Määritelkää globalisaatio - mitä se oikein on ?
Globalisaation määritelmä
Drillard
53
6801
Vastaukset
- Pappa-1
Globalisaatiolla tarkoitetaan yleisimmin maaiman laajuista markkinataloutta, maailman laajuista vapaakauppaa. Yleisemmin se on mikä tahansa maailmanlaajuiseksi leviävä ilmiö.
Globalisaation suomentamisessa on ongelmana se, että vastaavaa suomen kielistä sanaa ei ole. Earth on maa, ball on pallo, mutta globe.- Pappa-1
thatsit kirjoitti:
On maapallo!
Ja globalisaatio on sitten maapalloistuminen, vai? Kuten sanoin hyvää käännöstä ei ole, itse sanon maailman laajuinen.
- Drillard
Banger kirjoitti:
-Aika tyhjentävä kirjoitus - kenen tekstiä ?
- Deronda
menevät linkissä termit. Siellä puhutaan globalisaatiosta ja globalismista. Ne on tietysti eri asia.
Nimimerkki Pappa määritteli globalisaation lähinnä taloudelliseksi termiksi. Amerikkalaisessa kirjallisuudessa globalisaatio onkin lähinnä businesstermi viitaten siihen miten aiempaa enemmän valtioita tulee kansainvälisen markkinatalouden piiriin.
Euroopassa globalisaatio on yleensä mielletty laajemmin. Mukaan otetaan myös kulttuurinen, sosiaalinen ja poliittinen puoli asiasta. - miellettä
Deronda kirjoitti:
menevät linkissä termit. Siellä puhutaan globalisaatiosta ja globalismista. Ne on tietysti eri asia.
Nimimerkki Pappa määritteli globalisaation lähinnä taloudelliseksi termiksi. Amerikkalaisessa kirjallisuudessa globalisaatio onkin lähinnä businesstermi viitaten siihen miten aiempaa enemmän valtioita tulee kansainvälisen markkinatalouden piiriin.
Euroopassa globalisaatio on yleensä mielletty laajemmin. Mukaan otetaan myös kulttuurinen, sosiaalinen ja poliittinen puoli asiasta. - R.V
Banger kirjoitti:
ON lupa käyttää kaikkia keinoja tuloksen saamiseen.
Lama = kun ei saa riittävästi voittoja vededään sijoitukset.
Näistä asioista meidän johtava globaalisaation aloittaja ja puolustaja Tarja Halonen tietäis enemmän.
ELI MARKKINOILLA ON KASVOT.
- >>>
Pakko saada enemmän rahaa, lisää voittoja, rahaa, rahaa, rahaa. Sitä se globalisaatio periaatteessa on.
“Lets make money not ruling the world” - wikipediasta
Se on lähestymistä. Välimatkat pienenevät ja ihmiset lähentyvät toisiaan. Markkinat lähenevät toisiaan. Jos ennen puhuttiin jonkun olevan maailman äärissä, nykyään tuollaista käsitettä tuskin enää käytetään. Lähes kaikki on vuorokauden matkan päässä ja näin käytännössä ajatellen lähellä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Globalisaatio - homo suffericus
globaalistuminen tarkoittaa sitä että yhtiöt voivat siirtää työpaikat ulkomaille tav.kansasta välittämättä, n.s. halvan työvoiman maihin (Aasia, itä-Eurooppa).
Pieni osa ihmisistä tekee voittoa, aika suuri osa jää työttömäksi ja kurjistuu.
Poliitikotkin järjestelevät vain veronkevennyksiä Suomessa-- vaikka suurin osa kevennetyistä eivät koskaan perusta omaa yritystä ja täten eivät koskaan työllistä ketään. rahat menevät ulkomaille, esim. matkoihin.- Deronda
Globalisaation yhteydessä on siis tarkasteltava koko maailman työpaikkoja. Eiköhän se ole pikemminkin niin päin, että työssä olevien ihmisten lukumäärä maailmassa on kasvanut voimakkaasti.
Otsikossasi kiinnitit huomiota tärkeään asiaan. Mielestäni elämme globalisaatiossa juuri nyt vaihetta, jossa yritykset ovat kansainvälistyneet, mutta vielä ei ole mitään kansainvälisiä saadöksiä rajoittamassa niiden toimintaa. Tämäkään ei ole mitenkään ainutkertainen tilanne: lainsäädäntö laahaa jäljessä. - Pappa-1
Mitäs sinä tekisit esim. Perloksen tapauksessa? Sääliksi toki käy Joensuulaisia kouluttamattomia työläisiä, mutta mikäs on vaihtoehto?
1. Lasketaan Perloslaisten palkkaa?
2. Annetaan Perlokselle tukipalkkioita?
3. Suljetaan rajat, ei viedä eikä tuoda, niin töitä löytyy?
4. Annetaan Perloksen mennä kilpailukyvyttömäksi ja lopulta konkurssiin?
5. Sosialisoidaan Perlos?
6. Koulutetaan Perloslaiset tarpeellisiin/tuottavampaan työhön?
7. ??? - Deronda
Pappa-1 kirjoitti:
Mitäs sinä tekisit esim. Perloksen tapauksessa? Sääliksi toki käy Joensuulaisia kouluttamattomia työläisiä, mutta mikäs on vaihtoehto?
1. Lasketaan Perloslaisten palkkaa?
2. Annetaan Perlokselle tukipalkkioita?
3. Suljetaan rajat, ei viedä eikä tuoda, niin töitä löytyy?
4. Annetaan Perloksen mennä kilpailukyvyttömäksi ja lopulta konkurssiin?
5. Sosialisoidaan Perlos?
6. Koulutetaan Perloslaiset tarpeellisiin/tuottavampaan työhön?
7. ???tosiaan tuo vaihtoehto 6 olla se ainut järkevä vaihtoehto. Perloslaisilla on vähän onneakin mukana. Vaikka minäkin olen pahoillani heidän kohtalostaan, niin tapahtuihan tämä keikaus sentään korkesuhdanteessa ja nuorina ihmisinä he ovat käsittääkseni saaneet varsin hyvin uusia työpaikkoja. Toinen onnenpotku on eduskuntavaalien läheisyys. Poliitikot ovat käyneet kilvan kaatamassa sinne rahaa.
Tämä kaikki pitää tosiaan nähdä laajemmin osana markkinatalouden dynamiikkaa. Tuotanto on aina hakeutunut sinne, missä se on kannattavinta. Häviäjiä globalisaatiossa ei tarvitse olla lainkaan. Pian Kiinaan ja Intiaan muodostuu vaurasta luokkaa, joka alkaa ostamaan myös suomalaisia tuotteita.
Minusta on jotenkin yllättävää, että globalisaatiosta puhutaan niin kovin paljon. Eihän tässä minun mielestäni ole mitään laadullisesti uutta tapahtunut. Kansainväliseen työnjakoon on vaan ilmoittunut paljon uusia pelureita. Sinänsä maiden välillä on kauppaa käyty ennenkin ja ihmiset ovat kohdanneet toisia ihmisiä vieraista kulttuureista. - idea..
Deronda kirjoitti:
tosiaan tuo vaihtoehto 6 olla se ainut järkevä vaihtoehto. Perloslaisilla on vähän onneakin mukana. Vaikka minäkin olen pahoillani heidän kohtalostaan, niin tapahtuihan tämä keikaus sentään korkesuhdanteessa ja nuorina ihmisinä he ovat käsittääkseni saaneet varsin hyvin uusia työpaikkoja. Toinen onnenpotku on eduskuntavaalien läheisyys. Poliitikot ovat käyneet kilvan kaatamassa sinne rahaa.
Tämä kaikki pitää tosiaan nähdä laajemmin osana markkinatalouden dynamiikkaa. Tuotanto on aina hakeutunut sinne, missä se on kannattavinta. Häviäjiä globalisaatiossa ei tarvitse olla lainkaan. Pian Kiinaan ja Intiaan muodostuu vaurasta luokkaa, joka alkaa ostamaan myös suomalaisia tuotteita.
Minusta on jotenkin yllättävää, että globalisaatiosta puhutaan niin kovin paljon. Eihän tässä minun mielestäni ole mitään laadullisesti uutta tapahtunut. Kansainväliseen työnjakoon on vaan ilmoittunut paljon uusia pelureita. Sinänsä maiden välillä on kauppaa käyty ennenkin ja ihmiset ovat kohdanneet toisia ihmisiä vieraista kulttuureista.Perusteellisesti kirjassa kuvataan työllisyyden tulevia näkymiä. Saksassa arvioidaan poistuvan teollisuudesta 1,5 miljoonaa työpaikkaa. Keskimääräiset tulot ovat olleet laskussa 5 vuoden ajan - Amerikassa 20 vuotta! Amerikkalainen malli luo matalapalkkaisia työpaikkoja synnyttäen työssäkäyvien köyhien luokan. Yhdysvallat aloitti 70 -luvun alkupuolella menetettyään ehdottoman mahtiasemansa maailmantaloudessa Japanin ja Saksan noustua varteenotettaviksi kilpailijoiksi sodan työväenluokkaansa vastaan. Muun maailman on täytynyt vastata haasteeseen. Japanin elinikäiset työpaikat ovat nyt mennyttä, samoin Saksan yritysten perinteinen "sosiaalisuus".
Lisäksi joka toinen keskijohdon työpaikka menetetään - nyt ovat palveluammatitkin alkaneet kadota, mistä kirja esittää esimerkkejä olennaisilta aloilta - pankeissa, vakuutusalalla, telekommunikaatiossa.
Tekijät kumoavat ansiokkaasti sen harhaluulon että ulkomaille luodaan työpaikkoja. Monikansalliset yritykset vähentävät niitä kautta linjan ja siirtävät toisia toisaalle pyrkiessään tunkeutumaan jonkin maan markkinoille ja pyrkiessään madaltamaan palkkoja keskinäisen kilpailun keinoin.
http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?arvostelu=92 - Deronda
idea.. kirjoitti:
Perusteellisesti kirjassa kuvataan työllisyyden tulevia näkymiä. Saksassa arvioidaan poistuvan teollisuudesta 1,5 miljoonaa työpaikkaa. Keskimääräiset tulot ovat olleet laskussa 5 vuoden ajan - Amerikassa 20 vuotta! Amerikkalainen malli luo matalapalkkaisia työpaikkoja synnyttäen työssäkäyvien köyhien luokan. Yhdysvallat aloitti 70 -luvun alkupuolella menetettyään ehdottoman mahtiasemansa maailmantaloudessa Japanin ja Saksan noustua varteenotettaviksi kilpailijoiksi sodan työväenluokkaansa vastaan. Muun maailman on täytynyt vastata haasteeseen. Japanin elinikäiset työpaikat ovat nyt mennyttä, samoin Saksan yritysten perinteinen "sosiaalisuus".
Lisäksi joka toinen keskijohdon työpaikka menetetään - nyt ovat palveluammatitkin alkaneet kadota, mistä kirja esittää esimerkkejä olennaisilta aloilta - pankeissa, vakuutusalalla, telekommunikaatiossa.
Tekijät kumoavat ansiokkaasti sen harhaluulon että ulkomaille luodaan työpaikkoja. Monikansalliset yritykset vähentävät niitä kautta linjan ja siirtävät toisia toisaalle pyrkiessään tunkeutumaan jonkin maan markkinoille ja pyrkiessään madaltamaan palkkoja keskinäisen kilpailun keinoin.
http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?arvostelu=92kirjan kirjoittajat Martin ja Schuman esittävät ajatuksia, josta olen enimmäkseen eri mieltä. Kaikkiin en ehdi edes paneutua.
Amerikassa tulot ovat tosiaan laskeneet, mutta ei sitä ole tapahtunut läheskään 20 vuotta. Kirjoittajat tuntuvat näkeneen kaiken globalisaation seurauksina. Enemminkin voidaan syyttää Bushin hallinnon sisäpoliittisia virheitä.
Martin ja Schuman tuntuvat ajattelevan, että joskus 10 vuotta sitten edettiin jossain idyllissä ja kaikki kehitys on sen jälkeen mennyt huonompaan suuntaan. Mikseivät he sitten saman tien esitä, että mentäisiin vieläkin kauemmaksi ja lopetettaisiin maiden välinen kauppa kokonaan.
Tässäkin yhteydessä globalisaation kritiikkiä voidaan mielestäni arvostella tekopyhyydestä. Halutaan vartioida teollisuusmaiden etua ja estää kehitysmaita pääsemään mukaan markkinoille.
Viittaus militarismiin on erikoinen. Jos laskee sotilasdiktatuurien määrän maailmassa ja vertaa esim. 1970-luvun tilanteeseen, niin diktatuurien määrä on romahtanut. Minusta globalisoituva maailmantalous kulkee käsi kädessä demokratian kanssa.
Talousteoriasta kirjoittajat eivät ole ymmärtäneet yhtään mitään. Kansantaloustieteen klassisessa mikrotalousteoriassa tosiaan puuhastellaan kahden sektorin teoreettisten mallien kanssa silloin kun haetaan kaikkein yksinkeraisimpia ajatusmalleja. Kyse on lähinnä talousteoreettisen ajattelun omaksumisesta. Globalisaatio kuuluu makrotalouteen, jossa asioita lähestytään käytännönläheisesti ja kokonaisvaltaisesti. - Pappa-1
idea.. kirjoitti:
Perusteellisesti kirjassa kuvataan työllisyyden tulevia näkymiä. Saksassa arvioidaan poistuvan teollisuudesta 1,5 miljoonaa työpaikkaa. Keskimääräiset tulot ovat olleet laskussa 5 vuoden ajan - Amerikassa 20 vuotta! Amerikkalainen malli luo matalapalkkaisia työpaikkoja synnyttäen työssäkäyvien köyhien luokan. Yhdysvallat aloitti 70 -luvun alkupuolella menetettyään ehdottoman mahtiasemansa maailmantaloudessa Japanin ja Saksan noustua varteenotettaviksi kilpailijoiksi sodan työväenluokkaansa vastaan. Muun maailman on täytynyt vastata haasteeseen. Japanin elinikäiset työpaikat ovat nyt mennyttä, samoin Saksan yritysten perinteinen "sosiaalisuus".
Lisäksi joka toinen keskijohdon työpaikka menetetään - nyt ovat palveluammatitkin alkaneet kadota, mistä kirja esittää esimerkkejä olennaisilta aloilta - pankeissa, vakuutusalalla, telekommunikaatiossa.
Tekijät kumoavat ansiokkaasti sen harhaluulon että ulkomaille luodaan työpaikkoja. Monikansalliset yritykset vähentävät niitä kautta linjan ja siirtävät toisia toisaalle pyrkiessään tunkeutumaan jonkin maan markkinoille ja pyrkiessään madaltamaan palkkoja keskinäisen kilpailun keinoin.
http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?arvostelu=92Älä ruikuta, sano mitä pitää tehdä!
10 vuotta vanhan esityksen ennustukset eivät selvästikään ole toteutuneet! Intiaan ja Kiinaan on syntynyt työpaikkoja ennennäkemätön määrä. Suomessa elintaso on korkeampi kuin koskaan.
Minua aina naurattaa, kun palveluelinkeinojen kasvun esimerkiksi otetaan pankkiala. Onko se muka joku tavoite, että joka kylässä on hienot pankkisalit täynnä pankkineitejä. Sama vakuutus alasta. Palveluelinkeinojen todellisia kasvualoja ovat, terveydenhoito, opiskelu, viihde, matkailu. Lapissa taitaa joka toinen maajussi jo saada enemmän tuloja matkailusta kuin suosta ja kuokasta.
Teollisuuden ja tavaratuotannon suhteellinen osuus laskee vääjäämättä. "Oikeasta työstä" tulee harvojen huvi. Suomessa 30-luvulla oli maa- ja metsätaloudessa 70..80 % porukasta, teollisuudessa alle 20% ja palveluissa vajaa 10%. 60-luvulla sektorit olivat suunnilleen yhtä suuret. Nyt maataloudessa on alle 5%, teollisuudessa vajaat 20% ja loput palveluissa. Luuletko, että tät trendiä saadaan ikiliikkujallakaan käännettyä? - Pappa-1
Deronda kirjoitti:
tosiaan tuo vaihtoehto 6 olla se ainut järkevä vaihtoehto. Perloslaisilla on vähän onneakin mukana. Vaikka minäkin olen pahoillani heidän kohtalostaan, niin tapahtuihan tämä keikaus sentään korkesuhdanteessa ja nuorina ihmisinä he ovat käsittääkseni saaneet varsin hyvin uusia työpaikkoja. Toinen onnenpotku on eduskuntavaalien läheisyys. Poliitikot ovat käyneet kilvan kaatamassa sinne rahaa.
Tämä kaikki pitää tosiaan nähdä laajemmin osana markkinatalouden dynamiikkaa. Tuotanto on aina hakeutunut sinne, missä se on kannattavinta. Häviäjiä globalisaatiossa ei tarvitse olla lainkaan. Pian Kiinaan ja Intiaan muodostuu vaurasta luokkaa, joka alkaa ostamaan myös suomalaisia tuotteita.
Minusta on jotenkin yllättävää, että globalisaatiosta puhutaan niin kovin paljon. Eihän tässä minun mielestäni ole mitään laadullisesti uutta tapahtunut. Kansainväliseen työnjakoon on vaan ilmoittunut paljon uusia pelureita. Sinänsä maiden välillä on kauppaa käyty ennenkin ja ihmiset ovat kohdanneet toisia ihmisiä vieraista kulttuureista.Se uusi onkin se määrällinen muutos, tai oikeastaan, että lähes mistä tahansa toiminnasta on tullut globaalia. Tavarantuotanto on globaalia, aineettomat palvelut ovat globaaleja kielitaidon ja asiantuntemyksen puitteissa. Kohta varmaan vanhuksetkin hoidetaan Intiassa. (Ei ole vitsi.)
- ihan niin
Pappa-1 kirjoitti:
Älä ruikuta, sano mitä pitää tehdä!
10 vuotta vanhan esityksen ennustukset eivät selvästikään ole toteutuneet! Intiaan ja Kiinaan on syntynyt työpaikkoja ennennäkemätön määrä. Suomessa elintaso on korkeampi kuin koskaan.
Minua aina naurattaa, kun palveluelinkeinojen kasvun esimerkiksi otetaan pankkiala. Onko se muka joku tavoite, että joka kylässä on hienot pankkisalit täynnä pankkineitejä. Sama vakuutus alasta. Palveluelinkeinojen todellisia kasvualoja ovat, terveydenhoito, opiskelu, viihde, matkailu. Lapissa taitaa joka toinen maajussi jo saada enemmän tuloja matkailusta kuin suosta ja kuokasta.
Teollisuuden ja tavaratuotannon suhteellinen osuus laskee vääjäämättä. "Oikeasta työstä" tulee harvojen huvi. Suomessa 30-luvulla oli maa- ja metsätaloudessa 70..80 % porukasta, teollisuudessa alle 20% ja palveluissa vajaa 10%. 60-luvulla sektorit olivat suunnilleen yhtä suuret. Nyt maataloudessa on alle 5%, teollisuudessa vajaat 20% ja loput palveluissa. Luuletko, että tät trendiä saadaan ikiliikkujallakaan käännettyä?paljon kun haluat...
Globalismin ollessa voimiensa tunnossa Wider-instituutti järjesti vuonna 1994 maailmanlaajuisen työllisyysongelmia käsittelevän konferenssin. Konferenssi ennakoi, että maailmanlaajuinen työvoiman tarjonta tulee 1990-luvun puolivälissä kohoamaan 2,5 miljardin tasolle. Tähän ohella arvioitiin, että ”täystyöllisyyden” saavuttamiseksi maailmaan tulisi luoda noin 900 miljoonaa uutta työpaikkaa vuosituhannen vaihteeseen mennessä . Näin ei käynyt vaan globaalitalous sai varsin pian pessimistisen kovan työpaikkakilpailun leiman, koska globaalitalouden työpaikat eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa kuin työikäinen väestö. Kehitysmaiden työvoimasta modernien työmarkkinoiden piirissä on noin 15-20 %, mihin syynä on se, että teollisuusmaissa kulutus ja tuotanto ovat edelleen suurelta osin paikallisia, joten kehitysmaista on pakko lähteä kehittyneisiin maihin työn perässä .
Realismi on globaaliyritysten tiedossa. Syyskuussa 1995 pidettiin San Franciscossa kokous viidellesadalle kansainvälisten suuryritysten edustajalle. Mukana oli mm. Ted Turner CNN-uutistoimistosta ja David Packard Hewlett-Packardista. Kokous ei ollut virallinen, mutta siitä on olemassa lehtijuttuja osallistujien kautta. Kokouksen sanoma oli dramaattinen. Globaalisaatio johtaa yhdessä teknologisen kehityksen ja korporatismin kanssa siihen, että näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa työtä riittää suunnilleen 20 %:lle maailman väestöstä. Tämä merkitsisi sitä, että suunnilleen 1,5 miljardia ihmistä riittää pitämään tuotannon käynnissä. Miten loppuosa eli 80 prosenttia työvoimasta voidaan pitää ”rauhallisina, on keskeinen ongelma kansainväliselle kauppapolitiikalle .
Kriittisille sosiologeille tämän tyyppinen kehitys, joka vielä käsiteltiin suljettujen ovien takana, tarkoitti samaa kuin taisteluhaaste.
Monikansalliset yritykset pitävät hallussaan 90 % teknologista ja patenteista
- Monikansalliset yritykset hallitsevat 90 % maailmankaupasta
- Monikansalliset yritykset kasvavat 8-10 % vuodessa, kun maailmantalouden kasvuvauhti on keskimäärin 2-3 %.
- 300 suurinta yritystä pitää hallussaan kolmanneksen yritystoiminnan yhteenlasketusta tuotannollisesta taseesta
- Monikansalliset yritykset pitävä 90 %:sti kotimarkkinoinaan (home-base) teollista ”kolmiota” (EU, Yhdysvallat ja Japani)
- 500 suurinta yritystä vastaa 63 %:sti Yhdysvaltojen bkt:sta
Länsimaisessa palkkatyöyhteiskunnassa tulojen uudelleenjako on toteutettu..
Selvimmän esityksen palkkatyöyhteiskunnan purkautumiseen vaikuttamisesta on tehnyt Rifkin (1995)
http://sp.liberaalit.fi/Lists/Ajankohtaista/DispForm.aspx?ID=15&Source=http%3A%2F%2F66%2E102%2E9%2E104%2Fsearch%3Fq%3Dcache%3AlTAxf5N4jg8J%3Asp%2Eliberaalit%2Efi%2FLists%2FAjankohtaista%2FAllItems%2Easpx%2Bty%25C3%25B6llisyyslaki%2B1988%2Bvihre%25C3%25A4t%26hl%3Dfi%26ct%3Dclnk%26cd%3D14%26gl%3Dfi%26lr%3Dlang%5Ffi - Deronda
ihan niin kirjoitti:
paljon kun haluat...
Globalismin ollessa voimiensa tunnossa Wider-instituutti järjesti vuonna 1994 maailmanlaajuisen työllisyysongelmia käsittelevän konferenssin. Konferenssi ennakoi, että maailmanlaajuinen työvoiman tarjonta tulee 1990-luvun puolivälissä kohoamaan 2,5 miljardin tasolle. Tähän ohella arvioitiin, että ”täystyöllisyyden” saavuttamiseksi maailmaan tulisi luoda noin 900 miljoonaa uutta työpaikkaa vuosituhannen vaihteeseen mennessä . Näin ei käynyt vaan globaalitalous sai varsin pian pessimistisen kovan työpaikkakilpailun leiman, koska globaalitalouden työpaikat eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa kuin työikäinen väestö. Kehitysmaiden työvoimasta modernien työmarkkinoiden piirissä on noin 15-20 %, mihin syynä on se, että teollisuusmaissa kulutus ja tuotanto ovat edelleen suurelta osin paikallisia, joten kehitysmaista on pakko lähteä kehittyneisiin maihin työn perässä .
Realismi on globaaliyritysten tiedossa. Syyskuussa 1995 pidettiin San Franciscossa kokous viidellesadalle kansainvälisten suuryritysten edustajalle. Mukana oli mm. Ted Turner CNN-uutistoimistosta ja David Packard Hewlett-Packardista. Kokous ei ollut virallinen, mutta siitä on olemassa lehtijuttuja osallistujien kautta. Kokouksen sanoma oli dramaattinen. Globaalisaatio johtaa yhdessä teknologisen kehityksen ja korporatismin kanssa siihen, että näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa työtä riittää suunnilleen 20 %:lle maailman väestöstä. Tämä merkitsisi sitä, että suunnilleen 1,5 miljardia ihmistä riittää pitämään tuotannon käynnissä. Miten loppuosa eli 80 prosenttia työvoimasta voidaan pitää ”rauhallisina, on keskeinen ongelma kansainväliselle kauppapolitiikalle .
Kriittisille sosiologeille tämän tyyppinen kehitys, joka vielä käsiteltiin suljettujen ovien takana, tarkoitti samaa kuin taisteluhaaste.
Monikansalliset yritykset pitävät hallussaan 90 % teknologista ja patenteista
- Monikansalliset yritykset hallitsevat 90 % maailmankaupasta
- Monikansalliset yritykset kasvavat 8-10 % vuodessa, kun maailmantalouden kasvuvauhti on keskimäärin 2-3 %.
- 300 suurinta yritystä pitää hallussaan kolmanneksen yritystoiminnan yhteenlasketusta tuotannollisesta taseesta
- Monikansalliset yritykset pitävä 90 %:sti kotimarkkinoinaan (home-base) teollista ”kolmiota” (EU, Yhdysvallat ja Japani)
- 500 suurinta yritystä vastaa 63 %:sti Yhdysvaltojen bkt:sta
Länsimaisessa palkkatyöyhteiskunnassa tulojen uudelleenjako on toteutettu..
Selvimmän esityksen palkkatyöyhteiskunnan purkautumiseen vaikuttamisesta on tehnyt Rifkin (1995)
http://sp.liberaalit.fi/Lists/Ajankohtaista/DispForm.aspx?ID=15&Source=http%3A%2F%2F66%2E102%2E9%2E104%2Fsearch%3Fq%3Dcache%3AlTAxf5N4jg8J%3Asp%2Eliberaalit%2Efi%2FLists%2FAjankohtaista%2FAllItems%2Easpx%2Bty%25C3%25B6llisyyslaki%2B1988%2Bvihre%25C3%25A4t%26hl%3Dfi%26ct%3Dclnk%26cd%3D14%26gl%3Dfi%26lr%3Dlang%5Ffiymmärtänyt mihin pyrit kirjoituksellasi. Kun puhutaan globalisaatiosta, niin on käytettävä tuoreita lähteitä. Sinä viittaat yli 10 vuoden takaiseen kirjallisuuteen. Globalisaatio olkoi kunnolla vasta sen jälkeen. Aivan kuin haluaisit kertoa miten pahasti on voitu olla väärässä. Olihan tuo Rifkinkin jonkun sortin profeetta Suomessa Ahtisaaren presidenttikaudella. Silloin tosiaan pelättiin, että työpaikat Suomesta loppuvat kohta tyystin, mutta on käynyt ihan toisin päin.
Kirjoitat monikansallisten yritysten roolista, mutta et tuo lainkaan esille, että näetkö niiden toiminnassa mitään arveluttavaa. Kyllähän niitä voi perustellusti arvostella esim. epädemokraaattisuudesta ja siitä, että ne saavan liikaa valtaa köyhissä maissa.
Minusta koko kirjoituksesi on esimerkki siitä, miten hapuilevaa globalisaatiokeskustelu oli 10 vuotta sitten. Kiinnitettiin huomiota hyvin erikoisiin asioihin. - Pappa-1
ihan niin kirjoitti:
paljon kun haluat...
Globalismin ollessa voimiensa tunnossa Wider-instituutti järjesti vuonna 1994 maailmanlaajuisen työllisyysongelmia käsittelevän konferenssin. Konferenssi ennakoi, että maailmanlaajuinen työvoiman tarjonta tulee 1990-luvun puolivälissä kohoamaan 2,5 miljardin tasolle. Tähän ohella arvioitiin, että ”täystyöllisyyden” saavuttamiseksi maailmaan tulisi luoda noin 900 miljoonaa uutta työpaikkaa vuosituhannen vaihteeseen mennessä . Näin ei käynyt vaan globaalitalous sai varsin pian pessimistisen kovan työpaikkakilpailun leiman, koska globaalitalouden työpaikat eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa kuin työikäinen väestö. Kehitysmaiden työvoimasta modernien työmarkkinoiden piirissä on noin 15-20 %, mihin syynä on se, että teollisuusmaissa kulutus ja tuotanto ovat edelleen suurelta osin paikallisia, joten kehitysmaista on pakko lähteä kehittyneisiin maihin työn perässä .
Realismi on globaaliyritysten tiedossa. Syyskuussa 1995 pidettiin San Franciscossa kokous viidellesadalle kansainvälisten suuryritysten edustajalle. Mukana oli mm. Ted Turner CNN-uutistoimistosta ja David Packard Hewlett-Packardista. Kokous ei ollut virallinen, mutta siitä on olemassa lehtijuttuja osallistujien kautta. Kokouksen sanoma oli dramaattinen. Globaalisaatio johtaa yhdessä teknologisen kehityksen ja korporatismin kanssa siihen, että näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa työtä riittää suunnilleen 20 %:lle maailman väestöstä. Tämä merkitsisi sitä, että suunnilleen 1,5 miljardia ihmistä riittää pitämään tuotannon käynnissä. Miten loppuosa eli 80 prosenttia työvoimasta voidaan pitää ”rauhallisina, on keskeinen ongelma kansainväliselle kauppapolitiikalle .
Kriittisille sosiologeille tämän tyyppinen kehitys, joka vielä käsiteltiin suljettujen ovien takana, tarkoitti samaa kuin taisteluhaaste.
Monikansalliset yritykset pitävät hallussaan 90 % teknologista ja patenteista
- Monikansalliset yritykset hallitsevat 90 % maailmankaupasta
- Monikansalliset yritykset kasvavat 8-10 % vuodessa, kun maailmantalouden kasvuvauhti on keskimäärin 2-3 %.
- 300 suurinta yritystä pitää hallussaan kolmanneksen yritystoiminnan yhteenlasketusta tuotannollisesta taseesta
- Monikansalliset yritykset pitävä 90 %:sti kotimarkkinoinaan (home-base) teollista ”kolmiota” (EU, Yhdysvallat ja Japani)
- 500 suurinta yritystä vastaa 63 %:sti Yhdysvaltojen bkt:sta
Länsimaisessa palkkatyöyhteiskunnassa tulojen uudelleenjako on toteutettu..
Selvimmän esityksen palkkatyöyhteiskunnan purkautumiseen vaikuttamisesta on tehnyt Rifkin (1995)
http://sp.liberaalit.fi/Lists/Ajankohtaista/DispForm.aspx?ID=15&Source=http%3A%2F%2F66%2E102%2E9%2E104%2Fsearch%3Fq%3Dcache%3AlTAxf5N4jg8J%3Asp%2Eliberaalit%2Efi%2FLists%2FAjankohtaista%2FAllItems%2Easpx%2Bty%25C3%25B6llisyyslaki%2B1988%2Bvihre%25C3%25A4t%26hl%3Dfi%26ct%3Dclnk%26cd%3D14%26gl%3Dfi%26lr%3Dlang%5FfiJokainen joka puhuu työvoiman tarpeen lisäyksestä pankkialalla on idiootti. Ei sellaisia voi ottaa vakavasti.
- Pappa-1
ihan niin kirjoitti:
paljon kun haluat...
Globalismin ollessa voimiensa tunnossa Wider-instituutti järjesti vuonna 1994 maailmanlaajuisen työllisyysongelmia käsittelevän konferenssin. Konferenssi ennakoi, että maailmanlaajuinen työvoiman tarjonta tulee 1990-luvun puolivälissä kohoamaan 2,5 miljardin tasolle. Tähän ohella arvioitiin, että ”täystyöllisyyden” saavuttamiseksi maailmaan tulisi luoda noin 900 miljoonaa uutta työpaikkaa vuosituhannen vaihteeseen mennessä . Näin ei käynyt vaan globaalitalous sai varsin pian pessimistisen kovan työpaikkakilpailun leiman, koska globaalitalouden työpaikat eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa kuin työikäinen väestö. Kehitysmaiden työvoimasta modernien työmarkkinoiden piirissä on noin 15-20 %, mihin syynä on se, että teollisuusmaissa kulutus ja tuotanto ovat edelleen suurelta osin paikallisia, joten kehitysmaista on pakko lähteä kehittyneisiin maihin työn perässä .
Realismi on globaaliyritysten tiedossa. Syyskuussa 1995 pidettiin San Franciscossa kokous viidellesadalle kansainvälisten suuryritysten edustajalle. Mukana oli mm. Ted Turner CNN-uutistoimistosta ja David Packard Hewlett-Packardista. Kokous ei ollut virallinen, mutta siitä on olemassa lehtijuttuja osallistujien kautta. Kokouksen sanoma oli dramaattinen. Globaalisaatio johtaa yhdessä teknologisen kehityksen ja korporatismin kanssa siihen, että näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa työtä riittää suunnilleen 20 %:lle maailman väestöstä. Tämä merkitsisi sitä, että suunnilleen 1,5 miljardia ihmistä riittää pitämään tuotannon käynnissä. Miten loppuosa eli 80 prosenttia työvoimasta voidaan pitää ”rauhallisina, on keskeinen ongelma kansainväliselle kauppapolitiikalle .
Kriittisille sosiologeille tämän tyyppinen kehitys, joka vielä käsiteltiin suljettujen ovien takana, tarkoitti samaa kuin taisteluhaaste.
Monikansalliset yritykset pitävät hallussaan 90 % teknologista ja patenteista
- Monikansalliset yritykset hallitsevat 90 % maailmankaupasta
- Monikansalliset yritykset kasvavat 8-10 % vuodessa, kun maailmantalouden kasvuvauhti on keskimäärin 2-3 %.
- 300 suurinta yritystä pitää hallussaan kolmanneksen yritystoiminnan yhteenlasketusta tuotannollisesta taseesta
- Monikansalliset yritykset pitävä 90 %:sti kotimarkkinoinaan (home-base) teollista ”kolmiota” (EU, Yhdysvallat ja Japani)
- 500 suurinta yritystä vastaa 63 %:sti Yhdysvaltojen bkt:sta
Länsimaisessa palkkatyöyhteiskunnassa tulojen uudelleenjako on toteutettu..
Selvimmän esityksen palkkatyöyhteiskunnan purkautumiseen vaikuttamisesta on tehnyt Rifkin (1995)
http://sp.liberaalit.fi/Lists/Ajankohtaista/DispForm.aspx?ID=15&Source=http%3A%2F%2F66%2E102%2E9%2E104%2Fsearch%3Fq%3Dcache%3AlTAxf5N4jg8J%3Asp%2Eliberaalit%2Efi%2FLists%2FAjankohtaista%2FAllItems%2Easpx%2Bty%25C3%25B6llisyyslaki%2B1988%2Bvihre%25C3%25A4t%26hl%3Dfi%26ct%3Dclnk%26cd%3D14%26gl%3Dfi%26lr%3Dlang%5FfiJos kaikki ei ole hyvin, niin mitäs tarttis tehdä?
- homo suffericus
Pappa-1 kirjoitti:
Mitäs sinä tekisit esim. Perloksen tapauksessa? Sääliksi toki käy Joensuulaisia kouluttamattomia työläisiä, mutta mikäs on vaihtoehto?
1. Lasketaan Perloslaisten palkkaa?
2. Annetaan Perlokselle tukipalkkioita?
3. Suljetaan rajat, ei viedä eikä tuoda, niin töitä löytyy?
4. Annetaan Perloksen mennä kilpailukyvyttömäksi ja lopulta konkurssiin?
5. Sosialisoidaan Perlos?
6. Koulutetaan Perloslaiset tarpeellisiin/tuottavampaan työhön?
7. ???...katso vaikka heidän omilta nettisivuilta.
siksi ei Suomeen tarvittu enää työpaikkoja.
Valtion olisi pitänyt joillain sanktioilla rajoittaa tätä siirtymistä. EU ei ehdi joka paikkaan, joten kaikkea valtaa ei olisi pitänyt antaa EU:lle. - H S
Deronda kirjoitti:
kirjan kirjoittajat Martin ja Schuman esittävät ajatuksia, josta olen enimmäkseen eri mieltä. Kaikkiin en ehdi edes paneutua.
Amerikassa tulot ovat tosiaan laskeneet, mutta ei sitä ole tapahtunut läheskään 20 vuotta. Kirjoittajat tuntuvat näkeneen kaiken globalisaation seurauksina. Enemminkin voidaan syyttää Bushin hallinnon sisäpoliittisia virheitä.
Martin ja Schuman tuntuvat ajattelevan, että joskus 10 vuotta sitten edettiin jossain idyllissä ja kaikki kehitys on sen jälkeen mennyt huonompaan suuntaan. Mikseivät he sitten saman tien esitä, että mentäisiin vieläkin kauemmaksi ja lopetettaisiin maiden välinen kauppa kokonaan.
Tässäkin yhteydessä globalisaation kritiikkiä voidaan mielestäni arvostella tekopyhyydestä. Halutaan vartioida teollisuusmaiden etua ja estää kehitysmaita pääsemään mukaan markkinoille.
Viittaus militarismiin on erikoinen. Jos laskee sotilasdiktatuurien määrän maailmassa ja vertaa esim. 1970-luvun tilanteeseen, niin diktatuurien määrä on romahtanut. Minusta globalisoituva maailmantalous kulkee käsi kädessä demokratian kanssa.
Talousteoriasta kirjoittajat eivät ole ymmärtäneet yhtään mitään. Kansantaloustieteen klassisessa mikrotalousteoriassa tosiaan puuhastellaan kahden sektorin teoreettisten mallien kanssa silloin kun haetaan kaikkein yksinkeraisimpia ajatusmalleja. Kyse on lähinnä talousteoreettisen ajattelun omaksumisesta. Globalisaatio kuuluu makrotalouteen, jossa asioita lähestytään käytännönläheisesti ja kokonaisvaltaisesti.ENPÄ pidä toivottavana sitä että globalisaation ja uusliberalismin (jossa ent. työväenpuolueet ovat nykyään keskustaa) myötä suomessa sIirrytään USA- malliin, jossa sosiaaliturva on olematonta ja rikkailla on kaikki oikeudet. vrt. amerikkalaiset eläkeläiset/rahastot omistaa suomalaiset yhtiöt- ja siirtää täältä työpaikat muualle. HIENOAKO?
- Pappa-1
homo suffericus kirjoitti:
...katso vaikka heidän omilta nettisivuilta.
siksi ei Suomeen tarvittu enää työpaikkoja.
Valtion olisi pitänyt joillain sanktioilla rajoittaa tätä siirtymistä. EU ei ehdi joka paikkaan, joten kaikkea valtaa ei olisi pitänyt antaa EU:lle.Ajettaisiinko Perlos konkurssiin!
Vai tukipalkkioitako tarjoaisit? - Deronda
H S kirjoitti:
ENPÄ pidä toivottavana sitä että globalisaation ja uusliberalismin (jossa ent. työväenpuolueet ovat nykyään keskustaa) myötä suomessa sIirrytään USA- malliin, jossa sosiaaliturva on olematonta ja rikkailla on kaikki oikeudet. vrt. amerikkalaiset eläkeläiset/rahastot omistaa suomalaiset yhtiöt- ja siirtää täältä työpaikat muualle. HIENOAKO?
kukaan muukaan Suomessa haluaa sosiaaliturvan leikkauksia. Ei uusliberalismiakaan pidä nähdä minään ainoana väistämättömänä tulevaisuutena. Onhan siellä USA:ssakin alettu siirtymään toiseen suuntaan, kun demokraatit ovat ottaneet vallan sisäpolitiikassa.
Ethän sinä nyt vaan vastusta sitä, että ulkomaalaiset sijoittavat suomalaisiin yrityksiin? Yhtänä Suomen ongelmana on nähty juuri se, että tänne ei investoida riittävästi. Työpaikkojen sijoittumisen ratkaisee yrityksen toimiva johto, jolle yrityksen toiminnan kannattavuus on itsestään selvä tavoita riippumatta kuka omistaa enemmistön osakkeista. - keksikää!
Pappa-1 kirjoitti:
Ajettaisiinko Perlos konkurssiin!
Vai tukipalkkioitako tarjoaisit?jotakin uutta sanoo Katainen.
"Suomi äänesti liukuhihnatyön Kiinaan
Jyrki Katainen totesi, että uuden hallituksen on keksittävä globalisaatioon uusia lääkkeitä."
http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/2007/03/20/suomi-aanesti-liukuhihnatyon-kiinaan/
Miksi niitä lääkkeitä tarvitaan, jos globalisaatio on niin hyvä, kuin monet kehuvat? - Pappa-1
keksikää! kirjoitti:
jotakin uutta sanoo Katainen.
"Suomi äänesti liukuhihnatyön Kiinaan
Jyrki Katainen totesi, että uuden hallituksen on keksittävä globalisaatioon uusia lääkkeitä."
http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/2007/03/20/suomi-aanesti-liukuhihnatyon-kiinaan/
Miksi niitä lääkkeitä tarvitaan, jos globalisaatio on niin hyvä, kuin monet kehuvat?Näitä "epäkohta, epäkohta, korjatkaa!" huutajia riittää, mutta korjaamisesta ne ei ymmärrä mitään.
Maailman laajuinen markkinatalous ei ole uskonto, kuten sosialismi ja suunnitelmatalous, joiden väitetään korjaavan peräpukamatkin. Globalisaatio on väline, johon liittyy ongelmia. Se varsinainen haaste/ongelma on Suomen kansantalouden sopeutuminen kansainväliseen työnjakoon.
Kaitaisen toteamuksen, yksinkertainen vaihetyö pakenee Suomesta, ymmärtää jokainen. Tähän ei auta:
- sosialismi
- suunnitelmatalous
- sanktiot firmoille
- rajojen sulkeminen
- tukipalkkiot
- valtion firmat
- ...
Ne todelliset lääkkeet on löydettävä Suomen vahvuuksista, korkea koulutustaso ja osaaminen, vakaa yhteiskunta ja Suomelle sopivat erikoisalat. Ei nuo artikkelissa mainitut alat huono valinta ole:"Valtion tiede- ja teknologianeuvosto on valinnut viisi osaamisaluetta, joihin rahaa suunnataan enemmän kuin muille alueille. Ne ovat metsäala, tietotekniikka, energia ja ympäristö, metalliteollisuus ja terveysala." Pannaan mukaan vielä turismi.
Mutta eihän politiikot maata ohjaa. Ne vain jakaa rahoja, veroja ja neuvoja. Se varsinainen haastekin on mainittu:
"Elämän ja kuoleman kysymys on fiksujen nuorten innostaminen yrittäjyyteen. Kuolevan teollisuuden tilalle pitää kehittää uutta, globaaliin lisäarvoon perustuvaa bisnestä." - ...
Pappa-1 kirjoitti:
Näitä "epäkohta, epäkohta, korjatkaa!" huutajia riittää, mutta korjaamisesta ne ei ymmärrä mitään.
Maailman laajuinen markkinatalous ei ole uskonto, kuten sosialismi ja suunnitelmatalous, joiden väitetään korjaavan peräpukamatkin. Globalisaatio on väline, johon liittyy ongelmia. Se varsinainen haaste/ongelma on Suomen kansantalouden sopeutuminen kansainväliseen työnjakoon.
Kaitaisen toteamuksen, yksinkertainen vaihetyö pakenee Suomesta, ymmärtää jokainen. Tähän ei auta:
- sosialismi
- suunnitelmatalous
- sanktiot firmoille
- rajojen sulkeminen
- tukipalkkiot
- valtion firmat
- ...
Ne todelliset lääkkeet on löydettävä Suomen vahvuuksista, korkea koulutustaso ja osaaminen, vakaa yhteiskunta ja Suomelle sopivat erikoisalat. Ei nuo artikkelissa mainitut alat huono valinta ole:"Valtion tiede- ja teknologianeuvosto on valinnut viisi osaamisaluetta, joihin rahaa suunnataan enemmän kuin muille alueille. Ne ovat metsäala, tietotekniikka, energia ja ympäristö, metalliteollisuus ja terveysala." Pannaan mukaan vielä turismi.
Mutta eihän politiikot maata ohjaa. Ne vain jakaa rahoja, veroja ja neuvoja. Se varsinainen haastekin on mainittu:
"Elämän ja kuoleman kysymys on fiksujen nuorten innostaminen yrittäjyyteen. Kuolevan teollisuuden tilalle pitää kehittää uutta, globaaliin lisäarvoon perustuvaa bisnestä.""Maailman laajuinen markkinatalous ei ole uskonto"
Tarkastelemme hieman väitettäsi:) Korjaa pahimmat virheet...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000426&posting=22000000024757725 - Pappa-1
... kirjoitti:
"Maailman laajuinen markkinatalous ei ole uskonto"
Tarkastelemme hieman väitettäsi:) Korjaa pahimmat virheet...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000426&posting=22000000024757725Kukahan ylipappi on nyt nostanut globalismin uskonnoksi?
- niinpä katosi
Pappa-1 kirjoitti:
Kukahan ylipappi on nyt nostanut globalismin uskonnoksi?
nällä palstoilla näköjään nykyään katoilee..
No, muistelen sieltä löytyneen hieman huumoria, koitan toistaa linkistä löytyneen..
"Maailman laajuinen markkinatalous ei ole uskonto, kuten sosialismi"
http://www.google.fi/search?q=markkinauskonto&hl=fi&lr=lang_fi&filter=0
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=markkinauskovaiset&btnG=Google-haku&meta=lr=lang_fi - Pappa-1
niinpä katosi kirjoitti:
nällä palstoilla näköjään nykyään katoilee..
No, muistelen sieltä löytyneen hieman huumoria, koitan toistaa linkistä löytyneen..
"Maailman laajuinen markkinatalous ei ole uskonto, kuten sosialismi"
http://www.google.fi/search?q=markkinauskonto&hl=fi&lr=lang_fi&filter=0
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=markkinauskovaiset&btnG=Google-haku&meta=lr=lang_fiNäkyy Erkki Tuomioja & Co keksineen uuden termin, jolla mollata "Kapitalismia" ja markkinataloutta. Kun sosialismi ja suunnitelmatalous ovat osoittatutuneet toimimattomaksi sosialsimiuskovaisista huolimatta, niin sen viholliseksi demonisoidun "kapitalismin" on oltava uskonto myös.
Maailmanlaajuinen markkinatalous toimii hyvin. Sen kieltäminen on uskonto. Tosiasioita ei haluta nähdä.
Globalisaatio aiheuttaa tietenkin myös ongelmia ja erityisesti siirtymä kaudella. Niihin on lääkkeitä löydyttävä.
Luonnon riistämisen estäminen käy markkinataloudessa hyvin helposti. Jos luonnon käyttö on ilmaista, siitä otetaan kaikki irti. Jos käytölle tulee hintalappu, niin jopas "kapitalisti" valittaa, mutta muuttaa toimintaansa. - idea..
Deronda kirjoitti:
kirjan kirjoittajat Martin ja Schuman esittävät ajatuksia, josta olen enimmäkseen eri mieltä. Kaikkiin en ehdi edes paneutua.
Amerikassa tulot ovat tosiaan laskeneet, mutta ei sitä ole tapahtunut läheskään 20 vuotta. Kirjoittajat tuntuvat näkeneen kaiken globalisaation seurauksina. Enemminkin voidaan syyttää Bushin hallinnon sisäpoliittisia virheitä.
Martin ja Schuman tuntuvat ajattelevan, että joskus 10 vuotta sitten edettiin jossain idyllissä ja kaikki kehitys on sen jälkeen mennyt huonompaan suuntaan. Mikseivät he sitten saman tien esitä, että mentäisiin vieläkin kauemmaksi ja lopetettaisiin maiden välinen kauppa kokonaan.
Tässäkin yhteydessä globalisaation kritiikkiä voidaan mielestäni arvostella tekopyhyydestä. Halutaan vartioida teollisuusmaiden etua ja estää kehitysmaita pääsemään mukaan markkinoille.
Viittaus militarismiin on erikoinen. Jos laskee sotilasdiktatuurien määrän maailmassa ja vertaa esim. 1970-luvun tilanteeseen, niin diktatuurien määrä on romahtanut. Minusta globalisoituva maailmantalous kulkee käsi kädessä demokratian kanssa.
Talousteoriasta kirjoittajat eivät ole ymmärtäneet yhtään mitään. Kansantaloustieteen klassisessa mikrotalousteoriassa tosiaan puuhastellaan kahden sektorin teoreettisten mallien kanssa silloin kun haetaan kaikkein yksinkeraisimpia ajatusmalleja. Kyse on lähinnä talousteoreettisen ajattelun omaksumisesta. Globalisaatio kuuluu makrotalouteen, jossa asioita lähestytään käytännönläheisesti ja kokonaisvaltaisesti.>>Amerikassa tulot ovat tosiaan laskeneet, mutta ei sitä ole tapahtunut läheskään 20 vuotta.>>
Siitä ovat monet kirjoittaneet mm. Fracis Wheen, Kalle Isokallio jne...
Prof. Elizabeth Warren kertoo, mitä mm. Yhdysvalloissa on tapahtunut tilastojen mukaan keskiverto mediaaniperheelle vuosien 1970 ja 2003 välillä. Esim. jos olet keskituloinen mies vuonna 2003 Yhdysvalloissa, niin tienasit $800 VÄHEMMÄN kuin isäsi vuonna 1970 dollareissa, inflaatio mukaan luettuna.
"The Coming Collapse of the Middle Class"
http://www.youtube.com/watch?v=akVL7QY0S8A&feature=player_embedded
>>Minusta globalisoituva maailmantalous kulkee käsi kädessä demokratian kanssa.>>
Demokratia on häiriö markkinataloudessa, tai oikeammin kapitalismissa, näin ajatellaan jenkeissä, jossa Kiinan mallia on jo alettu kehua, tästäkin Isokallio kirjoitti jo muutama vuosi sitten, nyt Taloussanomat kuvaa asiaa melko hyvin:
" Markkinatalous toimii
ilman demokratiaa
Kun Kiina teki historian suurimman ja nopeimman talousnousun, se todisti markkinatalouden toimivan ilman demokratiaa. Tämä oli kurja yllätys lännelle, joka luuli, että markkinatalous vaatii rinnalleen demokratian.
Amerikkalaismediassa vilahtelee jo sellaisia mielipiteitä, että markkinatalous toimiikin paremmin kiinalaisessa kommunismissa kuin amerikkalaisessa demokratiassa (totta!). Amerikkalaiset rahapiirit osoittavat jo julkeata ihailua kiinalaista päätöksentekojärjestelmää kohtaan, koska pääomalle on herttaisen yhdentekevää, ovatko hallituksen edustajat kommunisteja vai demokraatteja. Pääasia on se, että raha saa ratkaista."
http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2010/01/20/amerikan-alamaki/2010847/145 - idea..
idea.. kirjoitti:
>>Amerikassa tulot ovat tosiaan laskeneet, mutta ei sitä ole tapahtunut läheskään 20 vuotta.>>
Siitä ovat monet kirjoittaneet mm. Fracis Wheen, Kalle Isokallio jne...
Prof. Elizabeth Warren kertoo, mitä mm. Yhdysvalloissa on tapahtunut tilastojen mukaan keskiverto mediaaniperheelle vuosien 1970 ja 2003 välillä. Esim. jos olet keskituloinen mies vuonna 2003 Yhdysvalloissa, niin tienasit $800 VÄHEMMÄN kuin isäsi vuonna 1970 dollareissa, inflaatio mukaan luettuna.
"The Coming Collapse of the Middle Class"
http://www.youtube.com/watch?v=akVL7QY0S8A&feature=player_embedded
>>Minusta globalisoituva maailmantalous kulkee käsi kädessä demokratian kanssa.>>
Demokratia on häiriö markkinataloudessa, tai oikeammin kapitalismissa, näin ajatellaan jenkeissä, jossa Kiinan mallia on jo alettu kehua, tästäkin Isokallio kirjoitti jo muutama vuosi sitten, nyt Taloussanomat kuvaa asiaa melko hyvin:
" Markkinatalous toimii
ilman demokratiaa
Kun Kiina teki historian suurimman ja nopeimman talousnousun, se todisti markkinatalouden toimivan ilman demokratiaa. Tämä oli kurja yllätys lännelle, joka luuli, että markkinatalous vaatii rinnalleen demokratian.
Amerikkalaismediassa vilahtelee jo sellaisia mielipiteitä, että markkinatalous toimiikin paremmin kiinalaisessa kommunismissa kuin amerikkalaisessa demokratiassa (totta!). Amerikkalaiset rahapiirit osoittavat jo julkeata ihailua kiinalaista päätöksentekojärjestelmää kohtaan, koska pääomalle on herttaisen yhdentekevää, ovatko hallituksen edustajat kommunisteja vai demokraatteja. Pääasia on se, että raha saa ratkaista."
http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2010/01/20/amerikan-alamaki/2010847/145osasivat jo silloin nähdä aika hyvin, tosin Euroopan uinionin kohdalla he erehtyivät, se on Globalisatiota köyhyyttä länsimaissa kiihdyttävä, ei hillitsevä järjestö/Valtio.
"Talous alistaa politiikan
Martin ja Schuman pelkäävät, että poliittisesta valvonnasta irronnut pääomien internationaali suistaa raiteiltaan kokonaiset valtiot ja niiden yhteiskuntajärjestykset. Näin yksi 1900-luvun suurimmista saavutuksista, tasa-arvoiset mahdollisuudet ja perusturvallisuuden taannut hyvinvointivaltio tulisi tiensä päähän.
Kehityksen pyörä on kirjoittajien mielestä kääntymässä taaksepäin. Kun aikanaan kapitalismi kesytettiin demokratialla, niin jatkossa demokratia väistyy kapitalismin raaimpien muotojen tieltä.
Poliittinen valta alistuu maailmanlaajuisesti toimivien suuryhtiöiden edessä.
- "Turbokapitalismi" näyttää valloittavan maailman vääjäämättä. Samanaikaisesti se kuitenkin tuhoaa oman olemassaolonsa perusteita: toimintakykyistä valtiota ja demokraattista vakautta, Martin ja Schumann tähdentävät.
Esimerkiksi oikeudenmukaisuus on markkinoille täysin tuntematon käsite. Niinpä väitteet, joiden mukaan globalisaatio hyödyttää kaikkia maailman asukkaita saavat heiltä tuomion.
- Voittajat kuuluvat vähemmistöön ja häviäjät enemmistöön. Useille sadoille miljoonille ihmisille maailmanlaajuinen edistys ei merkitsekään edistystä, kirjassa todetaan."
http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/6.maaliskuu/GLOBE998.HTM - idea..
Deronda kirjoitti:
ymmärtänyt mihin pyrit kirjoituksellasi. Kun puhutaan globalisaatiosta, niin on käytettävä tuoreita lähteitä. Sinä viittaat yli 10 vuoden takaiseen kirjallisuuteen. Globalisaatio olkoi kunnolla vasta sen jälkeen. Aivan kuin haluaisit kertoa miten pahasti on voitu olla väärässä. Olihan tuo Rifkinkin jonkun sortin profeetta Suomessa Ahtisaaren presidenttikaudella. Silloin tosiaan pelättiin, että työpaikat Suomesta loppuvat kohta tyystin, mutta on käynyt ihan toisin päin.
Kirjoitat monikansallisten yritysten roolista, mutta et tuo lainkaan esille, että näetkö niiden toiminnassa mitään arveluttavaa. Kyllähän niitä voi perustellusti arvostella esim. epädemokraaattisuudesta ja siitä, että ne saavan liikaa valtaa köyhissä maissa.
Minusta koko kirjoituksesi on esimerkki siitä, miten hapuilevaa globalisaatiokeskustelu oli 10 vuotta sitten. Kiinnitettiin huomiota hyvin erikoisiin asioihin.>>Aivan kuin haluaisit kertoa miten pahasti on voitu olla väärässä.>>
Wheen kertoi asian jo aikaa sitten ;-)
"Kuinka humpuuki valloitti maailman
Globaalin talouspoliittisen hölynpölyn lyhyt ja surullinen historia. Näin voisi luonnehtia brittiläisen kirjailijan ja toimittajan Francis Wheenin kärkevästi sivaltelevaa kirjaa.
Vakuuttavin esimerkein hän osoittaa, kuinka järki karkasi 1970-luvun lopulta lähtien maailman talous- ja yhteiskuntapolitiikasta Margaret Thatcherin ja Ronald Reaganin johdolla. Ryöpytyksen kohteena ovat uusliberalismi, George W. Bush ja Tony Blair, postmodernismin nimeen vannovat, markkinauskovaiset ja muut uusoikeistolaiset hörhöt. Iskuja satelee myös kommunistidiktatuureja "ymmärtäneiden" intellektuellien suuntaan.
Teos on hiuksia nostattava yhteenveto siitä, kuinka meistä tehdään median viihteellistymisen ja massiivisen propagandavyörytyksen avulla tyhmyreitä, joille euroviisuedustus on tärkeämpi kysymys kuin jatkuvat joukkoirtisanomiset. "
http://www.sivistys.net/sivisty_/viikonlopun_kirja/kuinka_humpuuki_valloitti_maailman.html
"Seppo Hyrkäs:
Kuinka humpuuki valloitti Suomen
Suomen bruttokansantuote romahti 1990-luvun alussa jyrkemmin kuin missään muussa OECD-maassa. Maa oli kipannut terveen taloudenpidon roskakoppaan eikä se hallinnut talouspolitiikkaansa muuttuneissa olosuhteissa.
Pääomamarkkinoiden vapauttamisesta ei käyty laajaa kansalaiskeskustelua eikä sitä käyty edes Suomen Pankin ja hallituksen välillä eduskunnasta puhumattakaan. Mitäs turhista.
Seurauksena oli traumaattinen lama, jossa monet menettivät omaisuutensa ja lukemattomat muut työpaikkansa. Sen jälkeen Francis Wheenin kuvaamat ilmiöt ovat käyneet Suomessakin päivä päivältä tutummiksi.
Poliitikot ruikuttavat kilvan, että valtion ja kuntien käytössä oleva rahamäärä pienenee jatkuvasti. Tästä syystä sosiaalisia palveluja on ulkoistettava ja kilpailutettava.
Käytännössä erilaisten palvelujen ulkoistaminen merkitsee useimmiten laadusta tinkimistä paremman tuloksen nimessä. Kyse on sosiaalisesta polkumyynnistä ja julkishallinnon alasajosta. Viimeisten kymmenen vuoden ajan Suomessa on kuitenkin ollut jälleen nousukausi, joten miten on mahdollista, että sellaisen maan julkinen talous on muka vuosi vuodelta heikentynyt? Samaan aikaan työelämän oikeuksia on pyritty kaventamaan kilpailukyvyn, globalisaation, kilpailun vapauden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden nimessä."
http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/60715-”jalkiviisas”-jan-erola-sai-potkut-ajatus-kirjat-lopetetaan#comment-194960 - esim.
Deronda kirjoitti:
Globalisaation yhteydessä on siis tarkasteltava koko maailman työpaikkoja. Eiköhän se ole pikemminkin niin päin, että työssä olevien ihmisten lukumäärä maailmassa on kasvanut voimakkaasti.
Otsikossasi kiinnitit huomiota tärkeään asiaan. Mielestäni elämme globalisaatiossa juuri nyt vaihetta, jossa yritykset ovat kansainvälistyneet, mutta vielä ei ole mitään kansainvälisiä saadöksiä rajoittamassa niiden toimintaa. Tämäkään ei ole mitenkään ainutkertainen tilanne: lainsäädäntö laahaa jäljessä.Ja hallituksille...
"Suurten lääkefirmojen ja valtioiden välille on kehkeytymässä riita sikainfluenssarokotteista. Useat maat haluaisivat pienentää tai peruuttaa jo tekemiään rokotetilauksia, yhtiöt toivovat valtioiden kunnioittavan tehtyjä sopimuksia.
Novartis-yhtiön pääjohtaja Daniel Vasella varoittaakin, että peruutuksia vaativat maat eivät voi odottaa ensi kerralla yhtä nopeaa palvelua kuin luotettavammat kauppakumppanit.
– Seuraavan pandemian tullen ne hallitukset, jotka ovat kunnioittaneet sopimuksia, ovat etusijalla."
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/83316-h1n1-riita-laakejatilta-varoitus - kultainen vasikka
Pappa-1 kirjoitti:
Näkyy Erkki Tuomioja & Co keksineen uuden termin, jolla mollata "Kapitalismia" ja markkinataloutta. Kun sosialismi ja suunnitelmatalous ovat osoittatutuneet toimimattomaksi sosialsimiuskovaisista huolimatta, niin sen viholliseksi demonisoidun "kapitalismin" on oltava uskonto myös.
Maailmanlaajuinen markkinatalous toimii hyvin. Sen kieltäminen on uskonto. Tosiasioita ei haluta nähdä.
Globalisaatio aiheuttaa tietenkin myös ongelmia ja erityisesti siirtymä kaudella. Niihin on lääkkeitä löydyttävä.
Luonnon riistämisen estäminen käy markkinataloudessa hyvin helposti. Jos luonnon käyttö on ilmaista, siitä otetaan kaikki irti. Jos käytölle tulee hintalappu, niin jopas "kapitalisti" valittaa, mutta muuttaa toimintaansa.sen kun Googlettelee, hakusanoilla "Markkinauskovaiset" tai toisena heidän uskontonsa "Markkinauskonto" jo löytyy asiaa
- Pappa-2
kultainen vasikka kirjoitti:
sen kun Googlettelee, hakusanoilla "Markkinauskovaiset" tai toisena heidän uskontonsa "Markkinauskonto" jo löytyy asiaa
Googleta sinä vaikka "tieteellinen sosialismi", niin opit jotain.
- antimonetaristi
Deronda kirjoitti:
kirjan kirjoittajat Martin ja Schuman esittävät ajatuksia, josta olen enimmäkseen eri mieltä. Kaikkiin en ehdi edes paneutua.
Amerikassa tulot ovat tosiaan laskeneet, mutta ei sitä ole tapahtunut läheskään 20 vuotta. Kirjoittajat tuntuvat näkeneen kaiken globalisaation seurauksina. Enemminkin voidaan syyttää Bushin hallinnon sisäpoliittisia virheitä.
Martin ja Schuman tuntuvat ajattelevan, että joskus 10 vuotta sitten edettiin jossain idyllissä ja kaikki kehitys on sen jälkeen mennyt huonompaan suuntaan. Mikseivät he sitten saman tien esitä, että mentäisiin vieläkin kauemmaksi ja lopetettaisiin maiden välinen kauppa kokonaan.
Tässäkin yhteydessä globalisaation kritiikkiä voidaan mielestäni arvostella tekopyhyydestä. Halutaan vartioida teollisuusmaiden etua ja estää kehitysmaita pääsemään mukaan markkinoille.
Viittaus militarismiin on erikoinen. Jos laskee sotilasdiktatuurien määrän maailmassa ja vertaa esim. 1970-luvun tilanteeseen, niin diktatuurien määrä on romahtanut. Minusta globalisoituva maailmantalous kulkee käsi kädessä demokratian kanssa.
Talousteoriasta kirjoittajat eivät ole ymmärtäneet yhtään mitään. Kansantaloustieteen klassisessa mikrotalousteoriassa tosiaan puuhastellaan kahden sektorin teoreettisten mallien kanssa silloin kun haetaan kaikkein yksinkeraisimpia ajatusmalleja. Kyse on lähinnä talousteoreettisen ajattelun omaksumisesta. Globalisaatio kuuluu makrotalouteen, jossa asioita lähestytään käytännönläheisesti ja kokonaisvaltaisesti.Martin ja Schumann ymmärtävät talousteoriasta kaiken olennaisen. Myös sen että nykyinen teoria on juutalaisten kirjoittama minkä nmartin ja Schumann myös tuovat esiin.
- Antimonetaristi
Pappa-1 kirjoitti:
Älä ruikuta, sano mitä pitää tehdä!
10 vuotta vanhan esityksen ennustukset eivät selvästikään ole toteutuneet! Intiaan ja Kiinaan on syntynyt työpaikkoja ennennäkemätön määrä. Suomessa elintaso on korkeampi kuin koskaan.
Minua aina naurattaa, kun palveluelinkeinojen kasvun esimerkiksi otetaan pankkiala. Onko se muka joku tavoite, että joka kylässä on hienot pankkisalit täynnä pankkineitejä. Sama vakuutus alasta. Palveluelinkeinojen todellisia kasvualoja ovat, terveydenhoito, opiskelu, viihde, matkailu. Lapissa taitaa joka toinen maajussi jo saada enemmän tuloja matkailusta kuin suosta ja kuokasta.
Teollisuuden ja tavaratuotannon suhteellinen osuus laskee vääjäämättä. "Oikeasta työstä" tulee harvojen huvi. Suomessa 30-luvulla oli maa- ja metsätaloudessa 70..80 % porukasta, teollisuudessa alle 20% ja palveluissa vajaa 10%. 60-luvulla sektorit olivat suunnilleen yhtä suuret. Nyt maataloudessa on alle 5%, teollisuudessa vajaat 20% ja loput palveluissa. Luuletko, että tät trendiä saadaan ikiliikkujallakaan käännettyä?"Suomessa elintaso on korkeampi kuin koskaan." Tämä pitää vain osittain paikkansa eli keskimääräisesti rahamääräisesti tarkasteltuna, kyseessä on siis ainoastaan matemaattinen harha.
Joidenkin elintaso on entisestään noussut, joidenkin taas laskenut alle eksistenssiminimin. Niiden kohdalla, joilla elintaso on entisestään noussut, on marginaalihyöty kasvanut mitättömän vähän.
"Teollisuuden ja tavaratuotannon suhteellinen osuus laskee vääjäämättä. "Oikeasta työstä" tulee harvojen huvi." Ei todellakaan pidä paikkaansa.
Parhaiten kaikissa talousjuutalaisuudesta kärsivissä maissa työllistyvät juuri vähän koulutetut henkilöt, esim. kaivos- ja metalliala. Korkeasti koulutettujen työpaikat, joita on etenkin julkisella sektorilla, on hävitetty.
Mitä pitää tehdä? Meidän tulee ryhtyä hävittämään ekonomisteja sivistyksen säilyttämiseksi maapallolla. - Antimonetaristi
Pappa-1 kirjoitti:
Näitä "epäkohta, epäkohta, korjatkaa!" huutajia riittää, mutta korjaamisesta ne ei ymmärrä mitään.
Maailman laajuinen markkinatalous ei ole uskonto, kuten sosialismi ja suunnitelmatalous, joiden väitetään korjaavan peräpukamatkin. Globalisaatio on väline, johon liittyy ongelmia. Se varsinainen haaste/ongelma on Suomen kansantalouden sopeutuminen kansainväliseen työnjakoon.
Kaitaisen toteamuksen, yksinkertainen vaihetyö pakenee Suomesta, ymmärtää jokainen. Tähän ei auta:
- sosialismi
- suunnitelmatalous
- sanktiot firmoille
- rajojen sulkeminen
- tukipalkkiot
- valtion firmat
- ...
Ne todelliset lääkkeet on löydettävä Suomen vahvuuksista, korkea koulutustaso ja osaaminen, vakaa yhteiskunta ja Suomelle sopivat erikoisalat. Ei nuo artikkelissa mainitut alat huono valinta ole:"Valtion tiede- ja teknologianeuvosto on valinnut viisi osaamisaluetta, joihin rahaa suunnataan enemmän kuin muille alueille. Ne ovat metsäala, tietotekniikka, energia ja ympäristö, metalliteollisuus ja terveysala." Pannaan mukaan vielä turismi.
Mutta eihän politiikot maata ohjaa. Ne vain jakaa rahoja, veroja ja neuvoja. Se varsinainen haastekin on mainittu:
"Elämän ja kuoleman kysymys on fiksujen nuorten innostaminen yrittäjyyteen. Kuolevan teollisuuden tilalle pitää kehittää uutta, globaaliin lisäarvoon perustuvaa bisnestä.""Maailman laajuinen markkinatalous ei ole uskonto, kuten sosialismi ja suunnitelmatalous, joiden väitetään korjaavan peräpukamatkin." Päin vastoin, se on sosiaalisesti konstruoitu, mielivaltainen järjestelmä. Sen kutsuminen uskonnoksi olisi tosin uskontojen halventamista.
Nykyisen talousopin ideologinen perusta on tosinjuutalaisten talmudissa. Sen kutsuminen uskonnoksi olisi tosin uskontojen halventamista. Samoin kansalaisten usko talousoppiin ei perustu järkeen vaan myyttiin. Meidän tulee hävittää nämä itsevaltaiset, ahneet savenvalajat. - Antimonetaristi
ihan niin kirjoitti:
paljon kun haluat...
Globalismin ollessa voimiensa tunnossa Wider-instituutti järjesti vuonna 1994 maailmanlaajuisen työllisyysongelmia käsittelevän konferenssin. Konferenssi ennakoi, että maailmanlaajuinen työvoiman tarjonta tulee 1990-luvun puolivälissä kohoamaan 2,5 miljardin tasolle. Tähän ohella arvioitiin, että ”täystyöllisyyden” saavuttamiseksi maailmaan tulisi luoda noin 900 miljoonaa uutta työpaikkaa vuosituhannen vaihteeseen mennessä . Näin ei käynyt vaan globaalitalous sai varsin pian pessimistisen kovan työpaikkakilpailun leiman, koska globaalitalouden työpaikat eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa kuin työikäinen väestö. Kehitysmaiden työvoimasta modernien työmarkkinoiden piirissä on noin 15-20 %, mihin syynä on se, että teollisuusmaissa kulutus ja tuotanto ovat edelleen suurelta osin paikallisia, joten kehitysmaista on pakko lähteä kehittyneisiin maihin työn perässä .
Realismi on globaaliyritysten tiedossa. Syyskuussa 1995 pidettiin San Franciscossa kokous viidellesadalle kansainvälisten suuryritysten edustajalle. Mukana oli mm. Ted Turner CNN-uutistoimistosta ja David Packard Hewlett-Packardista. Kokous ei ollut virallinen, mutta siitä on olemassa lehtijuttuja osallistujien kautta. Kokouksen sanoma oli dramaattinen. Globaalisaatio johtaa yhdessä teknologisen kehityksen ja korporatismin kanssa siihen, että näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa työtä riittää suunnilleen 20 %:lle maailman väestöstä. Tämä merkitsisi sitä, että suunnilleen 1,5 miljardia ihmistä riittää pitämään tuotannon käynnissä. Miten loppuosa eli 80 prosenttia työvoimasta voidaan pitää ”rauhallisina, on keskeinen ongelma kansainväliselle kauppapolitiikalle .
Kriittisille sosiologeille tämän tyyppinen kehitys, joka vielä käsiteltiin suljettujen ovien takana, tarkoitti samaa kuin taisteluhaaste.
Monikansalliset yritykset pitävät hallussaan 90 % teknologista ja patenteista
- Monikansalliset yritykset hallitsevat 90 % maailmankaupasta
- Monikansalliset yritykset kasvavat 8-10 % vuodessa, kun maailmantalouden kasvuvauhti on keskimäärin 2-3 %.
- 300 suurinta yritystä pitää hallussaan kolmanneksen yritystoiminnan yhteenlasketusta tuotannollisesta taseesta
- Monikansalliset yritykset pitävä 90 %:sti kotimarkkinoinaan (home-base) teollista ”kolmiota” (EU, Yhdysvallat ja Japani)
- 500 suurinta yritystä vastaa 63 %:sti Yhdysvaltojen bkt:sta
Länsimaisessa palkkatyöyhteiskunnassa tulojen uudelleenjako on toteutettu..
Selvimmän esityksen palkkatyöyhteiskunnan purkautumiseen vaikuttamisesta on tehnyt Rifkin (1995)
http://sp.liberaalit.fi/Lists/Ajankohtaista/DispForm.aspx?ID=15&Source=http%3A%2F%2F66%2E102%2E9%2E104%2Fsearch%3Fq%3Dcache%3AlTAxf5N4jg8J%3Asp%2Eliberaalit%2Efi%2FLists%2FAjankohtaista%2FAllItems%2Easpx%2Bty%25C3%25B6llisyyslaki%2B1988%2Bvihre%25C3%25A4t%26hl%3Dfi%26ct%3Dclnk%26cd%3D14%26gl%3Dfi%26lr%3Dlang%5FfiMyös Jeremy Rifkin joka haluaa hävittää modernin julkisen sektorin, korvaamalla sen "vapaaehtoistoiminnalla" (jotta rahan määrää ei tarvitse lisätä työpaikkojen luomiseksi) on umpijuutalainen.
Lause "juutalaiset ovat onnettomuutemme" on tosi. Tuo heimo on tämän käynnissä olevan ahneen hulluuden taustalla. He yrittävät yksityistää maailman resurssit itselleen. Sitä kutsutaan globalisaatioksi.
- markkinointimies
Miksei koskaan keskustella globalisaation hyvistä puolista? Maailma on tosiaan lähentynyt,
tavarat ovat helposti saatavissa.
Nokian menestys, mitä se olisikaan ilman nykyistä
globaalia meininkiä?
Entä paperitehtaat, metalliyritykset, yleensä kaikki vientialan yritykset. Entäpä kuljetusalan yritykset? Finnair, jolla on erittäin suuri Kauko-idän business nykyään. Kaikki tämä ovat auttaneet myös Suomalaisia.
Entäpä tänne tulleet ulkomaalaiset yritykset,
tai tuotteet. Ruokakaupoista löytää nykyään vaikka mitä "eksoottisia" ruokia.- Janokki
Taas hypetetään rahan perässä tajuamatta oikeastaan mitään. Teidän mielestänne valkoisen eliitin pitääkin riistää typerää paikallista väestöä. Yritykset menevät sinne missä saavat käyttää "orjatyövoimaa" ei niillä ole omatuntoa. Kehitysmaissa saa vapaasti tuhota luotoa ja käyttää lapsityövoimaa tai työvoimaa ilman työläisen pienimpiäkään oikeuksia. Jos se on teidän ihanne yhteiskuntanne niin säälin teitä. Tavaroiden liikuttaminen maapallollon toiselle puolelle on idioottimaista. Kyllä tämä hypetys parinkymmenen vuoden päästä on ohi kun aletaan taas rajoja sulkemaan ja mailmankauppaa purkamaan kun ei tämän pallon luonnonvarat vaan riitä tähän Globalisaatiolla leikkimiseen.
- Minervä
Janokki kirjoitti:
Taas hypetetään rahan perässä tajuamatta oikeastaan mitään. Teidän mielestänne valkoisen eliitin pitääkin riistää typerää paikallista väestöä. Yritykset menevät sinne missä saavat käyttää "orjatyövoimaa" ei niillä ole omatuntoa. Kehitysmaissa saa vapaasti tuhota luotoa ja käyttää lapsityövoimaa tai työvoimaa ilman työläisen pienimpiäkään oikeuksia. Jos se on teidän ihanne yhteiskuntanne niin säälin teitä. Tavaroiden liikuttaminen maapallollon toiselle puolelle on idioottimaista. Kyllä tämä hypetys parinkymmenen vuoden päästä on ohi kun aletaan taas rajoja sulkemaan ja mailmankauppaa purkamaan kun ei tämän pallon luonnonvarat vaan riitä tähän Globalisaatiolla leikkimiseen.
osallistua yhteiskuntaan kansaivälisesti. Se on mitattavissa sekä yksikö että yhteiskuntatasolta erilaisilla mittareilla, jotka mittaavat elämänlaatua. Näitä ovat ulkonäkö, tulot, haute couture, lapset ja vammaiset sekä erilaiset rekisterit. Vastaisin siis edellisten olevan vain ja ainoastaan globalisaatio. Globalisaation ongelmana on tällä hetkellä joidenkin rekisterien laiton ylläpito, olemalla varmistamatta niiden laillisuutta. Sosiaalityöntekijä ei saa tällaisen perusteella analysoida yhtään mitään. Se taas on äänirauta, joka lievittää näitä globalisaation sivuvaikutuksia.
- Sikermän Idiopää
Minervä kirjoitti:
osallistua yhteiskuntaan kansaivälisesti. Se on mitattavissa sekä yksikö että yhteiskuntatasolta erilaisilla mittareilla, jotka mittaavat elämänlaatua. Näitä ovat ulkonäkö, tulot, haute couture, lapset ja vammaiset sekä erilaiset rekisterit. Vastaisin siis edellisten olevan vain ja ainoastaan globalisaatio. Globalisaation ongelmana on tällä hetkellä joidenkin rekisterien laiton ylläpito, olemalla varmistamatta niiden laillisuutta. Sosiaalityöntekijä ei saa tällaisen perusteella analysoida yhtään mitään. Se taas on äänirauta, joka lievittää näitä globalisaation sivuvaikutuksia.
käsittää myös sellaisen käsitteen, ettei saa pukeutua leikkaussalipöytään ns. Eli mustiin... Ne eivät yllättäen löydykään nuorisokulttuureista, vaan ihan ihmisten mielistä äänirautana ja naamarina, joka näkyy. Molemmat ovat kiellettyjä, on assosiaatio, johon perustuu yhdistystoiminnan laillisuus. Globalisaation kohdalla on aivan turha asettua neliöön? Tarkoitatko kysymyksellä muodin takia em. asiaa?
- Antimonetaristi
Business, joo, busy ja business. Siinä elämän tarkoitus, Mooses ja profeetat: kasatkaa!
- globxxx
nro 1 on paras vastaus.
- GK
globalisaatio nimetys on vain uudempi versio termille kolonisaatio.
- sapienssi
Globalisaatio merkitsee vain maailmanlaajuista ilman sen kummempaa sisältöä tai arvoa eikä voi olla siten hyvä tai paha. Talouden puolella enemmänkin on merkitystä sen oikeudenmukaisuudella kuin sillä, että kauppaa käydään maailmanlaajuisesti.
Oikeudenmukaisuus vähentäisi tietenkin tätä kaupankäyntiä, koska ei olisi halpatyövoimaan perustuvia markkinoita. Alueellinen omavaraisuus tekisi tietenkin aineellisen kaupankäynnin tarpeettomaksi, sillä mitäs sitä nyt vaikka öljyä ostamaan ulkomailta, jos sitä on omastakin takaa saatavilla etenkin, jos tuotanto kustannuksissa ei ole eroja esim. työvoiman osalta.
Tietenkin kaikkea ei kannata tehdä itse etenkin, jos tarve on vähäinen ja investoinnit sen tuottamiseen mittavat ja yksikin tutantolaitos kykenee tuottamaan globaalisti tarpeellisen määrän tuotetta, kuitenkaan yrittämättä tarpeettomasti hyötyä tästä tilanteesta.
Turha on turhaa ja kuluttaa vain tarpeettomasti rajallisia resursseja ja yleensä taustalla vaikuttaa valta-aseman mahdollistava ahneus, jota pyritään käyttämään hinnoittelun perusteena todellisten kulujen sijaan.
Tämä taas johtaa tarpeettoman kilpailu tilanteen syntymiseen ns. näennäis kannattavuuden takia, mikä loppujen lopuksi alentaa hintoja, mutta toisaalta synnyttänyt tarpeettomia investointeja, josta kaikki osapuolet kärsii esim. tämä ahnekin kysynnän pienenemisenä tarjonnan lisäännyttyä. Siksi kilpailu on järjetöntä, eikä hyödytä ketään loppujen lopuksi, kun taloudellisesti kestävämpään kehitykseen päästäisiin yhteistyöllä.
- sehän on
Pukinsorkka meidän jokaisen puurokupissa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"
Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde262778Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän292312- 1482264
Hullu liikenteessä?
Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.532190Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"
Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti211802Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?
Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks3891662Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta
Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään981597- 2981485
Varokaa! Lunta voi sataa kohta!
Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm131419- 1331418