Hirsikehikko pullistelee

Olen kysynyt kahdesta kilpailevasta yrityksestä pullistumisesta. (Kerroin, että "tuttavien talossa on pullistumia" ja "en muista talotehtaan nimeä", jotta sain mahdollisimman vähän kilpailuhenkisiä vastauksia.)Kumpaisenkin tehtaan tuotantolinjalla arveltiin ,että följareita eli tukea on liian vähän suhteessa hirren pituuteen. Kuvat olen ajatellut viedä tutkittavksi, jotta tällainen rakennevirheen mahdollisuus poistuu.

Varsinkin talon päätyseinissä on pullistumaa. Talo on suorakaiteen muotoinen ja pitkiä hirsijuoksuja riittää. Toisella pitkällä seinustalla on yksi följari, muuten pelkkää juoksua ja isojakin ikkunapintoja löytyy.

Valmistajaa en halua sanoa, sillä uskon vielä oikeudenmukaisuuden toteutuvan ja hirsitalotoimittajan hoitavan asianmukaisella tavalla korjaukset ja korvaukset.
Kyseessä ei ole tyyppimalli,vaan oma malli, johon rakennesuunnitelmat on tehnyt toimittajan rakennesuunnittelija.
Yläkerta on kehärakenteinen.
Alakerrassa ei ole hirsisiä väliseiniä, yhdet följarit (eli ristikkäin laitetut pienet hirrenpätkät) löytyvät toiselta pitkältä sivustalta. Muuten on pitkiä juoksuja.
Päädyt ovat pystyrunkorakenteiset.
Lisää kysymyksiä?

ahistaa kirjoitti:

Valmistajaa en halua sanoa, sillä uskon vielä oikeudenmukaisuuden toteutuvan ja hirsitalotoimittajan hoitavan asianmukaisella tavalla korjaukset ja korvaukset.
Kyseessä ei ole tyyppimalli,vaan oma malli, johon rakennesuunnitelmat on tehnyt toimittajan rakennesuunnittelija.
Yläkerta on kehärakenteinen.
Alakerrassa ei ole hirsisiä väliseiniä, yhdet följarit (eli ristikkäin laitetut pienet hirrenpätkät) löytyvät toiselta pitkältä sivustalta. Muuten on pitkiä juoksuja.
Päädyt ovat pystyrunkorakenteiset.
Lisää kysymyksiä?

Lue lisää

"Följäri, tukipiiru
Hirsiseinän tuki, tarpeellinen pitkissä yhtenäisissä seinissä, varsinkin jos seinissä on paljon aukkoja. Seinän molemmin puolin asetetaan tukevat pystyhirret, jotka kytketään toisiinsa seinän läpi menevin pultein."
http://www.ulapland.fi/home/myp/keke/hirsirakennukset/Sanasto/sanasto.htm

Käsittääkseni "oikeat" följärit ovat harvinaisia "modernissa" hirsirakentamisessa. En tiedä olenko oikeassa mutta jotkut valmistajat varmaan vielä käyttävät.

ahistaa kirjoitti:

Valmistajaa en halua sanoa, sillä uskon vielä oikeudenmukaisuuden toteutuvan ja hirsitalotoimittajan hoitavan asianmukaisella tavalla korjaukset ja korvaukset.
Kyseessä ei ole tyyppimalli,vaan oma malli, johon rakennesuunnitelmat on tehnyt toimittajan rakennesuunnittelija.
Yläkerta on kehärakenteinen.
Alakerrassa ei ole hirsisiä väliseiniä, yhdet följarit (eli ristikkäin laitetut pienet hirrenpätkät) löytyvät toiselta pitkältä sivustalta. Muuten on pitkiä juoksuja.
Päädyt ovat pystyrunkorakenteiset.
Lisää kysymyksiä?

Lue lisää

Meillä on lamellihirsitalo ja pitkällä sivulla (noin 12.5 metriä) on tasa jaolla kaksi följaria jotka tulevat läpi noin 30 senttiä. Toisella puolella vastaavalla matkalla on kolme. Päädyissä on kaksi molemmissa päissä (noin 9 metrin matkalla)

eli nyt pitää olla mittaukset tehtynä ja niistä pöytäkirja ja sitä verrata alan normeihin.

Palkkaa se vastaava mestarisi töihin paitsi jos se oli talotehtaan miehiä.

ole olemassakaan kirjoitti:

eli nyt pitää olla mittaukset tehtynä ja niistä pöytäkirja ja sitä verrata alan normeihin.

Palkkaa se vastaava mestarisi töihin paitsi jos se oli talotehtaan miehiä.

Lue lisää

on määräykset olemassa.

Olen useaan otteeseen ollut yhteydessä HTT:hen, mutta toistaiseksi kukaan ei ole tarjonnut kaltaistasi palvelua saataville. HTT:lläkin ihmeteltiin talovalmistajan reaktiota.

Saako sinuun yhteyden HTT:n kautta?

ahistaa kirjoitti:

Olen useaan otteeseen ollut yhteydessä HTT:hen, mutta toistaiseksi kukaan ei ole tarjonnut kaltaistasi palvelua saataville. HTT:lläkin ihmeteltiin talovalmistajan reaktiota.

Saako sinuun yhteyden HTT:n kautta?

Lue lisää

Lähetä yhteystietosi seuraavaan e-mailiin: [email protected].

Katsotaan, mitä on tehtävissä. Olen myös tavarantarkastusyhdistyksen jäsen.

ahistaa kirjoitti:

Olen useaan otteeseen ollut yhteydessä HTT:hen, mutta toistaiseksi kukaan ei ole tarjonnut kaltaistasi palvelua saataville. HTT:lläkin ihmeteltiin talovalmistajan reaktiota.

Saako sinuun yhteyden HTT:n kautta?

Lue lisää

ota yhteyttä yo. osoittesseen ja ratkotaan ongelmasi päästäksesi eteenpäin?

Toimin edelleen HTT:nä. Ja nyt hirsirakentamisessa jo yli 30 v. Käytössänne. Sähköpostiosoite yllä.

että ne kaikki pysyivät ryhdissään jne. ,vai voisiko olla niin, että jo silloin sattui virheitä?

ja käy mittaamassa vaikkapa nyt kymmenen vanhan hirsitalon sivuseinä.
Yksikään ei ole suora, sen voin sinulle taata.
Ja kokemusta on.

se höpöttäminen kirjoitti:

ja käy mittaamassa vaikkapa nyt kymmenen vanhan hirsitalon sivuseinä.
Yksikään ei ole suora, sen voin sinulle taata.
Ja kokemusta on.

pullistele, kyllä sä sen tiiät hyvänä rakentajana ittekkin.

Nimetön kirjoitti:

pullistele, kyllä sä sen tiiät hyvänä rakentajana ittekkin.

Vanhaan hyvään aikaan huonosti rakennetut ja pullistelleet hirsitalot on purettu jo aikoja sitten saunaklapeiksi??

Meidän vielä keskeneräinen hirsitalomme pullistelee jo nyt. Johtuu tuosta ulko- ja sisäpuolisesta kosteus- ja lämpötilaerosta. Esim. Väliseiniä tehdessä tuo pullistelu tuli eteen ja kyse on useista milleistä. Otettíin rakenteissa huomioon, kun hirsiseinä ei koskaan ole täysin suora.

Eikö ap:n talo pullistellut jo rakennusvaiheessa? Pullistelu tullut vasta nyt esiin?

Kummallisena pidän sitä, että pullistumisesta ei kukaan ole puhunut talokauppoja hierottaessa (eivät myyjät eivätkä esitteet). Painumisesta puhuttiin kylläkin ja se on otettu kaikessa huomioon. Hyväksyn myös sen, että puu on elävä materiaali. Mutta elämiseen liittyvät kaikki näkökohdat pitäisi asiakkaalle selvittää. Tunnen olevani petetty, tietoa on pimitetty. Kysyin kaiken, minkä osasin, kauppoja tehtäessä. Lisäksi pari muuta hirsitalotoimittajaa(joille olen nyt soittanut) ihmettelivät kovasti tapahtunutta ja sanoivat ilmiön olevan poikkeava.

Ja ei pullistuminen haittaisi (eli en niitä tahtoisi edes piiloon listan alle), jollei oheisvaikutukset olisi niin silmiinpistäviä. Asumme 5 kk vanhassa talossa ja pintoja olisi uusittava siellä ja täällä.

Olisin mielelläni ottanut följärit vaikka kolmen metrin välein, jos niillä olisi estetty nämä vaikutukset.Eikö niiden puuttuminen ole rakennevirhe?

Lisäksi ihmettelen sitä, ettei kellään tuntemallani hirsitalon omistajalla ole ilmaantunut vastaavanlaisia ongelmia. Siis kysyn yhä, LÖYTYYKÖ MUITA VASTAAVASSA TILANTEESSA ELÄVIÄ?

Hirsien kosteudet on mitattu sekä sisältä että ulkoa ja ne ovat normaali arvoissa. Mittaajan mukaan tällaisia ongelmia ei pitäisi olla näillä arvoilla.

Tutkittu on ja lisää tutkitaan!

aina vaan kirjoitti:

Meidän vielä keskeneräinen hirsitalomme pullistelee jo nyt. Johtuu tuosta ulko- ja sisäpuolisesta kosteus- ja lämpötilaerosta. Esim. Väliseiniä tehdessä tuo pullistelu tuli eteen ja kyse on useista milleistä. Otettíin rakenteissa huomioon, kun hirsiseinä ei koskaan ole täysin suora.

Eikö ap:n talo pullistellut jo rakennusvaiheessa? Pullistelu tullut vasta nyt esiin?

Lue lisää

En kirjoita uudelleen kaikkea sitä, mitä olen muihin viesteihin lisäillyt eli lue "ahistaa" kirjoitukset edeltä.

Mutta vastaus kysymykseen, pullisteliko...ei pullistellut. Runko pystytettiin helmikuussa ja lämmöt (puhaltimet) laitettiin päälle maaliskuun puolessa välissä. Väliseiniä on tehty keväällä ja kesällä, muutettiin sisään syyskuun lopussa. Muuttaessa kaikki oli nätisti reilassa ja oli ihanaa muuttaa uuteen kotiin. Pari kuukautta tämän jälkeen alkoivat ensi oireet tulla esiin. Ajattelimme, että näin se talo elää...

Nyt on ruuveja löysätty noin 4 senttiä. Kesällä tehtaalta sanottiin, että noin 2 senttiä ekana vuonna ja se on siinä!

Laaduntarkkailun kanssa suosittelen olemaan supertarkka!

ahistaa kirjoitti:

Kummallisena pidän sitä, että pullistumisesta ei kukaan ole puhunut talokauppoja hierottaessa (eivät myyjät eivätkä esitteet). Painumisesta puhuttiin kylläkin ja se on otettu kaikessa huomioon. Hyväksyn myös sen, että puu on elävä materiaali. Mutta elämiseen liittyvät kaikki näkökohdat pitäisi asiakkaalle selvittää. Tunnen olevani petetty, tietoa on pimitetty. Kysyin kaiken, minkä osasin, kauppoja tehtäessä. Lisäksi pari muuta hirsitalotoimittajaa(joille olen nyt soittanut) ihmettelivät kovasti tapahtunutta ja sanoivat ilmiön olevan poikkeava.

Ja ei pullistuminen haittaisi (eli en niitä tahtoisi edes piiloon listan alle), jollei oheisvaikutukset olisi niin silmiinpistäviä. Asumme 5 kk vanhassa talossa ja pintoja olisi uusittava siellä ja täällä.

Olisin mielelläni ottanut följärit vaikka kolmen metrin välein, jos niillä olisi estetty nämä vaikutukset.Eikö niiden puuttuminen ole rakennevirhe?

Lisäksi ihmettelen sitä, ettei kellään tuntemallani hirsitalon omistajalla ole ilmaantunut vastaavanlaisia ongelmia. Siis kysyn yhä, LÖYTYYKÖ MUITA VASTAAVASSA TILANTEESSA ELÄVIÄ?

Hirsien kosteudet on mitattu sekä sisältä että ulkoa ja ne ovat normaali arvoissa. Mittaajan mukaan tällaisia ongelmia ei pitäisi olla näillä arvoilla.

Tutkittu on ja lisää tutkitaan!

Lue lisää

Nykyajan hirsitalot kun tehdään väärillä väliseinillä. On tapahtunut suuri suunnitteluvirhe kun väliseinät ovat tuollaisia kuprokkiseiniä. Tulee kallis lasku talotehtaan vakuutusyhtiölle.
Minun talossani samaa vaivaa! Oikeuteen vain!

Mammutti-asukas kirjoitti:

Nykyajan hirsitalot kun tehdään väärillä väliseinillä. On tapahtunut suuri suunnitteluvirhe kun väliseinät ovat tuollaisia kuprokkiseiniä. Tulee kallis lasku talotehtaan vakuutusyhtiölle.
Minun talossani samaa vaivaa! Oikeuteen vain!

Lue lisää

Kerrotko vähän lisää omasta talostasi? Millainen talo? Miten ongelmat näkyvät? Onko teillä niitä följäreitä välissä vai ovatko hirsijuoksut pitkiä? Oletko jo aloittanut käräjöinnin?

Tsemppiä!

ahistaa kirjoitti:

Kummallisena pidän sitä, että pullistumisesta ei kukaan ole puhunut talokauppoja hierottaessa (eivät myyjät eivätkä esitteet). Painumisesta puhuttiin kylläkin ja se on otettu kaikessa huomioon. Hyväksyn myös sen, että puu on elävä materiaali. Mutta elämiseen liittyvät kaikki näkökohdat pitäisi asiakkaalle selvittää. Tunnen olevani petetty, tietoa on pimitetty. Kysyin kaiken, minkä osasin, kauppoja tehtäessä. Lisäksi pari muuta hirsitalotoimittajaa(joille olen nyt soittanut) ihmettelivät kovasti tapahtunutta ja sanoivat ilmiön olevan poikkeava.

Ja ei pullistuminen haittaisi (eli en niitä tahtoisi edes piiloon listan alle), jollei oheisvaikutukset olisi niin silmiinpistäviä. Asumme 5 kk vanhassa talossa ja pintoja olisi uusittava siellä ja täällä.

Olisin mielelläni ottanut följärit vaikka kolmen metrin välein, jos niillä olisi estetty nämä vaikutukset.Eikö niiden puuttuminen ole rakennevirhe?

Lisäksi ihmettelen sitä, ettei kellään tuntemallani hirsitalon omistajalla ole ilmaantunut vastaavanlaisia ongelmia. Siis kysyn yhä, LÖYTYYKÖ MUITA VASTAAVASSA TILANTEESSA ELÄVIÄ?

Hirsien kosteudet on mitattu sekä sisältä että ulkoa ja ne ovat normaali arvoissa. Mittaajan mukaan tällaisia ongelmia ei pitäisi olla näillä arvoilla.

Tutkittu on ja lisää tutkitaan!

Lue lisää

Yhtämittainen hirsiseinä ei saa olla liian pitkä. Käsittääkseni pullistelu johtuu ihan normaalista rekenteiden kuormituksesta. Perinteisissä hirsitaloissa on ollut poikittainen hirsiseinä n. 4 metrin välein. Pullistelua ei tapahdu. Isoja huoneita varten on joko tehty salvettu nurkka, jos se on sopinut huoneen käyttötarkoitukseen, taikka sitten on laitettu seinän molemmin puolin piirut (följarit) jotka on pultattu seinän läpi toisiinsa. Tai parit följarit. Ehkä vielä forjareiden yläpäät on yhdistetty vetotangolla vastakkaiseen seinään. Pelkät följarit eivät oikein riitä pitämään seinää suorassa.
Valitettavsti nykyajan tarpeet eivät lyö yksiin hirsirakennustekniikan kanssa, halutaan isoja huoneita ja pitkiä seiniä. Aukkojakin on seinissä enemmän kuin ennen.

sopiiko nykytarpeisiin kirjoitti:

Yhtämittainen hirsiseinä ei saa olla liian pitkä. Käsittääkseni pullistelu johtuu ihan normaalista rekenteiden kuormituksesta. Perinteisissä hirsitaloissa on ollut poikittainen hirsiseinä n. 4 metrin välein. Pullistelua ei tapahdu. Isoja huoneita varten on joko tehty salvettu nurkka, jos se on sopinut huoneen käyttötarkoitukseen, taikka sitten on laitettu seinän molemmin puolin piirut (följarit) jotka on pultattu seinän läpi toisiinsa. Tai parit följarit. Ehkä vielä forjareiden yläpäät on yhdistetty vetotangolla vastakkaiseen seinään. Pelkät följarit eivät oikein riitä pitämään seinää suorassa.
Valitettavsti nykyajan tarpeet eivät lyö yksiin hirsirakennustekniikan kanssa, halutaan isoja huoneita ja pitkiä seiniä. Aukkojakin on seinissä enemmän kuin ennen.

Lue lisää

Kyllä ristikkorakenteinen kehikko pysyy suorassa(alapaarteet sitoo seinät toisiinsa) jos on käytetty noita följareita tai vähintään 80cm pitkiä ristinurkkia. Nykyste käytetään myös terästankoja följareiden tilalla. Tukien väli pitäs olla n.4m.
Nuo asiat pitäs kuvista näkyä. Se no sitten asiakkaan mietinnässä laittaako vai ei, mutta ainakin silloin suunnittelija on kuivilla.

Jos noita asioita ei ole niin kyllähän toimittaja on silloin ahtaalla. Tuo asia on vielä korjattavissa juuri följareilla.
Jollain vain tönätään seinää suoraan ja följarit molemmin puolin.

Näin on toimittu iät ja ajat, ehkä sen takia ne 200v vanhat kehikot ovat edelleenkin suorassa....

siis hirren sisäpuoli on matalampi kun ulkopuoli, erilaisista kosteusolosuhteista johtuen,tottakai,kun kanttisia parruja pinotaan päällekkäin,joiden toinen sivu on matalampi tulos on tämä.Jos seinä ei pääse pullistumaan ulospäin,hirren varaukset on tiviit vain ulkopuolelta ja sisäpuoli jää harvaksi,siis kumpi parempi?pullistunut seinä,vai harva seinä.

Perinteisessä rakentamisessa varaus on pyöreä,ilman minkäänlaista hammastusta tai ponttia,jotenka hirsi pääsee elämään ja laskeutumaan paremmin ja seinä pysyy suorassa,vaikka sisäpinta on kutistunu ja ulkopinta turvonnu,niin se vaan on luonnon laki.

ahistaa kirjoitti:

Kerrotko vähän lisää omasta talostasi? Millainen talo? Miten ongelmat näkyvät? Onko teillä niitä följäreitä välissä vai ovatko hirsijuoksut pitkiä? Oletko jo aloittanut käräjöinnin?

Tsemppiä!

Lue lisää

Onhan niitä följäreitäkin juu, nuilla pidemmillä seinillä, siis edessä ja takana molemmissa kaksi.
Sivuilla ei ole följäreitä, ne kun ovat 7 metrin sivuja vain. Mutta juuri nämä lyhyet päätysivut elävät niin, että 2cm raot on kyprokkiseinän ja hirsiseinän välissä. Pidemmillä sivuilla on myöskin raot väliseinän ja seinän välissä, mutta ei niin suuret, johtuen följäreistä. Följäreiden kohdalla ei ole laisinkaan rakoja.

Följäreitähän ne tarjoavat ratkaisuksi ongelmaan, mutta kuka niitä rumia pölkkyjä haluaa talonseinustojaan täyteen? Ei se ole laillistakaan muuttaa julkisivu niillä parruilla.
Toisekseen ei ne aja enää asiaansa kun puu on kuivunut tuohon muotoon. Jos olen ostanut tämän näköisen talon, niin ei minun kuulu juristinkaan mukaan siihen mitään följäreitä ottaa suunnitteluvirheitä korjaamaan, ainakaan ilmaiseksi!

Oikeutta tästä aletaan käymään ja tuntuvaa rahallista korvausta vaaditaan juristin ehdotuksen mukaisesti. Ei tuollaisia pysty korjaamaan millään följäreillä, koska ne on niin näkyvät ja muutenkin. Ainoa vaihtehto on kauppahinnasta tuntuva palauttaminen, noin 75% - 80%, ja sitten itse laitella esimerkiksi nurkkalistat ja muut tarvittavat. On tuollaisesta niin paljon haittaa talossa, kun ikkunatkin vuotaa vettä sisälle kun karmit eivät pysy lestissään kun kehikko kupruilee. Keittiössä kaapit ovat miten sattuu ym.ym.

Seuraava talo ei ole ainakaan Mammutin hirsitalo.
Voi olla hirsitalokin, mutta ei mammutin!
Nämä on suunnitteluvirheitä nämät talot, koska väliseinät eivät saisi missään nimessä olla normaaleita väliseiniä, vaan niiden pitäisi olla täyttä lamellihirttä kuten ulkoseinienkin, ja salvokset väliseinien kohdalle sitomaan pakettia kasaan. Ihan järki peliä!

Mutta meidän kaikkien kenellä samaa vaivaa kuuluu nyt vain ottaa meille kuuluva pois. Aivan turhaan mietimme onko vika missä, koska se on tehtaassa ja suunnitteluvirheessä.
Ei ole meidän vika kun tehdas myy sekundaa, vaikka ei hekään sitä tietenkäään tahallansa tee. Ottaisivat vain vastuun virheistään, eli sielläkin tehtaiden päässä nyt vakuutusyhtiöön yhteyttä!

rakennevirhe kirjoitti:

Kyllä ristikkorakenteinen kehikko pysyy suorassa(alapaarteet sitoo seinät toisiinsa) jos on käytetty noita följareita tai vähintään 80cm pitkiä ristinurkkia. Nykyste käytetään myös terästankoja följareiden tilalla. Tukien väli pitäs olla n.4m.
Nuo asiat pitäs kuvista näkyä. Se no sitten asiakkaan mietinnässä laittaako vai ei, mutta ainakin silloin suunnittelija on kuivilla.

Jos noita asioita ei ole niin kyllähän toimittaja on silloin ahtaalla. Tuo asia on vielä korjattavissa juuri följareilla.
Jollain vain tönätään seinää suoraan ja följarit molemmin puolin.

Näin on toimittu iät ja ajat, ehkä sen takia ne 200v vanhat kehikot ovat edelleenkin suorassa....

Lue lisää

Oletko nyt aivan varma, että kun työnnetään seinää suoraan ja asennetaan följärit, niin väliseinät eivät mene kieroon? Meinaatko siis että raot menee taasen umpeen? Epäilen suuresti.
Ja jos on rakennuslupaan piirrettu tietyn näköinen talo, niin ei siihen jumalauta aleta mitään följäreitä enään laittelemaan, se on varma! Ihan sama mikä muu keino, mutta ei kukaan följäreitä halua yhtään sen enempää kuin on rakennekuviin piirretty. Jos niitä joku laittaa, niin ottakaa rahat pois! e on ikuisesti siinä sitten murheena katsottavana!

puu, kirjoitti:

siis hirren sisäpuoli on matalampi kun ulkopuoli, erilaisista kosteusolosuhteista johtuen,tottakai,kun kanttisia parruja pinotaan päällekkäin,joiden toinen sivu on matalampi tulos on tämä.Jos seinä ei pääse pullistumaan ulospäin,hirren varaukset on tiviit vain ulkopuolelta ja sisäpuoli jää harvaksi,siis kumpi parempi?pullistunut seinä,vai harva seinä.

Perinteisessä rakentamisessa varaus on pyöreä,ilman minkäänlaista hammastusta tai ponttia,jotenka hirsi pääsee elämään ja laskeutumaan paremmin ja seinä pysyy suorassa,vaikka sisäpinta on kutistunu ja ulkopinta turvonnu,niin se vaan on luonnon laki.

Lue lisää

seuraavasti.Nosta huoneilman kosteus hieman ulkoilman kosteutta suuremmaksi,jolloinka hirren sisäpuoli turpoaa ulkopintaa korkeammaksi ja oikaisee seinän,tietysti seinä voi pullistua sisäänpäinkin jos ei kostuttamista lopeta ajoissa.

Älä kuitenkaan tätä konstia kokeile,sillä siitä luultavasti seuraisi homeongelma ja seinä kuitenkin palaisi ennalleen ilman kuivuessa ja seinän kutistuessa.Vielä senverran että,hirsiseinän kosteus ulkopuolelta on noin 25% ja sisäpuolelta 7%,mittaero sisä ja ulkopuolen välillä on pari milliä yhtä hirttä kohti,tämä tulis kompensoida jo hirttä höylättäessä.

kuuluisi kirjoitti:

seuraavasti.Nosta huoneilman kosteus hieman ulkoilman kosteutta suuremmaksi,jolloinka hirren sisäpuoli turpoaa ulkopintaa korkeammaksi ja oikaisee seinän,tietysti seinä voi pullistua sisäänpäinkin jos ei kostuttamista lopeta ajoissa.

Älä kuitenkaan tätä konstia kokeile,sillä siitä luultavasti seuraisi homeongelma ja seinä kuitenkin palaisi ennalleen ilman kuivuessa ja seinän kutistuessa.Vielä senverran että,hirsiseinän kosteus ulkopuolelta on noin 25% ja sisäpuolelta 7%,mittaero sisä ja ulkopuolen välillä on pari milliä yhtä hirttä kohti,tämä tulis kompensoida jo hirttä höylättäessä.

Lue lisää

Isoja prosentteja laitoit,varsinkin ulos. Sisällä meillä on suurimmillaan 6,5% eli lähellä ehdottamaasi, mutta ulkopuolella suurimmillaan 14%.Jännää, eikä totta?

Sisäilman kosteutta olemme tarkkailleet alusta asti. Kun on kerran asunut hometalossa (ei hirsi sellaisessa), siitä tavasta ei pääse eroon. Alimmillaan sisäilman kosteus on ollut 40 asteen pakkasilla 34.

Mammutti-asukas kirjoitti:

Onhan niitä följäreitäkin juu, nuilla pidemmillä seinillä, siis edessä ja takana molemmissa kaksi.
Sivuilla ei ole följäreitä, ne kun ovat 7 metrin sivuja vain. Mutta juuri nämä lyhyet päätysivut elävät niin, että 2cm raot on kyprokkiseinän ja hirsiseinän välissä. Pidemmillä sivuilla on myöskin raot väliseinän ja seinän välissä, mutta ei niin suuret, johtuen följäreistä. Följäreiden kohdalla ei ole laisinkaan rakoja.

Följäreitähän ne tarjoavat ratkaisuksi ongelmaan, mutta kuka niitä rumia pölkkyjä haluaa talonseinustojaan täyteen? Ei se ole laillistakaan muuttaa julkisivu niillä parruilla.
Toisekseen ei ne aja enää asiaansa kun puu on kuivunut tuohon muotoon. Jos olen ostanut tämän näköisen talon, niin ei minun kuulu juristinkaan mukaan siihen mitään följäreitä ottaa suunnitteluvirheitä korjaamaan, ainakaan ilmaiseksi!

Oikeutta tästä aletaan käymään ja tuntuvaa rahallista korvausta vaaditaan juristin ehdotuksen mukaisesti. Ei tuollaisia pysty korjaamaan millään följäreillä, koska ne on niin näkyvät ja muutenkin. Ainoa vaihtehto on kauppahinnasta tuntuva palauttaminen, noin 75% - 80%, ja sitten itse laitella esimerkiksi nurkkalistat ja muut tarvittavat. On tuollaisesta niin paljon haittaa talossa, kun ikkunatkin vuotaa vettä sisälle kun karmit eivät pysy lestissään kun kehikko kupruilee. Keittiössä kaapit ovat miten sattuu ym.ym.

Seuraava talo ei ole ainakaan Mammutin hirsitalo.
Voi olla hirsitalokin, mutta ei mammutin!
Nämä on suunnitteluvirheitä nämät talot, koska väliseinät eivät saisi missään nimessä olla normaaleita väliseiniä, vaan niiden pitäisi olla täyttä lamellihirttä kuten ulkoseinienkin, ja salvokset väliseinien kohdalle sitomaan pakettia kasaan. Ihan järki peliä!

Mutta meidän kaikkien kenellä samaa vaivaa kuuluu nyt vain ottaa meille kuuluva pois. Aivan turhaan mietimme onko vika missä, koska se on tehtaassa ja suunnitteluvirheessä.
Ei ole meidän vika kun tehdas myy sekundaa, vaikka ei hekään sitä tietenkäään tahallansa tee. Ottaisivat vain vastuun virheistään, eli sielläkin tehtaiden päässä nyt vakuutusyhtiöön yhteyttä!

Lue lisää

Meidän olisi varmasti järkevää olla yhteyksissä, jos oikeuteen ollaan kumpikin menossa. Tai ainakin lakimiehemme voisivat tehdä yhteistyötä. Luulisin, että jo kahden tapauksen yhteisvaikutus olisi jonkinmoinen laadunvalvontaan, rakennesuunnitteluun ja myyntiin!
Meillä ei ole mammuttitalo, joten senkin takia homma koskettaa laajemmin koko hirsitaloteollisuutta. Suosittelen yhteydenottoa HTT:hen, jos et vielä ole ottanut. He heittävät yhdistyksestä pihalle sopimusten rikkojat ja se on aina menetys hirsitalofirmalle.

Meillä on siis lakimies katsottuna, mutta vielä odotamme piirun verran...

Katsotaan myöhemmin, miten saisimme toisiimme yhteyden. Tsemppiä raivon keskelle!

ahistaa kirjoitti:

Meidän olisi varmasti järkevää olla yhteyksissä, jos oikeuteen ollaan kumpikin menossa. Tai ainakin lakimiehemme voisivat tehdä yhteistyötä. Luulisin, että jo kahden tapauksen yhteisvaikutus olisi jonkinmoinen laadunvalvontaan, rakennesuunnitteluun ja myyntiin!
Meillä ei ole mammuttitalo, joten senkin takia homma koskettaa laajemmin koko hirsitaloteollisuutta. Suosittelen yhteydenottoa HTT:hen, jos et vielä ole ottanut. He heittävät yhdistyksestä pihalle sopimusten rikkojat ja se on aina menetys hirsitalofirmalle.

Meillä on siis lakimies katsottuna, mutta vielä odotamme piirun verran...

Katsotaan myöhemmin, miten saisimme toisiimme yhteyden. Tsemppiä raivon keskelle!

Lue lisää

Oikeudenmukaisuus vie voiton oikeusvaltiossa.
Kyllä juristit tietää kuka on oikeassa. Ja kotivakuutushan juristin maksaa, eli turhaan alkaa itse neuvottelemaan.

ahistaa kirjoitti:

Isoja prosentteja laitoit,varsinkin ulos. Sisällä meillä on suurimmillaan 6,5% eli lähellä ehdottamaasi, mutta ulkopuolella suurimmillaan 14%.Jännää, eikä totta?

Sisäilman kosteutta olemme tarkkailleet alusta asti. Kun on kerran asunut hometalossa (ei hirsi sellaisessa), siitä tavasta ei pääse eroon. Alimmillaan sisäilman kosteus on ollut 40 asteen pakkasilla 34.

Lue lisää

Missä päin Suomea talosi on, kun on ollut 40 asteen pakkasia?

ahistaa kirjoitti:

Isoja prosentteja laitoit,varsinkin ulos. Sisällä meillä on suurimmillaan 6,5% eli lähellä ehdottamaasi, mutta ulkopuolella suurimmillaan 14%.Jännää, eikä totta?

Sisäilman kosteutta olemme tarkkailleet alusta asti. Kun on kerran asunut hometalossa (ei hirsi sellaisessa), siitä tavasta ei pääse eroon. Alimmillaan sisäilman kosteus on ollut 40 asteen pakkasilla 34.

Lue lisää

14% ainakaan täällä meilläpäin.pinnasta mittaava hydrometri ei anna oikeaa tulosta,joten mittarissa tulee olla piikit,jotka isketään puun sisään vähintään 20mm ja päivitetään puulaji ja lämpötila oikein,tulos voikin olla yllätys.

totta? kirjoitti:

Missä päin Suomea talosi on, kun on ollut 40 asteen pakkasia?

Ihmetteletkö 40 asteen pakkasia ? Kyllä niitä on kovempiakin ainakin täällä Kainuun ja Koillismaan alueella ollut tänäkin talvena. Taisi olla 43,6 kovimmillaan nyt viimeisen pakkaskauden aikaan ennenkuin tuli tämä suvi, eli 4,3 tällä hetkellä.

Mammutti-asukas kirjoitti:

Oletko nyt aivan varma, että kun työnnetään seinää suoraan ja asennetaan följärit, niin väliseinät eivät mene kieroon? Meinaatko siis että raot menee taasen umpeen? Epäilen suuresti.
Ja jos on rakennuslupaan piirrettu tietyn näköinen talo, niin ei siihen jumalauta aleta mitään följäreitä enään laittelemaan, se on varma! Ihan sama mikä muu keino, mutta ei kukaan följäreitä halua yhtään sen enempää kuin on rakennekuviin piirretty. Jos niitä joku laittaa, niin ottakaa rahat pois! e on ikuisesti siinä sitten murheena katsottavana!

Lue lisää

on ihan turha sitten itkeä kun seinät pullistelee. Jollain tavalla se on sidottava, että seinä pysyy kuosissa.
Sehän on just sitä ammattitaitoa mitä vaaditaan myös pääkuvan tekijältä.
Seinä onnistuu vielä suoristaa, se on varma

tapauksessa kirjoitti:

on ihan turha sitten itkeä kun seinät pullistelee. Jollain tavalla se on sidottava, että seinä pysyy kuosissa.
Sehän on just sitä ammattitaitoa mitä vaaditaan myös pääkuvan tekijältä.
Seinä onnistuu vielä suoristaa, se on varma

Lue lisää

Olen samaa mieltä, siis tässä tapauksessa eikä muissakaan vastaavissa, ole olemassa muuta keinoa kun tukevat völjärit, ja aika tiheään. Tällaisissa tilanteissa völjäreiden paras asennusaika on keväällä, kun ulkopinta kuivimmillaan ja ennen niideen asennusta sisäpinnan kosteutta kannattaa nostaa, jotta seinän sisäpuoli turpoaisisi samaan mittaan ulkopinnan kanssa helpottaen oikenemista.

Mitä opimme seinän pullistumisesta? Ainakin sen, että hirsitaloon aina, väliseinätkin hirrestä ulkoseiniä tukemaan ja pitkille seinille völjäreitä mieluummin enemmän kun vähemmän. Varaus pitäs olla ehdottomasti pyöreä, ilman hammastuksia, jotta eri vuoden ajoista johtuva hirren luonnollinen eläminen olisi mahdollista, ilman seinien pullistumista. Perinteinen hirsirakentaminen takaa parhaat puitteen hirsirakennuksen toimivuudelle ja pitkälle elinkaarelle.

Kyllä asia on varmasti pitkälti kuin kuvailet sen olevan.Olen ammatikseni kasannut hirsitaloja,myös käsinveistettyjä.(veistetty muualla käsityönä ja toimitettu asiakkaille)Lukemani perusteella tapitusvälit ovat todennäköisesti liian pitkät.Samoin täytyy kiinittää huomiota mahdolliseen (vaikka onkin lamelli)puumateriaalin oksaisuuteen.Asianomaisen kirjoituksen perusteella myös laadukkaasta työnjäljestä ei voi kyllä puhua.Jos ajatellaan itse hirsirungon pystytystä,niin myös se voi olla täysin ala-arvoista.Tuotteen valmistaja ja työntoteuttajat ovat vastuussa koko prosessissa.Ellei oikeutta tule ns,hyvällä.Ei ole muuta keinoa kuin ottaa tunteeton linja,ja vetää asia oikeuteen.Kyllä tällainen asia on herkkä ainakin tuotteen myyjälle,kun juttu on esillä julkisuudessa.Voi olla bisnekset pienempiä.Ja aiheesta kylläkin.

mullekin, kun tuota ketjua luin. Liian pitkä tapitusväli tai tappeja jäänyt laittamatta, siltä tuo ainakin näyttäisi. Meillä tuli lisäksi teräsputkia (yhtämittaisia) aina ikkuna- ja oviaukkojen (tai oviaukkoihin taisi tulla vähän lyhempiä, mutta jatkot selvästi limittäin vierekkäisissä porauksissa) reunoihin ja muutamiin hirsisiin sisäseinien päihin.

Nyt on mökki ollut pystyssä puolitoista vuotta enkä ole huomannut mitään pullisteluja missään. Myös ovi ja ikkuna-aukot ovat pysyneet tiiviinä.

Tänä aikana mökki on painunut ehkä pari senttiä, mutta säätövaraa on vielä jäljellä noin 7 cm. Hirsi on n. 180 mm lamelli, nousu jotain 200 mm.

Eli joko suunnittelussa tai pystytystyössä lienee teillä moitittavaa. Ellei valmistaja/pystyttäjä vastaa ongelmista ja löydä niihin järkevää korjauskeinoa, niin yhteys juristin kautta uudelleen. Juristi myös osaa neuvoa puolueettoman tarkastajan tutkimaan asian, jonka kulut maksaa lopulta vian (jos sellainen todetaan) aiheuttaja. Kyllä se siitä korjattua saadaan, on kuuhunkin lennetty. Mutta suhtautukaa varovaisesti valmistajan tarjoamaan "könttäkorvaukseen", jos sellainen tulee. Todennäköisesti korjaaminen ei ole ihan halpaa, koska rakenteet on jo suljettu ja niitä jouduttaneen jonkin verran avaamaan.

Onko jossain määräyksiä, kuinka paljon saa pullistella?
Uusi följari systeemi ei taida toimia!

liu`ut puuttuu siis kattotuoleista niin kuin jossain viestissä sanottiin.
se vääntää ylintä hirttä väkisin ja punnertaa jossain vaiheessa sen pois kun katolle tulee tarpeeksi painoa.... :/

Liukurautojenhan pitäisi seinien pullistelu ehkäistä, mutta osaamattomat pirtin kasaajat ovat voineet tyriä kattotuolit siten etteivät ne pääse liukumaan seinän suhteen. Jyrkkäkattoisessa mökissäni seinät ovat pysyneet suorassa. Suorassa ovat pysyneet myös ainakin 200 vuottavanhan kotitaloni seinät. Muu vinous oiksitaan nyt uuden laudoituksen yhteydessä.