KIEROA PELIA SAO PAULOSSA

KAKSOISAGENTTI

OLI ILTA JA OLI KAUNIS SELLAINEN < FERNANDO NK < JA HÄNEN TYTTÖYSTÄVÄNSÄ SAAPUIVAT ELOKUVISTA KOHTI KOTIA HE EKSIYIVÄT KUJALLE.JOSSA SAO PAULON MAFIA
PITI SITÄ HALLUSSAAN..FERNANDOLLA OLI TUMMA PUKU.RUSETTI JA POPCORN PURKKI..HÄNEN TYTTÖYSTÄVÄLLÄÄN OLI TUMMA ASU.HELMIKAULANAUHA JA KÄSILAUKKU...HE KÄVELIVÄT KUJAN POIKKI..KUULUI NAISEN NAURUA.RÄKÄTYSTÄ..YKS KAKS MUSTA CADILAC KURVAA < KUJAN PÄÄHÄN JA SIELTÄ NOUSEE KAKSI MIESTÄ
TOISELLA ON ASE JA APURILLA KALASHIKOV..TOINEN HEISTÄ TARTTUU FERNANDON TYTTÖYSTÄVÄN KAULANAUHAAN
FERNANDO YRITTÄÄ MENNÄ VÄLIIN JA KUULUU LAUKAUS FERNANDO KAATUU..SITTEN KUULUU LAUKAUS..JA KAATUU TOINEN..SAMAAN AIKAAN SUOMALAISTURISTI ON HOTELLISSAAN < JA TAPAHTUU TOINEN MURHA...SAO PAULOLAISEN PANKIN JOHTAJAN POIKA AMMUTAAN...
JA SAO PAULON MAFIAN MIEHET JÄTTÄVÄT ASEEN HOTELLIIN JA YKS KAKS SENHOR HOTELLI MIES HUUTAA..
YKS KAKS TAPAHTUU KOLMAS MURHA...
POLIISIAUTO KAAHAA PIHAAN..OLETTE PIDÄTETTY....
MITÄ HELVETTIÄ SUOMALAISTURISTI IHMETTELEE..MISTÄ MURHASTA..HÄNTÄ KUULUSTELLAANN....JA KUULUSTELLAAN..LOPULTA MIES LAVASTETTAAN SYYLLISEKSI.. HÄN ISTUU PUTKASSA 6KK...
JA SITTEN HÄNET TUOMITAAN MURHASTA LAVASTETTUNA
YKS MIESTÄ VIEDÄÄN VANKILAAN KUN LAUMA VENÄJÄN SALAISEN POLIISIN AGENTTEJA KURVAA LADALLA VANKIAUTON ETEEN...JA KAAPAA MIEHEN...JOKU ON LAHJONUT JONKUN JATKAKAA TÄSTÄ

6

427

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • scarabaeus

      Rapakon takana samaan aikaan eräs tietty tyyppi poistuu Kosmoksen ovi paukahtaen. Hänen kännynsä piippaa. Akku loppu. No voi sun! hän ähkäisee kiukuspäissään ja etenee hytisten talvisessa jääsohjossa päämääränään etelän PETO!

      • scarabaeus

        Äkkiä olet taas siinä kuin häivähdyksenä tuulilasissa. Musiikki kaikuu autoradiostani kirkuvana lävistäen kaiken ja viruen sielussani kiemuroiden.

        ”Helikeijut helei!
        Sanasiepot hurlumhei!
        Uppositteko sitkaan kostean
        maan hajuun,
        retuperään,
        naamojen peruslukemiin?
        Tulikos vähän hummailtua,
        ja sitten taas kerrottua
        mitä älyttömimpiä tarinoita,
        valkoisia valheita
        kuunneltu silmät unesta sikkaralla,
        näkemättä edes uudenvuorenraketteja,
        ja nuotiolla lämmitetään
        härkäviikoilla
        pelkkiä säilykepurkkeja?

        Rrröyh!

        No hätiä mitiä,
        eipä ole kerta ensimmäinen
        kun pitää rakentaa
        rauniokasasta uutta,
        pestä jaloista jo matkan pölyt,
        silata kullalla sotkuiset jutut.

        Sillä näytelmä ei ole ohitse.

        Nöfff!

        Kurtistellaan siis kulmia,
        ja höysteeksi pari olankohautusta.
        Onhan taas rutkasti tulossa:
        rakkautta,
        himoa,
        kostoa,
        pelkoa,
        haamuja.
        Amatöörimaiset jutut
        lennätetään roskakoriin,
        ja etelän hehkuvan auringon alla
        teemme laulut tosielämästä,
        isoista ongelmista ja likapyykistä.
        Pohjustamme ja valmistelemme
        ne kaikki sotkuiset tarinat,
        pysymme rooleissamme
        kuin umpihumalaiset
        kotirintaman jatkuvassa sodassa.
        Rynnistämme ikkunastamme
        pimeille kuilumaisille sisäpihoille
        valtaamaan aina
        uudestaan ja uudestaan
        Pariisin katuja.
        Virittelemme tiheät tekstit
        kuin ikuiset tulitaistelut,
        joiden ideat kantavat.

        Se vasta on menoa se!

        Täällä ollaan
        kuin ripustautuneet
        mustasukkaiset neuroottikot
        pyörteisissä vesissä.

        Loppuun asti.”

        Yritän pyristellä, mutta nyt tiedän, että en voikaan oikoa mustia sulkiani vaan joudun räpiköimään tässä joutsenlammessani voimattomana. Ja ahdistaa. Apua! En pysty juurtumaan tänne. Tämä pahainen paikka. Kaipaan ja ikävöin torin kuhinaa, myyjien kailotusta, mutta: En halua, en halua, en halua. Miksi, miksi ajatuskehitelmäni viihtyvät takapajulassa? En enää jaksa näitä metsäisiä ryteikköjä, jähmettyneitä kriisejä. Painan kaasua ja laitan radion ääntä kovemmalle, ja tunnen nenääni tulevan yhä voimakkaammin jälleen tuoksut, joita kaipaan, kaipaan, kaipaan... ja
        uima-altaan äärellä olevaa lepotuolia, johon aamu-uinnin jälkeen retkahdimme odottelemaan aamuauringon nousua.

        Miksi siis hytisten etenen täällä talvisessa jääsohjossa ja yritän nyt löytää tuulilasistani totuuden, mutta kuulen korvissani vain villit säkenöivät sovitukset:

        ”Täysiverinen
        tähtitarhojen
        laiton muukalainen
        menee metsään
        haihtuu ilmaan
        kepeään.

        Ääriviivaton.”

        Ja nyt näen Sinut litimärkänä makaamassa merenrannalla ylläsi musta puku ja kaulassasi rusetti. Minun impulsiivinen kyltymätön petoni mitä sinulle on tapahtunut? Oletko kunnossa Sinä karibialaisen kiivas ja iskevä tanssi, minun elämäni rakkaus?

        Puristan rattia rystyset valkoisena.

        __

        jatka -kaa


      • Peter von paukku
        scarabaeus kirjoitti:

        Äkkiä olet taas siinä kuin häivähdyksenä tuulilasissa. Musiikki kaikuu autoradiostani kirkuvana lävistäen kaiken ja viruen sielussani kiemuroiden.

        ”Helikeijut helei!
        Sanasiepot hurlumhei!
        Uppositteko sitkaan kostean
        maan hajuun,
        retuperään,
        naamojen peruslukemiin?
        Tulikos vähän hummailtua,
        ja sitten taas kerrottua
        mitä älyttömimpiä tarinoita,
        valkoisia valheita
        kuunneltu silmät unesta sikkaralla,
        näkemättä edes uudenvuorenraketteja,
        ja nuotiolla lämmitetään
        härkäviikoilla
        pelkkiä säilykepurkkeja?

        Rrröyh!

        No hätiä mitiä,
        eipä ole kerta ensimmäinen
        kun pitää rakentaa
        rauniokasasta uutta,
        pestä jaloista jo matkan pölyt,
        silata kullalla sotkuiset jutut.

        Sillä näytelmä ei ole ohitse.

        Nöfff!

        Kurtistellaan siis kulmia,
        ja höysteeksi pari olankohautusta.
        Onhan taas rutkasti tulossa:
        rakkautta,
        himoa,
        kostoa,
        pelkoa,
        haamuja.
        Amatöörimaiset jutut
        lennätetään roskakoriin,
        ja etelän hehkuvan auringon alla
        teemme laulut tosielämästä,
        isoista ongelmista ja likapyykistä.
        Pohjustamme ja valmistelemme
        ne kaikki sotkuiset tarinat,
        pysymme rooleissamme
        kuin umpihumalaiset
        kotirintaman jatkuvassa sodassa.
        Rynnistämme ikkunastamme
        pimeille kuilumaisille sisäpihoille
        valtaamaan aina
        uudestaan ja uudestaan
        Pariisin katuja.
        Virittelemme tiheät tekstit
        kuin ikuiset tulitaistelut,
        joiden ideat kantavat.

        Se vasta on menoa se!

        Täällä ollaan
        kuin ripustautuneet
        mustasukkaiset neuroottikot
        pyörteisissä vesissä.

        Loppuun asti.”

        Yritän pyristellä, mutta nyt tiedän, että en voikaan oikoa mustia sulkiani vaan joudun räpiköimään tässä joutsenlammessani voimattomana. Ja ahdistaa. Apua! En pysty juurtumaan tänne. Tämä pahainen paikka. Kaipaan ja ikävöin torin kuhinaa, myyjien kailotusta, mutta: En halua, en halua, en halua. Miksi, miksi ajatuskehitelmäni viihtyvät takapajulassa? En enää jaksa näitä metsäisiä ryteikköjä, jähmettyneitä kriisejä. Painan kaasua ja laitan radion ääntä kovemmalle, ja tunnen nenääni tulevan yhä voimakkaammin jälleen tuoksut, joita kaipaan, kaipaan, kaipaan... ja
        uima-altaan äärellä olevaa lepotuolia, johon aamu-uinnin jälkeen retkahdimme odottelemaan aamuauringon nousua.

        Miksi siis hytisten etenen täällä talvisessa jääsohjossa ja yritän nyt löytää tuulilasistani totuuden, mutta kuulen korvissani vain villit säkenöivät sovitukset:

        ”Täysiverinen
        tähtitarhojen
        laiton muukalainen
        menee metsään
        haihtuu ilmaan
        kepeään.

        Ääriviivaton.”

        Ja nyt näen Sinut litimärkänä makaamassa merenrannalla ylläsi musta puku ja kaulassasi rusetti. Minun impulsiivinen kyltymätön petoni mitä sinulle on tapahtunut? Oletko kunnossa Sinä karibialaisen kiivas ja iskevä tanssi, minun elämäni rakkaus?

        Puristan rattia rystyset valkoisena.

        __

        jatka -kaa

        Puristan rattia kaksin käsin niin voimakkaasti, että multa alkaa paska valua housuun.
        Sitä tulee valtavalla voimalla, enkä voi pidätellä sitä mitenkään.


      • scarabaeus
        Peter von paukku kirjoitti:

        Puristan rattia kaksin käsin niin voimakkaasti, että multa alkaa paska valua housuun.
        Sitä tulee valtavalla voimalla, enkä voi pidätellä sitä mitenkään.

        Paskaa, paskaa, paskaa..................................sitähän se tietysti on aina, ihan sitä ihtiään.
        No entäs sitten!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!?????????????????????????

        Häh?

        ___

        Tuulilasissani heijastuu matkamittari ja navigaattori. Onhan tää niin upea rassi. Ei hätiä mitiä, joten ajattelen:

        Rauhoitu ja
        ota tilaa,
        keksi itsellesi uusi katu,
        unohda itsesi,
        mutta älä kadota
        minuuttasi.

        Helppoa
        kulkea kadun
        aurinkoisella puolella.

        Ihan helppoa!


    • Puputix

      Mitäs se semmonnen 'KIEROA PELIA' on, häh?! Ekkönä ossaa kirjottaa, häh?! Onko pientä koordinaatiohäiriötä, häh?! Mee esikouluun! ÄLÄKÄ TUU TAKASI ENNEN KUIN OPIT KIRJOITTAMAAN KUNNOLLA!

      Kröhöm... Pyydän anteeksi. Teillähän oli tarina kesken. Jatkakaa...

      • scarabaeus

        jatka ite vaan tai häivy!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Muovikassikartelli

      Kauppaketjut ovat yhdessä sopineet muovikassin yksikköhinnaksi 59 senttiä. Milloin viranomaiset puuttuvat tähän kartell
      Talousrikokset
      48
      2328
    2. Hallintooikeus..

      "Asemakaavapäätös pysyy voimassa.Poikkeamista ja rakentamista koskevat luvat hylättiin" kertoo Pyhäjärven Sanomat netti.
      Pyhäjärvi
      147
      1903
    3. Aidon persun tunnistaa Marinin palvonnasta

      Oli kyse sitten Halla-ahosta tai Putinista. Ensimmäisenä aidolle persulle tulee mieleen Marin.
      Maailman menoa
      58
      1865
    4. Mitä tahtuu Kasperi Viita/Suviviita

      Poliisia ja ambulanssia iso määrä.
      Seinäjoki
      32
      1485
    5. Olen rakastunut

      varattuun joka ei eroa. Miten tunteista eroon? Tämä ei ole tavanomaista. On elämäni suuri rakkaus.
      Ikävä
      108
      1484
    6. Teit yllättävän siirron

      Olet tähän saakka ollut tietyllä tapaa varovainen. Voi kai sanoa, että olemme kunnioittaneet toistemme rajoja. Tiedän,
      Ikävä
      55
      1171
    7. Jos se joskus oli molemminpuolista

      niin hyvin me molemmat onnistuttiin pitämään toinen epätietoisena.
      Ikävä
      83
      1105
    8. Mikä on kaivattusi

      ammatti?
      Ikävä
      69
      1096
    9. Kaipaatko nainen

      Semmoista tosi hankalaa ja arkaa miestä? Pitäisitkö hänet aina omanasi jos saisit hänet? Miten huomioisit hänen herkkyyd
      Ikävä
      103
      881
    10. Laita nyt se viesti

      Tiedän että haluat tavata. Kirjoitat, pyyhit, kirjoitat... Lähetä se viesti 😗
      Ikävä
      54
      877
    Aihe