reaktioyhtälön tasapainotus

Tietenkään yhtälö ei ole oikein. Pyysinhän apua sen tasapainottamiseen. ;) Mutta siis tehtävä on suoraan oppikirjasta.


p.s. Nuo mun hapetuslukujen muutokset on kyllä päin persettä, ei kannata varmaan niitä katsoa...

tinzzz kirjoitti:

Tietenkään yhtälö ei ole oikein. Pyysinhän apua sen tasapainottamiseen. ;) Mutta siis tehtävä on suoraan oppikirjasta.


p.s. Nuo mun hapetuslukujen muutokset on kyllä päin persettä, ei kannata varmaan niitä katsoa...

Lue lisää

Voi kertoimet laskea myös yhtälöillä, mutta päättelemällä ne saa nopeasti:

Laskemalla eri atomien lukumääriä yhtälön molemmilla puolilla ja lisäilemällä kertoimia niin kauan, että lukumäärät ovat samat molemmilla puolilla, saadaan:

2 HNO3 6 Hg 3 H2SO4 -> 3 Hg2SO4 2 NO 4 H2O

Lopuksi voi tarkistaa myös, että hapettumiset ja pelkistymiset täsmäävät (Hg hapettui yhteensä 6 elektronia ja N pelkistyi yhteensä 6 elektronia).

Itseasiassa osaan kyllä laskea nuo hapetusluvut, jostain syystä vain onnistuin ne juuri tässä tehtävässä sössimään. *o_0* Ja loppujen lopuksi tehtävä ei ollutkaan niin vaikea kuin piti. Mutta siis tosiaan tuon "redox -tasapainon" määrittämisen kohdalla tulee hankaluus vaikeammissa yhtälöissä.

Mitä jos hapettuvia/pelkistyviä aineita on useampia kuin kaksi? Tai entä jos sama aine sekä pelkistyy että hapettuu? Tai jos hapettuvaa/pelkistyvää ainetta on toisella puolella yhdistettä enemmän kuin toisella puolen?

Uusi esimerkkitehtävä:

C6H6 02 -> CO2 H2O

C hapettuu -I -> IV ( 5)
O pelkistyy 0 -> -II (-2)

Voisikohan nim. tuttumies vielä jelppiä, kun tunnut ymmärtävän ongelmani?

tinzzz kirjoitti:

Itseasiassa osaan kyllä laskea nuo hapetusluvut, jostain syystä vain onnistuin ne juuri tässä tehtävässä sössimään. *o_0* Ja loppujen lopuksi tehtävä ei ollutkaan niin vaikea kuin piti. Mutta siis tosiaan tuon "redox -tasapainon" määrittämisen kohdalla tulee hankaluus vaikeammissa yhtälöissä.

Mitä jos hapettuvia/pelkistyviä aineita on useampia kuin kaksi? Tai entä jos sama aine sekä pelkistyy että hapettuu? Tai jos hapettuvaa/pelkistyvää ainetta on toisella puolella yhdistettä enemmän kuin toisella puolen?

Uusi esimerkkitehtävä:

C6H6 02 -> CO2 H2O

C hapettuu -I -> IV ( 5)
O pelkistyy 0 -> -II (-2)

Voisikohan nim. tuttumies vielä jelppiä, kun tunnut ymmärtävän ongelmani?

Lue lisää

Vastaan, koska pääaineeni oli org. kemia. Kysymäsi yhtälö kuuluu orgaaniseen kemiaan. Hapettuminen/pelkistyminen määritellään org. kemiassa eri tavalla kuin epäorg. kemiassa. Org. kemian yhtälöissä ei lasketa elektronien siirtymisiä, vaan lasketaan vain tavalliseen tapaan kertoimet siten, että atomien lukumäärät ovat samat yhtälön molemmilla puolilla.

2 C6H6 15 O2 -> 12 CO2 6 H2O

tinzzz kirjoitti:

Itseasiassa osaan kyllä laskea nuo hapetusluvut, jostain syystä vain onnistuin ne juuri tässä tehtävässä sössimään. *o_0* Ja loppujen lopuksi tehtävä ei ollutkaan niin vaikea kuin piti. Mutta siis tosiaan tuon "redox -tasapainon" määrittämisen kohdalla tulee hankaluus vaikeammissa yhtälöissä.

Mitä jos hapettuvia/pelkistyviä aineita on useampia kuin kaksi? Tai entä jos sama aine sekä pelkistyy että hapettuu? Tai jos hapettuvaa/pelkistyvää ainetta on toisella puolella yhdistettä enemmän kuin toisella puolen?

Uusi esimerkkitehtävä:

C6H6 02 -> CO2 H2O

C hapettuu -I -> IV ( 5)
O pelkistyy 0 -> -II (-2)

Voisikohan nim. tuttumies vielä jelppiä, kun tunnut ymmärtävän ongelmani?

Lue lisää

C6H6 02 -> CO2 H2O

C (-I --> IV) muutos 5
0 (0 --> -II) muutos -2
H ei muutosta

2*( 5) = 10
5* (-2) = -10

Ts. kahta hiiltä kohti tarvitaan viisi happea.
--> 6 C vs. 15 O

Tästä tulisi
C6H6 7½O2 ---> 6CO2 3H2O
Murtolukujen poistamiseksi voi vielä kertoa 2:lla

2C6H6 15O2 ---> 12CO2 6H2O

Orgaanisissa yhdisteissä samassa molekyylissä voi hiilellä olla useampia muodollisia hapetuslukuja, mikä hieman vaikeuttaa asiaa, mutta sama periaate toimii.

Varsinaisesti redox-tasapainoyhtälö ei voi olla ratkeamaton, mutta jos käytettävissä ei ole alkuaineiden elektronegatiivisuusarvoja, voihan tietenkin jäädä useampi alkuaine "tuntemattomaksi", jolloin täsmällistä ratkaisua ei saa aikaan.

"Tai entä jos sama aine sekä pelkistyy että hapettuu?"
H2O2 ---> O2 H2O

Happi ( -I ---> 0 / -II )
Muutosta -I ---> 0 (hapettumista 1:llä) täytyy tietenkin tapahtua saman verran kuin pelkistymistä ( -I ---> -II)

Asian ymmärtämistä voi helpottaa, jos kirjoittaa pelkistyvän ja hapettuvan vetyperoksidin erikseen, näin:
(-I).................>(0)
H2O2 H2O2 ---> O2 H2O
.........(-I)..............>(-II)

Sitten laskee kertoimet "kummallekin" vetyperoksidille erikseen
(1 ja 1, eikö)

ja lopuksi "sieventää" yhtälön

2H2O2 -----> O2 2H2O

tuttumies kirjoitti:

C6H6 02 -> CO2 H2O

C (-I --> IV) muutos 5
0 (0 --> -II) muutos -2
H ei muutosta

2*( 5) = 10
5* (-2) = -10

Ts. kahta hiiltä kohti tarvitaan viisi happea.
--> 6 C vs. 15 O

Tästä tulisi
C6H6 7½O2 ---> 6CO2 3H2O
Murtolukujen poistamiseksi voi vielä kertoa 2:lla

2C6H6 15O2 ---> 12CO2 6H2O

Orgaanisissa yhdisteissä samassa molekyylissä voi hiilellä olla useampia muodollisia hapetuslukuja, mikä hieman vaikeuttaa asiaa, mutta sama periaate toimii.

Varsinaisesti redox-tasapainoyhtälö ei voi olla ratkeamaton, mutta jos käytettävissä ei ole alkuaineiden elektronegatiivisuusarvoja, voihan tietenkin jäädä useampi alkuaine "tuntemattomaksi", jolloin täsmällistä ratkaisua ei saa aikaan.

"Tai entä jos sama aine sekä pelkistyy että hapettuu?"
H2O2 ---> O2 H2O

Happi ( -I ---> 0 / -II )
Muutosta -I ---> 0 (hapettumista 1:llä) täytyy tietenkin tapahtua saman verran kuin pelkistymistä ( -I ---> -II)

Asian ymmärtämistä voi helpottaa, jos kirjoittaa pelkistyvän ja hapettuvan vetyperoksidin erikseen, näin:
(-I).................>(0)
H2O2 H2O2 ---> O2 H2O
.........(-I)..............>(-II)

Sitten laskee kertoimet "kummallekin" vetyperoksidille erikseen
(1 ja 1, eikö)

ja lopuksi "sieventää" yhtälön

2H2O2 -----> O2 2H2O

Lue lisää

Tuttumies, opetaanko siellä ammattiopistossa todella määrittämään kertoimet orgaanisen kemian reaktioyhtälöihin tämän hapetus/pelkistys -käsitteen avulla?

jonliis kirjoitti:

Tuttumies, opetaanko siellä ammattiopistossa todella määrittämään kertoimet orgaanisen kemian reaktioyhtälöihin tämän hapetus/pelkistys -käsitteen avulla?

1) Milläs tavalla orgaanisen yhdisteen elektronit ovat erilaisia kuin epäorgaanisen?

2) Millä tavalla orgaanisen yhdisteen hiiliatomit eroavat epäorgaanisista hiiliatomeista?

Siis en tosiaan käsitä, mistä tuollainen vitalistinen uskomus on pesiytynyt ilmeisesti useampaankin päähän, ettei orgaanisissa yhdisteissä hapetusluvut toimisi. Kyllä ne toimii. Toinen asia on sitten, kannattaako käyttää. Useinhan orgaaninen reaktioyhtälö jätetään massatasapainottamattkin, kun kiinnostus on vain siinä funktionaalisessa ryhmässä.

klome3 kirjoitti:

Vastaan, koska pääaineeni oli org. kemia. Kysymäsi yhtälö kuuluu orgaaniseen kemiaan. Hapettuminen/pelkistyminen määritellään org. kemiassa eri tavalla kuin epäorg. kemiassa. Org. kemian yhtälöissä ei lasketa elektronien siirtymisiä, vaan lasketaan vain tavalliseen tapaan kertoimet siten, että atomien lukumäärät ovat samat yhtälön molemmilla puolilla.

2 C6H6 15 O2 -> 12 CO2 6 H2O

Lue lisää

Tämä olikin hyvä tieto, missään ei ole ennen tullut vastaan...:)

tuttumies kirjoitti:

C6H6 02 -> CO2 H2O

C (-I --> IV) muutos 5
0 (0 --> -II) muutos -2
H ei muutosta

2*( 5) = 10
5* (-2) = -10

Ts. kahta hiiltä kohti tarvitaan viisi happea.
--> 6 C vs. 15 O

Tästä tulisi
C6H6 7½O2 ---> 6CO2 3H2O
Murtolukujen poistamiseksi voi vielä kertoa 2:lla

2C6H6 15O2 ---> 12CO2 6H2O

Orgaanisissa yhdisteissä samassa molekyylissä voi hiilellä olla useampia muodollisia hapetuslukuja, mikä hieman vaikeuttaa asiaa, mutta sama periaate toimii.

Varsinaisesti redox-tasapainoyhtälö ei voi olla ratkeamaton, mutta jos käytettävissä ei ole alkuaineiden elektronegatiivisuusarvoja, voihan tietenkin jäädä useampi alkuaine "tuntemattomaksi", jolloin täsmällistä ratkaisua ei saa aikaan.

"Tai entä jos sama aine sekä pelkistyy että hapettuu?"
H2O2 ---> O2 H2O

Happi ( -I ---> 0 / -II )
Muutosta -I ---> 0 (hapettumista 1:llä) täytyy tietenkin tapahtua saman verran kuin pelkistymistä ( -I ---> -II)

Asian ymmärtämistä voi helpottaa, jos kirjoittaa pelkistyvän ja hapettuvan vetyperoksidin erikseen, näin:
(-I).................>(0)
H2O2 H2O2 ---> O2 H2O
.........(-I)..............>(-II)

Sitten laskee kertoimet "kummallekin" vetyperoksidille erikseen
(1 ja 1, eikö)

ja lopuksi "sieventää" yhtälön

2H2O2 -----> O2 2H2O

Lue lisää

Sinusta oli paljon apua! :)

tinzzz kirjoitti:

Sinusta oli paljon apua! :)

Kun joskus harvoin jaksaa v-matta kirjoitella, on tietenkin kiva, että saa palautetta, vieläpä myönteistä palautetta. Antamasi palaute kertoo nyt minulle mm. sen, että olen onnistunut selittämään ainakin jotain ymmärrettävästi eikä sinulla ole jäänyt hirveästi epäselvää jatkokysyttäväksi jne.

Vaikkakin netissä harvinaisempaa, tuo kaunis tapa kiittää saattaa edistää jotain hyvää.

tuttumies kirjoitti:

Kun joskus harvoin jaksaa v-matta kirjoitella, on tietenkin kiva, että saa palautetta, vieläpä myönteistä palautetta. Antamasi palaute kertoo nyt minulle mm. sen, että olen onnistunut selittämään ainakin jotain ymmärrettävästi eikä sinulla ole jäänyt hirveästi epäselvää jatkokysyttäväksi jne.

Vaikkakin netissä harvinaisempaa, tuo kaunis tapa kiittää saattaa edistää jotain hyvää.

Lue lisää

on saada netin kautta täysin tuntemattomalta ihmiseltä henkilökohtaista opastusta ihan kädestä pitäen. Pitkät litaniat jaksoit kirjoittaa.

Hyvää kevään jatkoa - toivottavasti pitää yhtä kaunista ilmaa kuin täällä!

tinzzz kirjoitti:

on saada netin kautta täysin tuntemattomalta ihmiseltä henkilökohtaista opastusta ihan kädestä pitäen. Pitkät litaniat jaksoit kirjoittaa.

Hyvää kevään jatkoa - toivottavasti pitää yhtä kaunista ilmaa kuin täällä!

Lue lisää

Moikka!

Opin tossa aikaa sitten hieman helpomman tavan tasapainottaa reaktioyhtälöä, mikä siis periaatteessa on ihan sama systeemi kun kaikki muutkin, mutta hieman yksinkertaistettu.

Esim. H3PO4 NaOH --> H2O NaPO4

sijoitetaan jokaisen eteen jokin tekijä ja ratkotaan ihan perusperus yhtälöillä kertoimet:

aH3PO4 bNaOH --> cH2O dNaPO4


sitten alkuaineittain:
H: 3a b = 2c
P: a = d
O: 4a b = c 4d
Na: b = 3d

Olkoon a = 1, jolloin d = 1

silloin b = 3 x 1 = 3
2c = 3 x 1 3
2c = 6
c = 6/2
c = 3

Sitten sijoitetaan ja tarkistetaan:
H3PO4 3 NaOH --> 3 H2O Na3PO4

Ja voilá!

tasapainottaa kirjoitti:

Moikka!

Opin tossa aikaa sitten hieman helpomman tavan tasapainottaa reaktioyhtälöä, mikä siis periaatteessa on ihan sama systeemi kun kaikki muutkin, mutta hieman yksinkertaistettu.

Esim. H3PO4 NaOH --> H2O NaPO4

sijoitetaan jokaisen eteen jokin tekijä ja ratkotaan ihan perusperus yhtälöillä kertoimet:

aH3PO4 bNaOH --> cH2O dNaPO4


sitten alkuaineittain:
H: 3a b = 2c
P: a = d
O: 4a b = c 4d
Na: b = 3d

Olkoon a = 1, jolloin d = 1

silloin b = 3 x 1 = 3
2c = 3 x 1 3
2c = 6
c = 6/2
c = 3

Sitten sijoitetaan ja tarkistetaan:
H3PO4 3 NaOH --> 3 H2O Na3PO4

Ja voilá!

Lue lisää

oikeinhan se näyttää olevan mutta miten tuo kolmonen tulee d:n eteen? --> Na: b = 3d

tuttumies kirjoitti:

1) Milläs tavalla orgaanisen yhdisteen elektronit ovat erilaisia kuin epäorgaanisen?

2) Millä tavalla orgaanisen yhdisteen hiiliatomit eroavat epäorgaanisista hiiliatomeista?

Siis en tosiaan käsitä, mistä tuollainen vitalistinen uskomus on pesiytynyt ilmeisesti useampaankin päähän, ettei orgaanisissa yhdisteissä hapetusluvut toimisi. Kyllä ne toimii. Toinen asia on sitten, kannattaako käyttää. Useinhan orgaaninen reaktioyhtälö jätetään massatasapainottamattkin, kun kiinnostus on vain siinä funktionaalisessa ryhmässä.

Lue lisää

Kaipa siksi, kun noin orgaaniset tekee mielellään kovalenttisiä sidoksia ja mieluusti vielä useamman kaverin kanssa (kymmenkunta atomia sisältävä on vielä aika vaatiman orgaaninen molekyyli). Ionisidos (tai sidokset) on taas ytksinkertaisia ja "pieniä".