Joskus aikoinaan soitin akustisella, mutta siihen se sitten jäikin. Nyt on muutaman vuoden ollut hinku herättää vanha harrastus henkiin sähköisenä.
En kuitenkaan koskaan ole sähkiksien kanssa leikkiny. (mitä nyt vuosia sitten koulussa vähän.)
Eli haluaisin _henkilökohtaisia_ mielipiteitä (joojoo. aloittelijan opas luettu etc.) ja suosituksia hieman sähkiksistä ja muista välttämättömistä. (myös lopullinen hinta-arvio olisi poikaa.)
Opiskelijabudjetilla ei mitään kovin hienoa saa, mutta ~400€ (ehkä hieman päällekin.) olisin valmis uhraamaan itse kitaraan, ja päälle vielä lisää muihin nesessääreihin.
(Käytetyt ovat erittäin mieleen myös, kunhan ovat kuosissa.)
Suosittele kitaraa!
17
2281
Vastaukset
- Elko Aulamaa
Taas varmaan hevilapset alkavat vinkumaan, mutta riippumatta musiikkityylistä suosittelisin aloittelijalle, että etsii jostain 80-luvun alun Ibanezin Roadstarin. Jos löytyy Custom made -settiä, niin aina parempi.
Teetät siihen tarvittavat rempat ja säädöt (yleensä nauhojen hiominen riittää jotain potikan vaihtoa tms.) ja avot, siinä on sulle skittaa seuraavaksi 20 vuodeksi.
Just tässä jossain huutonetissä tms. kattelin, että joku kaupitteli moista keppiä ihan pilkkahintaan, tyyliin jotain 150 ekeä tms. Hyväkuntoisista saa maksaa 500 - 600 ekeäkin, jos omistaja älyää pyytää. Yleensä ei älyä, ostin ite sellasen taannoin huntilla. No joo, kunto oli aika kamala kylläkin.
Myös ennen vuotta -92 valmistetut Tokait on huippupelejä, saatavuus tosin olematon, vaan ainahan voi tärpätä. Sama juttu Japanin Squiereilla.
Jos moista ei löydy, niin sitten tämä (viimeistään nyt hevilapset älähtää...): http://www.thomann.de/fi/fender_squier_standard_fat_strat_ws.htm
Ihan hyvä kitara, hyvällä yksilöllä pärjää monta vuotta. Pientä säätöä ja tuunausta tietysti joutuu tekemään, vaan niin joutuu merkkikitaroihinkin: just tossa viimeistelen upouutta Gibsonin Lessua, ne kun eivät viitsi siellä tehtaalla niitä hommia hoitaa. No, sehän nyt on ollut Gibsonin "tavaramerkki" jo kauan. Ja huomaa, että jos ostat squierin, niin osta sitten standard, ei affinity. Älä säästä sitä viittäkybää väärässä paikassa!- lievä offtopic mutta...
...pääsin 80-luvun puolivälissä kokeilemaan kolmella yksikelaisella varustettua Roadstaria ja yhtä napakkaa soittotuntumaa en ole mistään kitarasta myöhemmin löytänyt. Kaula taisi olla hiukan normistratoa leveämpi?
- Elko Aulamaa
lievä offtopic mutta... kirjoitti:
...pääsin 80-luvun puolivälissä kokeilemaan kolmella yksikelaisella varustettua Roadstaria ja yhtä napakkaa soittotuntumaa en ole mistään kitarasta myöhemmin löytänyt. Kaula taisi olla hiukan normistratoa leveämpi?
Ja oikeassahan olit (hyvä muisti kaverilla!): Roadstarin kaula satulasta leveys 42mm, 12.nauhalta 51mm. ´61 strato satulasta 40mm, 12.nauhalta 50mm. Sen sijaan Roadstar on noin millin ohuempi, kuin Strato. Ibanezille tyypillinen customointi tuo kaulan leventäminen sekä ohentaminen, ei tarvinnut tapella Fenderin (CBS) kanssa mallisuojista
- lloo
hieman ja tuo ibanez roadstar vaikutti mm. harmony centralin arvosteluiden puolesta todella mukavalta. (Ja varsin nätti myös)
Mutta meinaatko pelkkää roadstaria vai kaikkia roadstareja yleensä? - mmakine
lievä offtopic mutta... kirjoitti:
...pääsin 80-luvun puolivälissä kokeilemaan kolmella yksikelaisella varustettua Roadstaria ja yhtä napakkaa soittotuntumaa en ole mistään kitarasta myöhemmin löytänyt. Kaula taisi olla hiukan normistratoa leveämpi?
...kun soittelen vuoden BL-100 Blazerilla jonka Fujigen Gakki -tehtaan mies on pakannut laatikkoon vuonna 1980. Rungon malli on melko sama ja voisi vaikka olla ihan oikeaa saarnia, tuplahumbuckerit, kiinteä talla.
Minun yksilöni irtosi huuto.netistä siedettävään 103€ hintaan valmiiksi kolhittuna sähkövikoineen. Nauhat alkavat kaivata remonttia. Tuon ajan Ibanezit ovat kyllä varsin suositeltavia laitteita.
- Whistler
Elko-sedän suosittelema Ibanez ja strato ovat tietysti hyviä kitaroita hintaansa nähden. Mutta myös mainitusta Les Paulista löytyy laadukkaita vedoksia, siis Gibsonin LP:n kopioita. On mahdotonta tietää kokeilematta, millainen kitara esim. istuu omaan käteen paremmin, strato-, Lp-tyyppinen vai jokin ratkaisuiltaan modernimpi kitara. Itselläni on oli aiemmin strato (joka on erinomainen kitara), mutta päädyin kuitenkin LP:n soittajaksi, hyvin monenlaisista syistä johtuen.
- lloo
huutonettiä selaillessa sattui vastaan tällainen
http://huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=49950579
ei kyllä todellakaan ole kehuttavan paljoa noita tietoja, mutta osaisko joku viisas sanoa(tunnistaa, mitä tahansa lisäinfoa sanoa ennenkuin menen laukomaan tyhmyyksiä myyjälle) minkä arvoinen tuo olisi(hv ei ole ylittynyt, niin kuinka paljon on järkevää korottaa.)tai onko mistään kotoisin.
Kun on niin pahuksen nätti vekotin tuo. - Elko Aulamaa
lloo kirjoitti:
huutonettiä selaillessa sattui vastaan tällainen
http://huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=49950579
ei kyllä todellakaan ole kehuttavan paljoa noita tietoja, mutta osaisko joku viisas sanoa(tunnistaa, mitä tahansa lisäinfoa sanoa ennenkuin menen laukomaan tyhmyyksiä myyjälle) minkä arvoinen tuo olisi(hv ei ole ylittynyt, niin kuinka paljon on järkevää korottaa.)tai onko mistään kotoisin.
Kun on niin pahuksen nätti vekotin tuo.Eli siis jonkinlainen kopio Paul Reed Smithistä, niin kuin jo ulkonäkökin kertoo. En ole moista Suomessa nähnyt (en ole kyllä etsiskellytkään), mutta Englannissa kerran ihmettelin (en kokeillut, oon vintage-miehiä enemmänkin).
Muuta en muista, kuin että hinta oli siellä pari vuotta sitten samaa luokkaa kuin himoitsemani Tokai Firebird eli hieman alta 400 puntaa (silloin noin 320 eskoa). Eli kyllä tuo 400 ekeä huutonetissä kuulostaa mielestäni aika pitkältä. Vaan se oli mielipide vain hinnasta. Jos kitara on hyvä ja istuu käteen, niin eihän 400 paha hinta ole.
Mutta muistahan, että ÄLÄ MAKSA PENNIÄKÄÄN, ENNENKUIN A) OLET SOITELLUT KITARALLA VÄHINTÄÄN TUNNIN (todellinen myyjä jaksaa odottaa sen verran) JA B) OLET VARMISTUNUT, ETTÄ MYYJÄ ON YHTÄ KUIN KEPIN OMISTAJA. Siellä kun myydään kaikkea varastettua ja lainattuakin luvattoman paljon - Elko Aulamaa
Juuri näin, Lessuista on paljon hyviä kopsuja liikenteessä, esim. Tokai, Ibanez 80-luvulla ja niinkin eksoottinen 80-luvun ihme kuin (el) Maya. Sellaistakin joku just jossain huutonetissä kauppas.
Näistä Epiphoneista ja Harley Bentoneista en sano mitään, kun en ole sellaisilla yhtä Epiphonea lukuunottamatta soittanut. Se on varma, että kyllä niistäkin huippupelejä löytyy, kunhan vain jaksaa etsiskellä ja sitten ite vähän säädellä / viedä soitinhuoltajalle.
Suosittelen muuten sekä hyvän straton että hyvän lessun hankkimista, eri musagenressä kun erilaiset saundit tekevät niin paljon. Yhellä hyvällä stratolla ja hyvällä Lessulla pääsee jo pitkälle - Whistler
Elko Aulamaa kirjoitti:
Juuri näin, Lessuista on paljon hyviä kopsuja liikenteessä, esim. Tokai, Ibanez 80-luvulla ja niinkin eksoottinen 80-luvun ihme kuin (el) Maya. Sellaistakin joku just jossain huutonetissä kauppas.
Näistä Epiphoneista ja Harley Bentoneista en sano mitään, kun en ole sellaisilla yhtä Epiphonea lukuunottamatta soittanut. Se on varma, että kyllä niistäkin huippupelejä löytyy, kunhan vain jaksaa etsiskellä ja sitten ite vähän säädellä / viedä soitinhuoltajalle.
Suosittelen muuten sekä hyvän straton että hyvän lessun hankkimista, eri musagenressä kun erilaiset saundit tekevät niin paljon. Yhellä hyvällä stratolla ja hyvällä Lessulla pääsee jo pitkälleLuulisinpa, että jos haluaa mahdollisimman valmiin ja tasaista laatua edustavan Lespan, niin kannattaisi ostaa Japsi-Tokai. Se on sitten jo vähän hintavampi. Lessuista kun puhutaan, niin parhaan vastineen rahoilleen taitaa tällä hetkellä saada Grass Rootsin kopsuista (hinnat n. 500-545). Ovat laadullisesti hyvin lähellä Japanin Tokaita, ja jopa parempia kuin esim. monet 1980-luvun Gibsonit, väittäisin. Mutta GR:nkin kanssa on hiukan tuota korjailemista, mistä mainitset. Ainakin talla kannattaa heti vaihtaa, ehkä satulakin. Näiden korjausten jälkeen on kyllä uskomattoman hyvä kitara.
- Vinha peli
Elko Aulamaa kirjoitti:
Juuri näin, Lessuista on paljon hyviä kopsuja liikenteessä, esim. Tokai, Ibanez 80-luvulla ja niinkin eksoottinen 80-luvun ihme kuin (el) Maya. Sellaistakin joku just jossain huutonetissä kauppas.
Näistä Epiphoneista ja Harley Bentoneista en sano mitään, kun en ole sellaisilla yhtä Epiphonea lukuunottamatta soittanut. Se on varma, että kyllä niistäkin huippupelejä löytyy, kunhan vain jaksaa etsiskellä ja sitten ite vähän säädellä / viedä soitinhuoltajalle.
Suosittelen muuten sekä hyvän straton että hyvän lessun hankkimista, eri musagenressä kun erilaiset saundit tekevät niin paljon. Yhellä hyvällä stratolla ja hyvällä Lessulla pääsee jo pitkälleMä luulen että mulla on samanlainen musta Maya-les paul itsellä varastossa. Ihan hyvän näköinen, ja kaulassakin mukava tuntuma.
Mikit sitten onkin oikeasti yksikelaiset, kuoren alla ei ole toista kelaa, ja runko lastulevyä (just niin, ei edes vaneria!), kannessa vaan neljämillinen muotoon prässätty vaneri. Virityskoneistot onnettomat, näön vuoksi koteloidut.
Lämmin ja kirkas sointi, ja sustainiakin ihan siinä missä muissakin kitaroissa. Lapa vain on murtunut ja kaularauta irti tai poikki, kun säätömutteri pyörii tyhjää. Pitäisi joskus yrittää korjata, mutta reunalistallisen otelaudan irroitus ei liene herkkua.
Tämä on pulttikaulainen, en muista mitä huutonetin kitarasta sanottiin.
Ne El-etuliitteellä nimetyt Mayat oli kai vähän parempaa sarjaa.
Ja kiitokset Elkolle Roadstar-kaulan mittaamisesta. Edelleen pystyn tosiaan muistamaan miltä se tuntui. Mielenkiintoista!
- MÄ VAAN
STRATOCASTER standart
- paha suositella
Neljänsadan kitara toimii kyllä, kun vain saa päätettyä mikä malli miellyttää. Itse ne on tsekattava. Yksi kehuu yhtä, toinen toista ja neljänsadan kitaroista puhuttaessa kaikki lienevät jokseenkin oikeassa. Kaikilla voi sujuvasti aloittaa sähkiksensoiton.
Vallankin jos malttaa ottaa kiinteätallaisen tai jättää sen kammen käyttämättä. Ei sitä ekassa sähkiksessä luulis tarttevan.- elkoaulamaa
Kyllä 400ekellä saa jo vallan mainion uuden kepin, käytettyjä parikin.
Olennainen pointti on nimenomaan juuri tuo, että ostaa sellaisen, mikä itseä miellyttää. Ei kitaroita voi toisten puolesta ostaa. Yksi tykkää tyttärestä, toinen äidistä, kolmas molemmista, neljäs isästä, viides kaikista jne.
- zipadui
olet sairas feikki oikeasti....? lääke ei auta moiseen.
- rokiroki
Ensin vastaan tulee aiemmin mainittu kysymys: stratomallinen vai lespa.Tai ei tämäkään oikeastaan kaikille ole ehdoton loppuelämän mukainen valinta.
Itse jotenkin ajauduin stratomalliin, eikä les paul tyyppinen oikein sovi käteen. Samoin olen tuon perinteisen fender-kopiomalliston suosija.
En siis tiedä noista Les Paul kopioista paljonkaan. Epiphonelta löytyy ainakin laaja mallisto, myös SG:tä. Tietenkin Ibanezilla on paljon kehuttu arc/arx-mallisto.
Enkä oikein noista hevikirveistäkään kovin hyvin ole perillä. Mutta Ibanezin Rg-mallisto on kai hintaan nähden hyvä, ei kai muuten niin suosittu ja monien suosittelema olisi. Samoin Scheckterin halvimmat mallit, vaikuttivat aika laadukkailta. Mutta ei soveltunut minulle. On myös Ltd Viper , jota omistajat ESPiksi kutsuvat.
Jos on 400 käyttää pelkkään kitaraan alkaa olla jo valinnan varaakin. Käytetty, ehkä liikkestä ostettava, huollettu ja säädetty voisi olla turvallinen valinta. Voi hyvällä tuurilla löytää hieman budjetin yli menevää japsi- tai mexico- fenkkua. Itseäni ainakin polttelisi....
Uutta stratomallista hankkiessani joutuisin varmasti miettimään seuraavia: Yamahan pacifica sarjaa on parin sadan euron portain olikohan 412 tuossa hintaluokassa.Käsitykseni mukaan kalliimmissa paceissa on ihan laatuosia.
Tokain halvemmat mallit alkaa olla myös tuossa luokassa. Myös Hagströmin uustuotanto(koreassa tietenkin) lähinnä f-malli kiinnostaisi.
Ja Squierista sitten ehdottomasti Standard-mallisto, eikä tuo nykyinen Affinityni. (On kyllä hyvä soitettavuudeltaan,niin kaun kun pitää vireensä.Muutkin osat halpalaatua)
Kiinnostusta minulla olisi myös em. merkkien teleihin. Myös Epin kopiot puoliakustisista : 335 Dot ja Sheraton herättivät minussa omistamisen halua.Muutenkin olisi pientä kokeilun/vaihtelun halua tuohon stratoon. Ainakin näkisi pystyisikö muunlaisella laitteistolla soittamaan.
Tosiaan, osta siis erillislaitteet, ei kiinteätä pakettia. En ostaisi ulkomaan postimyynnistä.Jos ostat kotimaisesta liikkeestä itse testaten, tiedät parhaiten miten kaulan muoto sopii itsellesi. Samoin nauhojen viimeistelyn näkee heti. Vältyt turhauttavalta palautus/odottelu -rumbalta.
Ja jos kuitenkin tulee ostettua keppi, joka ei sitte lopullisesti olekaan ns " mun juttu", saat varmaan kitarasi vaihdettua samassa liikeessä toisenlaiseen kohtuullisesti. Ja hyvät asiantuntevat kaverit ovat varmaan avuksi. - EHDOTTOMASTI
Hintaansa nähden laatupelejä
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki
"Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia.",94043Toiko Helen laivalastillisen vieraslajeja Suomeen?
Loviisan satamaan tuotiin laivalastillinen pähkinänkuoria Norsunluurannikolta Loviisan satamaan kiinnittyi vapun al1423577Elikkä Riikka Purra ei kannusta Suomea edes euroviisuissa
Sellaista on persujen "isänmaallisuus", oma kansa viimeiseksi ja ulkomaalaiset ensimmäisiksi. https://www.iltalehti.fi/922233Koulujen kesälomien siirto
Koulujen kesälomaa voitaisiin siirtää viikon verran. Se voisi olla hyvä kompromissi. Pääsiäsiseen voitaisiin lisätä muut1421883- 1321856
Riikka: 3 euron bensa, Ruotsi: bensavero jopa alle EU-minimin
Eipä vaan suomalainen autoilija saa kaikkien rakastamalta Riikalta sympatiaa. Ruotsissa on eri meininki, siellä diskutee371789Victoria-tytär, 16, vertaa Martina Aitolehteä ja Esko Eerikäistä: "Iskä on enemmän..."
Martina Aitolehti ja Esko Eerikäinen ovat ex-pari ja heillä on yksi yhteinen tytär, Victoria. Eerikäinen oli Huomenta Su1141452- 1381415
"UKRAINA HYÖKKÄÄ LATVIAN ÖLJYVARASTOON JA JUNAAN"!!!
"MATKUSTAJAJUNA SAI UKRAINALAISLENNOKEISTA VAKAVIA VAURIOITA"!!!551206Nainen, mistä johtuu että joskus et vain ymmärrä?
Älä sitä, älä tätä. Ei niitä varoituksia turhaan sanota. Älä laita sormeasi sirkkeliin. Älä hengaile sen murhaaja poruka1641155