriä ) niin paljon että standardi toteutuu.

katossa se U-arvo on 0.09 ja seinissä minimi U-arvo on 0.17 ( alittaa saa tietenkin mutta ei ylittää ).

tässä on kysymys energiasta, ja yritetään saada vähäenergisiä / nolla energia taloja nykyään.

täys tiilitalossa jos 170mm paksu polyesterilevy kahden tiiliseinän välissä (ulkoseinä ja sisäseinän ) U-arvo on 0.13

jos laittaa paksumman levyn, U-arvo on pienempi.

eli talvella kun on kylmä, kylmyys täytyy saada pidettyä poissa, ja yleensä mitä enemmän on eristeitä niin sen parempi.

sitten on puutaloja joissa on ulkoseinässä 150mm paksu polyesterilevy, välissä 50mm paksu villa ja lopuksi sisäseinässä 100mm paksu polyesterilevy ja U-arvo 0.09

tämän tason taloussa on lämmin talvella ja lämmityskulut pysyy pienempänä kuin niissä taloissa joissa U-arvo on suurempi. ja kesällä kuumuus pysyy paremmin poissa eristeiden ansiosta.

polyesteria tarvitaan noin puolet ohuempi määrä verrattuna villalevyyn että kummallakin on sama eristys kyky.

kuulemma 10mm polyesterilevy vastaa 18mm villalevyä.

tänään tarvitaan seinään : 250 - 300mm villaa / polyesteriä 120-170mm että U-arvo toteutuu

ja yläpohjaan : villaa 450 - 500mm villaa / polyesteriä 190 - 300mm että standardi toteutuu.

Lammin kivitaloissa on lämpöharkko jossa siinä harkossa on lämmöneriste.
Niitä voi käyttää myös jos ei polyesteri tai villa miellytä.

Oli korkea aika nostaa tämä yli 20- vuotias aloitus vaikka vain palsta aktivoimiseksi !