Yleisempi kanta on että ulkopäin pitäisi eristää vanhoja hirsitaloja lisää, mutta sitten löytyy niitäkin jotka eristää sisältäpäin. eikö tällöin eristeen tarvitse olla jotain huonosti hengittävää. Onko sisältäpäin eristämisessä muita ongelmia jos tarpeeksi tiivis eriste löytyy jolloin seinän harveneminen ulospäin toteutuu. Ulkopäin eristettäessähän ongelmana on myös mahdolliset ilmaraot rungossa. Onko vain parasta ettei eristä lisää lainkaan kun lämmitys enimmäkseen kuitenkin omalla puulla?
Hirsitalon lisäeristys
onko oikeaa tapaa
34
9994
Vastaukset
- puutaloihin koskaan!
Voit aivan hyvin tiivistää hirsitaloasi sisäpuolelta huokolevyllä. On erinomainen, edullinen, hengittävä ja luonnollinen materiaali. Asennat levyt mahdollisimman tiiviisti päin hirsiä ja siinä se. Mutta suosittelen hankkimaan vaikkapa Panu Kaila nimisen kirjoittajan puutalokirjallisuutta ennen hommaan ryhtymistä. Missään tapauksessa ei rakenteesta saa tehdä tiivistä.
- ei_
Miksi puutaloon ei tiivistä. Juurihan tavanomaisiin puurunkoisiin pitää laittaa höyrynsulku ja ei siitä mitään haittaa ole.
Panukailat on kyllä luettu - Juffe
Mitä tuolla tiiviillä on tarkoitettu?
Panu Kaila ei suosittele tekemään taloista hataria. Kannattaa tarkempaan ajatella mitä on tarkoituksena saada aikaan.
Puu ja purueristys toimii sitä paremmin mitä kuivempana se pysyy. Kosteassa johtaa enemmän lämpöä ja sen puolesta lisäeristyksestä ei saa täyttä hyötyä, jos sisällä ei ole kosteuden kulkua vastustavaa materiaalia. 1:5 suhde on hyvä pitää kunnossa, niin pärjää. Tuohon vastukseen/suhteeseen ei tarvita muovikelmuja, jos se ajatuksena kiusaa. Hyvä ilmansulkupaperi, joka myös toimii höyrynvastuksena, riittää. Tuplahöyrynsulku onkin jo ikävä ominaisuus rakenteessa.
Toisaalta huokolevyn ja hirren väliin voi jättää pienen ilmaraon ja siitä ei ole haittaa, jos ilma ei liiku. 2cm ilmarako toimii hyvänä eristeenä. On yhtä hyvä kuin itse huokolevy ;)
Ilman liikkeet on tärkeätä pysäyttää (rakenteessa) ja kosteuden kulkua tarvii jarruttaa sisältä ulos.
Jos hiilidioksidin saa virtaan sisältä ulos, niin se on hyvä. Sitä ei kyllä kannata liikaa miettiä. - Panu Kailasi ja RT-kortit
ei_ kirjoitti:
Miksi puutaloon ei tiivistä. Juurihan tavanomaisiin puurunkoisiin pitää laittaa höyrynsulku ja ei siitä mitään haittaa ole.
Panukailat on kyllä luettuLukenut niin vastaus on siellä. On liian vaikeatajuista ja turhaakin maallikolle selvittää asia.
Tiiviin ja hataran välilläkin on vaihtoehtoja. Puukuitulevy,huokolevy on tiivis, hengittävä ja myrkytön.
Mutta tiivistä sinä vaikka polyuretaanilla, omaansa kun saa tehdä mitä virheitä hyvänsä. - Juffe
Panu Kailasi ja RT-kortit kirjoitti:
Lukenut niin vastaus on siellä. On liian vaikeatajuista ja turhaakin maallikolle selvittää asia.
Tiiviin ja hataran välilläkin on vaihtoehtoja. Puukuitulevy,huokolevy on tiivis, hengittävä ja myrkytön.
Mutta tiivistä sinä vaikka polyuretaanilla, omaansa kun saa tehdä mitä virheitä hyvänsä.Ei kai puutalon uretaanilla eritstämisestä mitään erityistä ongelmaa saa, kun yhdistää järkevästi. Puu ei mene pilalle siitä, että se pysyy kuivana.
"Hengittävyyteen" riittää jo yksi kipsilevyn paksuus tai laudan paksuus (22mm). Sitä syvemmälle se vuorokautinen vaihtelu ei ehdi mennä. Väliseinien kosteuskapasiteetti vapautuu muutamassa viikossa, mutta ulkoseinistä se kosteus vapautuu ulospäin ja ulkoseinissä se "hengittävä" rakenne ei juuri tunnu. - Ja taas aivan puutaheinää
Juffe kirjoitti:
Mitä tuolla tiiviillä on tarkoitettu?
Panu Kaila ei suosittele tekemään taloista hataria. Kannattaa tarkempaan ajatella mitä on tarkoituksena saada aikaan.
Puu ja purueristys toimii sitä paremmin mitä kuivempana se pysyy. Kosteassa johtaa enemmän lämpöä ja sen puolesta lisäeristyksestä ei saa täyttä hyötyä, jos sisällä ei ole kosteuden kulkua vastustavaa materiaalia. 1:5 suhde on hyvä pitää kunnossa, niin pärjää. Tuohon vastukseen/suhteeseen ei tarvita muovikelmuja, jos se ajatuksena kiusaa. Hyvä ilmansulkupaperi, joka myös toimii höyrynvastuksena, riittää. Tuplahöyrynsulku onkin jo ikävä ominaisuus rakenteessa.
Toisaalta huokolevyn ja hirren väliin voi jättää pienen ilmaraon ja siitä ei ole haittaa, jos ilma ei liiku. 2cm ilmarako toimii hyvänä eristeenä. On yhtä hyvä kuin itse huokolevy ;)
Ilman liikkeet on tärkeätä pysäyttää (rakenteessa) ja kosteuden kulkua tarvii jarruttaa sisältä ulos.
Jos hiilidioksidin saa virtaan sisältä ulos, niin se on hyvä. Sitä ei kyllä kannata liikaa miettiä."Toisaalta huokolevyn ja hirren väliin voi jättää pienen ilmaraon ja siitä ei ole haittaa, jos ilma ei liiku. 2cm ilmarako toimii hyvänä eristeenä. On yhtä hyvä kuin itse huokolevy"
MISSÄÄN TAPAUKSESSA HIRSISEINÄÄ SISÄPUOLELTA ERISTÄESSÄ EI SAA KOOLATA SINNE VÄLIIN ILMARAKOA. HIRSIRAKENNE ELÄÄ,LIIKKUU,HALKEILEE AINA SEN VERRAN ETTÄ SINNE RAKOON PÄÄSEE TAATUSTI ILMA PUHALTAMAAN. TUOLLAINEN TAPA ON TUNNETUSTI VÄÄRÄ,MYÖS KAILAN JYRKÄSTI VASTUSTAMA.SILLÄ TAVALLA SAADAAN VAIN SEINISTÄ TODELLA KYLMÄT AIKAAN KUN KOLOSSA VIUHUU KYLMÄ ILMA.
JUURI PURAMME POIS ERÄÄSTÄ 1860-LUVULLA RAKENNETUSTA HIRSIKARTANOSTA TÄLLAISTA RAKENNETTA POIS, KOSKA TALO ON OLLUT ERITTÄIN KYLMÄ.EIKÄ IHME, TALO ON PERIAATTEESSA OLLUT ERISTETTYNÄ VAIN OHUELLA HUOKOLEVYLLÄ SISÄLTÄPÄIN.KOOLAUSRAKO NOIN 5CM!
MIETIMME ENSIN PUHALLUSVILLAN LAITTOA KOLOON MUTTA KOSKA KOOLAUKSET ESTIVÄT SEN EI OLE MUUTA VAIHTOEHTOA KUIN PURKAA VIRHEELLINEN RAKENNE POIS. - Juffe
Ja taas aivan puutaheinää kirjoitti:
"Toisaalta huokolevyn ja hirren väliin voi jättää pienen ilmaraon ja siitä ei ole haittaa, jos ilma ei liiku. 2cm ilmarako toimii hyvänä eristeenä. On yhtä hyvä kuin itse huokolevy"
MISSÄÄN TAPAUKSESSA HIRSISEINÄÄ SISÄPUOLELTA ERISTÄESSÄ EI SAA KOOLATA SINNE VÄLIIN ILMARAKOA. HIRSIRAKENNE ELÄÄ,LIIKKUU,HALKEILEE AINA SEN VERRAN ETTÄ SINNE RAKOON PÄÄSEE TAATUSTI ILMA PUHALTAMAAN. TUOLLAINEN TAPA ON TUNNETUSTI VÄÄRÄ,MYÖS KAILAN JYRKÄSTI VASTUSTAMA.SILLÄ TAVALLA SAADAAN VAIN SEINISTÄ TODELLA KYLMÄT AIKAAN KUN KOLOSSA VIUHUU KYLMÄ ILMA.
JUURI PURAMME POIS ERÄÄSTÄ 1860-LUVULLA RAKENNETUSTA HIRSIKARTANOSTA TÄLLAISTA RAKENNETTA POIS, KOSKA TALO ON OLLUT ERITTÄIN KYLMÄ.EIKÄ IHME, TALO ON PERIAATTEESSA OLLUT ERISTETTYNÄ VAIN OHUELLA HUOKOLEVYLLÄ SISÄLTÄPÄIN.KOOLAUSRAKO NOIN 5CM!
MIETIMME ENSIN PUHALLUSVILLAN LAITTOA KOLOON MUTTA KOSKA KOOLAUKSET ESTIVÄT SEN EI OLE MUUTA VAIHTOEHTOA KUIN PURKAA VIRHEELLINEN RAKENNE POIS.Kaila myös kirjoittaa ettei ne hirsiin jäävät halkeilut haittaa lämmön eristystä. Toisaalta Kaila taitaa kirjoittaa että ikkunoiden alla ei ole isoa merkitystä vaikka purut laskee. Sinne jää 10cm tila "tyhjää". Siinä tilassa ilma ei juuri liiku ja on kohtalainen eristys. Ei hyvä, mutta ei kannata pahemmin murehtia.
Jos nyt hirsineinän päälle laittaa huokolevyn, niin ei taida haitata vaikka sinne oikaisussa jää paikallisesti 2cm rakoa... Tasaisen ilmaraon jättäminen ei ole hyvä, kun se kannattaa saada ilmatiiviiksi.
Siis ilmarako ei pahemin haittaa, kun vain saa ilman pysymään paikallaan. Vanhassa hirsitalossa se ei ole helppoa isolla alueella. - ihan puutaheinää
Juffe kirjoitti:
Kaila myös kirjoittaa ettei ne hirsiin jäävät halkeilut haittaa lämmön eristystä. Toisaalta Kaila taitaa kirjoittaa että ikkunoiden alla ei ole isoa merkitystä vaikka purut laskee. Sinne jää 10cm tila "tyhjää". Siinä tilassa ilma ei juuri liiku ja on kohtalainen eristys. Ei hyvä, mutta ei kannata pahemmin murehtia.
Jos nyt hirsineinän päälle laittaa huokolevyn, niin ei taida haitata vaikka sinne oikaisussa jää paikallisesti 2cm rakoa... Tasaisen ilmaraon jättäminen ei ole hyvä, kun se kannattaa saada ilmatiiviiksi.
Siis ilmarako ei pahemin haittaa, kun vain saa ilman pysymään paikallaan. Vanhassa hirsitalossa se ei ole helppoa isolla alueella."Kaila myös kirjoittaa ettei ne hirsiin jäävät halkeilut haittaa lämmön eristystä."
-Se on totta mikäli halkeamat eivät ole läpi asti. Harvoinhan ovat. Tällöin väliin jäävä ilma tila on niin pieni ettei asialla ole suurempaa merkitystä. Isoihin koloihin voi koettaa ängetä pellavaa,selluvillaa tms. Mutta jos koolataan lisäeristys irti seinästä niin silloin koloille tulee aivan eri merkitys ja seinä jää kylmäksi.
"Toisaalta Kaila taitaa kirjoittaa että ikkunoiden alla ei ole isoa merkitystä vaikka purut laskee. Sinne jää 10cm tila "tyhjää". Siinä tilassa ilma ei juuri liiku ja on kohtalainen eristys. Ei hyvä, mutta ei kannata pahemmin murehtia."
Mistä ihmeen purutalosta sinä nyt puhut? Eikö asia koskenutkaan hirsitaloja? En ole Kailauskovainen ja Kailakin puhuu joskus läpiä päähänsä. Varmaa on että jos purueristyksessä on aukkoja, on se lämpövuotokohta.
"Jos nyt hirsineinän päälle laittaa huokolevyn, niin ei taida haitata vaikka sinne oikaisussa jää paikallisesti 2cm rakoa..."
-Kyllä haittaa, aivan varmasti.
"Tasaisen ilmaraon jättäminen ei ole hyvä, kun se kannattaa saada ilmatiiviiksi."
-????????????????
"Siis ilmarako ei pahemin haittaa, kun vain saa ilman pysymään paikallaan."
- ?????????? Ootko sää pöhnässä?
"Vanhassa hirsitalossa se ei ole helppoa isolla alueella."
-Vanha tai uusi, ei sillä ole merkitystä. Uudestakin tulee aikoinaa vanha jolloin väärin tehdyt korjaukset korostuvat. - seisova ilma
ihan puutaheinää kirjoitti:
"Kaila myös kirjoittaa ettei ne hirsiin jäävät halkeilut haittaa lämmön eristystä."
-Se on totta mikäli halkeamat eivät ole läpi asti. Harvoinhan ovat. Tällöin väliin jäävä ilma tila on niin pieni ettei asialla ole suurempaa merkitystä. Isoihin koloihin voi koettaa ängetä pellavaa,selluvillaa tms. Mutta jos koolataan lisäeristys irti seinästä niin silloin koloille tulee aivan eri merkitys ja seinä jää kylmäksi.
"Toisaalta Kaila taitaa kirjoittaa että ikkunoiden alla ei ole isoa merkitystä vaikka purut laskee. Sinne jää 10cm tila "tyhjää". Siinä tilassa ilma ei juuri liiku ja on kohtalainen eristys. Ei hyvä, mutta ei kannata pahemmin murehtia."
Mistä ihmeen purutalosta sinä nyt puhut? Eikö asia koskenutkaan hirsitaloja? En ole Kailauskovainen ja Kailakin puhuu joskus läpiä päähänsä. Varmaa on että jos purueristyksessä on aukkoja, on se lämpövuotokohta.
"Jos nyt hirsineinän päälle laittaa huokolevyn, niin ei taida haitata vaikka sinne oikaisussa jää paikallisesti 2cm rakoa..."
-Kyllä haittaa, aivan varmasti.
"Tasaisen ilmaraon jättäminen ei ole hyvä, kun se kannattaa saada ilmatiiviiksi."
-????????????????
"Siis ilmarako ei pahemin haittaa, kun vain saa ilman pysymään paikallaan."
- ?????????? Ootko sää pöhnässä?
"Vanhassa hirsitalossa se ei ole helppoa isolla alueella."
-Vanha tai uusi, ei sillä ole merkitystä. Uudestakin tulee aikoinaa vanha jolloin väärin tehdyt korjaukset korostuvat.Hirsien halkeamista:
Halkeaminen tulee siitä kun keskusta on kovempaa, kuin ulommat osat. Hirret ei halkea "läpi" vaan puun sydämeen asti. Tarkoittaa sitä että haljennut hirsi on ilmatiivis (halkeilu on esteettinen asia). Jos hirren halkeama on 1cm korkea, niin siinä ilma ei pyöri vaan seisoo ja halkeama ei vaikuta eristävyyteen (silloin kun halkeama on ilmatiiviiden kerrosten välissä). Jos halkeamaan puhaltaa ulkoa, niin tilanne muuttuu, mutta seinän sisälle jäävien halkeamien täyttämisestä ei saa tuntipalkkaa...
Se huokolevyn tiiviisti laittaminen auttaa parhaiten siihen, että pysäytetään niitä olemassa olevia ilmavuotoja. Jos saa rakenteen molemmin puolin hirttä ilmatiiviiksi, niin ilma pyörii hyvin vähän hirsien ympäri siellä rakenteen sisällä. Jos jossain on puolen neliön alueita ja niissä on ilmarakoa, niin ne raot merkitsee hyvin vähän niin kauan kuin se alue ei "vuoda". Jos vuotaa, niin syntyy tuuletuskanava... Siinä 5cm koolauksessa ilmeisesti on kulkenut sisälle korvausilmaa ja alkuperäinen kotelointi idea ei ole toteutunut.
Mitä tulee ikkunan aluksiin, niin sellaisen "tyhjän" kotelon lämmön hukka voi olla 1,5W/m2/K. Jos lämmityskauden (9kk) lämpötilaero on 20C, pinta-ala n 0,1m2 (10cm korkea ja metrin leveä), niin energiaa siittä virtaa 20kWh. (Arvot toteutuu eteläisemmässä Suomessa.) Paljonko kannattaa tehdä töitä lisäeristyksessä, säästö on vähemmän kuin 2e/v (vaikka energia olisikin 0,1e/kWh). Uretaanin puhaltaminen noihin koloihin ei ole kallis harrastus ja siitä saattaa saada netto säästöä (kun omalle ajalle ei laske tuntipalkkaa).
Hirsitalossa ikkunan alustoissa purut ei laske, mutta sama asia on tapahtuu niissä koolauksien tyhjissä osissa.
Ilmarakoja ei mun mielestä tarvitse kauhistella ne itsessään ei tee rakenteista kylmiä, mutta helpommalla pääsee, kun koko matkalla on jotain missä ilma liikkuu huonosti.
Isojen rakojen kanssa yksi ilmavuoto "pilaa" suuren pinta-alan, kun kylmä ilma leviää laajalti ja jäähdyttää ison pinta-alan. Pistemäinen vuoto jää helpommin huomaamatta. - seisova ilma
seisova ilma kirjoitti:
Hirsien halkeamista:
Halkeaminen tulee siitä kun keskusta on kovempaa, kuin ulommat osat. Hirret ei halkea "läpi" vaan puun sydämeen asti. Tarkoittaa sitä että haljennut hirsi on ilmatiivis (halkeilu on esteettinen asia). Jos hirren halkeama on 1cm korkea, niin siinä ilma ei pyöri vaan seisoo ja halkeama ei vaikuta eristävyyteen (silloin kun halkeama on ilmatiiviiden kerrosten välissä). Jos halkeamaan puhaltaa ulkoa, niin tilanne muuttuu, mutta seinän sisälle jäävien halkeamien täyttämisestä ei saa tuntipalkkaa...
Se huokolevyn tiiviisti laittaminen auttaa parhaiten siihen, että pysäytetään niitä olemassa olevia ilmavuotoja. Jos saa rakenteen molemmin puolin hirttä ilmatiiviiksi, niin ilma pyörii hyvin vähän hirsien ympäri siellä rakenteen sisällä. Jos jossain on puolen neliön alueita ja niissä on ilmarakoa, niin ne raot merkitsee hyvin vähän niin kauan kuin se alue ei "vuoda". Jos vuotaa, niin syntyy tuuletuskanava... Siinä 5cm koolauksessa ilmeisesti on kulkenut sisälle korvausilmaa ja alkuperäinen kotelointi idea ei ole toteutunut.
Mitä tulee ikkunan aluksiin, niin sellaisen "tyhjän" kotelon lämmön hukka voi olla 1,5W/m2/K. Jos lämmityskauden (9kk) lämpötilaero on 20C, pinta-ala n 0,1m2 (10cm korkea ja metrin leveä), niin energiaa siittä virtaa 20kWh. (Arvot toteutuu eteläisemmässä Suomessa.) Paljonko kannattaa tehdä töitä lisäeristyksessä, säästö on vähemmän kuin 2e/v (vaikka energia olisikin 0,1e/kWh). Uretaanin puhaltaminen noihin koloihin ei ole kallis harrastus ja siitä saattaa saada netto säästöä (kun omalle ajalle ei laske tuntipalkkaa).
Hirsitalossa ikkunan alustoissa purut ei laske, mutta sama asia on tapahtuu niissä koolauksien tyhjissä osissa.
Ilmarakoja ei mun mielestä tarvitse kauhistella ne itsessään ei tee rakenteista kylmiä, mutta helpommalla pääsee, kun koko matkalla on jotain missä ilma liikkuu huonosti.
Isojen rakojen kanssa yksi ilmavuoto "pilaa" suuren pinta-alan, kun kylmä ilma leviää laajalti ja jäähdyttää ison pinta-alan. Pistemäinen vuoto jää helpommin huomaamatta.Laskeskelin sen kotelon tilannetta.
Eli jos on rakenne, missä ulkona on pari kerrosta lautaa ja pahvia ilman sulkuna. Sisällä lautaa ja huokolevy. Väliin jää ilmarako, 10cm. Sen lämmönhukka on mun laskelman mukaan 1,1 w/m2/K (arvot C4:sta, joskin niillä sai paremman, kun ottaa kaikki pinnat ja ohuet materiaalit mukaan).
Jos tuollasen kolon täyttää uretaanilla, niin pullon hinnan saa takaisin parin kolmen vuoden aikana, kun työlle ei laske hintaa. - 16 + 20
Juffe kirjoitti:
Ei kai puutalon uretaanilla eritstämisestä mitään erityistä ongelmaa saa, kun yhdistää järkevästi. Puu ei mene pilalle siitä, että se pysyy kuivana.
"Hengittävyyteen" riittää jo yksi kipsilevyn paksuus tai laudan paksuus (22mm). Sitä syvemmälle se vuorokautinen vaihtelu ei ehdi mennä. Väliseinien kosteuskapasiteetti vapautuu muutamassa viikossa, mutta ulkoseinistä se kosteus vapautuu ulospäin ja ulkoseinissä se "hengittävä" rakenne ei juuri tunnu.Sitähän täällä just yritetään tolkuttaa, että puu ei mene pilalle kun se pysyy kuivana. Hengittävät matskut kuivuvat itsestään. Mutta kun uretaanin taakse lirahtaa, niin sehän ei kuivu vaan jää muhimaan. Ja juu juu, höyrysulut ei petä koskaan, aivan kuten Titanic oli uppoamaton.
- teuvo
Ainakin Rantasalmen mökeissä käytetään paljon lisäeristämistä sisältä päin. Eriste on puukuitueristettä.
Minulla on kokemusta useammalta vuodelta rakenteesta, jossa on ohennettu hirsi 70mm 100mm ekovillaa, sekä mökki jossa on ohennettu hirsi 70mm 150mm ekovillaa. Mökit olleet ympärivuotisessa käytössä 10 vuotta. - eljii
voi kun väsyttää nämä kailan täyspöhköilyihin vetoamiset
sisäilman kosteutta ei järjissään oleva talonomistaja rakenteisiin päästä - minävaantaas
hirsi on helppo eristää joko sisältä tai ulkoa, sisäpuolisessa eristyksessä otettava huomioon että eristys ei saa jäähdyttää puuta niin paljoa, että kastepiste syntyisi sisäeristeen ja puun välille, se vesi jäätyy sinne väliin ja alkaa homehtua puu kuin puu. ulkopuolisessa eristyksessä ei tarvi huolehtia muutakuin että se hengittää tehokkaasti, eli lasivilla tai puukuitueriste toimii, tuulensuoja ohutta karhua tms.
Sisäpinta pitää käsitellä niin, ettei puu ime sisätilan kosteutta itseensä, paras siis lisätä alipainetta jos painovoimainen niin koneellinen ilmanvaihto tilalle on turvallisin vaihtoehto.- 16 + 20
Lasivilla ei ole hengittävä materiaali!
http://keskustelut.iltasanomat.fi/thread.jspa?threadID=15868
Siksi juuri hirsitalossa on niin mukava asua, koska puu imee itseensä sisätilan kosteutta ja luovuttaa sitä taas takaisin huoneilmaan, eli tasaa ilmankosteutta. Liian kuiva ja liian kostea ilma on huonoja ihmisen hengittää.
- 17+11
selventäisin edellistä, jottai ei tulisi epäselvyyksiä. Ulkopuolella siis käytettävä vesihöyryä läpäiseviä materiaaleja. Hengittävyys on sanana huono, kun monet ymmärtävät sen aivan väärin:)
> Hengittävyys on sanana huono, kun monet
> ymmärtävät sen aivan väärin:)
totta :) hörhöimpien mielestä talo "hengittää huoneilman hiilidioksidit ulos" :) :) :) Siis muka hoitaisi ilmanvaihdon tehtäviä mutta käytännössä vie huoneilman kosteuden rakenteiden sisään
www.talopuoskari.fi -sivusto kai tässäkin ketjussa on mainittu, mutta yleisesti ottaen panukailotus on vähenemässä- Anni56
http://tietoarakentamisesta.blogspot.fi/2014/05/hirsitalon-lisaeristaminen.html
Tässä linkissä havainnollistettu laskemalla, kuinka lisäeristäminen vaikuttaa hirsitalon seinän kosteuskäyttäytymiseen. Linkin mukaan paras ja turvallisin tapa on eristää ulkopuolelta tuulensuojavillalla. Uretaani eristys sisäpuolelle on kans mahdollinen mikäli sisäilman kosteutta hallitaan ilmanvaihdolla ja se pysyy alle 50%:n. Lisäeristäminen sisäpuolelta pelkällä huokoisella villa eristeellä on katastrofi. Katsokaa lisää noista linkin taulukoista miten kosteus kasvaa ja muuttuu rakenteen sisällä.- Näitä riittää
Olipa taas huuhaata aika lailla koko juttu.
- mikkis4
Näitä riittää kirjoitti:
Olipa taas huuhaata aika lailla koko juttu.
Kuinka niin juttu on huuhaata? Taidat olla itse huuhaa tyyppi, kun et laskennan osoittamaan tosiasiaan usko.
- Näitä riittää
mikkis4 kirjoitti:
Kuinka niin juttu on huuhaata? Taidat olla itse huuhaa tyyppi, kun et laskennan osoittamaan tosiasiaan usko.
Kerrotko mitä tuossa on laskettu?
Vertaa vaikka urska- vaihtoehtoa vaihtoehtoon villa höyrysulku, niin ymmärrät itsekkin. Jos et ymmärrä, niin en voi auttaa. - Näitä riittää
Näitä riittää kirjoitti:
Kerrotko mitä tuossa on laskettu?
Vertaa vaikka urska- vaihtoehtoa vaihtoehtoon villa höyrysulku, niin ymmärrät itsekkin. Jos et ymmärrä, niin en voi auttaa.Ja perään voit vaikka miettiä kuin RH on yli 100. Jos et ymmärrä, niin taaskaan en voi auttaa.
- jerep
Näitä riittää kirjoitti:
Ja perään voit vaikka miettiä kuin RH on yli 100. Jos et ymmärrä, niin taaskaan en voi auttaa.
Ei voi mitään jollet tajua.
- Nikkel
Näitä riittää kirjoitti:
Ja perään voit vaikka miettiä kuin RH on yli 100. Jos et ymmärrä, niin taaskaan en voi auttaa.
Jutussahan on laskettu vesihoyryn ja lämmön tunkeutumista rakenteeseen sekä näiden yhteisvaikutusta suhteelliseenkosteuteen. RH105 hän on vain laskennallinen tulos, eikä näsäviisaiden tarvitse siihen takertua. Sieltä voidaan saada tulokseksi esim 150% 120%jne, Se on vain arvo ja aina kun arvo menee yli 100%, niin ilma ei pysty enään kosteutta pitämään sisällään ja vettä alkaa tiivistymään pinnalle.
Näiden laskemiseen on olemassa suunnittelutoimistoissa ohjelmistoja, mutta hyvin se käy myös näin excelillä / paperilla. Jokainen rakennusinsinööri on näitä laskenut koulunpenkillä fysiikan tunneilla. Laskelmissa lasketaan siis erimateriaalikerrosten kykyä estää lämpöä ja kosteutta etenemään rakenteen sisään. Samalla verrataan kosteutta lämpöön jokaisessa pisteessä ja saadaan sen pisteen suhteellinenkosteus selville. Jokaisella materiaalilla on olemassa vesihöyrynvastusta sekä lämmöneristävyyttä kuvaava arvo, joten tulokset saadaan näistä. - mattimeikämasa
Nikkel kirjoitti:
Jutussahan on laskettu vesihoyryn ja lämmön tunkeutumista rakenteeseen sekä näiden yhteisvaikutusta suhteelliseenkosteuteen. RH105 hän on vain laskennallinen tulos, eikä näsäviisaiden tarvitse siihen takertua. Sieltä voidaan saada tulokseksi esim 150% 120%jne, Se on vain arvo ja aina kun arvo menee yli 100%, niin ilma ei pysty enään kosteutta pitämään sisällään ja vettä alkaa tiivistymään pinnalle.
Näiden laskemiseen on olemassa suunnittelutoimistoissa ohjelmistoja, mutta hyvin se käy myös näin excelillä / paperilla. Jokainen rakennusinsinööri on näitä laskenut koulunpenkillä fysiikan tunneilla. Laskelmissa lasketaan siis erimateriaalikerrosten kykyä estää lämpöä ja kosteutta etenemään rakenteen sisään. Samalla verrataan kosteutta lämpöön jokaisessa pisteessä ja saadaan sen pisteen suhteellinenkosteus selville. Jokaisella materiaalilla on olemassa vesihöyrynvastusta sekä lämmöneristävyyttä kuvaava arvo, joten tulokset saadaan näistä.todellisuudessa puretuissa sisäkoolauksissa jossa 50-75mm lasivillaa lisäeristeenä eikä höyrynsulkua vaan tervapahvi sisimäisenä ei ole löytynyt yhtäkään hirsitaloa jonka hirret olisi olleet märkiä tai homeessa, pänvastoin. puu pintamittarilla on ollut jopa erittäin kuivaa, samoin lasivilla.
ainoa paikka jossa kosteutta voi löytyä on nurkat jos lape liian lyhyt tai korkealla etelä-länsi suuntaisissa nurkissa. tällöin sadevesi kastelee hirsiä paljon ja luonnoneristeet esim. pellavasuikale imee itsensä täyteen vettä, riippuen hirren ja nurkkasalvoksen mallista ja iästä päästä vesi sisävillaan saakka. tuo teoria ei ole aina hyväksi jos ei ole käynyt yhtään 'oppituntia' käsitöiden parissa... - Näitä riittää
mattimeikämasa kirjoitti:
todellisuudessa puretuissa sisäkoolauksissa jossa 50-75mm lasivillaa lisäeristeenä eikä höyrynsulkua vaan tervapahvi sisimäisenä ei ole löytynyt yhtäkään hirsitaloa jonka hirret olisi olleet märkiä tai homeessa, pänvastoin. puu pintamittarilla on ollut jopa erittäin kuivaa, samoin lasivilla.
ainoa paikka jossa kosteutta voi löytyä on nurkat jos lape liian lyhyt tai korkealla etelä-länsi suuntaisissa nurkissa. tällöin sadevesi kastelee hirsiä paljon ja luonnoneristeet esim. pellavasuikale imee itsensä täyteen vettä, riippuen hirren ja nurkkasalvoksen mallista ja iästä päästä vesi sisävillaan saakka. tuo teoria ei ole aina hyväksi jos ei ole käynyt yhtään 'oppituntia' käsitöiden parissa...Tervapahvihan on tunnetusti siitä hyvä materiaali, että fysiikanlait eivät päde siihen.
- kolkki
mattimeikämasa kirjoitti:
todellisuudessa puretuissa sisäkoolauksissa jossa 50-75mm lasivillaa lisäeristeenä eikä höyrynsulkua vaan tervapahvi sisimäisenä ei ole löytynyt yhtäkään hirsitaloa jonka hirret olisi olleet märkiä tai homeessa, pänvastoin. puu pintamittarilla on ollut jopa erittäin kuivaa, samoin lasivilla.
ainoa paikka jossa kosteutta voi löytyä on nurkat jos lape liian lyhyt tai korkealla etelä-länsi suuntaisissa nurkissa. tällöin sadevesi kastelee hirsiä paljon ja luonnoneristeet esim. pellavasuikale imee itsensä täyteen vettä, riippuen hirren ja nurkkasalvoksen mallista ja iästä päästä vesi sisävillaan saakka. tuo teoria ei ole aina hyväksi jos ei ole käynyt yhtään 'oppituntia' käsitöiden parissa...No tervapaperi ajaa samanasian kuin höyrynulku.Estää kosteuden siirymistä rakenteen sisälle. Tervapaperiahan on käytetty ennen höyrynsulun sijasta. Muovi vain hivenen tehokkaammin estää vesihöyrynsiirtymistä.
- mattimeikämasa
Näitä riittää kirjoitti:
Tervapahvihan on tunnetusti siitä hyvä materiaali, että fysiikanlait eivät päde siihen.
tervapahvi=ilmasulku
muovi=höyrysulku
epäselvää?
ps.asennapas edes yksi rulla tervapahvia ja limitä vaikka puolmetriä, vuotaa. - Näitä riittää
mattimeikämasa kirjoitti:
tervapahvi=ilmasulku
muovi=höyrysulku
epäselvää?
ps.asennapas edes yksi rulla tervapahvia ja limitä vaikka puolmetriä, vuotaa.Tervapahvi = vuotava höyrysulku
Juuri todistit itsekkin, että talo mätänee.
- haiseese
Itse en kyllä ostaisi vanhaa hirsitaloa sitten millään hinnalla. Uuden hirsitalon voisi tehdä mutta en pidä läpivetävistä taloista joten jää mainoskuvien katseluun. Olen asunut vanhassa hirsitalossa lapsena ja se siitä romantiikasta. Vaatteet haisi aina ihan kauhealle, kai se oli se sädesienen ja jonkun muun hirsitalon vakioasukin haju. Mummolla oli vanha hirsimökki missä hän asusteli aika lähellä missä asuttiin silloin kun olin lapsi. Kyllä äiti ja isä tiesi aina koska olin käynyt mummolla kylässä.. juu ihan vaan hajusta. Tuohon vanhan talon hajuun kun yhdistää vielä tupakan ja hajuveden niin ei löydy sellaista naista joka veisi jalat alta tuon hajun pyhän kolminaisuuden läpi. Hyi olkoon, hyi hyi hyi... Ja kun nämä asukit ei sitä edes itse enää haista.
- EI HAISE
Jos on kunnossa. Mainitsemasi hirsitalo on ollut laho. Kunnossa oleva puutalo ei haise.
- Näinhän se on
EI HAISE kirjoitti:
Jos on kunnossa. Mainitsemasi hirsitalo on ollut laho. Kunnossa oleva puutalo ei haise.
Ei haise omistajan mielestä.
- suoli24varmatieto
Hirsitalon paras lämmöneristys on maalämpöpumppu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo769292Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per623368- 422758
- 272271
Osuuspankki Kuhmo!
Ei pysty pitämään yhtä Otto pankkiautomaattia toiminnassa Ksupermarketin kanssa,20 vuotta sitten Kuhmossa oli neljä auto522247Miten voit manipuloida katsojalukuja?
Palstatrolli ja väsynyttä sontaa palstalle suoltava Varmakkakkiainen on viime aikoina vedonnot siihen, että hänen ketjuj212217- 131947
Rakkaalleni!
Halusin tulla kertomaan, että sinua ajattelen ja ikävöin vaikka olen sukuloimassa. Meinasin herkistyä, kun tykkään sinus151793- 691725
- 181659