HAMPPU paperin raaka-aineena

Left Online

Moikka!

Kasvattaako kukaan täällä hamppua? Paljonko sille saa EU -maataloustukia Uudenmaan tai Keski-Suomen alueella?

Minulla on projekti hampun käyttämsiestä raaka-aineena paperin valmistuksessa. Projekti on suunnitteilla tuntemieni nepalilaisten hampunkasvattajien ja reilun kaupan yhdistysten kanssa jotka viljelevät kasvia lähinnä kuitukäyttöön. Nepalissa hamppu on pääasiassa tekstiilikuidin lähde, mutta olen kerännyt aineistoa perinteisen hamppupaperin valmistusta varten. Hamppupaperi on alkujaan Kiinasta, ja se on tunnettu jo yli 2000 vuotta. Ennen metsäteollisuuden nousua hamppu oli yleisin paperin raaka-aine ja arvostettu lujuutensa sekä kestävyytensä vuoksi.

Hampun kasvattajat varmasti tuntevat kasvin edut peltoviljelyn kannalta, sen maannosta edistävän vaikutuksen ja kyvyn torjua rikkaruohoja. Hampun satoisuus on myös etu. Eekkeri hamppua voi tuottaa useita tonneja kuituainesta oikein viljeltynä. Tuottoisuus ja materiaalin edullisuus on erityinen etu paperin valmistuksen kannalta. Myös kuidut ovat hampusta huomattavasti helpommin erotettavissa kuin puusta johtuen vähemmästä kollageenien määrästä kasvin kantavassa rakenteessa.

Suunnittelen hamppupaperin valmistamista aluksi Nepalissa ja tuomista Suomen markkinoille, mutta mielestäni sitä voisi kokeilla myös Suomessa. Eihän kuitumaterialia juuri Suomessa käytetä hyöduyksi vaan lähinnä siemeniä? Kiinnostuneet hampun kasvattajat voivat ottaa yhteyttä kotisivujeni kautta tai sähköpostitse [email protected]


Kotisivuni on http://www.left-online.com
Sieltä saa lisätietoja projektista.

15

2149

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Left Online

      Lainaus Helsingin yliopistossa julkaistusta MMM Hannele Sankarin
      väitöskirjasta "Towards Bast Fibre Production in
      Finland:

      "Peltokokeissa hampun hehtaarisadot jäivät noin
      kolmannekseen verrattuna keskieurooppalaiseen
      satoon. Sopivalla maalajin ja lajikkeen
      valinnalla sekä viljelytekniikkaa kehittämällä
      voidaan meilläkin päästä lähes 10 000 kilon
      varsisatoihin hehtaarilta. Nykyiset EU-lajikkeet
      ovat meille liian myöhäisiä. Pitäisi löytää
      aikaisempia lajikkeita tai saada EU-säännöksistä
      poiketen lupa korjata satoa jo elokuussa, sillä
      syys-lokakuussa hamppu kuivuu huonosti pelloilla."

      • kasvattaa varmaan

        sitä ehtaa ruohoa, kuulemma virkavalta tulee sen sotkemaan, säästyy korjuun vaivalta.


      • Left Online
        kasvattaa varmaan kirjoitti:

        sitä ehtaa ruohoa, kuulemma virkavalta tulee sen sotkemaan, säästyy korjuun vaivalta.

        Itse asiassa puhun Suomessa sallituista lajikkeista joita kasvatetaan kuitukäyttöön ympäri maailmaa. Näitä lajikkeita kasvatetaan Suomessa muutamilla tiloilla. Siemeniä saa myös kaupallisesti. Ainoa rajoite hampun viljelemiselle Suomessa on EU -lainsäädäntö. Hamppu kuivuu parhaiten elo-syyskuussa mutta lain mukaan kasvin saa korjata vasta lokakuussa, mikä saattaa heikentää kuidun laatua.

        Näissä lajikkeissa on huumaavaa ainetta eli tetrahydrokannabilolia THC:tä vähemmän kuin 0,3% painoyksikköä kohden.

        Nepalissa toki viljellään laajamittaisesti myös huumausainekäyttöön soveltuvaa hamppua mutta tähän vaikuttavat muut seikat, kuten maassa vasta päättynyt sisällissota. Hampun vaihtaminen kuitulajikkeeseen ei ole ongelma sielläkään kun sodan päätyttyä huumaisaineen vientimarkkinat tyrehtyvät. Perinteisesti hasista Nepalissa ovat tuottaneet maolaississit lähinnä Euroopan ja arabimaiden markkinoille. Tuloille he ovat ostaneet aseita ja tarvikkeita Kiinan kansantasavallasta. Maolaississien intresseissä on tällä hetkellä keskittyä politiikkaan, ja he ovat laskeneet aseensa. Näin ollen hampun viljelijät keskittyvät myymään ruohoa tekstiilituotantoon.

        Viljelijät ovat saaneet tähän asti Nepalissa tulot raakaruohon myynnistä. Hampun vaihtaminen EU -hyväksyttyihin lajikkeisiin on kestävin tapa tukea siellä paikallista maataloutta, sillä se toisi tulot viljelijöille ja vahvistaisi perinteistä elinkeinoa. Paperintuotanto hyödyntäisi olemassaolevan kapasiteetin ja lisäisi hampun arvoa raaka-aineena.

        Mitä yhteistä on Nepalilla ja Suomella?

        Molemmissa maissa hampun viljely kuitukasvina (paperintuotantoon) toisi paikallisen, kilpailukykyisen pienteollisuudenhaaran joka tuottaa korkealaatuisia tuotteita koti-ja vientimarkkinoille. Keski-Euroopassa hamppupohjaisten tuotteiden kysyntä on huomattavasti tarjontaa suurempaa juuri hampun kuidun ominaisuuksien vuoksi.

        Terv: Leftis.


      • metsäveli

        Varsi kuin koiranputkea,kuitu aivan pinnalla.
        Jos antaa olla pystyssä talven yli, kuitu irtoaa rukkaskäden läpi vetämällä.
        Epoksi tai polyesteri hartsin kanssa saa aikaan vahvoja laminaatteja. Hamppupaperi?,saattapa olla hyväkin pintamattona.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu


    • olisi kannattavaa

      unikon viljely tukiprojektina?

      • Left Online

        Unikkoa käytetään paljon ruokakasvina. Miksei? Mutta siitä ei saa paperia.

        Joo ihan oikeasti, hampulla on paljon etuja puuhun verrattuna kun sitä käyttää kuitukasvina.

        Hampun kuidut irtoavat ja pilkkoutuvat ilman kemikaaleja, ja paperista tulee tasalaatuista paljon helpomman prosessin välitysellä kuin puuselluun perustuvasta paperista.

        Paperitehtaiden Kiinan-muuttoa odotellessa...


      • ....................
        Left Online kirjoitti:

        Unikkoa käytetään paljon ruokakasvina. Miksei? Mutta siitä ei saa paperia.

        Joo ihan oikeasti, hampulla on paljon etuja puuhun verrattuna kun sitä käyttää kuitukasvina.

        Hampun kuidut irtoavat ja pilkkoutuvat ilman kemikaaleja, ja paperista tulee tasalaatuista paljon helpomman prosessin välitysellä kuin puuselluun perustuvasta paperista.

        Paperitehtaiden Kiinan-muuttoa odotellessa...

        Kuinkas hampun käyttö energian tuotantoon onnistuisi? Onkos siitä tietoa


      • Left Online
        .................... kirjoitti:

        Kuinkas hampun käyttö energian tuotantoon onnistuisi? Onkos siitä tietoa

        Ei tarkkaa tietoa mutta aavistus on.

        Hamppua on aikaisemmin kokeiltu energiakasvina ainakin siemenistä puristettavan öljyn osalta. Öljy on koostumukseltaan lähellä rapsiöljyä, mutta aivan tarkkaa koostumusta en tunne. Pitää ottaa selvää.

        Öljystä voi transesteroimalla saada biodieselin raaka-ainetta, ja lehdet voi käyttää biokaasuksi samaan tapaan kuin muunkin orgaanisen materiaalin enne "loppusijoittamista" takaisin pellolle.

        Selluntuotannosta jäljelle jäävän kuiva-aineen voi puristaa pelleteiksi.

        Oikeastaan orgaanisen aineen käyttömahdollisuudet energian tuotannossa ovat valtavat jos asiaan oikein perehtyy. Melkein mistä tahansa maatalous - tai metsätaloustuotteesta saa pienen siivun kekkuun jolla korvata fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto öljyn loppumisen vuosisadalla. Hamppu nyt vain sattuu tuottamaan energiamateriaalin raaka-aintetuotannon sivutuotteena.


      • W
        .................... kirjoitti:

        Kuinkas hampun käyttö energian tuotantoon onnistuisi? Onkos siitä tietoa

        Dieselmoottori kehitettiin alunperin toimimaan hamppuöljyllä.


    • n.n.

      Hamppua on perinteisesti käytetty tupakka- ja setelipapereissa. Suurin ongelma paperikäytössä on tehtaiden mittakaava, eli tarvitaan valtavasti raaka-ainetta että prosessia kannattaa muuttaa. Sama ongelma oli aikanaan kun yritettiin käyttää ruokohelpeä paperiin (hyvin onnistuu teknisesti).

      Viljely meillä onnistuu helposti ja sopivat lajikkeet tuottavat siementäkin (tosin linnut syövät kaiken). Lisäksi on sama ongelma kuin omenapuillakin ja osa sadosta häipyy jonnekin (koska eivät tiedä sen olevan heille hyödytöntä).

      • Left Online

        Hamppukuitua voi kyllä sotkea ruokohelpikuituun ja vaikka pellavakuituun.

        Eikös Keskustapuolue ole hakenut puolueen keskusvarastosta ruokohelpikortin vaaleja varten?

        Hmm... olen kyllä miettinyt pienempää konetta, kun niissä muissa maissa tuotetaan paljon paperia pienteollisuusprosessien kautta. Olen yhtä mieltä. Paperiteolisuuden nykymuodon eräs erityispiirre on suuri ja kallis kone joka vaatii sodella suuria määriä tavaraa kerralla.

        Sen koneen suunnitteleminen muuttuu sitä kalliimmaksi mitä suuremmista tuotantomääristä puhutaan. Vuosisadan (1800/1900) vaihteessa oli kyllä hyvälaatuista paperia mutta koneet olivat pienempiä jos niitä oli lainkaan.


      • n.n.
        Left Online kirjoitti:

        Hamppukuitua voi kyllä sotkea ruokohelpikuituun ja vaikka pellavakuituun.

        Eikös Keskustapuolue ole hakenut puolueen keskusvarastosta ruokohelpikortin vaaleja varten?

        Hmm... olen kyllä miettinyt pienempää konetta, kun niissä muissa maissa tuotetaan paljon paperia pienteollisuusprosessien kautta. Olen yhtä mieltä. Paperiteolisuuden nykymuodon eräs erityispiirre on suuri ja kallis kone joka vaatii sodella suuria määriä tavaraa kerralla.

        Sen koneen suunnitteleminen muuttuu sitä kalliimmaksi mitä suuremmista tuotantomääristä puhutaan. Vuosisadan (1800/1900) vaihteessa oli kyllä hyvälaatuista paperia mutta koneet olivat pienempiä jos niitä oli lainkaan.

        itseasiassa koneen koko ei sinänsä ole ongelma, vaan käyttäjien haluttomuus muuttaa reseptiä raaka.aineen mukaan. Aikanaan ruokohelpi haluttiin väkisin käsitellä samoin kuin koivukuitu ja raju keittäminen tuhosi kuidut. Keittomestari sitten ilmoitti ettei kuitu sovellu prosessiin. Myöhemmin joku pakotti testaamaan muutetulla reseptillä ja kuitu toimi oikein hyvin.

        Käsinkin paperia voidaan tehdä ja meillä on taas pari pikkuyritystä tekemässä paperia muinaisilla menetelmillä.


    • Left Online

      Niin, tässä funtsin notta...

      Eikös Voikkaan tehtaalla ole vielä koneet paikallaan? Olisiko jo aika avata paikka uudestaan? Tuottava tehdas seisoo tyhjillään keskellä kauneinta Suomea ja tuhannet entiset työntekijät ovat muuttaneet Helsinkiin toimettomiksi valtion luukulle.

      Ajattelin että pilottiprojekti jollain pepritehtaalla onnistuisi siten että valjastetaan jokin suljettu tehdas ruokohelpikäyttöön ja käytetään siellä erilaisia selluja koe-erissä. Koneenhan voi kalibroida uudestaan ja uudestaan eikö? Tiedot löytyvät Valmetilta täältä Jyväskylästä kun niitä oikein kyselee.

      Hamppua voi panna sitten sekaan jos kasvi näyttää lupaavalta. Tai pellavaa. Tai vaikka sitä kotimaista männyntaimistoa vaikka sen rikkomiseksi tarvitaankin niitä kemikaaleja.

      Minulla on haju että koko homma on kiinni sen koneen kalibroinnista tietylle sellulaadulle ja se juju on sitten valmistaa sitä sellua tarpeeksi eikö vain?

      Kaikki muu on teollisuuden tekosyitä sitoutua vanhoihin toimittajiin joidenka osakekannan he itse omistavat.

      • n.n.

        Se keitto on se kriittinen vaihe, eikä koneella pitäisi olla erityisiä ongelmia jos alussa toimitaan oikein.

        Koneiden saatavuuskaan ei ole ongelma, vaan se että prosessia kannattaa harkita vasta siinnä vaiheessa kun raaka-ainetta on varmasti saatavissa. Luultavasti tämä energiakäyttö aloittaa tuotannon ja kohta kun viljely ylaistyy, aletaan harkita myös sellukäyttöä.


    • areusureabouthat

      nii varmaa veeeeeli. vai kenties poltteluun?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin kaivattusi

      Ja sinun juttusi kaatui?
      Ikävä
      145
      6069
    2. En löydä sinua

      En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k
      Ikävä
      25
      3726
    3. Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän

      Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi
      Maailman menoa
      128
      2911
    4. Opettelen sun jokaisen virheen

      ja rakastan sua.
      Ikävä
      47
      2568
    5. Ketä julkkista

      kaivattunne muistuttaa?
      Ikävä
      37
      2421
    6. Ne oli ne hymyt

      Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä
      Ikävä
      25
      1945
    7. Hajoaako persut kuten 2017?

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011217813.html Tämä on totisinta totta. Persut on murroksessa. Osa jättää puolueen
      Maailman menoa
      269
      1914
    8. Kamala uutinen: Henkilö kuoli Tokmannin pihaan Kankaanpäässä- Jäi trukin alle

      IL 9.5.2025 Ihminen kuoli Kankaanpään Tokmannin edustalla perjantaina aamupäivästä. Poliisin mukaan henkilö oli jäänyt
      Kankaanpää
      51
      1858
    9. Mihin se sysipska hävisi?

      Katso Frida Kahlo elämäkerta ja opi.
      Ikävä
      34
      1633
    10. Mitä haluat oikeasti

      Mun ymmärtävän? Sitäkö ettet rakasta ja ole valmis mihinkään?
      Ikävä
      28
      1600
    Aihe