Ei ole lainkaan yhdentekevää, millaisia tunteita mihinkin sanaan liittyy. Tunteilla on nimittäin suuri valta ohjata käyttäymistä ja suhtautumista. Valitettavan usein tunteet, jotka on opittu liittämään tietyn sanan yhteyteen, antavat harhaanjohtavan kuvan itse asiasta. On helppo esimerkiksi luulla, että armo on yksinomaan helpottuneiden ja vapautuneiden tunteiden termi. Tuomio taas saattaa kuulosta sanalta, johon ei sisälly mitään helpottavaa ja vapauttavaa. Kumpikin sana ansaitsee kuitenkin selvästi laajemman tunnesisällön. Niiden juuret löytyvät oikeudenkäytöstä.
Armoa ei voi osoittaa, jos ei ole annettu tuomiota. Jo armon anominen edellyttää, että asianomainen on todettu oikeudessa syylliseksi ja tuomio on langetettu. Armo tarkoittaa, että rangaistusta, jonka laki kyseisen rikoksen kohdalla määrää, ei panna täytäntöön. Armon saamisen tärkein edellytys on, että tuomittu tunnustaa tekonsa ja osoittaa käytöksellään katuvansa sitä. Hänen tulee lisäksi tunnustaa, että lait ja kaikki muut seikat, joihin tuomio perustuu, ovat pitäviä: Poliisin, syyttäjän, puolustuksen, asianomaisten, lautamiesten ja tuomarin osallistuminen jutun käsittelyyn on sujunut asianmukaisesti. Tuomitun on oltava valmis myös korvaamaan toisille aiheuttamansa menetykset, jos mahdollista.
Jos ihminen tällaisen oikeusprosessin läpi käytyään saa armon, hänen tunteensa ovat epäilemättä loppujen lopuksi vapautuneet ja helpottuneet. Sitä edeltävä oikeudenkäynti armon anomisineen lienee tunneväritykseltään kuitenkin aivan muuta.
Miksi armosta puhuminen herättää silti ensisijaisesti miellyttäviä tunteita? Yksi ilmeinen syy on se, että kristillisessä kielenkäytössä armo sekoittuu hyvyyteen, laupeuteen ja lempeyteen. Näitäkin ominaisuuksia Raamatun Jumalalla on, sillä hänhän antaa hyvyydessään auringonpaistetta ja sadetta niin hyville kuin pahoillekin. Tämä ei kuitenkaan ole armoa, joka vapauttaa syyllisen.
Sana tuomio taas herättää pääasiassa kielteisiä tunteita. Tuomio ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin syylliseksi toteaminen tai rangaistus. Tuomio on vain tosiasioiden perusteella vedetty lopullinen johtopäätös. Se taas voi olla yhtä hyvin vapauttava kuin langettavakin. Käytännön elämässä tuomio voi siis herättää yhtä hyvin myönteisiä kuin kielteisiäkin tunteita.
Tuomio ja armo
10
377
Vastaukset
Itseasiassa ei ole paljon tullut pohdittua tuon asian syvää olemusta koskaan. Aivan niin armahtaminen edellyttää jo sinäänsä jutun tutkimista, ja tuomiota.
- kaulahuivifin
Keskiajan ihmisen Jumala-kuva oli sekoitus vihaa ja rakkautta. Tähän sopii kuvaamasi armo-käsite. Se ei kuitenkaan ole loogista.
Mikäli Jumala on rakkaus, hänessä ei ole vihaa enää ketään kohtaa. Armo on todellakin Jumalan hyvyyttä ja rakkautta, joka herättää myönteisiä tunteita. Kadotusta ja helvettiä ei ole edes olemassakaan. Sellainen ei sovi Jumalan rakkauteen, vain klassiseen.
13 artikla
Ikuisuudesta
Nousemalla ylös kuolleista Jeesus todisti voittoa kuolemasta. Ikuisuus on Jumalan lahja. Kenenkään ei tarvitse ansaita sitä omin voimin tai teoin. Ikuinen elämä taivaassa on Jumalan lahja, jonka ihminen ottaa vastaan uskon kautta. Usko luottamuksena Jumalaan ja Jeesukseen ajallisessa ja maallisessa elämässä tuo ihmiselle syntien anteeksiannon ja ikuisen elämän.
Viimeinen tuomio on Jumalan päätös ihmisen asemasta kuoleman jälkeen. Jumala toimii lempeänä ja oikeudenmukaisena tuomarina arvioidessaan kuoleman jälkeen ihmisen uskoa ajallisessa ja maallisessa elämässä. Arvioinnin tuloksena Jumala tuomitsee ihmisen luottamuksen perusteella ikuiseen elämään. Ikuisuuden vaihtoehtona on kadotus.
Jumalaan ja Jeesukseen uskovat nousevat ylös kuolleista ja pääsevät ikuisuuteen. Ylösnousemus on kuoleman jälkeen persoonallinen nykyisen ruumiin hajotessa biologisesti. Kadotus merkitsee kuolleena pysymistä. Kiirastulta ja helvettiä ei ole olemassa.
Kirkon ei pidä tuomita ketään kadotukseen. Viimeinen tuomio on yksin Jumalan tehtävä. Kirkko voi ainoastaan yleisesti esittää oman myönteisen opetuksensa tuomion perusteista: jokainen, joka uskoo Jumalaan ja Jeesukseen elää onnellisesti ikuista elämää.
Jumala hyväksyy rakkautensa tähden ikuisuuteen myös ei-kristittyjä. Ihmisen uskoa ja vakaumusta arvioidessaan Jumala ymmärtää ihmisen vaikeuksia löytää luottamus Jumalaan ja Jeesukseen moniarvoisessa yhteiskunnassa. Ei-kristityt voivat kristillisen uskon sijasta turvautua vilpittömään omaan uskonnolliseen näkemykseen tai valintaan eri uskontojen joukosta. Rehellinen epäusko on Jumalan silmissä parempi kuin epärehellinen usko. Jumala arvostaa myös aina omantunnon kuuntelemista ja noudattamista uskonnollisissa asioissa.
Viimeisen tuomion arviointiperusteena ei-kristittyjen kohdalla Jumala pitää ihmisen rehellistä uskonnollista etsintää ja valintaa, omantunnon kuuntelemista uskonasioissa sekä myönteistä suhtautumista hyvyyteen, rakkauteen ja anteeksiantamiseen ajallisessa ja maallisessa elämässä..
Ikuisuus ei ole kiinni oikeasta uskosta. Jumala haluaa rakkaudessaan lahjoittaa ikuisuuden jokaiselle ihmiselle. Ihmisen on vain otettava tämä lahja vastaan uskon kautta. Jumala ei pakota ketään ikuisuuteen. Mikäli ihminen vastustaa Jumalan rakkautta ja ikuisuutta ajallisessa ja maallisessa elämässä, hänet tuomitaan vakaumuksensa mukaan kadotukseen kuoleman jälkeen.
Varmin tapa päästä ikuisuuteen on luottaa Jumalaan ja Jeesukseen.
Ei-kristittyjen hyväksyminen yhdessä kristittyjen kanssa ikuisuuteen kuuluttaa kirkon totuutta Jumalan rakkaudesta kaikkina aikoina ihmiskunnassa ja maailmankaikkeudessa. Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan viimeisellä tuomiolla tekee myös tarpeeettomaksi vaatimukset oikeassaolemisesta uskossa ja lujittaa ihmisten kohtalonyhteyttä sekä edistää rauhan, rakkauden ja suvaitsevaisuuden leviämistä maailmassa. Ihmisen ei tarvitse eikä hän saa käydä väkivaltaisia sotia Jumalan puolesta. Ei-kristittyjen hyväksyminen yhdessä kristittyjen kanssa ikuisuuteen ei kumoa kristillistä sanomaa Jumalan totuutena.
Valittu kristologia vaikuttaa käsitykseen viimeisestä tuomiosta. Jeesuksen asemasta voidaan esittää erilaisia teologisia tulkintoja. Jumala hyväksyy armossaan eli rakkaudessaan ja hyvyydessään erilaiset tulkinnat Jeesuksesta. Tärkeintä on uskoa Jumalaan ja hänen armoonsa sekä Jeesukseen tämän armon opettajana. Jumala paljastaa lopullisen totuuden kaikille uskoville kuoleman jälkeen. kaulahuivifin kirjoitti:
Keskiajan ihmisen Jumala-kuva oli sekoitus vihaa ja rakkautta. Tähän sopii kuvaamasi armo-käsite. Se ei kuitenkaan ole loogista.
Mikäli Jumala on rakkaus, hänessä ei ole vihaa enää ketään kohtaa. Armo on todellakin Jumalan hyvyyttä ja rakkautta, joka herättää myönteisiä tunteita. Kadotusta ja helvettiä ei ole edes olemassakaan. Sellainen ei sovi Jumalan rakkauteen, vain klassiseen.
13 artikla
Ikuisuudesta
Nousemalla ylös kuolleista Jeesus todisti voittoa kuolemasta. Ikuisuus on Jumalan lahja. Kenenkään ei tarvitse ansaita sitä omin voimin tai teoin. Ikuinen elämä taivaassa on Jumalan lahja, jonka ihminen ottaa vastaan uskon kautta. Usko luottamuksena Jumalaan ja Jeesukseen ajallisessa ja maallisessa elämässä tuo ihmiselle syntien anteeksiannon ja ikuisen elämän.
Viimeinen tuomio on Jumalan päätös ihmisen asemasta kuoleman jälkeen. Jumala toimii lempeänä ja oikeudenmukaisena tuomarina arvioidessaan kuoleman jälkeen ihmisen uskoa ajallisessa ja maallisessa elämässä. Arvioinnin tuloksena Jumala tuomitsee ihmisen luottamuksen perusteella ikuiseen elämään. Ikuisuuden vaihtoehtona on kadotus.
Jumalaan ja Jeesukseen uskovat nousevat ylös kuolleista ja pääsevät ikuisuuteen. Ylösnousemus on kuoleman jälkeen persoonallinen nykyisen ruumiin hajotessa biologisesti. Kadotus merkitsee kuolleena pysymistä. Kiirastulta ja helvettiä ei ole olemassa.
Kirkon ei pidä tuomita ketään kadotukseen. Viimeinen tuomio on yksin Jumalan tehtävä. Kirkko voi ainoastaan yleisesti esittää oman myönteisen opetuksensa tuomion perusteista: jokainen, joka uskoo Jumalaan ja Jeesukseen elää onnellisesti ikuista elämää.
Jumala hyväksyy rakkautensa tähden ikuisuuteen myös ei-kristittyjä. Ihmisen uskoa ja vakaumusta arvioidessaan Jumala ymmärtää ihmisen vaikeuksia löytää luottamus Jumalaan ja Jeesukseen moniarvoisessa yhteiskunnassa. Ei-kristityt voivat kristillisen uskon sijasta turvautua vilpittömään omaan uskonnolliseen näkemykseen tai valintaan eri uskontojen joukosta. Rehellinen epäusko on Jumalan silmissä parempi kuin epärehellinen usko. Jumala arvostaa myös aina omantunnon kuuntelemista ja noudattamista uskonnollisissa asioissa.
Viimeisen tuomion arviointiperusteena ei-kristittyjen kohdalla Jumala pitää ihmisen rehellistä uskonnollista etsintää ja valintaa, omantunnon kuuntelemista uskonasioissa sekä myönteistä suhtautumista hyvyyteen, rakkauteen ja anteeksiantamiseen ajallisessa ja maallisessa elämässä..
Ikuisuus ei ole kiinni oikeasta uskosta. Jumala haluaa rakkaudessaan lahjoittaa ikuisuuden jokaiselle ihmiselle. Ihmisen on vain otettava tämä lahja vastaan uskon kautta. Jumala ei pakota ketään ikuisuuteen. Mikäli ihminen vastustaa Jumalan rakkautta ja ikuisuutta ajallisessa ja maallisessa elämässä, hänet tuomitaan vakaumuksensa mukaan kadotukseen kuoleman jälkeen.
Varmin tapa päästä ikuisuuteen on luottaa Jumalaan ja Jeesukseen.
Ei-kristittyjen hyväksyminen yhdessä kristittyjen kanssa ikuisuuteen kuuluttaa kirkon totuutta Jumalan rakkaudesta kaikkina aikoina ihmiskunnassa ja maailmankaikkeudessa. Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan viimeisellä tuomiolla tekee myös tarpeeettomaksi vaatimukset oikeassaolemisesta uskossa ja lujittaa ihmisten kohtalonyhteyttä sekä edistää rauhan, rakkauden ja suvaitsevaisuuden leviämistä maailmassa. Ihmisen ei tarvitse eikä hän saa käydä väkivaltaisia sotia Jumalan puolesta. Ei-kristittyjen hyväksyminen yhdessä kristittyjen kanssa ikuisuuteen ei kumoa kristillistä sanomaa Jumalan totuutena.
Valittu kristologia vaikuttaa käsitykseen viimeisestä tuomiosta. Jeesuksen asemasta voidaan esittää erilaisia teologisia tulkintoja. Jumala hyväksyy armossaan eli rakkaudessaan ja hyvyydessään erilaiset tulkinnat Jeesuksesta. Tärkeintä on uskoa Jumalaan ja hänen armoonsa sekä Jeesukseen tämän armon opettajana. Jumala paljastaa lopullisen totuuden kaikille uskoville kuoleman jälkeen.Tekstini ei mitenkään liity keskiaikaan. Se vain kuvaa lakien, oikeusprosessin ja armon suhdetta - siis niitä sanoja, joiden varaan Jumala on rakentanut ilmoituksen tarjoamastaan pelastuksesta.
Rakkauden toteutuminen ei ole riippumaton laeista ja säännöistä. Esim. lapsen rakastaminen käy mahdottomaksi, jos sitä yritetään ilman, että lapselle asetetaan rajat. Sama pätee Jumalan rakkauteen.
Ihmisviisaudelle eivät Jumalan aivoitukset aukene:
"Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt." Luuk 10:21- kaulahuivifin
EJKR kirjoitti:
Tekstini ei mitenkään liity keskiaikaan. Se vain kuvaa lakien, oikeusprosessin ja armon suhdetta - siis niitä sanoja, joiden varaan Jumala on rakentanut ilmoituksen tarjoamastaan pelastuksesta.
Rakkauden toteutuminen ei ole riippumaton laeista ja säännöistä. Esim. lapsen rakastaminen käy mahdottomaksi, jos sitä yritetään ilman, että lapselle asetetaan rajat. Sama pätee Jumalan rakkauteen.
Ihmisviisaudelle eivät Jumalan aivoitukset aukene:
"Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt." Luuk 10:21Rakkaus antaa anteeksi kaiken. Ainakin Jumalan rakkaus, ihminen on toista maata. Lait ovat aikuisten rajoja. Kun tekee rikoksen, on syyllinen. Hyviä tekoja tehdään, koska se on Jumalan tahto tässä ajassa.
- ei anteeksi saatava
kaulahuivifin kirjoitti:
Rakkaus antaa anteeksi kaiken. Ainakin Jumalan rakkaus, ihminen on toista maata. Lait ovat aikuisten rajoja. Kun tekee rikoksen, on syyllinen. Hyviä tekoja tehdään, koska se on Jumalan tahto tässä ajassa.
synti eli Pyhan Hengen pilkka-- kuka valehtelee??
sina,tai Raamattu,kumpi se on?l-h - kaulahuivifin
ei anteeksi saatava kirjoitti:
synti eli Pyhan Hengen pilkka-- kuka valehtelee??
sina,tai Raamattu,kumpi se on?l-hKukaan ei valehtele. On kyse eri aikojen teologisista tulkinnoista. Jotkut varhaiskristityt tulkitsivat asian noin, mutta nämä ihmiset olivat myös luopuneet Pyhän Hengen alkuperäisestä merkityksestä juutalaisuudessa lopun ajan merkkinä. Tänään voidaan esittää toisenlaisia tulkintoja. Raamattu on historiallinen ja inhimillinen kirja. Se vapauttaa ajattelemaan. Anteeksiantamattomuus on ristiriidassa Jumalan armon eli rakkuden kanssa.
- ja minka
kaulahuivifin kirjoitti:
Kukaan ei valehtele. On kyse eri aikojen teologisista tulkinnoista. Jotkut varhaiskristityt tulkitsivat asian noin, mutta nämä ihmiset olivat myös luopuneet Pyhän Hengen alkuperäisestä merkityksestä juutalaisuudessa lopun ajan merkkinä. Tänään voidaan esittää toisenlaisia tulkintoja. Raamattu on historiallinen ja inhimillinen kirja. Se vapauttaa ajattelemaan. Anteeksiantamattomuus on ristiriidassa Jumalan armon eli rakkuden kanssa.
kanssa??? vain armoako ja rakkautta??
joko taas 'pieni kaannosvirhe'??l-h
Matt. 25:41
Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. - kaulahuivifin
ja minka kirjoitti:
kanssa??? vain armoako ja rakkautta??
joko taas 'pieni kaannosvirhe'??l-h
Matt. 25:41
Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.Jos Jumala ei antaisi anteeksi, hän ei olisi täydellinen rakkaus. Kaikki synnnit kuuluvat siten anteeksiantamuksen piiriin, muuten Jumala ei olisi rakkaus. Jumalan rakkaus ei aseta mitään ehtoja. Usko ottaa vastaan tämän lahjan.
- Rebekka
kaulahuivifin kirjoitti:
Jos Jumala ei antaisi anteeksi, hän ei olisi täydellinen rakkaus. Kaikki synnnit kuuluvat siten anteeksiantamuksen piiriin, muuten Jumala ei olisi rakkaus. Jumalan rakkaus ei aseta mitään ehtoja. Usko ottaa vastaan tämän lahjan.
Tässä ilmenee Jumalan rakkaus,Joh.3:16."Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut,että Hän antoi Ainoan Poikansa,ettei yksikään,joka Häneen uskoo hukkuisi(joutuisi kadotukseen),vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä". Jumalan anteeksiantamus on mahdollista vain Jeesuksen sovitustyön kautta.Miksi sinä julistat väärää totuutta?Toivon elämääsi kaikkea hyvää ja voimaa kertoa lapsille totuus Jeesuksesta!
- tuskinpa
kaulahuivifin kirjoitti:
Jos Jumala ei antaisi anteeksi, hän ei olisi täydellinen rakkaus. Kaikki synnnit kuuluvat siten anteeksiantamuksen piiriin, muuten Jumala ei olisi rakkaus. Jumalan rakkaus ei aseta mitään ehtoja. Usko ottaa vastaan tämän lahjan.
Hän olisi tuota viimeisen tuomion kuvausta meille ojennukseksi ja ohjenuoraksi laittanut?
jotenka olet 'heikoilla jäillä'... tule pois sielta, muuten hukut.l-h
ja ehtojakin on--tuossa esim.--Joh. 11:25
Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 683031
- 922835
- 492067
Mietin että
Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin201535- 151329
Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon
Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..51308Aaamu on täällä taas!
Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa131291Tajusin vaan...
Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein131243Noin ulkonäkö-jutut ei multa
Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin241212- 181210