Hyötysuhde 77%

laitoin sellaisen anturin karvan poistopuhaltimen paineaukkoon, jotta ilma olisi varmasti sekaista. Sain sieltä arvon J. Ulkoilma ja poistoilma oli helppoja mitata, niistä arvot U ja P. Tuloilma T lto:n jälkeen oli vaikein, joten laitoin anturin täsmälleen keskelle. Jäteilma laski 71% 100*(P-J)/(P-U)ja tuloilma nousi 83% 100*(T-U)/(P-U), siitä keskimääräinen 77%.

Ilmamäärät näkyvät tietysti noissa noissa lämpötiloissa, ei niitä erikseen tarvitse huomioon ottaa. Jos ilmamäärät on samat on myös lämpötilaerot suunnilleen samat. Hyötysuhteiden suhde vastaa mukavasti ilmavirtojen säätöjä.
Poistopuoli oli siististi hieman huurtuneena, mutta pakkastakin oli parikymmentä astetta.

Mittari vaikutti luotettavalta ja diginäyttämä oli 0,1 asteen eroin.

mittailija kirjoitti:

laitoin sellaisen anturin karvan poistopuhaltimen paineaukkoon, jotta ilma olisi varmasti sekaista. Sain sieltä arvon J. Ulkoilma ja poistoilma oli helppoja mitata, niistä arvot U ja P. Tuloilma T lto:n jälkeen oli vaikein, joten laitoin anturin täsmälleen keskelle. Jäteilma laski 71% 100*(P-J)/(P-U)ja tuloilma nousi 83% 100*(T-U)/(P-U), siitä keskimääräinen 77%.

Ilmamäärät näkyvät tietysti noissa noissa lämpötiloissa, ei niitä erikseen tarvitse huomioon ottaa. Jos ilmamäärät on samat on myös lämpötilaerot suunnilleen samat. Hyötysuhteiden suhde vastaa mukavasti ilmavirtojen säätöjä.
Poistopuoli oli siististi hieman huurtuneena, mutta pakkastakin oli parikymmentä astetta.

Mittari vaikutti luotettavalta ja diginäyttämä oli 0,1 asteen eroin.

Lue lisää

miten otit huomioon sähkön jonka laite kulutti?

mittailija kirjoitti:

laitoin sellaisen anturin karvan poistopuhaltimen paineaukkoon, jotta ilma olisi varmasti sekaista. Sain sieltä arvon J. Ulkoilma ja poistoilma oli helppoja mitata, niistä arvot U ja P. Tuloilma T lto:n jälkeen oli vaikein, joten laitoin anturin täsmälleen keskelle. Jäteilma laski 71% 100*(P-J)/(P-U)ja tuloilma nousi 83% 100*(T-U)/(P-U), siitä keskimääräinen 77%.

Ilmamäärät näkyvät tietysti noissa noissa lämpötiloissa, ei niitä erikseen tarvitse huomioon ottaa. Jos ilmamäärät on samat on myös lämpötilaerot suunnilleen samat. Hyötysuhteiden suhde vastaa mukavasti ilmavirtojen säätöjä.
Poistopuoli oli siististi hieman huurtuneena, mutta pakkastakin oli parikymmentä astetta.

Mittari vaikutti luotettavalta ja diginäyttämä oli 0,1 asteen eroin.

Lue lisää

iv-kojeen mahdollinen etulämmitin ja jälkilämmitin?

käytössä kirjoitti:

iv-kojeen mahdollinen etulämmitin ja jälkilämmitin?

jälkilämmitin käytössä, mutta vasta tulopuhaltimen jälkeen. Tosin sitä ei tarvittu. Etulämmitintä ei ole lainkaan.

Poistopuolen hyötysuhdetta heikentää poistopuhaltimen lämmöksi muuttunut hukkaenergia. Ilman sitä sekin hyötysuhde olisi näyttänyt isompaa lukemaa.

taas tämä kirjoitti:

miten otit huomioon sähkön jonka laite kulutti?

siten, että ltolaite kulutti sähköä 25 W. Hyödyksi saatu lämpöteho oli 2963 W.
Puhaltimien kulutus ei ole mukana, koska ilmanvaihto on päällä, oli lto:ta tai ei. En alkanut arvailemaan, paljonko tehontarve alenee, jos lto poistettaisiin, olisko 15-20 W ihan hihasta.
Lämmintä suodatettua ilmaa tulee joka huoneeseen, ja poistopuhallin on myös oltava päällä joka tapauksessa.

Hmmm mitähän huuhaata?

mittailija kirjoitti:

siten, että ltolaite kulutti sähköä 25 W. Hyödyksi saatu lämpöteho oli 2963 W.
Puhaltimien kulutus ei ole mukana, koska ilmanvaihto on päällä, oli lto:ta tai ei. En alkanut arvailemaan, paljonko tehontarve alenee, jos lto poistettaisiin, olisko 15-20 W ihan hihasta.
Lämmintä suodatettua ilmaa tulee joka huoneeseen, ja poistopuhallin on myös oltava päällä joka tapauksessa.

Hmmm mitähän huuhaata?

Lue lisää

sähkötehojen ja sfp-lukujen merkityksestä saa selkeän kuvan.

mittailija kirjoitti:

siten, että ltolaite kulutti sähköä 25 W. Hyödyksi saatu lämpöteho oli 2963 W.
Puhaltimien kulutus ei ole mukana, koska ilmanvaihto on päällä, oli lto:ta tai ei. En alkanut arvailemaan, paljonko tehontarve alenee, jos lto poistettaisiin, olisko 15-20 W ihan hihasta.
Lämmintä suodatettua ilmaa tulee joka huoneeseen, ja poistopuhallin on myös oltava päällä joka tapauksessa.

Hmmm mitähän huuhaata?

Lue lisää

Rakenteiden läpi tullee kait 6 litraa sekunnissa.

Eli MAX 348W otetaan vielä jostain. Käytännössä vähemmän koska se -25 asteinen ilma on kuitenkin lämmennyt esim ikkunavälissä hieman ennen kuin se tulee sisään sälekaihdinporauksen reiästä.

->

Rosessi kuluttaa tulo poistopuhalin roottori 348W ja saavutettu sillä saavutettu hyöty on 2963W.

Mikäköhän on tuosta syntyvä mekaaninen hyötysuhde?

raksaaja--sh kirjoitti:

Rakenteiden läpi tullee kait 6 litraa sekunnissa.

Eli MAX 348W otetaan vielä jostain. Käytännössä vähemmän koska se -25 asteinen ilma on kuitenkin lämmennyt esim ikkunavälissä hieman ennen kuin se tulee sisään sälekaihdinporauksen reiästä.

->

Rosessi kuluttaa tulo poistopuhalin roottori 348W ja saavutettu sillä saavutettu hyöty on 2963W.

Mikäköhän on tuosta syntyvä mekaaninen hyötysuhde?

Lue lisää

Miksiköhän minä saan LTO:n hyödyksi 5129W enkä 2963W ... mulla taitaa olla excel kaavat solmussa...?

106l/s lämpiää 40 astetta josta laskuri vääntää tarvittavaksi suorasähkölämmitysenergiaksi 5129W ... öööö ... nukkumaan ....

- raksaaja

nyt katos ajatus kirjoitti:

Miksiköhän minä saan LTO:n hyödyksi 5129W enkä 2963W ... mulla taitaa olla excel kaavat solmussa...?

106l/s lämpiää 40 astetta josta laskuri vääntää tarvittavaksi suorasähkölämmitysenergiaksi 5129W ... öööö ... nukkumaan ....

- raksaaja

Lue lisää

isompi saisit vielä enemmän )

raksaaja--sh kirjoitti:

Rakenteiden läpi tullee kait 6 litraa sekunnissa.

Eli MAX 348W otetaan vielä jostain. Käytännössä vähemmän koska se -25 asteinen ilma on kuitenkin lämmennyt esim ikkunavälissä hieman ennen kuin se tulee sisään sälekaihdinporauksen reiästä.

->

Rosessi kuluttaa tulo poistopuhalin roottori 348W ja saavutettu sillä saavutettu hyöty on 2963W.

Mikäköhän on tuosta syntyvä mekaaninen hyötysuhde?

Lue lisää

"mekaanista hyötysuhdetta"

Totta kai rakennuksen voi säätää tasan tasapainoon ja laskea siitä isompia kuvitteellisia hyötysuhteita. Rakennuksen vuoksi 2-kerroksinen talo on pidettävä selvästi alipaineisena kuten on useassa yhteydessä on todettu. Väärin on siitä johtuvaa talteenoton menetystä laitteen kontolle asettaa.
Onko polkupyörä huono, jos se on raskas polkea ylämäkeen? Eikös vika ole ylämäessä eikä pyörässä.

Samoin puhaltimet ovat käynnissä joka tapauksessa, oli lto:ta tai ei. Hyötysuhde paranee kun pysäyttää kojeet, jos vain hyötysuhdetta halutaan.

Samoin jätetään suodattimet pois, jos ei haluta käyttää sähköenergiaa suodattimien painehäviöiden voittamiseen ja taas paranee hyötysuhde.

mittailija kirjoitti:

siten, että ltolaite kulutti sähköä 25 W. Hyödyksi saatu lämpöteho oli 2963 W.
Puhaltimien kulutus ei ole mukana, koska ilmanvaihto on päällä, oli lto:ta tai ei. En alkanut arvailemaan, paljonko tehontarve alenee, jos lto poistettaisiin, olisko 15-20 W ihan hihasta.
Lämmintä suodatettua ilmaa tulee joka huoneeseen, ja poistopuhallin on myös oltava päällä joka tapauksessa.

Hmmm mitähän huuhaata?

Lue lisää

Kylläpä LTO:n vaikutus sähkönkulutukseen on paljon suurempi kuin kennon pyöritykseen kuluva parikymmentä wattia.

- LTO:n virtausvastus vaikuttaa sekä tulo- että poistopuhaltimien sähkönkulutukseen

- ilman LTO:ta ei poistopuolella tarvittaisi suodattimia -> pienempi poistopuhaltimen sähkönkulutus

- ilman LTO:ta tuloilman lämmitys pitäisi hoitaa kokonaan sähköllä / vesipatterilla ... jolloin koko tuloilmapuolen voisi korvata tuloilmaikkunoilla tai raitisilmaradiaattoreilla -> tuloilmapuhaltimien sähkönkulutus nollaan

Nyt siis paahdetaan kahdella puhaltimella yhteensä yli 1000 Pascalia painetta koko ketjun yli (tulopuoli, suod. LTO ja muuten vaan ahtaat paikat koneessa tulokanavat poistokanavat poistopuoli koneessa, sis. suod. ja LTO). Pelkkää koneellista poistoa käytettäessä pitäisi voittaa ainoastaan tuloilmaikkunoiden tai raitisilmaradiaattorien 15-20 Pa ja joku 100-150 Pa kanaviston häviöitä. 100 l/s ja 150 Pa tuottamiseen huippuimurilla riittää ~70 W.

satoja watteja kirjoitti:

Kylläpä LTO:n vaikutus sähkönkulutukseen on paljon suurempi kuin kennon pyöritykseen kuluva parikymmentä wattia.

- LTO:n virtausvastus vaikuttaa sekä tulo- että poistopuhaltimien sähkönkulutukseen

- ilman LTO:ta ei poistopuolella tarvittaisi suodattimia -> pienempi poistopuhaltimen sähkönkulutus

- ilman LTO:ta tuloilman lämmitys pitäisi hoitaa kokonaan sähköllä / vesipatterilla ... jolloin koko tuloilmapuolen voisi korvata tuloilmaikkunoilla tai raitisilmaradiaattoreilla -> tuloilmapuhaltimien sähkönkulutus nollaan

Nyt siis paahdetaan kahdella puhaltimella yhteensä yli 1000 Pascalia painetta koko ketjun yli (tulopuoli, suod. LTO ja muuten vaan ahtaat paikat koneessa tulokanavat poistokanavat poistopuoli koneessa, sis. suod. ja LTO). Pelkkää koneellista poistoa käytettäessä pitäisi voittaa ainoastaan tuloilmaikkunoiden tai raitisilmaradiaattorien 15-20 Pa ja joku 100-150 Pa kanaviston häviöitä. 100 l/s ja 150 Pa tuottamiseen huippuimurilla riittää ~70 W.

Lue lisää

25W LTO lämmittää -15 asteista ulkoilmaa yli 5000W teholla.
IVK kuluttaa poistopuhaltimessa about MAX300W/3=100W.
IVK:n tulopuhallin lämmittää taloa 100W suorasähköteholla (ei tarvitse huomioida koska se teho tulee hyödyksi lämmityksenä).
Rakenteiden läpi tulevaa ilmaa joudutaan lämmittämään 380W teholla.

Eli hyöty (LTO:sta saatu ilmaislämmitysteho) on karkeasti ottaen 5000W-25W-100W-380W=4495W.
((eli mekaaninen hyötysuhde ois 4495W/505W=8.9 25 asteen pakkasessa.))

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa siis vähintäänkin vastaava 4495W teho menee harakoilla koko ajan.

voi määritellä kirjoitti:

"mekaanista hyötysuhdetta"

Totta kai rakennuksen voi säätää tasan tasapainoon ja laskea siitä isompia kuvitteellisia hyötysuhteita. Rakennuksen vuoksi 2-kerroksinen talo on pidettävä selvästi alipaineisena kuten on useassa yhteydessä on todettu. Väärin on siitä johtuvaa talteenoton menetystä laitteen kontolle asettaa.
Onko polkupyörä huono, jos se on raskas polkea ylämäkeen? Eikös vika ole ylämäessä eikä pyörässä.

Samoin puhaltimet ovat käynnissä joka tapauksessa, oli lto:ta tai ei. Hyötysuhde paranee kun pysäyttää kojeet, jos vain hyötysuhdetta halutaan.

Samoin jätetään suodattimet pois, jos ei haluta käyttää sähköenergiaa suodattimien painehäviöiden voittamiseen ja taas paranee hyötysuhde.

Lue lisää

"Totta kai rakennuksen voi säätää tasan tasapainoon ja laskea siitä isompia kuvitteellisia hyötysuhteita. Rakennuksen vuoksi 2-kerroksinen talo on pidettävä selvästi alipaineisena kuten on useassa yhteydessä on todettu. Väärin on siitä johtuvaa talteenoton menetystä laitteen kontolle asettaa."

Eipä kun mietittäessä LTO:lla saavutettavia hyötyjä - käytännössä eikä vain mainosesitteessä - pitää ottaa huomioon koko järjestelmä. Ei siinä paljoa esitteeseen painetut 85 % lukemat auta, jos talo on mallia harakanpesä, jossa koneen läpi kulkee 50 l/s tuloilmaa ja 70 l/s poistoilmaa ja samanaikaisesti rakenteiden läpi virtaa 50 l/s sisään ja 30 l/s ulos... jolloin vain puolet tuloilmasta ja kaksi kolmannesta poistoilmasta kulkee LTO:n läpi ja kokonaishyötysuhde (jonka mukaan ilmanvaihdon energiankulutus määräytyy) ei silloin olekaan enää niin kovin ihmeellinen.

raksaaja--sh kirjoitti:

25W LTO lämmittää -15 asteista ulkoilmaa yli 5000W teholla.
IVK kuluttaa poistopuhaltimessa about MAX300W/3=100W.
IVK:n tulopuhallin lämmittää taloa 100W suorasähköteholla (ei tarvitse huomioida koska se teho tulee hyödyksi lämmityksenä).
Rakenteiden läpi tulevaa ilmaa joudutaan lämmittämään 380W teholla.

Eli hyöty (LTO:sta saatu ilmaislämmitysteho) on karkeasti ottaen 5000W-25W-100W-380W=4495W.
((eli mekaaninen hyötysuhde ois 4495W/505W=8.9 25 asteen pakkasessa.))

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa siis vähintäänkin vastaava 4495W teho menee harakoilla koko ajan.

Lue lisää

aiheuttamat lämpöhäviöt ovat lämmityskaudella jopa muutama tuhat kWh suuremmat ilman LTO:ta.

virtaavan vuotoilman kirjoitti:

aiheuttamat lämpöhäviöt ovat lämmityskaudella jopa muutama tuhat kWh suuremmat ilman LTO:ta.

se johtuu siitä, että jos ollaan ilman sisäpuolista alipainetta.

raksaaja--sh kirjoitti:

25W LTO lämmittää -15 asteista ulkoilmaa yli 5000W teholla.
IVK kuluttaa poistopuhaltimessa about MAX300W/3=100W.
IVK:n tulopuhallin lämmittää taloa 100W suorasähköteholla (ei tarvitse huomioida koska se teho tulee hyödyksi lämmityksenä).
Rakenteiden läpi tulevaa ilmaa joudutaan lämmittämään 380W teholla.

Eli hyöty (LTO:sta saatu ilmaislämmitysteho) on karkeasti ottaen 5000W-25W-100W-380W=4495W.
((eli mekaaninen hyötysuhde ois 4495W/505W=8.9 25 asteen pakkasessa.))

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa siis vähintäänkin vastaava 4495W teho menee harakoilla koko ajan.

Lue lisää

>IVK:n tulopuhallin lämmittää taloa 100W suorasähköteholla (ei tarvitse huomioida koska se teho tulee hyödyksi lämmityksenä).

Minulla on vielä parempi idea: valaistaan talo yhdeksällä 500 W hehkulampulla, joiden tuottama lämpö lämmittää talon aivan ilmaiseksi.

>25W LTO lämmittää -15 asteista ulkoilmaa yli 5000W teholla.

Ja tuottaa varmaankin 100 Pa luokkaa olevan virtausvastuksen sekä tulo- että poistopuolelle, minkä päälle tulee vielä LTO:n vaatiman poistoilmansuodattimen vastus. Sanotaan nyt vaikka 250 Pa yhteensä * 100 l/s * pikkupuhaltimien onneton hyötysuhde = puhaltimien kulutus >>25 W.

>IVK kuluttaa poistopuhaltimessa about MAX300W/3=100W.

Jaa, ja tulopuhaltimessa ei sitten kulu lainkaan sähköä? Mitä minä olen kiekkokoneiden speksejä katsellut, niin ominaissähkötehot tuppaa olemaan pikemminkin 3 kW/m³s kuin 2. -> Kaikkiaan sähköä palaa ilman liikutteluun ja LTO:n pyörittämiseen 290-300 W 100 l/s (poisto)ilmavirralla. Koneellisella poistolla menisi 70 W.

>Painovoimaisessa ilmanvaihdossa siis vähintäänkin vastaava 4495W teho menee harakoilla koko ajan.

No ei todellakaan mene. -15°C pakkasia on vain muutama viikko vuodessa (etelässä lämpötila -15 tai alle 2,4 % ajasta, Rovaniemellä n. 10 %). Tämän vastapainoksi LTO-häpäke hotkii kesälläkin (kiekko seis) 200 W enemmän sähköä kuin pelkkä koneellinen poisto. Tässä puhutaan siis noin 2000 kWh erosta sähkökulutuksessa, minkä päälle tulee vielä ilmanvaihtokoneen ja tuloilmakanaviston investointikustannukset vs. kon. poisto ja vaikka tuloilmaikkunat. Kannattavuus ei siis ole lähellekään niin loistava kuin kuvittelet

taisit juuri keksiä kirjoitti:

>IVK:n tulopuhallin lämmittää taloa 100W suorasähköteholla (ei tarvitse huomioida koska se teho tulee hyödyksi lämmityksenä).

Minulla on vielä parempi idea: valaistaan talo yhdeksällä 500 W hehkulampulla, joiden tuottama lämpö lämmittää talon aivan ilmaiseksi.

>25W LTO lämmittää -15 asteista ulkoilmaa yli 5000W teholla.

Ja tuottaa varmaankin 100 Pa luokkaa olevan virtausvastuksen sekä tulo- että poistopuolelle, minkä päälle tulee vielä LTO:n vaatiman poistoilmansuodattimen vastus. Sanotaan nyt vaikka 250 Pa yhteensä * 100 l/s * pikkupuhaltimien onneton hyötysuhde = puhaltimien kulutus >>25 W.

>IVK kuluttaa poistopuhaltimessa about MAX300W/3=100W.

Jaa, ja tulopuhaltimessa ei sitten kulu lainkaan sähköä? Mitä minä olen kiekkokoneiden speksejä katsellut, niin ominaissähkötehot tuppaa olemaan pikemminkin 3 kW/m³s kuin 2. -> Kaikkiaan sähköä palaa ilman liikutteluun ja LTO:n pyörittämiseen 290-300 W 100 l/s (poisto)ilmavirralla. Koneellisella poistolla menisi 70 W.

>Painovoimaisessa ilmanvaihdossa siis vähintäänkin vastaava 4495W teho menee harakoilla koko ajan.

No ei todellakaan mene. -15°C pakkasia on vain muutama viikko vuodessa (etelässä lämpötila -15 tai alle 2,4 % ajasta, Rovaniemellä n. 10 %). Tämän vastapainoksi LTO-häpäke hotkii kesälläkin (kiekko seis) 200 W enemmän sähköä kuin pelkkä koneellinen poisto. Tässä puhutaan siis noin 2000 kWh erosta sähkökulutuksessa, minkä päälle tulee vielä ilmanvaihtokoneen ja tuloilmakanaviston investointikustannukset vs. kon. poisto ja vaikka tuloilmaikkunat. Kannattavuus ei siis ole lähellekään niin loistava kuin kuvittelet

Lue lisää

>>IVK:n tulopuhallin lämmittää taloa 100W suorasähköteholla (ei tarvitse huomioida koska se teho tulee hyödyksi lämmityksenä).
>Minulla on vielä parempi idea: valaistaan talo yhdeksällä 500 W hehkulampulla, joiden tuottama lämpö lämmittää talon aivan ilmaiseksi.

Turha olla lapsellinen. Faktaa on että tulopuhaltimen teho tulee 99.99% lämmityksen avuksi. Sitä lämmitystehoa ei tarvitse sitten tuottaa muualla talon sisällä (lämmityskaudella).

>>25W LTO lämmittää -15 asteista ulkoilmaa yli 5000W teholla.
>Ja tuottaa varmaankin 100 Pa luokkaa olevan virtausvastuksen sekä tulo- että poistopuolelle, minkä päälle tulee vielä LTO:n vaatiman poistoilmansuodattimen vastus. Sanotaan nyt vaikka 250 Pa yhteensä * 100 l/s * pikkupuhaltimien onneton hyötysuhde = puhaltimien kulutus >>25 W.

Älä höpäjä.
Roottoria (=LTO) pyörittää 25W (ottoteho) moottori.

>>IVK kuluttaa poistopuhaltimessa about MAX300W/3=100W.
>Jaa, ja tulopuhaltimessa ei sitten kulu lainkaan sähköä?

Älä höpäjä.

Katso muutama rivi ylemmäski niin näet mitä tapahtuu tulopuhaltimen teholle.
Fysiikan lakien mukaan energia ei koskaan katoa.

>Mitä minä olen kiekkokoneiden speksejä katsellut, niin ominaissähkötehot tuppaa olemaan pikemminkin 3 kW/m³s kuin 2. -> Kaikkiaan sähköä palaa ilman liikutteluun ja LTO:n pyörittämiseen 290-300 W 100 l/s (poisto)ilmavirralla. Koneellisella poistolla menisi 70 W.

Aivan sama mitä höpäjät.

Meille tulee LTR6 jossa on about 300W (ottoteho) poistopuhallin jota tullaan käyttämään lämmityskaudella 1/3 teholla. Siitä syntyy karkeasti ottaen 100W tehoa (todellisuudessa varmasti joitain kymmeniä vatteja enemmän).

>>Painovoimaisessa ilmanvaihdossa siis vähintäänkin vastaava 4495W teho menee harakoilla koko ajan.
>No ei todellakaan mene. -15°C pakkasia on vain muutama viikko vuodessa (etelässä lämpötila -15 tai alle 2,4 % ajasta, Rovaniemellä n. 10 %).

Minä puhuinkin 25 asteen pakkasista. Eli koko ajan -25 asteen pakkasessa jos halutaan yhtä hyvä ilmanlaatu on suodatettavaa ilmaa vaihdettava samainen about 106-112litraa jas iitä tulee se 4.5kW teho.

>Tämän vastapainoksi LTO-häpäke hotkii kesälläkin (kiekko seis) 200 W enemmän sähköä kuin pelkkä koneellinen poisto. Tässä puhutaan siis noin 2000 kWh erosta sähkökulutuksessa, minkä päälle tulee vielä ilmanvaihtokoneen ja tuloilmakanaviston investointikustannukset vs. kon. poisto ja vaikka tuloilmaikkunat. Kannattavuus ei siis ole lähellekään niin loistava kuin kuvittelet

Toki kesäkaudella tulee turpiin mutta olen aivan varma että suinmukavuus on parempi jos ilma vaihtuu kunnolla ja on kunnolla suodatettua. (meillä lisäksi viilennettyä)

raksaaja--sh kirjoitti:

>>IVK:n tulopuhallin lämmittää taloa 100W suorasähköteholla (ei tarvitse huomioida koska se teho tulee hyödyksi lämmityksenä).
>Minulla on vielä parempi idea: valaistaan talo yhdeksällä 500 W hehkulampulla, joiden tuottama lämpö lämmittää talon aivan ilmaiseksi.

Turha olla lapsellinen. Faktaa on että tulopuhaltimen teho tulee 99.99% lämmityksen avuksi. Sitä lämmitystehoa ei tarvitse sitten tuottaa muualla talon sisällä (lämmityskaudella).

>>25W LTO lämmittää -15 asteista ulkoilmaa yli 5000W teholla.
>Ja tuottaa varmaankin 100 Pa luokkaa olevan virtausvastuksen sekä tulo- että poistopuolelle, minkä päälle tulee vielä LTO:n vaatiman poistoilmansuodattimen vastus. Sanotaan nyt vaikka 250 Pa yhteensä * 100 l/s * pikkupuhaltimien onneton hyötysuhde = puhaltimien kulutus >>25 W.

Älä höpäjä.
Roottoria (=LTO) pyörittää 25W (ottoteho) moottori.

>>IVK kuluttaa poistopuhaltimessa about MAX300W/3=100W.
>Jaa, ja tulopuhaltimessa ei sitten kulu lainkaan sähköä?

Älä höpäjä.

Katso muutama rivi ylemmäski niin näet mitä tapahtuu tulopuhaltimen teholle.
Fysiikan lakien mukaan energia ei koskaan katoa.

>Mitä minä olen kiekkokoneiden speksejä katsellut, niin ominaissähkötehot tuppaa olemaan pikemminkin 3 kW/m³s kuin 2. -> Kaikkiaan sähköä palaa ilman liikutteluun ja LTO:n pyörittämiseen 290-300 W 100 l/s (poisto)ilmavirralla. Koneellisella poistolla menisi 70 W.

Aivan sama mitä höpäjät.

Meille tulee LTR6 jossa on about 300W (ottoteho) poistopuhallin jota tullaan käyttämään lämmityskaudella 1/3 teholla. Siitä syntyy karkeasti ottaen 100W tehoa (todellisuudessa varmasti joitain kymmeniä vatteja enemmän).

>>Painovoimaisessa ilmanvaihdossa siis vähintäänkin vastaava 4495W teho menee harakoilla koko ajan.
>No ei todellakaan mene. -15°C pakkasia on vain muutama viikko vuodessa (etelässä lämpötila -15 tai alle 2,4 % ajasta, Rovaniemellä n. 10 %).

Minä puhuinkin 25 asteen pakkasista. Eli koko ajan -25 asteen pakkasessa jos halutaan yhtä hyvä ilmanlaatu on suodatettavaa ilmaa vaihdettava samainen about 106-112litraa jas iitä tulee se 4.5kW teho.

>Tämän vastapainoksi LTO-häpäke hotkii kesälläkin (kiekko seis) 200 W enemmän sähköä kuin pelkkä koneellinen poisto. Tässä puhutaan siis noin 2000 kWh erosta sähkökulutuksessa, minkä päälle tulee vielä ilmanvaihtokoneen ja tuloilmakanaviston investointikustannukset vs. kon. poisto ja vaikka tuloilmaikkunat. Kannattavuus ei siis ole lähellekään niin loistava kuin kuvittelet

Toki kesäkaudella tulee turpiin mutta olen aivan varma että suinmukavuus on parempi jos ilma vaihtuu kunnolla ja on kunnolla suodatettua. (meillä lisäksi viilennettyä)

Lue lisää

Koska roottorikone paluttaa huoneilman kosteudesta takaisin 80% -25 asteen pakkasessa, säästetään sisäilman kostutustarpeesta lämpötehona 0.7kwh/litra.

raksaaja--sh kirjoitti:

25W LTO lämmittää -15 asteista ulkoilmaa yli 5000W teholla.
IVK kuluttaa poistopuhaltimessa about MAX300W/3=100W.
IVK:n tulopuhallin lämmittää taloa 100W suorasähköteholla (ei tarvitse huomioida koska se teho tulee hyödyksi lämmityksenä).
Rakenteiden läpi tulevaa ilmaa joudutaan lämmittämään 380W teholla.

Eli hyöty (LTO:sta saatu ilmaislämmitysteho) on karkeasti ottaen 5000W-25W-100W-380W=4495W.
((eli mekaaninen hyötysuhde ois 4495W/505W=8.9 25 asteen pakkasessa.))

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa siis vähintäänkin vastaava 4495W teho menee harakoilla koko ajan.

Lue lisää

Mun laskujen mukaan (kun jäähdytyksen hyötyä en huomioi) meidän talossa pelkkä koneellinen poisto tulee LTO:ta kannattavammaksi kun ulkolämpötila on 15 tai korkeampi.

Mutta sitten kun jäähfytystä tarvitaan alkaa maaviileä ja yöviileän & sisäviileän talteenotto kumota ilmanvaihtokoneen häviöitä.
(jäähdytysteho noin 2000W normaali ilmanvaihdolla ja >4000W maksimiteholla (poislukien ottoteho 300W*2 ja 70W kvp ))

raksaaja--sh kirjoitti:

Koska roottorikone paluttaa huoneilman kosteudesta takaisin 80% -25 asteen pakkasessa, säästetään sisäilman kostutustarpeesta lämpötehona 0.7kwh/litra.

menis ilmankostuttimessa muutoin enemmän, about

raksaaja--sh kirjoitti:

>>IVK:n tulopuhallin lämmittää taloa 100W suorasähköteholla (ei tarvitse huomioida koska se teho tulee hyödyksi lämmityksenä).
>Minulla on vielä parempi idea: valaistaan talo yhdeksällä 500 W hehkulampulla, joiden tuottama lämpö lämmittää talon aivan ilmaiseksi.

Turha olla lapsellinen. Faktaa on että tulopuhaltimen teho tulee 99.99% lämmityksen avuksi. Sitä lämmitystehoa ei tarvitse sitten tuottaa muualla talon sisällä (lämmityskaudella).

>>25W LTO lämmittää -15 asteista ulkoilmaa yli 5000W teholla.
>Ja tuottaa varmaankin 100 Pa luokkaa olevan virtausvastuksen sekä tulo- että poistopuolelle, minkä päälle tulee vielä LTO:n vaatiman poistoilmansuodattimen vastus. Sanotaan nyt vaikka 250 Pa yhteensä * 100 l/s * pikkupuhaltimien onneton hyötysuhde = puhaltimien kulutus >>25 W.

Älä höpäjä.
Roottoria (=LTO) pyörittää 25W (ottoteho) moottori.

>>IVK kuluttaa poistopuhaltimessa about MAX300W/3=100W.
>Jaa, ja tulopuhaltimessa ei sitten kulu lainkaan sähköä?

Älä höpäjä.

Katso muutama rivi ylemmäski niin näet mitä tapahtuu tulopuhaltimen teholle.
Fysiikan lakien mukaan energia ei koskaan katoa.

>Mitä minä olen kiekkokoneiden speksejä katsellut, niin ominaissähkötehot tuppaa olemaan pikemminkin 3 kW/m³s kuin 2. -> Kaikkiaan sähköä palaa ilman liikutteluun ja LTO:n pyörittämiseen 290-300 W 100 l/s (poisto)ilmavirralla. Koneellisella poistolla menisi 70 W.

Aivan sama mitä höpäjät.

Meille tulee LTR6 jossa on about 300W (ottoteho) poistopuhallin jota tullaan käyttämään lämmityskaudella 1/3 teholla. Siitä syntyy karkeasti ottaen 100W tehoa (todellisuudessa varmasti joitain kymmeniä vatteja enemmän).

>>Painovoimaisessa ilmanvaihdossa siis vähintäänkin vastaava 4495W teho menee harakoilla koko ajan.
>No ei todellakaan mene. -15°C pakkasia on vain muutama viikko vuodessa (etelässä lämpötila -15 tai alle 2,4 % ajasta, Rovaniemellä n. 10 %).

Minä puhuinkin 25 asteen pakkasista. Eli koko ajan -25 asteen pakkasessa jos halutaan yhtä hyvä ilmanlaatu on suodatettavaa ilmaa vaihdettava samainen about 106-112litraa jas iitä tulee se 4.5kW teho.

>Tämän vastapainoksi LTO-häpäke hotkii kesälläkin (kiekko seis) 200 W enemmän sähköä kuin pelkkä koneellinen poisto. Tässä puhutaan siis noin 2000 kWh erosta sähkökulutuksessa, minkä päälle tulee vielä ilmanvaihtokoneen ja tuloilmakanaviston investointikustannukset vs. kon. poisto ja vaikka tuloilmaikkunat. Kannattavuus ei siis ole lähellekään niin loistava kuin kuvittelet

Toki kesäkaudella tulee turpiin mutta olen aivan varma että suinmukavuus on parempi jos ilma vaihtuu kunnolla ja on kunnolla suodatettua. (meillä lisäksi viilennettyä)

Lue lisää

>>Minulla on vielä parempi idea: valaistaan talo yhdeksällä 500 W hehkulampulla, joiden tuottama lämpö lämmittää talon aivan ilmaiseksi.

>Turha olla lapsellinen. Faktaa on että tulopuhaltimen teho tulee 99.99% lämmityksen avuksi.

Ihan kiva, mutta sähköllä ei kannata lämmittää, jos on
- halvempikin lämmönlähde (kaukolämpö, puut omasta metsästä, maalämpö = lämmön hinta 1/3-osa sähkön hinnasta tms.)
- ei ole lämmitystarvetta, oletko koskaan kuullut sellaisesta vuodenajasta kuin kesä?

> Älä höpäjä.
> Roottoria (=LTO) pyörittää 25W (ottoteho) moottori.

Edelleenkään et tajua, että LTO ja sen vaatima poistoilman suodatin aiheuttavat virtausvastusta, minkä vuoksi vaaditaan tehokkaammat puhaltimet kuin ilman LTO:ta. Aivan saman ongelma on kaikissa LTO-ratkaisuissa. Huom. nämä koneen sisäiset häviöt eivät näy valmistajien käyrissä, joissa on esitetty käytettävissä oleva paine-ero = puhaltimien tuottama paine-eri MIINUS koneen sisäinen painehäviö (suodattimet, LTO yms.).

Itseasiassa ilman LTO:ta tuloilmaa ei tarvitsisi kierrättää ilmanvaihtokoneen kautta, jolloin pärjättäisiin vaikkapa raitisilmaradiaattoreilla koneellisella poistolla. Tällöinkin saataisiin tuloilma suodatettua (F7), mutta ilman liikutteluun riittäisi 70 W, kun kiekkokoneessa tarvitaan esim. 270 W 25 W kiekon pyörittämiseen lämmityskaudella. -> Kiekkokone syö 2000 kWh enemmän sähköä vuodessa.

> Sitä lämmitystehoa ei tarvitse sitten tuottaa muualla talon sisällä (lämmityskaudella).

Niin, jätit kätevästi mainitsematta, että lämmityskauden ulkopuolella ko. teho lämmittää taloa turhaan.

> Katso muutama rivi ylemmäski niin näet mitä tapahtuu tulopuhaltimen teholle.

Oikeiden puhaltimien teho ei aina mene teorian ennustamassa suhteessa ilmamääriin, koska moottorien hyötysuhde yleensä on osateholla heikompi. Minä katsoin valmistajan ominaissähkötehokäyriä, joissa on mukana kaikki koneen käyttämä sähkö (tulo poistopuh. kiekon pyöritys) suhteessa ilmamääriin ja tuotettuun paineeseen. Ko. kiekkokoneella ominaisteho oli n. 2,95 kW per kuutio sekunnissa 100 l/s ilmavirralla ts. se haukkaa 295 W.

> Meille tulee LTR6 jossa on about 300W (ottoteho) poistopuhallin jota tullaan käyttämään lämmityskaudella 1/3 teholla. Siitä syntyy karkeasti ottaen 100W tehoa (todellisuudessa varmasti joitain kymmeniä vatteja enemmän).

Todellisuudessa 100 l/s poistoilmavirralla menee 250 W, koska ominaissähköteho on valmistajan käyrien perusteella 2,5 kW/m³s (tulo&poisto 2/4 -teholla)

> Aivan sama mitä höpäjät.

Aivan, aivan, valintasi olet jo tehnyt ja olet sulkenut korvasi tiiviisti tiedoilta, jotka voisivat häiritä oikeassa olemisen tunnetta.

> Toki kesäkaudella tulee turpiin mutta olen aivan varma että suinmukavuus on parempi jos ilma vaihtuu kunnolla ja on kunnolla suodatettua.

Korvausilmaikkunoihin ja raitisilmaradiaattoreihinkin saa F7-luokan suodattimia. Lämmitys ei pelaa aivan yhtä hyvin, joten siinä taitaakin olla koneellisen tulon&poiston tärkein argumentti - pelkästään kannattavuuslaskelmien (investointi käyttökulut) perusteella tulo&poisto ei loppujen lopuksi ole lähellekään niin hyvä kuin voisi olettaa.

yhä edelleen kirjoitti:

>>Minulla on vielä parempi idea: valaistaan talo yhdeksällä 500 W hehkulampulla, joiden tuottama lämpö lämmittää talon aivan ilmaiseksi.

>Turha olla lapsellinen. Faktaa on että tulopuhaltimen teho tulee 99.99% lämmityksen avuksi.

Ihan kiva, mutta sähköllä ei kannata lämmittää, jos on
- halvempikin lämmönlähde (kaukolämpö, puut omasta metsästä, maalämpö = lämmön hinta 1/3-osa sähkön hinnasta tms.)
- ei ole lämmitystarvetta, oletko koskaan kuullut sellaisesta vuodenajasta kuin kesä?

> Älä höpäjä.
> Roottoria (=LTO) pyörittää 25W (ottoteho) moottori.

Edelleenkään et tajua, että LTO ja sen vaatima poistoilman suodatin aiheuttavat virtausvastusta, minkä vuoksi vaaditaan tehokkaammat puhaltimet kuin ilman LTO:ta. Aivan saman ongelma on kaikissa LTO-ratkaisuissa. Huom. nämä koneen sisäiset häviöt eivät näy valmistajien käyrissä, joissa on esitetty käytettävissä oleva paine-ero = puhaltimien tuottama paine-eri MIINUS koneen sisäinen painehäviö (suodattimet, LTO yms.).

Itseasiassa ilman LTO:ta tuloilmaa ei tarvitsisi kierrättää ilmanvaihtokoneen kautta, jolloin pärjättäisiin vaikkapa raitisilmaradiaattoreilla koneellisella poistolla. Tällöinkin saataisiin tuloilma suodatettua (F7), mutta ilman liikutteluun riittäisi 70 W, kun kiekkokoneessa tarvitaan esim. 270 W 25 W kiekon pyörittämiseen lämmityskaudella. -> Kiekkokone syö 2000 kWh enemmän sähköä vuodessa.

> Sitä lämmitystehoa ei tarvitse sitten tuottaa muualla talon sisällä (lämmityskaudella).

Niin, jätit kätevästi mainitsematta, että lämmityskauden ulkopuolella ko. teho lämmittää taloa turhaan.

> Katso muutama rivi ylemmäski niin näet mitä tapahtuu tulopuhaltimen teholle.

Oikeiden puhaltimien teho ei aina mene teorian ennustamassa suhteessa ilmamääriin, koska moottorien hyötysuhde yleensä on osateholla heikompi. Minä katsoin valmistajan ominaissähkötehokäyriä, joissa on mukana kaikki koneen käyttämä sähkö (tulo poistopuh. kiekon pyöritys) suhteessa ilmamääriin ja tuotettuun paineeseen. Ko. kiekkokoneella ominaisteho oli n. 2,95 kW per kuutio sekunnissa 100 l/s ilmavirralla ts. se haukkaa 295 W.

> Meille tulee LTR6 jossa on about 300W (ottoteho) poistopuhallin jota tullaan käyttämään lämmityskaudella 1/3 teholla. Siitä syntyy karkeasti ottaen 100W tehoa (todellisuudessa varmasti joitain kymmeniä vatteja enemmän).

Todellisuudessa 100 l/s poistoilmavirralla menee 250 W, koska ominaissähköteho on valmistajan käyrien perusteella 2,5 kW/m³s (tulo&poisto 2/4 -teholla)

> Aivan sama mitä höpäjät.

Aivan, aivan, valintasi olet jo tehnyt ja olet sulkenut korvasi tiiviisti tiedoilta, jotka voisivat häiritä oikeassa olemisen tunnetta.

> Toki kesäkaudella tulee turpiin mutta olen aivan varma että suinmukavuus on parempi jos ilma vaihtuu kunnolla ja on kunnolla suodatettua.

Korvausilmaikkunoihin ja raitisilmaradiaattoreihinkin saa F7-luokan suodattimia. Lämmitys ei pelaa aivan yhtä hyvin, joten siinä taitaakin olla koneellisen tulon&poiston tärkein argumentti - pelkästään kannattavuuslaskelmien (investointi käyttökulut) perusteella tulo&poisto ei loppujen lopuksi ole lähellekään niin hyvä kuin voisi olettaa.

Lue lisää

Mutta siitä huolimatta...

>>>Minulla on vielä parempi idea: valaistaan talo yhdeksällä 500 W hehkulampulla, joiden tuottama lämpö lämmittää talon aivan ilmaiseksi.
>>Turha olla lapsellinen. Faktaa on että tulopuhaltimen teho tulee 99.99% lämmityksen avuksi.
>Ihan kiva, mutta sähköllä ei kannata lämmittää, jos on
>- halvempikin lämmönlähde (kaukolämpö, puut omasta metsästä, maalämpö = lämmön hinta 1/3-osa sähkön hinnasta tms.)

Joo. Mutta kyse on luokkaa 100W tehosta!!!! Se on 1-2 hehkulampun verran lämpötehoa !

>- ei ole lämmitystarvetta, oletko koskaan kuullut sellaisesta vuodenajasta kuin kesä?

Tottakai. Kyse oli -25 asteen pakkasesta.

>> Älä höpäjä.
>> Roottoria (=LTO) pyörittää 25W (ottoteho) moottori.
>Edelleenkään et tajua, että LTO ja sen vaatima poistoilman suodatin aiheuttavat virtausvastusta, minkä vuoksi vaaditaan tehokkaammat puhaltimet kuin ilman LTO:ta. Aivan saman ongelma on kaikissa LTO-ratkaisuissa. Huom. nämä koneen sisäiset häviöt eivät näy valmistajien käyrissä, joissa on esitetty käytettävissä oleva paine-ero = puhaltimien tuottama paine-eri MIINUS koneen sisäinen painehäviö (suodattimet, LTO yms.).

Aivan sama. Minä huomioin puhaltimen tarvitseman tehon 300W josta käytetään 1/3 tehoa.

>Itseasiassa ilman LTO:ta tuloilmaa ei tarvitsisi kierrättää ilmanvaihtokoneen kautta, jolloin pärjättäisiin vaikkapa raitisilmaradiaattoreilla koneellisella poistolla. Tällöinkin saataisiin tuloilma suodatettua (F7), mutta ilman liikutteluun riittäisi 70 W, kun kiekkokoneessa tarvitaan esim. 270 W 25 W kiekon pyörittämiseen lämmityskaudella. -> Kiekkokone syö 2000 kWh enemmän sähköä vuodessa.

About 300W puhallin on noin 1/3 teholla lämmityskaudella.

Tarkasteluajankohta oli -25 asteen pakkaspäivä.

Jos huoneisiin tulee (esim) -25 asteista korvausilmaa on aivan varma että kyseisessä tilassa pitää olla asumismukavuuden vuoksi korkeampi huonelämpötila kuin jos tuloilma olisi (esim) 15 asteista. Ja koskahden asteen lämpötilaerolla säästeään 5%
lämmitystehossa tulee LTO:n käyttämä säästö takaisin jo yksistään tätä kautta. Se ona aivan varmaa.


>> Sitä lämmitystehoa ei tarvitse sitten tuottaa muualla talon sisällä (lämmityskaudella).
>Niin, jätit kätevästi mainitsematta, että lämmityskauden ulkopuolella ko. teho lämmittää taloa turhaan.

tarkasteluajankohta oli -25 asteen pakkaspäivä.

Mutta niinkuin tuossa toisaalla laskeskelin niin LTO kannattaa noin 15 asteeseen asti kun halutaan 23 asteen sisälämpö.

Ja kuns ulkolämpö lähestyy 23 astetta alkaa se IVK:n tulopuhaltimen 100-300W toki olemaan haitan puolella.
Mutta tuolloin meillä astuu peliin maaviileässä 70-90W pumppu jolla saa jäähdytystehoa.

Ja mikäli ulkolämpö nousee yli 23 asteen pystytään LTO:lla käyttämään 23 asteista poistoilmaa tuloilman viilentämiseen.


>> Katso muutama rivi ylemmäski niin näet mitä tapahtuu tulopuhaltimen teholle.
>Oikeiden puhaltimien teho ei aina mene teorian ennustamassa suhteessa ilmamääriin, koska moottorien hyötysuhde yleensä on osateholla heikompi. Minä katsoin valmistajan ominaissähkötehokäyriä, joissa on mukana kaikki koneen käyttämä sähkö (tulo poistopuh. kiekon pyöritys) suhteessa ilmamääriin ja tuotettuun paineeseen. Ko. kiekkokoneella ominaisteho oli n. 2,95 kW per kuutio sekunnissa 100 l/s ilmavirralla ts. se haukkaa 295 W.

Ahaa. No huomaat sitten varmaan että 50% tuosta on tulopuolella ja loput poistopuolella.

>> Meille tulee LTR6 jossa on about 300W (ottoteho) poistopuhallin jota tullaan käyttämään lämmityskaudella 1/3 teholla. Siitä syntyy karkeasti ottaen 100W tehoa (todellisuudessa varmasti joitain kymmeniä vatteja enemmän).
>Todellisuudessa 100 l/s poistoilmavirralla menee 250 W, koska ominaissähköteho on valmistajan käyrien perusteella 2,5 kW/m³s (tulo&poisto 2/4 -teholla)

Huomaatkos, siitä tulee 125W eli juuri se sanomani "noin" teho.

Alle 15 asteen lämpötilassa tarvitaan LTO:ta tuloilman lämmitykseen ja yli 20 asteen lämpötiloissa alkaa tulla tarve tuloilman jäähdytykseen.

Molemmissa tapauksissa IVK LTO on parempi kuin pelkkä huippari. Eli pelkkä huippari pärjää 15 asteen ja 20 asteen välissä.

>> Aivan sama mitä höpäjät.
>Aivan, aivan, valintasi olet jo tehnyt ja olet sulkenut korvasi tiiviisti tiedoilta, jotka voisivat häiritä oikeassa olemisen tunnetta.

Nyt meni väärin päin.

Olet saanut päähäsi että painovoimainen ilmanvaihto olisi jotenkin hyvä vielä tälläkin vuosituhannella vaikka kaikki täyspäiset ammttilaiset on toista mieltä.

Et kai itsekään usko juttuihisi?

raksaaja--sh kirjoitti:

Mutta siitä huolimatta...

>>>Minulla on vielä parempi idea: valaistaan talo yhdeksällä 500 W hehkulampulla, joiden tuottama lämpö lämmittää talon aivan ilmaiseksi.
>>Turha olla lapsellinen. Faktaa on että tulopuhaltimen teho tulee 99.99% lämmityksen avuksi.
>Ihan kiva, mutta sähköllä ei kannata lämmittää, jos on
>- halvempikin lämmönlähde (kaukolämpö, puut omasta metsästä, maalämpö = lämmön hinta 1/3-osa sähkön hinnasta tms.)

Joo. Mutta kyse on luokkaa 100W tehosta!!!! Se on 1-2 hehkulampun verran lämpötehoa !

>- ei ole lämmitystarvetta, oletko koskaan kuullut sellaisesta vuodenajasta kuin kesä?

Tottakai. Kyse oli -25 asteen pakkasesta.

>> Älä höpäjä.
>> Roottoria (=LTO) pyörittää 25W (ottoteho) moottori.
>Edelleenkään et tajua, että LTO ja sen vaatima poistoilman suodatin aiheuttavat virtausvastusta, minkä vuoksi vaaditaan tehokkaammat puhaltimet kuin ilman LTO:ta. Aivan saman ongelma on kaikissa LTO-ratkaisuissa. Huom. nämä koneen sisäiset häviöt eivät näy valmistajien käyrissä, joissa on esitetty käytettävissä oleva paine-ero = puhaltimien tuottama paine-eri MIINUS koneen sisäinen painehäviö (suodattimet, LTO yms.).

Aivan sama. Minä huomioin puhaltimen tarvitseman tehon 300W josta käytetään 1/3 tehoa.

>Itseasiassa ilman LTO:ta tuloilmaa ei tarvitsisi kierrättää ilmanvaihtokoneen kautta, jolloin pärjättäisiin vaikkapa raitisilmaradiaattoreilla koneellisella poistolla. Tällöinkin saataisiin tuloilma suodatettua (F7), mutta ilman liikutteluun riittäisi 70 W, kun kiekkokoneessa tarvitaan esim. 270 W 25 W kiekon pyörittämiseen lämmityskaudella. -> Kiekkokone syö 2000 kWh enemmän sähköä vuodessa.

About 300W puhallin on noin 1/3 teholla lämmityskaudella.

Tarkasteluajankohta oli -25 asteen pakkaspäivä.

Jos huoneisiin tulee (esim) -25 asteista korvausilmaa on aivan varma että kyseisessä tilassa pitää olla asumismukavuuden vuoksi korkeampi huonelämpötila kuin jos tuloilma olisi (esim) 15 asteista. Ja koskahden asteen lämpötilaerolla säästeään 5%
lämmitystehossa tulee LTO:n käyttämä säästö takaisin jo yksistään tätä kautta. Se ona aivan varmaa.


>> Sitä lämmitystehoa ei tarvitse sitten tuottaa muualla talon sisällä (lämmityskaudella).
>Niin, jätit kätevästi mainitsematta, että lämmityskauden ulkopuolella ko. teho lämmittää taloa turhaan.

tarkasteluajankohta oli -25 asteen pakkaspäivä.

Mutta niinkuin tuossa toisaalla laskeskelin niin LTO kannattaa noin 15 asteeseen asti kun halutaan 23 asteen sisälämpö.

Ja kuns ulkolämpö lähestyy 23 astetta alkaa se IVK:n tulopuhaltimen 100-300W toki olemaan haitan puolella.
Mutta tuolloin meillä astuu peliin maaviileässä 70-90W pumppu jolla saa jäähdytystehoa.

Ja mikäli ulkolämpö nousee yli 23 asteen pystytään LTO:lla käyttämään 23 asteista poistoilmaa tuloilman viilentämiseen.


>> Katso muutama rivi ylemmäski niin näet mitä tapahtuu tulopuhaltimen teholle.
>Oikeiden puhaltimien teho ei aina mene teorian ennustamassa suhteessa ilmamääriin, koska moottorien hyötysuhde yleensä on osateholla heikompi. Minä katsoin valmistajan ominaissähkötehokäyriä, joissa on mukana kaikki koneen käyttämä sähkö (tulo poistopuh. kiekon pyöritys) suhteessa ilmamääriin ja tuotettuun paineeseen. Ko. kiekkokoneella ominaisteho oli n. 2,95 kW per kuutio sekunnissa 100 l/s ilmavirralla ts. se haukkaa 295 W.

Ahaa. No huomaat sitten varmaan että 50% tuosta on tulopuolella ja loput poistopuolella.

>> Meille tulee LTR6 jossa on about 300W (ottoteho) poistopuhallin jota tullaan käyttämään lämmityskaudella 1/3 teholla. Siitä syntyy karkeasti ottaen 100W tehoa (todellisuudessa varmasti joitain kymmeniä vatteja enemmän).
>Todellisuudessa 100 l/s poistoilmavirralla menee 250 W, koska ominaissähköteho on valmistajan käyrien perusteella 2,5 kW/m³s (tulo&poisto 2/4 -teholla)

Huomaatkos, siitä tulee 125W eli juuri se sanomani "noin" teho.

Alle 15 asteen lämpötilassa tarvitaan LTO:ta tuloilman lämmitykseen ja yli 20 asteen lämpötiloissa alkaa tulla tarve tuloilman jäähdytykseen.

Molemmissa tapauksissa IVK LTO on parempi kuin pelkkä huippari. Eli pelkkä huippari pärjää 15 asteen ja 20 asteen välissä.

>> Aivan sama mitä höpäjät.
>Aivan, aivan, valintasi olet jo tehnyt ja olet sulkenut korvasi tiiviisti tiedoilta, jotka voisivat häiritä oikeassa olemisen tunnetta.

Nyt meni väärin päin.

Olet saanut päähäsi että painovoimainen ilmanvaihto olisi jotenkin hyvä vielä tälläkin vuosituhannella vaikka kaikki täyspäiset ammttilaiset on toista mieltä.

Et kai itsekään usko juttuihisi?

Lue lisää

Kyllä tuossa nimettömän kirjoittajan näkökulmassa on asiaakin.

Ajatellaanpa asiaa vuotuisen talteenoton ja sähkönkulutuksen kannalta. Lto-kone voi ottaa talteen tavallisessa talossa esim. 5000kWh/vuosi ja kuluttaa sähköä 1500kWh/vuosi. Suoraa hyötyä syntyisi 3500kWh. Tulopuhaltimen lämmityshyöty voisi olla 2/3osaa sen kuluttamasta sähköstä eli 500kWh/vuosi. Yhteensä siis tulee 4000kWh. Vastaavasti huippuimuri kuluttaa alle puolet sähköä esim 500-700kWh/vuosi ja tuloilmaikkunoiden lämpöhäviö voi olla jopa 2000-3000kWh pienempi kuin tavallisten. (Suuremmilla ilmavirroilla lukuarvot skaalautuvat suuremmiksi)

Näin huippari-iv:n ja lton ero kutistuu 2000kWh/vuosi tietämille. Lisäksi kun huomioidaan että tulokanavistokin maksaa jotain niin ei minusta aivan hullulta kuulosta tuokaan vaihtoehto. Lto:lla on tietysti mukavuusetu.

kieroliero kirjoitti:

Kyllä tuossa nimettömän kirjoittajan näkökulmassa on asiaakin.

Ajatellaanpa asiaa vuotuisen talteenoton ja sähkönkulutuksen kannalta. Lto-kone voi ottaa talteen tavallisessa talossa esim. 5000kWh/vuosi ja kuluttaa sähköä 1500kWh/vuosi. Suoraa hyötyä syntyisi 3500kWh. Tulopuhaltimen lämmityshyöty voisi olla 2/3osaa sen kuluttamasta sähköstä eli 500kWh/vuosi. Yhteensä siis tulee 4000kWh. Vastaavasti huippuimuri kuluttaa alle puolet sähköä esim 500-700kWh/vuosi ja tuloilmaikkunoiden lämpöhäviö voi olla jopa 2000-3000kWh pienempi kuin tavallisten. (Suuremmilla ilmavirroilla lukuarvot skaalautuvat suuremmiksi)

Näin huippari-iv:n ja lton ero kutistuu 2000kWh/vuosi tietämille. Lisäksi kun huomioidaan että tulokanavistokin maksaa jotain niin ei minusta aivan hullulta kuulosta tuokaan vaihtoehto. Lto:lla on tietysti mukavuusetu.

Lue lisää

>Kyllä tuossa nimettömän kirjoittajan näkökulmassa on asiaakin.

Erittäin vähän.

>...ja tuloilmaikkunoiden lämpöhäviö voi olla jopa 2000-3000kWh pienempi kuin tavallisten. (Suuremmilla ilmavirroilla lukuarvot skaalautuvat suuremmiksi)

Muttamaksaako tuloilmaikkuna kuinka paljon enemmän kuin "tavallinen"?
Mielestäni sekin raha on parempi sijoittaa LTO:n.

>Näin huippari-iv:n ja lton ero kutistuu 2000kWh/vuosi tietämille. Lisäksi kun huomioidaan että tulokanavistokin maksaa jotain niin ei minusta aivan hullulta kuulosta tuokaan vaihtoehto. Lto:lla on tietysti mukavuusetu.

Aika rajusti sidotaan kädet menneisyyteen jos ilmanvaihtokanavia ei asenneta.

Ja mukavuudessa tulee huomioida sekin kuinka paljon ikkunoiden pesuväliä joutuu tihentämään tuloilmaikkunan vuoksi.


LTO:n oikeaksi haitaksi ei liene muuta kuin investointikustannus. Mielestäni ei kanntata rakentaa laisinkaan jos talon ilmanvaihtoa ei tehdä kunnolla.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Kyllä tuossa nimettömän kirjoittajan näkökulmassa on asiaakin.

Erittäin vähän.

>...ja tuloilmaikkunoiden lämpöhäviö voi olla jopa 2000-3000kWh pienempi kuin tavallisten. (Suuremmilla ilmavirroilla lukuarvot skaalautuvat suuremmiksi)

Muttamaksaako tuloilmaikkuna kuinka paljon enemmän kuin "tavallinen"?
Mielestäni sekin raha on parempi sijoittaa LTO:n.

>Näin huippari-iv:n ja lton ero kutistuu 2000kWh/vuosi tietämille. Lisäksi kun huomioidaan että tulokanavistokin maksaa jotain niin ei minusta aivan hullulta kuulosta tuokaan vaihtoehto. Lto:lla on tietysti mukavuusetu.

Aika rajusti sidotaan kädet menneisyyteen jos ilmanvaihtokanavia ei asenneta.

Ja mukavuudessa tulee huomioida sekin kuinka paljon ikkunoiden pesuväliä joutuu tihentämään tuloilmaikkunan vuoksi.


LTO:n oikeaksi haitaksi ei liene muuta kuin investointikustannus. Mielestäni ei kanntata rakentaa laisinkaan jos talon ilmanvaihtoa ei tehdä kunnolla.

Lue lisää

Ainakin vanhoissa taloissa homma helpottuu kummasti kun tulokanavat jättää pois. Poistokanavat on yleensä jo olemassa.(lämmön saisi talteen myös pilpillä)

En usko että tuloilmaikkunan hinta olisi paljonkaan suurempi(en kylläkään ole hintoja kysellyt) karmiventtiileitä saa ainakin järkevään hintaan. Noista voi tulla vetoa jonka joku huomaa. Minusta ongelma ei ole paha jos talossa on patterit. Ne saavat aikaan lämpimän ilmavirran venttiilin alle ja veto-ongelma häviää/pienenee.

Uudessa voisi olla järkevää laittaa lto. Pointti kai oli se että kannattavuus ei ole niin itsestään selvää kuin usiein kuvitellaan.

eikä esitteiden perusteella kirjoitti:

"Totta kai rakennuksen voi säätää tasan tasapainoon ja laskea siitä isompia kuvitteellisia hyötysuhteita. Rakennuksen vuoksi 2-kerroksinen talo on pidettävä selvästi alipaineisena kuten on useassa yhteydessä on todettu. Väärin on siitä johtuvaa talteenoton menetystä laitteen kontolle asettaa."

Eipä kun mietittäessä LTO:lla saavutettavia hyötyjä - käytännössä eikä vain mainosesitteessä - pitää ottaa huomioon koko järjestelmä. Ei siinä paljoa esitteeseen painetut 85 % lukemat auta, jos talo on mallia harakanpesä, jossa koneen läpi kulkee 50 l/s tuloilmaa ja 70 l/s poistoilmaa ja samanaikaisesti rakenteiden läpi virtaa 50 l/s sisään ja 30 l/s ulos... jolloin vain puolet tuloilmasta ja kaksi kolmannesta poistoilmasta kulkee LTO:n läpi ja kokonaishyötysuhde (jonka mukaan ilmanvaihdon energiankulutus määräytyy) ei silloin olekaan enää niin kovin ihmeellinen.

Lue lisää

ole laitteen vika, jos talo on "kuin harakanpesä".

Vertaus on tosin pielessä, sillä vaadittu paine-ero tarvitaan ilman tiheyserosta johtuvan paine-eron hoitamiseen eikä sillä juurikaan ole tekemistä talon hyvyyden tai huonouden kanssa.

Toisaalta: Kyllä isojen ihmisten pitää osata erottaa hyvä talo-huono kone ja huono talo-hyvä kone toisistaan.

kieroliero kirjoitti:

Ainakin vanhoissa taloissa homma helpottuu kummasti kun tulokanavat jättää pois. Poistokanavat on yleensä jo olemassa.(lämmön saisi talteen myös pilpillä)

En usko että tuloilmaikkunan hinta olisi paljonkaan suurempi(en kylläkään ole hintoja kysellyt) karmiventtiileitä saa ainakin järkevään hintaan. Noista voi tulla vetoa jonka joku huomaa. Minusta ongelma ei ole paha jos talossa on patterit. Ne saavat aikaan lämpimän ilmavirran venttiilin alle ja veto-ongelma häviää/pienenee.

Uudessa voisi olla järkevää laittaa lto. Pointti kai oli se että kannattavuus ei ole niin itsestään selvää kuin usiein kuvitellaan.

Lue lisää

sano että karmiventtiilit olisi nykyaikainen ja toimiva vaihtoehto.. asutaan tällä hetkellä pari vuotta sitten saneeratussa talossa jossa on venttiilit karmien yläreunassa (en ole katsonut merkkiä) ja n 2m vyöhyke ikkunasta on -10 pakkasesta alaspäin täysin asumiskelvotonta vedon takia. En ole vaivautunut miettimään miksi, ehkä venttiilin rakenne suuntaa ilman väärin (näyttäisi puhaltavan alaspäin) tai ehkä talon poistokoneissa ei ole vakiopainesäätöä eli ilmamäärä on liian suuri.

Aikaisemmin asuttiin 40-luvun talossa jossa oli venttiilit patterien yläreunassa, se tuntui pelaavan aika hyvin eli kylmä ilma ei valunut lattialle vaan sekoittui hyvin patterien nostamaan ilmaan. Se taas saattoi johtua siitäkin että ikkunat oli alkuperäiset ja pirun isot eli lämmitystehot oli aika kovia pakkasella

jii kirjoitti:

sano että karmiventtiilit olisi nykyaikainen ja toimiva vaihtoehto.. asutaan tällä hetkellä pari vuotta sitten saneeratussa talossa jossa on venttiilit karmien yläreunassa (en ole katsonut merkkiä) ja n 2m vyöhyke ikkunasta on -10 pakkasesta alaspäin täysin asumiskelvotonta vedon takia. En ole vaivautunut miettimään miksi, ehkä venttiilin rakenne suuntaa ilman väärin (näyttäisi puhaltavan alaspäin) tai ehkä talon poistokoneissa ei ole vakiopainesäätöä eli ilmamäärä on liian suuri.

Aikaisemmin asuttiin 40-luvun talossa jossa oli venttiilit patterien yläreunassa, se tuntui pelaavan aika hyvin eli kylmä ilma ei valunut lattialle vaan sekoittui hyvin patterien nostamaan ilmaan. Se taas saattoi johtua siitäkin että ikkunat oli alkuperäiset ja pirun isot eli lämmitystehot oli aika kovia pakkasella

Lue lisää

Venttiilit eivät ole nykyaikaa. Ainakaan ne eivät ole kovin suosittuja. Kuten itsekin kerroit ne voivat kuitenkin olla ihan toimiva systeemi.

"Nykyaikainen" tulopoitoilmanvaihtokaan ei ole täysin ongelmaton kun lukee noista pätkäkäynti yms. ongelmista. Täysin ongelmatonta kai ei olekaan...

Venttiileillä voi saada ongelmat tietyissä tapauksissa halvemmalla joten ainakin olisi kustannustehokkaita ongelmia. Lto-koneella voi saada paljon kalliimman ongelman jos haluaa siihen sijoittaa.

Ulkona oli 25 astetta pakkasta (sisääntuleva raitis ilma ennen LTO:ta). Poistuva ilma oli 23 asteista (ulos lähtevä likainen ilma ennen LTO:ta, siis sisäilma). LTO:lta tuleva raitis ilma lämpeni 15 asteeseen. Ulos menee 112 l/s ja sisään tulee 106 l/s.

Siitä kun joku laskee hyötysuhteen...

Termostaatin olen laittanut 10 asteeseen ja ei ole vielä ollut lähelläkään, että olisi tarvinnut lämmittää.

Ajatuskulkusi menee varmaankin niin että ideaalitapauksessa lämpö tasaantuu kennossa ja poisto ja tulo ovat samanlämpöisiä.

Kun ajattelee vastavirtavaihdinta niin juju on siinä että toinen pää on kylmempi kuin toinen. Jäteilma siis saapuu kennon lämpimään päähän ja ja etenee kohti kylmempää päätä näin se jäähtyy koko matkalla. Samalla tavoin ulkoilma saapuu kylmään päähän ja etenee kohti lämmintä päätä. Tuollaissa kennossa lämpötilat voisivat olla esim. näin:
- poistoilma alussa 20 keskellä 10 ja ulos 0
- tuloilma ulkoa -5 keskellä 5 ja sisään 15
- hyötysuhde 80%

Luonnollisesti lämpöä siirtyy 20 asteisesta ilmasta 15 asteiseen kuten 10:stä 5:een ja 0:sta -5:een.

Ristivirtauskennolla teoreettinen maksimi hyötysuhde on jossain 55-60% tietämillä. Roottori ja vastavirtakenno voi teoriassa päästä 95% hyötysuhteeseen. Käytännössä vuosihyötysuhteet ovat poistoilmalle ristikennolla 40-50% ja roottori/vastavirta 65-75%

Pyörii sittenkin kirjoitti:

Ulkona oli 25 astetta pakkasta (sisääntuleva raitis ilma ennen LTO:ta). Poistuva ilma oli 23 asteista (ulos lähtevä likainen ilma ennen LTO:ta, siis sisäilma). LTO:lta tuleva raitis ilma lämpeni 15 asteeseen. Ulos menee 112 l/s ja sisään tulee 106 l/s.

Siitä kun joku laskee hyötysuhteen...

Termostaatin olen laittanut 10 asteeseen ja ei ole vielä ollut lähelläkään, että olisi tarvinnut lämmittää.

Lue lisää

laita laskukaavasi näytille
mieluusti laskutkin
jotta tyhmenpikin tajuaa
t. Tyhmä

jotta tyhmenpikin tajuaa kirjoitti:

laita laskukaavasi näytille
mieluusti laskutkin
jotta tyhmenpikin tajuaa
t. Tyhmä

mittailijan tekstissä, mutta copypastaan ne tähän:

"laitoin sellaisen anturin karvan poistopuhaltimen paineaukkoon, jotta ilma olisi varmasti sekaista. Sain sieltä arvon J. Ulkoilma ja poistoilma oli helppoja mitata, niistä arvot U ja P. Tuloilma T lto:n jälkeen oli vaikein, joten laitoin anturin täsmälleen keskelle. Jäteilma laski 71% 100*(P-J)/(P-U)ja tuloilma nousi 83% 100*(T-U)/(P-U),"

Pyörii sittenkin kirjoitti:

Ulkona oli 25 astetta pakkasta (sisääntuleva raitis ilma ennen LTO:ta). Poistuva ilma oli 23 asteista (ulos lähtevä likainen ilma ennen LTO:ta, siis sisäilma). LTO:lta tuleva raitis ilma lämpeni 15 asteeseen. Ulos menee 112 l/s ja sisään tulee 106 l/s.

Siitä kun joku laskee hyötysuhteen...

Termostaatin olen laittanut 10 asteeseen ja ei ole vielä ollut lähelläkään, että olisi tarvinnut lämmittää.

Lue lisää

Tuo kuulostaa mahdottomalta.

Vähän pohjustusta ensin:
Jos ilmamäärät olisivat samat molempiin suuntiin, ja jos kaikki saatavissa oleva lämpö saataisiin takasin, niin ulos puhallettava ja sisälle lähtevä ilma olisi saman lämpöistä.

Jos siis otetaan nämä lämmöt -25 ja 23, niin maksimihyötysuhteella sisälle tuleva raitis ilma voisi olla -1 asteissta. Nyt kun ilmamäärät ovat hivenen erit, niin raitisilma voisi olla muutaman asteen plussan puolella, mutta ei missään nimessä 15 astetta. Jokin nyt mätää.

Vai olenko ihan hakoteillä?

ajatelle kirjoitti:

Tuo kuulostaa mahdottomalta.

Vähän pohjustusta ensin:
Jos ilmamäärät olisivat samat molempiin suuntiin, ja jos kaikki saatavissa oleva lämpö saataisiin takasin, niin ulos puhallettava ja sisälle lähtevä ilma olisi saman lämpöistä.

Jos siis otetaan nämä lämmöt -25 ja 23, niin maksimihyötysuhteella sisälle tuleva raitis ilma voisi olla -1 asteissta. Nyt kun ilmamäärät ovat hivenen erit, niin raitisilma voisi olla muutaman asteen plussan puolella, mutta ei missään nimessä 15 astetta. Jokin nyt mätää.

Vai olenko ihan hakoteillä?

Lue lisää

myötävirtalämmönsiirtimelle, mutta ei ristivirta eikä vastavirtasiirtimelle.

Siis hakoteillä.

ajatelle kirjoitti:

Tuo kuulostaa mahdottomalta.

Vähän pohjustusta ensin:
Jos ilmamäärät olisivat samat molempiin suuntiin, ja jos kaikki saatavissa oleva lämpö saataisiin takasin, niin ulos puhallettava ja sisälle lähtevä ilma olisi saman lämpöistä.

Jos siis otetaan nämä lämmöt -25 ja 23, niin maksimihyötysuhteella sisälle tuleva raitis ilma voisi olla -1 asteissta. Nyt kun ilmamäärät ovat hivenen erit, niin raitisilma voisi olla muutaman asteen plussan puolella, mutta ei missään nimessä 15 astetta. Jokin nyt mätää.

Vai olenko ihan hakoteillä?

Lue lisää

Minulla on jokaisessa kanavassa lämpötila-anturi eli koko ajan kaikki 4 lämpötilaa näkyvillä. Nuo oli ihan oikeat mittaustulokset. Tuloilman jälkilämmitin ei ole kertaakaan lämmennyt tänä talvena. Edelleen huvittuneemmaksi tulen näistä keskusteluista. Ydinfysiikkaakin lukeneena ei kuitenkaan ole empiirisen kokeen voittanuta faktaa ;-)

hakoteillä kirjoitti:

Minulla on jokaisessa kanavassa lämpötila-anturi eli koko ajan kaikki 4 lämpötilaa näkyvillä. Nuo oli ihan oikeat mittaustulokset. Tuloilman jälkilämmitin ei ole kertaakaan lämmennyt tänä talvena. Edelleen huvittuneemmaksi tulen näistä keskusteluista. Ydinfysiikkaakin lukeneena ei kuitenkaan ole empiirisen kokeen voittanuta faktaa ;-)

Lue lisää

vaikka positiivisten aukkojen määrä kasvaisikin räjähdysmäisesti, niin mittareistasi ei näy kuinkapaljon energiaa olet ottanut verkosta saadaksesi aikaan moiset lämpötilat. Ydinfyysikko saattaa osata laskea verkosta prosessiin otetun energian.

Että pyöriväkennoisia myyvä..

vastata kirjoitti:

Että pyöriväkennoisia myyvä..

kelpaa tuollaisia myydä!

vastata kirjoitti:

Että pyöriväkennoisia myyvä..

ihan tavallinen omakotiasukki, joka teki itse tekniset valinnat taloonsa ja huvittuneena seurailee nyt näitä keskusteluja. Niin ja se pyörii...

Tuossa toisessa vastauksessa heitin hihasta että 5000kWh/vuosi voisi lto kerätä talteen. Ei mennyt metsään.