Aikamme lapset

Jumalan pieni köyhä

Kaikki kristityt kaikkina aikoina ovat olleet oman kulttuurinsa ja aikansa lapsia, Raamatun ajasta nykypäivään. Jotkut nykyään pyhimyksinä ja Jumalan ihmisinä pidetyt henkilöt tekivät aikanaan asioita, joita meidän kulttuurissamme pidetään äärimmäisen antikristillisinä, jotkut heistä mm. kannattivat sotia, teloituksia tms. Syyksi näen sen että he olivat oman aikansa (esim. keskiaikaisen tyrannian) lapsia ja heille nuo asiat olivat arkipäiväisiä.

En näe tätä vastakkaisena asiana sille että he tunsivat Kristuksen, kukaan ei ole täydellinen.

Miksi vaatia meidän aikamme ihmisiltä paluuta johonkin 50- luvun moraalikäsityksiin? Ei se vie heitä lähemmäs Jumalaa. Mielestäni saamme olla kulttuurillisesti oman aikamme lapsia, yksilöllisyyden, suvaitsevuuden ja tasa-arvon ajan ihmisiä. Uskon että voimme tuntea saman Jumalan kuin menneen ajan "pyhät", eikä meidän tarvitse silti kopioida heidän kaikkia mielipiteitään.

Ei seurata "isiämme" vaan Jeesusta =)

8

230

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tekstisi tuo mieleen kohdaan galatalaiskirjeestä: "Vapauteen kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseämme orjuuden ikeeseen." Gal 5:1

      Kuitenkin jään miettimään, mitä mahdat tarkoittaa Jeesuksen seuraamisella.

      • Jumalan pieni köyhä

        EJKR: "...mitä mahdat tarkoittaa Jeesuksen seuraamisella."

        - Hyvä kysymys. Vastaan siihen jos vastaat mun kysymykseeni: "Mitä on elämä?"


      • Jumalan pieni köyhä kirjoitti:

        EJKR: "...mitä mahdat tarkoittaa Jeesuksen seuraamisella."

        - Hyvä kysymys. Vastaan siihen jos vastaat mun kysymykseeni: "Mitä on elämä?"

        Jeesus sanoo: minä olen tie, totuus ja elämä.


      • Jumalan pieni köyhä
        EJKR kirjoitti:

        Jeesus sanoo: minä olen tie, totuus ja elämä.

        EJKR: "Jeesus sanoo: minä olen tie, totuus ja elämä."

        Näinollen Jeesuksen seuraaminen on tien, totuuden ja elämän seuraamista.


      • Jumalan pieni köyhä kirjoitti:

        EJKR: "Jeesus sanoo: minä olen tie, totuus ja elämä."

        Näinollen Jeesuksen seuraaminen on tien, totuuden ja elämän seuraamista.

        Aloituksessasi otat kantaa menneisyyden kristillisiin toimintamalleihin ja lausut kehotuksia toisille kristityille. Siksi arvelin, että haluaisit keskustella suunnasta, johon toisia kannustat. Huomaan, että erehdyin.


      • Jumalan pieni köyhä
        EJKR kirjoitti:

        Aloituksessasi otat kantaa menneisyyden kristillisiin toimintamalleihin ja lausut kehotuksia toisille kristityille. Siksi arvelin, että haluaisit keskustella suunnasta, johon toisia kannustat. Huomaan, että erehdyin.

        Koitin sanoa rivien välistä että kysymyksesi oli niin laaja, että päätin kysyä vastaavan kysymyksen ja vastata samalla tarkkuudella kuin vastaat omaani.

        En ole kovin innostunut raamatunlainauksiin perustuvaan ajatustenvaihtoon, tuntuu kuin puhuisi ei-kenellekään.

        Asiayhteyteni huomioonottaen käytin Jeesuksen seuraamista vastakohtana isien seuraamiselle. Mitä hänen seuraamisensa merkitsee minulle konkreettisesti, ei välttämättä merkitse samaa kaikille muille.

        Lähtökohtani on siis ennemminkin se, että ei tarvitse miellyttää oppi-isiään, toisia uskovia tai ympäristöään saadakseen uskoa että "seuraa Jeesusta" - elää hänen johdatuksessaan ja tulee hänen itsensä opettamaksi - kuin se, että pyrkisin määrittelemään miten tuo "seuraaminen" käytännössä toteutuu - siihen tarvitaan yhtä kaikki Jumalan itsensä kutsu, joten hän myös opettaa miten sitä kutsua seurataan.

        Toivottavasti nyt näytin korttini.


      • Jumalan pieni köyhä kirjoitti:

        Koitin sanoa rivien välistä että kysymyksesi oli niin laaja, että päätin kysyä vastaavan kysymyksen ja vastata samalla tarkkuudella kuin vastaat omaani.

        En ole kovin innostunut raamatunlainauksiin perustuvaan ajatustenvaihtoon, tuntuu kuin puhuisi ei-kenellekään.

        Asiayhteyteni huomioonottaen käytin Jeesuksen seuraamista vastakohtana isien seuraamiselle. Mitä hänen seuraamisensa merkitsee minulle konkreettisesti, ei välttämättä merkitse samaa kaikille muille.

        Lähtökohtani on siis ennemminkin se, että ei tarvitse miellyttää oppi-isiään, toisia uskovia tai ympäristöään saadakseen uskoa että "seuraa Jeesusta" - elää hänen johdatuksessaan ja tulee hänen itsensä opettamaksi - kuin se, että pyrkisin määrittelemään miten tuo "seuraaminen" käytännössä toteutuu - siihen tarvitaan yhtä kaikki Jumalan itsensä kutsu, joten hän myös opettaa miten sitä kutsua seurataan.

        Toivottavasti nyt näytin korttini.

        Allekirjoitan tuon näkemyksesi. Itse en tosin käyttäisi lainausmerkkejä.

        Mitä tulee ei-kenenkään kanssa keskustelemiseen, niin mielestäni se, että lainataan Raamattua (tai mitä tahansa muuta lähdettä), ei sinällään tee keskustelusta tyhjää. Jos lainaajalla on tekstiin elävä, omakohtainen näkemys/kokemus, myös Raamattukeskustelu voi olla avartavaa. Usein keskustelu tosin tyssää siihen, että osapuolet vain pyrkivät osoittamaan toisen näkemyksen vääräksi.

        Tartuin aiheeseesi sen tähden, että ymmärtääkseni Jeesuksen seuraaminen on merkittäviltä osin myös yhteisen uskon tutkimista/jakamista ja toinen toisensa rohkaisua. Siihen tähtäävää keskustelua tuntuu olevan vaikea rakentaa. Syynä lienee, että monen on vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että olemme jokainen eri kohdassa tietämme ja näemme sen tähden Jeesuksen seuraamisenkin kovin eri tavoin. Mutta eikö juuri näissä kohtaamisissa piile todellinen Kristuksen seuraamisen mahdollisuus?


      • Jumalan pieni köyhä
        EJKR kirjoitti:

        Allekirjoitan tuon näkemyksesi. Itse en tosin käyttäisi lainausmerkkejä.

        Mitä tulee ei-kenenkään kanssa keskustelemiseen, niin mielestäni se, että lainataan Raamattua (tai mitä tahansa muuta lähdettä), ei sinällään tee keskustelusta tyhjää. Jos lainaajalla on tekstiin elävä, omakohtainen näkemys/kokemus, myös Raamattukeskustelu voi olla avartavaa. Usein keskustelu tosin tyssää siihen, että osapuolet vain pyrkivät osoittamaan toisen näkemyksen vääräksi.

        Tartuin aiheeseesi sen tähden, että ymmärtääkseni Jeesuksen seuraaminen on merkittäviltä osin myös yhteisen uskon tutkimista/jakamista ja toinen toisensa rohkaisua. Siihen tähtäävää keskustelua tuntuu olevan vaikea rakentaa. Syynä lienee, että monen on vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että olemme jokainen eri kohdassa tietämme ja näemme sen tähden Jeesuksen seuraamisenkin kovin eri tavoin. Mutta eikö juuri näissä kohtaamisissa piile todellinen Kristuksen seuraamisen mahdollisuus?

        "Tartuin aiheeseesi sen tähden, että ymmärtääkseni Jeesuksen seuraaminen on merkittäviltä osin myös yhteisen uskon tutkimista/jakamista ja toinen toisensa rohkaisua"

        Itse erotan toisistaan hengellisen yhteyden ja henkisen yhteyden. Hengellisellä tasolla kaikkia uskovia yhdistää henki, joka tuo tuon sisar-veli tunteen sanattomassakin yhteydessä, ilman että he olisivat millään tavalla ystäviä. Sen sijaan esim. niinkin henkilökohtaisesta asiasta kuin uskonnäkemyksistä keskusteleminen avoimesti tarkoittaa myös henkistä läheisyyttä, jonka edellytys on luottamus.

        Henkilökohtaisten - tai sellaisiksi koettavien - asioiden käsittely ilman perusteltua luottamusta saattaa johtaa emotionaaliseen katastrofiin. Mielestäni on epäviisasta rakentaa läheisyyttä ilman luottamusta, kun luottamus syntyy, läheisyys (avautuminen) tulee itsestään. Tässä on huomattavia yksilökohtaisia eroja millaista henkistä läheisyyttä ihmiset sietävät milläkin tasolla tai miten nopeasti he sen muodostavat, riippuen siitä miten tunneperäisinä asiat koetaan.

        Lyhyesti: Uskonkäsityksistään puhuminen pohjia myöten on toisille vaikeampaa kuin toisille =)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei sua enään tunnista

      Kun olet vanhentunut ja lihonut.
      Ikävä
      90
      5187
    2. Huomenet naiselle

      Harmittaa ettei ehkä nähdä enää koskaan. Näillä mennään sitten.
      Ikävä
      53
      4066
    3. Mikä kaivatussasi kolahti?

      Mikä oli erityistä?
      Ikävä
      25
      2179
    4. Etsin vastaantulevista sua

      Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s
      Ikävä
      27
      1907
    5. Kaikesta muusta

      Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko
      Ikävä
      16
      1795
    6. Hyvää yötä.

      Miten äkäpussi kesytetään? 😉 pus
      Ikävä
      15
      1444
    7. Ajatteletko koskaan

      Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹
      Ikävä
      28
      1250
    8. Tekis mieli lähestyä sua

      Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗
      Ikävä
      20
      1046
    9. T, miten mun pitäis toimia

      Olen niin toivottoman ihastunut suhun...ollut jo liian,monta,vuotta. Lähestynkö viestillä? Miten? Sun katse...mä en kest
      Ikävä
      43
      981
    10. Kyllä hävettää!

      Olla taivalkoskelta jos vuoden taivalkoskelainen on tuommoinen tumpelo.
      Taivalkoski
      21
      980
    Aihe