Kalliotonttia ollan katasottu ja kiinnostaa että tehdäänkö kalliotontille pääsääntöisesti nykyään tuulettavia alapohjia. Onko tähän jokin syy vai onko minulle vain sattunut tulemaan vastaan näitä tuulettavan alapohjan ratkaisuja. Vai johtuuko siitä että kalliorakentajat on sellaisia täydellisyyden tavoittelijoita että päädytään tuohon perinteisempää ja varmempaan tuulettavaan rakenteeseen.
Niin ja onhan kalliotontillakin radon riski yhtäläinen?
Niin ja onhan kalliotontillakin radon riski yhtäläinen?
Vastaukset 9
Vanhimmat
pitää tehdä kunnon kellari ilman loumimalla tehtyä vesikuoppaa. Valut suoraan kallioon
Kellari, mutta ei louhimista? Kellarihan tarkoittaa yleensä jotain maan sisään tai kallioon tehtyä kerrosta? Eli miten voin tehdä kalliolle kellarin louhimatta. Niin ja jos teen ensimäisen kerroksen valut suoraan kallioon niin sehän tarkoittaa juuri maanvaraista laattaa eli tuota jälkimäistä vaihtoehtoa. Toinen vaihtoehto oli tuulettava alapohja jolloin voi myös tehdä sen toisen kerroksen sihen päälle eikä toinen kerros ole mielestäni lainakaan riippuvainen siitä että onko ensimäisen kerroksen perustus maanvarainen vai tuulettava. Itse olen ajatellut että tuulettava alapohja olisi parempi ratkaisu. Ei olisi ainakaan radon ongelmaa. Myös kosteusongelmat torjuttaisiin ja eikä lvi-tekniikkaa tarvitsisi samalla tavalla valun sisään silloin laittaa.
Eli en nyt ihan ymmärtänyt että mitä tarkoitit?
saa tehdä kokonaan tai osittain määnpäällisenä ja jos rakennuksen korkeutta ei ole rajoitettu niin maanpäällinen kellari sopii siihen kalliolle aivan varmasti.
Lattioita ei valeta kellarissakaan kallioon vaan alle tulee sepelikerrokset raadonputkineen ja eristeet jne. Eli täysin asuttavaa tilaa ilman rakennusoikeuden tarvetta.
Tästä syytä niitä ei mainosteta eikä suunnitella ja pätevistä kellarisuunnittelijoistakin on pientä pulaa. Harva ymmärtää hyödyntää kellareiden edut kokonaan.
No mikä siitä ensimäisestä kerroksesta sitten tekee kellarin. Jos tekee kaksikerroksisen talon kalliolle niin tuksin se ihan niinkään menee että itse määrittää vain että tämä minun ekakerros on sitten kellaria? Pitääkö olla huonommin eristetty, matalampaa tai jotain muuta?
määräykset ja kaavoittaja sallii maanpäällisen kellarin tai ei.
Pääkaupunkiseudulla on kaavoja joissa saa tehdä maanpäällisen kellarin ja se ei vie rakennusoikeutta kun asiat oikein hoidetaan.
Tontti maksaa vaikka 120000 euroa ja siinä on 150 neliötä rakennusoikeutta. Sen saa tuplata kellarilla eli saat rakentaa 150 150 neliötä kun tuntee määräykset.
Paljon on tehty niinkin että tilataan 150 neliön talopaketti ja rakennesuunnittelija (kellareihin perehtynyt) piirtää alle 150 neliön kellariperustuksen.
Kellarit tehdään vaikka leveimmistä eristeharkoita mitä löytyy, korkeutta ei ole rajoitettu paitsi joskus talon kokonaiskorkeus, mutta alaspäin joustaa vaikka 5 m.
Ikkunoina on usein matalat katonrajassa, suuriakin näkee joskus ja ovet saa olla vaikka lasia.
Maanpäällisen kellarin tekeminen kalliolle ilman louhimista on siis vain kaavasta kiinni.
Ja sopivat perustukset kalliolla muodostaa kellaritilaa tapauskohtaisesti sanoi kaava mitä tahansa.
Uskoakseni kaavoittaja ei ole määrännyt missään taloa niin matalaksi että kallio olisi pakko louhia pois tai tehdä talolle kuoppa.
Kiinteistömaailman mainoslehti Tammikuu 2007, juuri nyt myynnissä kellaritontti, Vantaa, Ruskeasanta, kohde no: 130284.
Siinä taidetaan jo ulosmitata maanpäällisen kellarin rakennusoikeutta hinnassa?
esimerkki Kiinteistömaailma kohde 127965, myynissä Jakomäessä 85 85 neliötä, 259000 euroa.
Siinä otetaan kellarista rahat pois. Eikös se ole käytännössä ilmainen jos maksaa itse itsensä ja tuottaa jopa voittoa?
Mutta verot siitä menee kuitenkin siitä kellarista. Kyse tässä on kaavoittamattomasta haja-astutusalueen usean hehtaarin maa-alueesta jossa tuo kaavailemani kalliotontti. Niin uskon että rakennusluvan saan kaksikerroksisellekin rakennukselle on se sitten kellaria se ensimäinen kerros tai ei. Ja veroihin ei tuo ilmeisesti muutosta enttä onko ensimäinen kerros kellaria vai ei jos kellarikerroksesta tekee kuitenkin asuintilaa eikä jätä viimeistelemättömäksi oikeaksi kellariksi.
Kellaria ei taida saada tehdä tuulettavalla alapohjalla ja siksi näiden kommenttien mukaan pitäisi tehdä maanvarainen laatta ensimäiseen kerrokseen, mutta kun ei ole tarvetta kiertää rakennusoikeuksia niin voin tehdä ihan hyvin myös sen tuulettavan alapohjan, jos sitä kuitenkin pidetään rakennusteknisesti parempana vaihtoehtona.
säästä rakennuksen osalta mutta kaava-alueilla säästöä tulee tontin kiinteistöverossa, pärjäähän pienemmällä tontilla kun tekee asuttavan kellarin.