RUK:n johtamisopit

sulla on alaisia ja vastuu niistä.

Mielestäni kyllä. siellä harjoitellaan paljon ihmisten johtamista ja "syväjohtamista", jossa ollaan ihmisläheisempiä ja ajatellaan jokainen yksilönä. kyllä ihmisiä voidaan johtaa samalla periaatteella siviilissä kun armeijassakin, enkä nyt tarkoita mitään huutamista sun muuta tollasta. Saa myös hyvin itseluottamusta kun on harjoitellut esimiehenä oloa.

on eri kuin armeijan leikkielämä... aidon johtamisen oppii vain kokemuksen/luonteen kautta. (huom 70-luvulla sivari ja nyt päissään kuin käki). Nykyään 50henkilön johtaja. Itse asiassa meidän firmassa on ollut muutamia RUK :n käyneitä joista ei mihinkään, mutta kaksi henkilö, jotka käyneet sivarin niin helvetin hyviä. Tutustukaa ihmisiin ja luonteisiin eikä papereihin.......

Puolustusvoimien johtamisopit ovat suoraan hyödynnettävissä myös siviilielämässä.

Ihmisten johtaminen perustuu täysin samoihin perustekijöihin, aina ja kaikkialla. Vain toimijat ja toimintaympäristö muuttuu.

RUK:n käyminen ei tietenkään tee kaikista hyviä sotilasjohtajia eikä myöskään hyviä siviilijohtajia.

Koulutusvalinnoilla pyritään saamaan hyvä aines johtajiksi sotaväessä, siviilissä myös seulotaan johtaja-aines.

Virhevalintojakin sattuu silloin tällöin, sotaväessä ja siviilissäkin.

Se, että esim. yritysjohtajista moni on käynyt RUK:n osoittaa sotilasjohtajaksi kelpaavan olevan myös kelvollinen siviilijohtaja.

Johtajuus on osittain synnynnäistä, kaikkea ei voi oppia kirjoista eikä käytännöstä.

Reserviupseerikoulu (RuK) ja reserviupseerikurssit (Ruk) muualla kuin Haminassa kouluttavat Suomen puolustusvoimien sodanajan joukkueenjohtajia aselajeittain.

Sodassa on äärimmäiset olosuhteet, mihin enemmistö siviilielämän päälliköistä ei joudu sukupolviin.

RuK ja Ruk:t ovat mahdollisuus päästä johtamaan ajoittain valvonnan alaisena 20-30 ikäistään. Johtaminen voi olla määrätietoisempaa kuin luokanopettajan tai aineenopettajien koulussa.

Sotilaskoulutuksen K A S V A T T A V A A osaa pidetään antoisana henkisenä pääomana myös muita asioita varten: oppii tottelemisen lisäksi myös käskemään ja vastaamaan käskystään.

Osasta reservin vänrikkejä tulee luutnantteja ja yliluutnantteja kertausharjoituksin, pienestä osasta vanhempana kapteeneita ja joistain aktiivisesti asioissa olleista jopa majureita.

Luutnantit tai yliluutnantit voivat toimia sodanajan perusyksikön varapäälliköinä tai päälliköinä.

Koska kyse ei ole pelkästään opetuksesta, vaan myös kasvatuksesta, asiasta on vaikea päästä perille olematta läsnä etäopetuksena.

RuK on eräänlainen sodankäynnin pikalukio.

Suomenkielen sana johtaminen voidaan kääntää englanniksi kahdellatavalla: management ja leadership, eriasioiden johtaminen ja ihmisten johtaminen. Intin johtamisopeista tuo leadership puoli on suoraan sovellettavissa siviilielämään kokonaisuudessaan, koska ihmisten johtamisen periaatteet eivät muutu organisaatiosta toiseen siirryttäessä. Se on ihan sama Virtanen onko hän sitten raskaansingonampuja tai trukkikuski. Asiantuntijaorganisaatiota johdettaessakin periaattet ovat samat, mutta soveltamien jonkin verran toisenlaista.

Management puolen soveltaminen onnistuu myös osin, mutta vaatii ehkä enemmän teorian tuntemista kuin varusmiehille ehditään opettamaan. Hyvänä esimerkkinä tähän on Sunzi johtamisoppien jatkuva suosio sotilaiden lisäksi myös liike-elämän johdossa. Sodankäynnintaito-teoksesta tuli juuri uusi suomennos, johon kannattaa tutustua.

Oman kokemukseni 90-luvun alusta on sellainen, että RUK:sta eli Reserviupseerikoulusta pitäisi jättää osa -koulu- pois. Opetus oli ala-arvoista, alentavaa ja epäoikeudenmukaista. Toisen arvioitava johtamissuoritus oli porukan juoksuttaminen ruokalaan kun taas toinen saattoi "joutua" johtajaksi taisteluharjoitukseen! RUK:ssa todella minun aikanani "jouduttiin" johtajiksi, ja yleensä sai haukut ja vittuilut päälle. RUK oli armeija-aikani huonoin kokemus.
Ja nyt varmaan joku vastaa, että se oli sitä kasvattavaa ´pinnan testaamista´. Ei, se oli kouluttajiksi ja pedagogeiksi epäpätevien, juuri kadettikoulusta valmistuneiden surkimusten toimeenpanemaa kiusaamista!

Sodankäynti on likaista ulkotyötä. Se ei kuulu monenkaan toimihenkilön siistiin sisätyöhön.

Kriisijohtamisen opettelua voi harrastaa partiossa, Maanpuolustuskoulutus ry:ssä, vapaapalokunnassa, AuK:ssa ja RuK:ssa.

Suurinta osaa suomalaisesta elämästä ei johdeta, vaan hallinnoidaan ja vuosisuunnitellaan.

Johtamistaidosta ja moraalista on hyötyä lähinnä vain silloin kun normaalirakenteet ovat murtuneet.

Hyödyllisintä johtamistaito on kaaoksessa, koska johtaja persoonallaan luo järjestystä kaaokseen sekä mahdollistaa toiminnan.

Metsässä johtamisen hyvä puoli on se, että ymmärtää, miten yhteiskunta toimii, kun ei ole enää yhteiskuntaa eikä sähköä, vaan joudutaan elämään agraareissa metsäläisoloissa.

Näin ainakin ymmärrys television uutistenkatselijana paranee kriisialueilta.

Millaista johtamiskoulutusta tai uraa ajattelit? Jos Sinua kiinnostaa kuulla armeijasta enemmän, voit mailata ja kysyä tarkemmin.

Kyllä RUK:n oppeja voi toisinaan käyttää hyödyllisesti ihan työssä. Santarmiakatemiassa sitten syvennetään syväjohtamista aivan pohjaan saakka. Eihän nyt ole Suomessa ollut sotia yli kuuteenkymmeneen vuoteen ja upseeristo on kaiken aikaa johdellut minkä on kyennyt, alaisikseen saamiaan Suomen kansalaisia.