Mietin siellaista, että kun olen kirjoitellut silloin tällöin opiskelujeni ohessa jonkinnäköisiä kolumneja (tai mitä lienee, jotain kolumnin tyylisiä) ihan vain pöytälaatikkoon, niin voisikohan niitä jonnekin lehteen lähettää? Miten lehdissä suhtaudutaan tällaisiin, jos esim. opiskelijalta tulee sähköpostilla jokin juttu? Julkaisevatko ne niitä ja saako niistä jotain palkkaa? Se raha ei sinänsä kiinnosta (vaikka oishan se aina hyödyksi..) mutta haluaisin vain saada juttujani lehteen! Joskus kun olin töissä eräässä pienessä paikallislehdessä, päätoimittaja sanoi että parhaiten toimittajauralle pääsee työntämällä erilaisia juttuja lehtiin. Tätäkö se sillä tarkoitti? Vähän on epävarma olo, että voinko tosiaan noin vaan sähköpostilla laittaa oman juttuni menemään sinne. Kannattaiskohan yrittää johonkin pieneen lehteen vai haukkaanko kerralla suuren palan ja koitan ihan paikalliseen isompaan lehteen juttujani lähettää? vastailkaa jos teillä on hyviä neuvoja! :)
Omia kolumneja lehtiin?
27
6236
Vastaukset
- xkgjsdljgkjdf
Kuule, kolumneja otetaan lehtiin vain tunnetuilta kirjoittajilta, lehtien omilta toimittajilta tai muuten vain meritoituneilta kirjoittajilta. Ei siis tosiaankaan miltään opiskelijajannuilta tai -flikoilta. Mutta veikkaanpa että se päätoimittaja tarkoitti lähinnä että sun pitäs tehdä lehtiin uutisjuttuja, siis ihan juttuja. Aiheeksi käy mikä vain, vaikkapa paikallinen virkkauskerho. Menet ja teet jutun kerholaista, nappaat pari kuvaa ja voilá - se on siinä. Kirjoitat ja tarjoat vaikka sinne oman paikkakunnan lehteen. Ja kysymykseesi: kyllä niistä maksetaan, joskus jopa hyvinkin. Maakunta- ja paikallislehdet ovat aika nihkeitä maksajia, hyvä jos 50 euroa saa parin liuskan jutusta, mutta aikakauslehdet maksavat helposti 200-1000 euroa jutun pituudesta ja ajankohtaisuudesta riippuen.
- xkgjsdljgkjdf:ltä
Kolumneja otetaan lehteen ihan keneltä hyvänsä, jos ne ovat tarpeeksi hyviä. Jokainen tuottava lehti käsittääkseni maksaa jotain. Palkkiot yhdestä kolumnista voivat vaihdella 10 eurosta tuhanteen euroon. Tosin useita satoja tienaavat vain ne tunnetut kirjoittajat. Itsekin olen kirjoitellut kolumneja mm. MTV3 Internetiin, vaikken ole kovin tunnettu kirjoittaja ehkä Maikkarin oma toimittaja. Palkkioni on siinä julkaisussa ollut 130 euroa per juttu, pituudesta ja muodosta riippumatta.
Maakuntalehdet eivät minun kokemukseni mukaan ole noin nihkeitä maksajia kuin xkgjsdljgkjdf väittää. Parin liuskan juttu kuulostaa aika pitkältä. En tiedä, koska ei kukaan mittaa juttuja nykyään liuskoissa, vaan kirjoittajalle ilmoitetaan merkkimäärä, joka ei saisi ylittyä. Esimerkiksi Keskisuomalainen, maakuntalehti, on maksanut jutuistani noin 100-150 euroa. Noiden juttujen pituus on vaihdellut 2 000 ja 3500 merkin välillä. Kuvaaja on ollut noissa jutuissa erikseen. Jos kuvaat itse, palkkiosi on siis suurempi.
Ketjun avaaja, älä suotta arastele vaan lähettele juttujasi rohkeasti joka paikkaan, missä vain toivot niitä julkaistavan. Jos jokin lehti lupaa ne julkaista, niin silloin toki ilmoitat niihin muihin paikkoihin, että julkaisija löytyi jo, sori vaan, etanat ;) Sähköpostin aikakaudella voit lähettää juttusi vaikka toiselle pallonpuoliskolle, ja jos juttuasi ei siellä julkaista, et ole hävinnyt yhtään mitään. - Tomittaja
xkgjsdljgkjdf:ltä kirjoitti:
Kolumneja otetaan lehteen ihan keneltä hyvänsä, jos ne ovat tarpeeksi hyviä. Jokainen tuottava lehti käsittääkseni maksaa jotain. Palkkiot yhdestä kolumnista voivat vaihdella 10 eurosta tuhanteen euroon. Tosin useita satoja tienaavat vain ne tunnetut kirjoittajat. Itsekin olen kirjoitellut kolumneja mm. MTV3 Internetiin, vaikken ole kovin tunnettu kirjoittaja ehkä Maikkarin oma toimittaja. Palkkioni on siinä julkaisussa ollut 130 euroa per juttu, pituudesta ja muodosta riippumatta.
Maakuntalehdet eivät minun kokemukseni mukaan ole noin nihkeitä maksajia kuin xkgjsdljgkjdf väittää. Parin liuskan juttu kuulostaa aika pitkältä. En tiedä, koska ei kukaan mittaa juttuja nykyään liuskoissa, vaan kirjoittajalle ilmoitetaan merkkimäärä, joka ei saisi ylittyä. Esimerkiksi Keskisuomalainen, maakuntalehti, on maksanut jutuistani noin 100-150 euroa. Noiden juttujen pituus on vaihdellut 2 000 ja 3500 merkin välillä. Kuvaaja on ollut noissa jutuissa erikseen. Jos kuvaat itse, palkkiosi on siis suurempi.
Ketjun avaaja, älä suotta arastele vaan lähettele juttujasi rohkeasti joka paikkaan, missä vain toivot niitä julkaistavan. Jos jokin lehti lupaa ne julkaista, niin silloin toki ilmoitat niihin muihin paikkoihin, että julkaisija löytyi jo, sori vaan, etanat ;) Sähköpostin aikakaudella voit lähettää juttusi vaikka toiselle pallonpuoliskolle, ja jos juttuasi ei siellä julkaista, et ole hävinnyt yhtään mitään.Sinä olet myynyt räpellyksesi äidillesi...mikään lehti ei halua ostaa kolumneja, ne tulee ilmaiseksi.
- Peerkeleee
xkgjsdljgkjdf:ltä kirjoitti:
Kolumneja otetaan lehteen ihan keneltä hyvänsä, jos ne ovat tarpeeksi hyviä. Jokainen tuottava lehti käsittääkseni maksaa jotain. Palkkiot yhdestä kolumnista voivat vaihdella 10 eurosta tuhanteen euroon. Tosin useita satoja tienaavat vain ne tunnetut kirjoittajat. Itsekin olen kirjoitellut kolumneja mm. MTV3 Internetiin, vaikken ole kovin tunnettu kirjoittaja ehkä Maikkarin oma toimittaja. Palkkioni on siinä julkaisussa ollut 130 euroa per juttu, pituudesta ja muodosta riippumatta.
Maakuntalehdet eivät minun kokemukseni mukaan ole noin nihkeitä maksajia kuin xkgjsdljgkjdf väittää. Parin liuskan juttu kuulostaa aika pitkältä. En tiedä, koska ei kukaan mittaa juttuja nykyään liuskoissa, vaan kirjoittajalle ilmoitetaan merkkimäärä, joka ei saisi ylittyä. Esimerkiksi Keskisuomalainen, maakuntalehti, on maksanut jutuistani noin 100-150 euroa. Noiden juttujen pituus on vaihdellut 2 000 ja 3500 merkin välillä. Kuvaaja on ollut noissa jutuissa erikseen. Jos kuvaat itse, palkkiosi on siis suurempi.
Ketjun avaaja, älä suotta arastele vaan lähettele juttujasi rohkeasti joka paikkaan, missä vain toivot niitä julkaistavan. Jos jokin lehti lupaa ne julkaista, niin silloin toki ilmoitat niihin muihin paikkoihin, että julkaisija löytyi jo, sori vaan, etanat ;) Sähköpostin aikakaudella voit lähettää juttusi vaikka toiselle pallonpuoliskolle, ja jos juttuasi ei siellä julkaista, et ole hävinnyt yhtään mitään.Ei kannata kirjoittaa avustajana juttuja yhtään mihinkään paskaan maakuntalehteen, pelkkää kusetusta koko homma.
Teet kovan duunin, saat 100 euroa josta maksat verot ja huom matka yms TYÖkulut,
itse olin maakuntalehden ilmainen koira liian kauan ja vittuilua tuli palkanlisäksi että silleen...
jos haluat toimittajaksi hae Tampereelle tai Hesaan lukemaan ja sinne työsuhteeseen- unohda junttilandiat!! - sataa euroa
Peerkeleee kirjoitti:
Ei kannata kirjoittaa avustajana juttuja yhtään mihinkään paskaan maakuntalehteen, pelkkää kusetusta koko homma.
Teet kovan duunin, saat 100 euroa josta maksat verot ja huom matka yms TYÖkulut,
itse olin maakuntalehden ilmainen koira liian kauan ja vittuilua tuli palkanlisäksi että silleen...
jos haluat toimittajaksi hae Tampereelle tai Hesaan lukemaan ja sinne työsuhteeseen- unohda junttilandiat!!eivät ne maksa edes
- 20 euroa
sataa euroa kirjoitti:
eivät ne maksa edes
kin on maksettunna
pyyhi sillä vaikka persettäs- osotteella - oi joi
Peerkeleee kirjoitti:
Ei kannata kirjoittaa avustajana juttuja yhtään mihinkään paskaan maakuntalehteen, pelkkää kusetusta koko homma.
Teet kovan duunin, saat 100 euroa josta maksat verot ja huom matka yms TYÖkulut,
itse olin maakuntalehden ilmainen koira liian kauan ja vittuilua tuli palkanlisäksi että silleen...
jos haluat toimittajaksi hae Tampereelle tai Hesaan lukemaan ja sinne työsuhteeseen- unohda junttilandiat!!Siellä taas jengi joko provoaa tai on liikkeellä muuten vaan kädetöntä räpeltäjää, joka ei osaa kirjoittaa tai sitten ei osaa tehdä diilejä ja pitää oikeuksistaan kiinni tai sitten kirjoittaa ihan vääriin julkaisuihin.
Minua ei kuseteta, koska teen hyviä juttuja ja pidän huolen, ettei minua kuseteta palkkioasioissa. Sadan euron jutun eteen teen enintään yhden työpäivän verran duunia. Näin saisin vähintään 2000 kuussa, jos tekisin täyttä työviikkoa. Se on ihan hyvä liksa vielä opiskelevalle, nuorelle kirjoittajalle. Minun matka- ja työkuluni on maksanut se, joka palkkionikin maksaa, tai sitten kulut on otettu huomioon palkkiosummassa. Näin sen kuuluu mennä.
Enkä Tampereella tai Hesassa ole päivääkään opiskellut lehtialaa, en edes Jyväskylässä. Sanoman toimittajakouluun Helsinkiin olen kyllä pyrkimässä, siitä tuskin olisi haittaakaan urakehitykselleni...
Peerkeleee:n tapauksessa vanha sanonta kääntyy päälaelleen. Ei se ole tyhmä joka maksaa (liian vähän) vaan se joka ei osaa pyytää. Jos suostut tekemään kovan duunin ja työkulusi naurettavan pientä korvausta vastaan, niin miksi ihmeessä lehti maksaisi sinulle enempää kuin mihin tyydyt? - isi kertoo
oi joi kirjoitti:
Siellä taas jengi joko provoaa tai on liikkeellä muuten vaan kädetöntä räpeltäjää, joka ei osaa kirjoittaa tai sitten ei osaa tehdä diilejä ja pitää oikeuksistaan kiinni tai sitten kirjoittaa ihan vääriin julkaisuihin.
Minua ei kuseteta, koska teen hyviä juttuja ja pidän huolen, ettei minua kuseteta palkkioasioissa. Sadan euron jutun eteen teen enintään yhden työpäivän verran duunia. Näin saisin vähintään 2000 kuussa, jos tekisin täyttä työviikkoa. Se on ihan hyvä liksa vielä opiskelevalle, nuorelle kirjoittajalle. Minun matka- ja työkuluni on maksanut se, joka palkkionikin maksaa, tai sitten kulut on otettu huomioon palkkiosummassa. Näin sen kuuluu mennä.
Enkä Tampereella tai Hesassa ole päivääkään opiskellut lehtialaa, en edes Jyväskylässä. Sanoman toimittajakouluun Helsinkiin olen kyllä pyrkimässä, siitä tuskin olisi haittaakaan urakehitykselleni...
Peerkeleee:n tapauksessa vanha sanonta kääntyy päälaelleen. Ei se ole tyhmä joka maksaa (liian vähän) vaan se joka ei osaa pyytää. Jos suostut tekemään kovan duunin ja työkulusi naurettavan pientä korvausta vastaan, niin miksi ihmeessä lehti maksaisi sinulle enempää kuin mihin tyydyt?se sellainen mafia tuolla maakuntasellaisessa joka pyörittää alueen yliopiston idioottiopiskelijoiden pakkoharjoittelu ja työkokemuskuviolla koko vitun lehteä ja sen siskolehtiä.
sit nämä kersat kuvittelevat saavansa hyvin kun saavat 100 euroa päivän töistä, kuukausipalkkainen nettoaa firmalta ainakin 300 päivässä sotu yms maksuineen tekemättä mitään ja pennut juoksee kun kuvittelevat olevansa jotain toimittajia. - HILJAA
oi joi kirjoitti:
Siellä taas jengi joko provoaa tai on liikkeellä muuten vaan kädetöntä räpeltäjää, joka ei osaa kirjoittaa tai sitten ei osaa tehdä diilejä ja pitää oikeuksistaan kiinni tai sitten kirjoittaa ihan vääriin julkaisuihin.
Minua ei kuseteta, koska teen hyviä juttuja ja pidän huolen, ettei minua kuseteta palkkioasioissa. Sadan euron jutun eteen teen enintään yhden työpäivän verran duunia. Näin saisin vähintään 2000 kuussa, jos tekisin täyttä työviikkoa. Se on ihan hyvä liksa vielä opiskelevalle, nuorelle kirjoittajalle. Minun matka- ja työkuluni on maksanut se, joka palkkionikin maksaa, tai sitten kulut on otettu huomioon palkkiosummassa. Näin sen kuuluu mennä.
Enkä Tampereella tai Hesassa ole päivääkään opiskellut lehtialaa, en edes Jyväskylässä. Sanoman toimittajakouluun Helsinkiin olen kyllä pyrkimässä, siitä tuskin olisi haittaakaan urakehitykselleni...
Peerkeleee:n tapauksessa vanha sanonta kääntyy päälaelleen. Ei se ole tyhmä joka maksaa (liian vähän) vaan se joka ei osaa pyytää. Jos suostut tekemään kovan duunin ja työkulusi naurettavan pientä korvausta vastaan, niin miksi ihmeessä lehti maksaisi sinulle enempää kuin mihin tyydyt?vitun tyhmä "näin saisin 2000 euroa kuussa"- olet tosi tissinlutkuttaja märkäparta ja persereikä
- etkä tajua toimittamisesta hevon vittua
kirjota vaan tyhmä paskareikä typeriä paskajuttujas ja anna välillä persettä pomolle - alaa vaihtanut, enkä kadu
HILJAA kirjoitti:
vitun tyhmä "näin saisin 2000 euroa kuussa"- olet tosi tissinlutkuttaja märkäparta ja persereikä
- etkä tajua toimittamisesta hevon vittua
kirjota vaan tyhmä paskareikä typeriä paskajuttujas ja anna välillä persettä pomolleMilloin sitä tajutaan että toimitustyön parhaimmat päivät ovat takana? Ammoin jopa tienasi, aloittelijakin. Vanhat pierut ovat jo leivän syrjässä kiinni, nälkäiset nuoret tulevat ja polkevat hinnat, kaikki häviää. 2000 kuussa, se on aivan tolkuttoman paska liksa. Hyvät nuoret, menkää tekemään liiketoimintaa, älkää ns. journalismia.
- en tee mitään
oi joi kirjoitti:
Siellä taas jengi joko provoaa tai on liikkeellä muuten vaan kädetöntä räpeltäjää, joka ei osaa kirjoittaa tai sitten ei osaa tehdä diilejä ja pitää oikeuksistaan kiinni tai sitten kirjoittaa ihan vääriin julkaisuihin.
Minua ei kuseteta, koska teen hyviä juttuja ja pidän huolen, ettei minua kuseteta palkkioasioissa. Sadan euron jutun eteen teen enintään yhden työpäivän verran duunia. Näin saisin vähintään 2000 kuussa, jos tekisin täyttä työviikkoa. Se on ihan hyvä liksa vielä opiskelevalle, nuorelle kirjoittajalle. Minun matka- ja työkuluni on maksanut se, joka palkkionikin maksaa, tai sitten kulut on otettu huomioon palkkiosummassa. Näin sen kuuluu mennä.
Enkä Tampereella tai Hesassa ole päivääkään opiskellut lehtialaa, en edes Jyväskylässä. Sanoman toimittajakouluun Helsinkiin olen kyllä pyrkimässä, siitä tuskin olisi haittaakaan urakehitykselleni...
Peerkeleee:n tapauksessa vanha sanonta kääntyy päälaelleen. Ei se ole tyhmä joka maksaa (liian vähän) vaan se joka ei osaa pyytää. Jos suostut tekemään kovan duunin ja työkulusi naurettavan pientä korvausta vastaan, niin miksi ihmeessä lehti maksaisi sinulle enempää kuin mihin tyydyt?tyhmääää!!!!!
jos sua ei kuseteta niin sitten ei ketään. - noin.......
isi kertoo kirjoitti:
se sellainen mafia tuolla maakuntasellaisessa joka pyörittää alueen yliopiston idioottiopiskelijoiden pakkoharjoittelu ja työkokemuskuviolla koko vitun lehteä ja sen siskolehtiä.
sit nämä kersat kuvittelevat saavansa hyvin kun saavat 100 euroa päivän töistä, kuukausipalkkainen nettoaa firmalta ainakin 300 päivässä sotu yms maksuineen tekemättä mitään ja pennut juoksee kun kuvittelevat olevansa jotain toimittajia.Tuo "isi kertoo" -tyypin mainitsema kuukausipalkkainen (300e/kk) tienaisi sellaiset 6 000 euroa kuukaudessa. Nimeä yksikin maakuntalehti, joka maksaa tuollaisia summia kuukausipalkkalaisilleen. Jonkin isonpuoleisen lehden päätoimittaja voi ehkä yltää tuohon. Ja joku ministeri.
- munduunista
isi kertoo kirjoitti:
se sellainen mafia tuolla maakuntasellaisessa joka pyörittää alueen yliopiston idioottiopiskelijoiden pakkoharjoittelu ja työkokemuskuviolla koko vitun lehteä ja sen siskolehtiä.
sit nämä kersat kuvittelevat saavansa hyvin kun saavat 100 euroa päivän töistä, kuukausipalkkainen nettoaa firmalta ainakin 300 päivässä sotu yms maksuineen tekemättä mitään ja pennut juoksee kun kuvittelevat olevansa jotain toimittajia.mun työpaikasta... Ja no, voin kertoa, että melkein jokainen noista opiskelijoista tienaa todella aika hyvin per kk, jopa lähes 3000 euroa. Salaisuus piilee just siinä että "maakuntasellainen" on jo niin riippuvainen opiskelijoista että opiskelijat juoksuttavat sitä miten tahtovat. Tarvittaessa töihin tulevien vuoroille ei myöskään ole mitään tuntirajoituksia ja voivat painaa urakkaa minkä ehtivät. Mun duunipaikassa mm. tekevät jo lähes kaikki viikonloppuvuorot.
- PeeeeeeeerrrrrrrrrKEleeeeee...
oi joi kirjoitti:
Siellä taas jengi joko provoaa tai on liikkeellä muuten vaan kädetöntä räpeltäjää, joka ei osaa kirjoittaa tai sitten ei osaa tehdä diilejä ja pitää oikeuksistaan kiinni tai sitten kirjoittaa ihan vääriin julkaisuihin.
Minua ei kuseteta, koska teen hyviä juttuja ja pidän huolen, ettei minua kuseteta palkkioasioissa. Sadan euron jutun eteen teen enintään yhden työpäivän verran duunia. Näin saisin vähintään 2000 kuussa, jos tekisin täyttä työviikkoa. Se on ihan hyvä liksa vielä opiskelevalle, nuorelle kirjoittajalle. Minun matka- ja työkuluni on maksanut se, joka palkkionikin maksaa, tai sitten kulut on otettu huomioon palkkiosummassa. Näin sen kuuluu mennä.
Enkä Tampereella tai Hesassa ole päivääkään opiskellut lehtialaa, en edes Jyväskylässä. Sanoman toimittajakouluun Helsinkiin olen kyllä pyrkimässä, siitä tuskin olisi haittaakaan urakehitykselleni...
Peerkeleee:n tapauksessa vanha sanonta kääntyy päälaelleen. Ei se ole tyhmä joka maksaa (liian vähän) vaan se joka ei osaa pyytää. Jos suostut tekemään kovan duunin ja työkulusi naurettavan pientä korvausta vastaan, niin miksi ihmeessä lehti maksaisi sinulle enempää kuin mihin tyydyt?No, sinä nyt et tajua työstä maksettavasta palkasta mitään. Oletko kuullut sotuista, telleistä jne normaali työsuhteen rakenteesta. Et tietenkään koska olet typerys.
Sinun satanen merkkaa tuntitaksana mitä? 10-5 euroa?
Kunnon työsuhteessa oleva toimittaja tienaa kuukaudessa 3000 euroa ja liki saman verran työnantaja maksaa hänestä muita maksuja.
Se luo työntekijälle moninaisen turvan tulevaisuudelle.
Jos sinun arvokas näppäinkätesi muuttuu kädettömäksi niin sanotaan sitten vasta oi ja voi, voi.
Teet itsellesi ja muille suurta hallaa kirjoittamalla huippujuttujasi ilman työsuhdeturvaa. Kysyppäs kivoilta "hyvinmaksavilta" pomoiltasi kirjallista työsopimusta - takaan ettet sitä saa ja miksi et, sitä voisit sitten pohtia journalistin taidoillasi. - Tahvo:P
PeeeeeeeerrrrrrrrrKEleeeeee... kirjoitti:
No, sinä nyt et tajua työstä maksettavasta palkasta mitään. Oletko kuullut sotuista, telleistä jne normaali työsuhteen rakenteesta. Et tietenkään koska olet typerys.
Sinun satanen merkkaa tuntitaksana mitä? 10-5 euroa?
Kunnon työsuhteessa oleva toimittaja tienaa kuukaudessa 3000 euroa ja liki saman verran työnantaja maksaa hänestä muita maksuja.
Se luo työntekijälle moninaisen turvan tulevaisuudelle.
Jos sinun arvokas näppäinkätesi muuttuu kädettömäksi niin sanotaan sitten vasta oi ja voi, voi.
Teet itsellesi ja muille suurta hallaa kirjoittamalla huippujuttujasi ilman työsuhdeturvaa. Kysyppäs kivoilta "hyvinmaksavilta" pomoiltasi kirjallista työsopimusta - takaan ettet sitä saa ja miksi et, sitä voisit sitten pohtia journalistin taidoillasi.Kyllä minä tiedän sotuista ja muista ja ne on minun kohdallani hoidettu.
Kunnon työsuhteessa oleva toimittaja tienaa 3 000, jos "kunnon työsuhde" määritellään sillä, että palkka on yli 3 000. Harva opiskelija yltää kunnon työsuhteeseen. Kaikki sanomalehdet, joiden kesätyöpalkkausperiaatteista olen kullut, maksavat Journalistiliiton minimitaksan, noin 2 000e. Näin muun muassa Iltalehdessä, Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa ja tietysti pienemmissä maakuntalehdissä. Plus tietty ilta- ja sunnuntailisät, lomakorvaukset ja muut. Esim. taittajilla todellinen kuukausipalkka voi nousta kolmen tonnin tuntumaan, koska monet heistä tekevät lähinnä iltavuoroja. Itselläni todellinen kuukausipalkka on saattanut määräaikaisissa kesätyösuhteissani nousta noin kahteen ja puoleen tonniin. Joskus yli kolmen, kun olen tehnyt samalla juttuja aikakauslehtiin. Niihin kannattaa kirjoittaa, koska ne maksavat paremmin. - utelee
Tahvo:P kirjoitti:
Kyllä minä tiedän sotuista ja muista ja ne on minun kohdallani hoidettu.
Kunnon työsuhteessa oleva toimittaja tienaa 3 000, jos "kunnon työsuhde" määritellään sillä, että palkka on yli 3 000. Harva opiskelija yltää kunnon työsuhteeseen. Kaikki sanomalehdet, joiden kesätyöpalkkausperiaatteista olen kullut, maksavat Journalistiliiton minimitaksan, noin 2 000e. Näin muun muassa Iltalehdessä, Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa ja tietysti pienemmissä maakuntalehdissä. Plus tietty ilta- ja sunnuntailisät, lomakorvaukset ja muut. Esim. taittajilla todellinen kuukausipalkka voi nousta kolmen tonnin tuntumaan, koska monet heistä tekevät lähinnä iltavuoroja. Itselläni todellinen kuukausipalkka on saattanut määräaikaisissa kesätyösuhteissani nousta noin kahteen ja puoleen tonniin. Joskus yli kolmen, kun olen tehnyt samalla juttuja aikakauslehtiin. Niihin kannattaa kirjoittaa, koska ne maksavat paremmin.Kun olet työsuhteessa - ihan vaan määräaikaisessakin - onko työnantajasi samalla sallinut sinun kirjoittaa/toimittaa myös muihin tiedotusvälineisiin? Vai kuulutko niihin harvoihin jotka ovat päässeet työsuhteeseen myymättä samalla tekijänoikeuksiaan? Vinkkaapa vähän kuinka sellainen nykyisin onnistuu, varmaan pienipalkkaiset kesätoimittajat olisivat vinkistä iloisia (ja moni muukin työsuhteessa oleva...)
- tahvo:P
utelee kirjoitti:
Kun olet työsuhteessa - ihan vaan määräaikaisessakin - onko työnantajasi samalla sallinut sinun kirjoittaa/toimittaa myös muihin tiedotusvälineisiin? Vai kuulutko niihin harvoihin jotka ovat päässeet työsuhteeseen myymättä samalla tekijänoikeuksiaan? Vinkkaapa vähän kuinka sellainen nykyisin onnistuu, varmaan pienipalkkaiset kesätoimittajat olisivat vinkistä iloisia (ja moni muukin työsuhteessa oleva...)
En myy työnantajalle tekijänoikeuksia itseeni, vaan juttuihin, joita kirjoitan lehteen, jonka kanssa olen työsuhteessa. Jos haluan kirjoittaa muualle, kysyn toki pomoltani tähän luvan ja perustelen toivettani sillä, että tuo aikakauslehti ei millään tasolla ole varsinaisen työnantajani kilpailija.
Jos olen töissä jossakin päivittäin ilmestyvässä sanomalehdessä ja haluan kirjoittaa esimerkiksi 10 000 merkin pituisen haastattelun johonkin naistenlehteen, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa, työnantajani todennäköisesti antaa minun tehdä sen , kunhan teen jutun omalla ajallani ja kunhan aihe ja muoto ei ole sellainen, että jutun voisi julkaista tässä meidänkin lehdessä. Vielä jos se naistenlehti ilmestyy joskus kuukauden päästä ja meidän lehtemme on sitä ennen ehtinyt käsitellä aihetta omalla tavallaan, ei ole mitään syytä, miksei työnantajani antaisi minun tehdä sitä juttua.
- Arka
Kirjoita päiväkirjaa ;) se auttaa mua :):).
Tee vaikka kotisivut ja avaudu perkeleen maailmalle. - t. minäpä minä
SJL:N LIITTOKOKOUS 18.05.2006:
Viestintäkoulutusta on vähennettävä
- lisäresursseja keskeiselle journalistikoulutukselle
> Journalistiliitto pitää viestintäkoulutuksen nykyistä määrää alan työmarkkinoihin verrattuna aivan liiallisena. Alan koulutuspaikat ovat kolminkertaistuneet muutamassa vuodessa, ja viestinnän ammattilaisia koulutetaan nyt yli 70 oppilaitoksessa noin 40 paikkakunnalla.
Viestintäalan ammattikuvat ja koulutustarpeet –tutkimusprojektin äskettäin ilmestynyt raportti ’Viestintäkoulutuksen nousukäyrä – monta tietä unelma-ammattiin ja suuriin pettymyksiin’ kertoo jo otsikollaan tilanteesta. Tutkimus kokoaa oivaltavasti koulutustilastoja, kertoo työllistymisestä sekä perinteiselle viestintäalalle että muille toimialoille ja arvioi työvoimatarpeita ainakin lähivuosiksi.
Suomen Journalistiliitto, jonka laajaan jäsenpohjaan kuuluu yli 14 000 toimitus- ja ohjelmatyöntekijää, edustaa koko viestintäalan ydintä. Rajusti kasvaneet koulutusmäärät huolestuttavat liittoa monesta syystä. Ei vähiten siksi, että monet oppilaitokset lupaavat nuorille liikaa alan työmahdollisuuksista. Koulutuksen esittelyissä ei kerrota, että epätyyppinen työ on monelle pysyvä tulevaisuuden vaihtoehto. Suuri osa opiskelijoista ei koskaan saa alan työtä ja monet joutuvat harkitsemaan ammatinvaihtoa. Yhteiskunnan koulutusresursseja on käytettävä mielekkäämmin, erityisesti toisella asteella.
Nykyinen liikakoulutus ja harjoittelukäytäntö vinouttavat työmarkkinoita, lisäävät lyhyitä ja määräaikaisia työsuhteita ja johtavat tuotantokustannusten vääristymiseen sekä epäterveeseen kilpailuun. Alan harjoittelijoita käytetään monilla työpaikoilla ilmaistyövoimana ja samalla estetään ammattilaisten työllistymistä. Työtä harjoittelijatilanteen selkeyttämiseksi on jatkettava. Opetusviranomaisten on yhdessä alan työmarkkinajärjestöjen kanssa pikaisesti laadittava harjoittelulle selkeät säännöt ja valvottava harjoittelukäytäntöä journalistisilla aloilla. Työaikojen ja palkkauksen lisäksi on kiinnitettävä huomiota riittävään ohjaukseen ja harjoittelutyön mielekkyyteen. Harjoittelijan käyttöä palkatun henkilökunnan korvikkeena ei pidä hyväksyä.
Journalistiliiton mielestä journalistin ammatin on edelleen pysyttävä avoimena. Alan moniin tehtäviin pitää päästä erilaisten koulutusväylien sekä työ- ja elämänkokemusten kautta. Tämä on laadukkaan ja monipuolisen journalismin ehto. Liittomme pitää journalistin valmiuksille hyvänä viestinnän tai journalismin yliopistollista koulutusta tai muilta aloilta hankittua koulutusta ja journalistista lisäkoulutusta. Jo nyt yli puolet journalisteista on suorittanut jonkin korkeakoulu-tutkinnon.
Ratkaisevaa on, halutaanko jatkossa painottaa journalistin roolia yhteiskunnallisen tiedon tuottajana vai esimerkiksi tiedon mekaanisena käsittelijänä. Journalistit ovat mieltäneet roolinsa nimenomaan tiedon tuottajana. Myös monet ammattikorkeakoulut ovat jo vuosia kouluttaneet päteviä ammattilaisia viestintäalan erilaisiin tehtäviin. Ammattikorkeakoulujen koulutusmäärät ovat kuitenkin tutkimusraportin mukaan niin suuret, että opetusministeriön ja oppilaitosten on heti vähennettävä aloituspaikkoja tuntuvasti.
Viestintäkoulutuksen koulutuspolitiikan ratkaisut ovat paitsi ammatillisia myös monin tavoin yhteiskuntapoliittisia. Alan opinnot ovat toki mediayhteiskunnassa välttämättömien kansalaistaitojen edellytys ja siksi suotavia. Päättäjien on kuitenkin ratkaistava, mihin voimavarat riittävät ja tehtävä kipeitäkin leikkauksia.
Samalla kun viestintäalan aloituspaikkamääriä tuntuvasti supistetaan, opetusministeriön olisi taattava nykyistä paremmat resurssit yliopistolliselle journalistikoulutukselle sekä tasokkaille ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten viestintälinjoille. Aikakauslehtijournalismin korkeakoulutasoinen opetus, jota alan järjestöt jo vuosia ovat valmistelleet, on aloitettava viipymättä.
Laadukas journalismi edellyttää korkeatasoista ja monipuolista koulutusta. Ammatissa toimivien journalistien ja muiden alan ammattilaisten täydennyskoulutus vaatii myös julkisen vallan lisäresursseja. - t. minäpä minä
5) Kuinka usein määräaikaisia sopimuksia jatketaan uusilla määräaikaisilla sopimuksilla (ketjusopimukset) ja kohdistuuko määräaikaisten sopimusten käyttö samoihin henkilöihin?
Määräaikaisten sopimusten ketjutus on yleistä. Pisimmillään määräaikaisten työsuhteiden ketjut ovat olleet yli kymmenen vuotta. Nämä sopimukset on yleisesti tehty vuodeksi kerrallaan, mikä kertonee työsuhteen jatkumisen sidoksesta vuosittaiseen budjettiin. Tällaisia sopimuksia on tullut esiin liiton määräaikaisprojektissa erityisesti Yleisradiossa. Myös isojen lehtien toimituksissa, kuten Sanomissa, Aamulehdessä, Iltalehdessä ja Keskisuomalaisessa määräaikaisia sopimuksia on ketjutettu. Useimmiten näitä sopimuksia taas on tehty yhdenjakoisesti useita peräkkäisiä saman kalenterivuoden aikana.
Pienissä toimituksissa on myös ollut tapauksia, joissa perustoimintaa on hoidettu harjoittelijoiden voimin. Kun oppisopimuskausi tai työvoimahallinnon harjoitteluaika on kulunut, otetaan tilalle uusi ”harjoittelija”. Usein näiltä harjoittelijoilta edellytetään jo vankkaa työkokemusta.
LÄHDE:
Selvityshenkilö Kirsti Palanko-Laaka
c/o Ylitarkastaja Janne KiiskinenTyöministeriö/Työympäristöpolitiikka
PL 34, 00023 VALTIONEUVOSTO
Määräaikaisten työsuhteiden käyttö
journalistisella ja ohjelmatyöalalla - t. freelancer tahtomattaan
Lopuksi vielä erityisesti freelancereista
Pyysitte lisäksi erikseen tietoa journalistisen alan freelancer-työstä.
Lehdistössä työskentelevät 1 100 freelanceria ovat ammatinharjoittajan tai yrittäjän asemassa. Radiossa ja tv:ssä työskentelevät noin 600 freelanceria puolestaan ovat lähes poikkeuksetta työsuhteisen asemassa. Näissä työsuhteet ovat tulkittavissa lähinnä määräaikaisiksi työsuhteisiksi. Freelancereiden työsuhteinen työ ei näy kirjeen alussa kerrotussa tilastossa.
Freelanceriksi kutsutaan arkikielessä henkilöä, joka tekee erilaisia pätkä- ja keikkatöitä olematta vakituisessa työsuhteessa mihinkään työnteettäjään. Työmäärät ja tulot voivat vaihdella huomattavasti vuodesta ja kuukaudesta toiseen.
Lehdistön freelancer myy kirjoituksiaan, valokuviaan ja piirroksiaan ym. eri toimeksiantajille. Työ on muistuttaa käytännössä työsuhteisen journalistin työtä eikä toimintaan yleensä liity varsinaista yrittäjän riskiä. Enemmistöllä freelancereista ei ole omaa yritystä, vaan he työskentelevät ns. freelancer-verokortilla ja ovat lainsäädännöllisesti määrittelemätön ryhmä työntekijöiden ja varsinaisten yritysmuodossa työskentelevien itsenäisten yrittäjien välimaastossa. Kuitenkin tässä välimaastossa olevat henkilöt ovat useimmiten yrittäjiä.
Freelancerin pitäisi sopia palkkioistaan työn teettäjän kanssa. Tosiasiassa freelancerin mahdollisuudet neuvotella palkkiosta ovat huonot, ja palkkiotaso jää noin 2/3:aan työsuhteisen ansiotasosta. Freelancerin saama palkkio ei ole palkkaa, vaan hän vastaa työskentelystä aiheutuneiden kulujen lisäksi mm. työeläkkeen järjestämisestä, vuosilomasta ja muista sosiaalikuluista.
Työn tekemisen muoto muistuttaa toimeksiantajien palveluksessa, työsuhteessa olevien journalistien työntekoa. Suurin erottava tekijä on, että freelancer työskentelee omissa tiloissaan, usein kotonaan ja omilla laitteillaan. Tämä puolestaan johtaa yrittäjästatuksen syntymiseen ja työehtosopimuksen turvaamien työnteon vähimmäisehtojen poistumiseen.
LÄHDE:
Selvityshenkilö Kirsti Palanko-Laaka
c/o Ylitarkastaja Janne KiiskinenTyöministeriö/Työympäristöpolitiikka
PL 34, 00023 VALTIONEUVOSTO
Määräaikaisten työsuhteiden käyttö
journalistisella ja ohjelmatyöalalla - t. alipalkkaus
Freet ehdottavat lääkkeitä vajaatyöllisyyteen
Alan koulutuspaikkojen määrää voidaan lähivuosina pudottaa vastaamaan uuden työvoiman kysyntää.
Monen työsuhteisen runsaita ylitöitä ja noin 160 freelancerin ylityöllisyyttä voidaan pyrkiä vähentämään.
Freetyön ostajia voidaan vaatia kasvattamaan palkkiobudjettejaan ostettavan työn määrää vastaaviksi.
Eläkeläisten työskentely freelancereina pahentaa ylitarjontaa. On arveluttavaa, jos eläkeläisjournalisti tekee työtä polkupalkkioilla. Eläkeläisille voidaan tiedottaa alihinnoittelun vaikutuksista koko alan näkökulmasta.
Mediayhtiöitä voidaan painostaa, jos ne korvaavat ammattityövoimaa polkutaksoilla tai jopa ilmaiseksi työskentelevillä opiskelijoilla, jotka suorittavat pakollista harjoitteluaan.
Mediayhtiöitä voidaan vaatia suosimaan nykyistä enemmän kotimaista sisällöntuotantoa.
Ala voi pyrkiä lisäämään valokuvien, av-teosten ja muiden kansainvälisille markkinoille sopivien töiden myyntiä ulkomaille.
Paljonko freet ansaitsevat?
Puolet Journalistiliiton freelancereista ansaitsi vuonna 2004 verotettavaa tuloa alle 1 700 euroa kuukaudessa. Kokopäivätyöstä tämä freetyöntekijöiden mediaaniansio alittaa työehtosopimuksen vähimmäistason.
Kymmenesosan verotettava tulo nousi yli 3 200 euroon kuukaudessa.
Pienituloisin kymmenesosa ansaitsi keskimäärin 850 euroa verotettavaa tuloa kuukaudessa.
Keskimääräinen free tekee täyttä työviikkoa. Osa free-työntekijöistä tekee osa-aikatyötä omasta halustaan, osa olosuhteiden pakosta.
Lähde: freelancereiden tuorein työmarkkinatutkimus. Verotettava tulo on summa, joka on saatu vähentämällä laskutuksesta tulonhankintakulut. - t. pysy ruodussa lettipää
Näin muodostuu työn hinta
Lehdistön työsuhteisten toimittajien kokonaispalkka erilaisine lisineen on Journalistiliiton uusimman työmarkkinatutkimuksen (4/04) mukaan 3 014 euroa kuukaudessa. Viestintätyönantajien palkkatilasto joulukuulta 2004 puolestaan kertoo lehdistön kuukausiansioiksi ilman tulosperusteisia eriä 3 024 euroa.
Tilastojen julkaisemisen jälkeen palkat ovat nousseet 1.3.2005 2,8 %. Seuraava palkankorotus on 1.6.2006 2,2 %. Vuoden 2006 palkankorotus on otettu huomioon tässä ohjeistuksessa.
Runsaan 3 000 euron palkan maksaminen sivukuluineen merkitsee työnantajalle keskimäärin 63 300 euron menoerää vuodessa. Freelancerin on siis laskutettava sama määrä euroja vuodessa päästäkseen alan keskimääräiseen ansiotasoon. Luvussa ei ole vielä huomioitu työn jatkuvuuteen liittyviä riskejä.
Yltääkseen edellä mainittuun summaan täyttä työpäivää (1 640
työtuntia/vuosi) tekevän freelancerin on laskutettava tunnista 39 euroa.
Freelancerin on laskutettava myös työhön liittyvästä oheistoiminnasta
alkaen ideoinnista aina jälkivarmistukseen asti. Suppeissa toimeksiannoissa ei-journalististen toimintojen suhteellinen osuus työmäärästä on suurempi kuin laajoissa toimeksiannoissa.
Freelance-journalistit on arvioinut, että noin viidennes työajasta kuluu tehtäviin, joiden hoito on jyvitettävä tuntihinnan muodossa eri
toimeksiantojen kesken. Kokeneenkin freelancerin on hyödyllistä vaikka vain yhden viikon vuodessa pitää kirjaa kaikista tosiasiallisista tehtävistään, jotta saisi kuvan siitä, miten paljon aikaa todella menee jutun kirjoittamiseen, kun kaikki oheistoiminnot lasketaan mukaan. Tämän hahmottaminen on käytännössä vaikeaa, kun tavallisesti tekeillä on monta juttua yhtä aikaa.
VTA:n ja SJL:n free-sopimuksen mukaan toimeksiannon suorittamiseen liittyvät suoranaiset kulut ja kustannukset sisältyvät myös palkkioon. Tavanomaiset kulut ylittävistä menoeristä on syytä sopia toimeksiannosta sovittaessa, ja ne on hyvä eritellä laskuun. Etenkin laajoissa toimeksiannoissa voidaan sopia erikseen myös tehtäväkohtaisesta työ- ja kulupäiväkirjasta.
Toimittajan tuntilaskutus 48 euroa
Kun kysymyksessä on kertajulkaisuoikeus ilman arvonlisäveroa, vapaa
toimittaja voi porrastaa eripituisten töidensä hinnat näin:
- tunnin työ: 48 €
- puoli työpäivää 173 €
- yksi työpäivä 341 €
- kaksi työpäivää 668 €
- kolme työpäivää 970 €
- neljä työpäivää 1 274 €
- yksi työviikko 1 557 €
- neljä työviikkoa 6 063 €- kjkjlasdf890
Tuo palkkataulukko on freelancereille tuttu, mutta kovin harva lehti maksaa tuollaisia summia. Jotkut aikakauslehdet ehkä, eivät läheskään kaikki nekään.
- Tahvo:P
Keskustelu lähti vähän sivuraiteille. Saitko mitään järkevää vastausta kysymykseesi? Joko rohkaistuit lähettämään kolumnejasi jonnekin?
- tuleva toimittaja
vaihdan alaa!
- Kannattaa kokeilla
Alkuperäiseen keskustelunaloitukseen: Omia kolumneja kannattaa ehdottomasti lähetellä aktiivisesti lehtiin. Jos seuraat tarkkaan esim. Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoituksia, niin huomaat, että joukossa on välillä opiskelijoita, tutkijoita, järjestömyyriä, jne, eli ei todellakaan mitään vaikutusvaltaisia kuuluisuuksia. Usein kovimmat asiantuntijat, esim. virkamiehet, eivät voi työnsä puolesta kirjoittaa, joten kommentointi jää väkisinkin erilaisille "kiinnostuneille kansalaisille".
Jotta artikkelisi julkaistaan tulee sen olla ajankohtainen. Esimerkiksi juuri nyt voisi kirjoittaa esim. eduskuntavaaleista, ilmastonmuutoksesta ja energiasta, rakennemuutoksesta, jne. Jos aihe ei ole kytköksissä juuri johonkin päivänpolttavaan kysymykseen niin sen tulisi sopia lehden yleiseen toimitukselliseen linjaan (esim. maakuntalehtiin on turha kirjoittaa turkistarhausta vastustavaa kolumnia - eivät julkaise).
Luultavasti välillä kolumnisi torjutaan, mutta vain yrittämällä saa kirjoituksia lehtiin.
Ainakin HS maksaa noin 300 euron kirjoittajapalkkion vieraskynä-kirjoituksista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)664633Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu142259- 251784
- 121518
- 281448
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51318- 101237
- 131146
- 231092
Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.2911014