Oikeudenkäynnin kulku

Sinä menet sinne kutsuttuun aikaan ja sinut sitten kutsutaan saliin. Kyllä sinut ohjataan istumaan oikeaan paikkaan, ensin on jotain tavanomaisia juttuja puhua totta. Sitten tuomari voi kysyä, että mitä tiedät tästä jutusta. Ota aina aikaa itsellesi, se ei ole mikään sekunttikilpailu, vastaa vain kysyttyyn, totuudenmukaisesti ja niukasti. Mikäli sinulta kysytään mielipidettä, niin voit aina sanoa, että et pysty arvioimaan. Sitten syytetyn asianajaja kysyy sinulta jotain ja sen jäleen vastapuoli ja lopuksi tuomari kysyy, paljonko haluat todistajan palkkiota. Tässä tapauksessa voit ehkä ilmoittaa, että et mitään. Ja sitten pihalle.
Yleensä siellä ei ole kuin asianomaiset, voihan kuuntelemassa olla joku oikeustieteenopiskelija, mutta ne ottavat oppia eikä niistä kannata välittää. Turhaan menetät yöuniasi, ei se niin kamala paikka ole. Kunhan muistat miettiä vastauksesi tarkkaan, etkä hermostuksissa rupea selvittämään koko suvun asioita.

tappaa ne eivät voi, mutta lakia ne voivat tulkita ja käyttää harkintaa ja kun kävelet ulos oikeussalista, niin olet saanut tuomion, mutta et välttämättä tiedtä miksi ja mistä syystä.

Oikeudenkäynti    
Oikeudenkäynnit ovat yleensä julkisia eli yleisöllä on niihin pääsy. Suljettu käsittely saatetaan pitää esimerkiksi silloin, kun oikeudessa käsitellään erityisen arkaluontoisia, yksityiselämään liittyviä seikkoja. Oikeuden ratkaisun lopputulos on julkinen.

Rikosasia käsitellään yleensä sen paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka alueella rikos on tehty. Rikosasia tulee vireille käräjäoikeudessa sen jälkeen, kun poliisi on rikosilmoituksen tai muun rikosepäilyn perusteella toimittanut esitutkinnan ja syyttäjä on päättänyt nostaa asiassa syytteen. Tavallisimpia tuomioistuimissa käsiteltäviä rikoksia ovat liikenteen vaarantamiset, rattijuopumukset, pahoinpitelyt, varkaudet, petokset ja huumerikokset.

Rikosoikeudenkäynnissä ovat mukana vastaaja eli syytetty sekä virallinen syyttäjä. Mukana voi olla myös asianomistaja eli rikoksen uhri. Näistä oikeudenkäynnin osapuolista käytetään yhteisnimitystä asianosaiset. Oikeudenkäynnissä esiintyy usein myös todistajia.

Syyttäjän rooli on keskeinen oikeudenkäynnin kulun kannalta. Hän vaatii valtion edustajana rangaistusta henkilölle, jonka epäillään syyllistyneen rikokseen. Syyttäjä ei ole osa tuomioistuinta, vaan toimii itsenäisesti. Hänen tehtävänään on tuoda esiin rikosasiaa koskeva näyttö, myös vastaajalle edulliset seikat. Käräjäoikeus joko hyväksyy tai hylkää syyttäjän esittämän syytteen.

Jollei syyttäjä nosta syytettä, asianomistaja voi tehdä sen myös itse.

Todistajaksi kutsutun on aina tultava oikeuteen, mutta hänen ei tarvitse todistaa lähisukulaistaan vastaan. Todistajan on puhuttava totta eikä hän saa salata tiedossaan olevia asioita. Hänellä on oikeus saada korvausta oikeuteen saapumisesta.

Rikosjutun käsittely etenee yleensä seuraavassa järjestyksessä:

Syyttäjä esittää vaatimuksensa ja niiden perusteet. Jos asianomistaja on läsnä, hänelle annetaan puheenvuoro syyttäjän jälkeen. Hän voi esittää omat vaatimuksensa ja ilmoittaa, onko samaa mieltä syyttäjän kanssa.

Vastaaja voi joko myöntää tai kiistää teon. Hän vastaa myös siihen, suostuuko hän maksamaan asianomistajan vaatimat korvaukset.

Seuraavaksi syyttäjä ja asianomistaja perustelevat kantansa tarkemmin. Vastaaja lausuu oman näkemyksensä oikeudessa esitetyistä asioista.

Tämän jälkeen on vuorossa todistajien kuuleminen ja muun näytön esittäminen. Asianosaiset kertovat käsityksensä oikeudenkäynnin aikana esitetyistä todisteista ja siitä, miten asiassa heidän mielestään pitäisi tuomita. Todistaja ei ole kummankaan osapuolen edustaja, eikä hänen pidä siten ajatella kenenkään etua.

Lopuksi oikeus harkitsee ja antaa tuomion. Rikokseen syylliseksi todettu tuomitaan yleensä rangaistukseen.

Pienehköt rikosasiat voi ratkaista yksi tuomari. Muut rikosasiat ratkaisee yhden tuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpano. Lautamiehet ovat kunnanvaltuustojen valitsemia maallikoita, jotka edustavat oikeudessa eri väestöryhmien näkemyksiä.

Oikeudenkäynnin sijasta juttu voidaan ohjata sovitteluun erityisesti silloin, jos rikoksentekijä on nuori. Aloitteen sovittelusta voi tehdä rikoksen tekijä, uhri, syyttäjä, poliisi tai sosiaaliviranomainen. Sovittelijoina toimivat tehtävään koulutetut henkilöt.

Istunnot ovat julkisia. Voit hyvin mennä seuraamaan jonkun toisen oikeudenkäyntiä, niin saat vähän tuntumaa mitä tuleman pitää. Tuomari voi tiedustella läsnäolosi syytä istunnon aluksi ja joissakin jutuissa määrätä yleisön poistumaan, mutta mitään erityistä perustetta istunnon seuraamisen ei tarvitse olla.