Jos valitsette lääketieteellisen keskenmenon niin aika järkyttävää on luvassa jos viikkoja on paljon!
Mulla sikiöt olivat kuolleet kohtuun rv 12 ja rv 11, kaksoset siis. Kättärillä annettiin tabletteja koko päivä ja sitten illaksi passitettiin kotiin ja sanottiin että kyllä sä pärjäät. Olipa kiva suorittaa kotisynnytys, ensin lapsivedet, sitten sikiöt ja hurja verenvuoto. Soitin kättärille ja ei kuulemma tarvitse tulla jos olen tolpillani.
MIes soitti lopulta ambulanssin ja sitten mentiin. MIkään ei onnistunut kättärillä, ei edes ultraäänen käyttö. Lopulta todettiin että kohdussa hematoomia ja vaikka mitä. Sitten kaavintaan ja kaikki helpottui.
En ikinä mene kättärille kuin pakkopaidassa.!
järkyttynyt
Kätilöopiston toimintaa
Järkyttävä kokemus
16
4338
Vastaukset
- sinaida
Olen pahoillani kokemastasi tuskasta!
Mäkin olen ihmetellyt kättärin toimintaa välillä. Mulla oli tuulimuna joka todettiin v 12 3 ultrassa tammikuussa -07. Sain valita lääkinnällisen tyhjennyksen tai kaavinnan väliltä ja valtsin kaavinnan, se tuntui sillä hetkellä helpommalta vaihtoehdolta.Hoitajat kättärillä oli aivan ihania mutta muu henkilökunta ja varsinkin lääkärit oli tosi epäinhimillisiä välillä. Kaavinnan jälkeen meni vuorokausi kunnes jouduin takas kättärille, mulla oli niin järkyttävät kivut kohdussa ja kuumetta 39 astetta. Mun kohtu ultrattiin ja tuli ilmi että sinne oli jätetty tosi paljon vielä raskaus materiaalia. Eli eiku uuteen kaavintaan. Lopputulos oli se että makasin viikon kättärillä koska tulehdus oli niin kova sekä oli tullut verenmyrkytys. Viikon sairaalassa olon jälkeen mulla jatku vielä 10 vrk kotisairaanhoidon avulla antibiootti suoneen verenmyrkytyksen takia. Eli kaavinta joka pitäisi olla pieni rutiini toimenpide, oli mulle 3 viikon sairasloma jo olin tosi huonossa kunnossa. - tehtiin
lääkkeelinen tyhjennys Kättärillä ja sehän ei onnistunut. Sikiö oli kuollut kohtuun viikolla 6 2 ja kohtu ei tyhjentynt kunnolla ensimmäisellä yrityksellä.
Päivystyksestä sain ultran jälkeen lisää lääkeitä ja passituksen kotiin.
Muutaman päivän kuluttua kontrollissa todettiin, että kohtu ei edelleenkään ole tyhjä ja pääsin kaavintaan samana päivänä. Se onnistui ja vältyin tulehdukselta.
Lääkärin vastaanotolla kävin siis kaikkine kontrolleineen n 5 kertaa. Joka kerta huoneessa oli lääkäri, lääkäriopiskelija, hoitaja ja hoitajaopiskelija. Opiskelijat eivät esitelleet itseään mitenkään. He töllistelivät ultrakuvaa ja emätintäni lääkärin esitellessä sen saloja. Ymmärrän, että harjoittelijoiden on saatava praktikuminsa, mutta esittely/tervehtiminen keskenmenopotilaan kohdalla saattaisi tehdä tilanteen potilaan kannalta mukavammaksi.
Olin oikein tyytyväinen kättärin hoitajiin. He tekevät uskomatonta työtä ja jaksoivat tsempata minua ihanasti, vaikka näkevät keskenmenopotilaita päivittäin.
Lääkärit päivystyksessä olivat kiireisiä. Harmittaa se diagnoosi, että ........"kyllä tämä kohtu tyhjenee uusilla lääkkeillä..." ja seuraava lääkäri totesi, että heti kaavintaan.
Näin kävi minulle Kättärillä.- pitäisi aina
saada kaavinta. Abortintekijät tehkööt keskeytyksen itse kotonaan. Kummallista, että joskus keskenmenopotilaita kohdellaan kuin he olisivat abortintekijöitä.
- mailisto
pitäisi aina kirjoitti:
saada kaavinta. Abortintekijät tehkööt keskeytyksen itse kotonaan. Kummallista, että joskus keskenmenopotilaita kohdellaan kuin he olisivat abortintekijöitä.
Ihan ehdottomasti samaa mieltä, mielestäni kohtuutunta pakottaa muutenkin menetyksen kokenut, järkyttynyt ja surullinen ihminen "synnyttämään"metalliämpäriin/vessanpönttöön. itselläni lääkkeellinen keskeytys ei lähtenyt käyntiin laisinkaan, henkisesti todella raskasta odotella sairaalan käytävällä 14 tuntia tapahtuuko jotain vai ei, sitten illalla olis vaan lähetetty kotiin. Siinä vaiheessa otin tuolin selkännojasta kiinni ja ilmotin, että kotiin en lähde, pelotti niin paljon juurikin se, että jos sitten kotona alkaa lääkkeet vaikuttaa. Olin siis yön sairaalassa ja heti aamusta tehtiin kaavinta. Koko episodista on nyt kulunut kuukausi ja edelleen näen melkein joka yö painajaisia metalliämpäristä. Mielestäni erittäin julmaa puhua raskausmateriaalista ja että kyllä se ulos sieltä saadaan kun kyse oli kuitenkin mun ensimmäisestä lapsasta ( vaikka olikin vasta 8 viikkoo ).
Samaa mieltä myös siitä, että hoitohenkilökunta ( etenkin lääkärit ) osaa huomioida riittävästi sitä, että abortin tekijällä ja keskenmenon saaneella voi olla aika erilaiset tunteet/suhtautuminen. Meillä esikoista oli yritetty lähes kaksi vuotta joten keskenmeno tuntu ja tuntuu vieläkin aika vaikealta ja raskaalta asialta. - jepskukkuu
mailisto kirjoitti:
Ihan ehdottomasti samaa mieltä, mielestäni kohtuutunta pakottaa muutenkin menetyksen kokenut, järkyttynyt ja surullinen ihminen "synnyttämään"metalliämpäriin/vessanpönttöön. itselläni lääkkeellinen keskeytys ei lähtenyt käyntiin laisinkaan, henkisesti todella raskasta odotella sairaalan käytävällä 14 tuntia tapahtuuko jotain vai ei, sitten illalla olis vaan lähetetty kotiin. Siinä vaiheessa otin tuolin selkännojasta kiinni ja ilmotin, että kotiin en lähde, pelotti niin paljon juurikin se, että jos sitten kotona alkaa lääkkeet vaikuttaa. Olin siis yön sairaalassa ja heti aamusta tehtiin kaavinta. Koko episodista on nyt kulunut kuukausi ja edelleen näen melkein joka yö painajaisia metalliämpäristä. Mielestäni erittäin julmaa puhua raskausmateriaalista ja että kyllä se ulos sieltä saadaan kun kyse oli kuitenkin mun ensimmäisestä lapsasta ( vaikka olikin vasta 8 viikkoo ).
Samaa mieltä myös siitä, että hoitohenkilökunta ( etenkin lääkärit ) osaa huomioida riittävästi sitä, että abortin tekijällä ja keskenmenon saaneella voi olla aika erilaiset tunteet/suhtautuminen. Meillä esikoista oli yritetty lähes kaksi vuotta joten keskenmeno tuntu ja tuntuu vieläkin aika vaikealta ja raskaalta asialta.Kertomanne tarinat ovat aivan kauheaa luettavaa. Hirveää, että noin kohdellaan ihmistä joka on saanut keskenmenon. Olen järkyttynyt ja surullinen puolestanne. Voimia!
- abortintekijääkään
pitäisi aina kirjoitti:
saada kaavinta. Abortintekijät tehkööt keskeytyksen itse kotonaan. Kummallista, että joskus keskenmenopotilaita kohdellaan kuin he olisivat abortintekijöitä.
enkä hänen tunteitaan.....
Kirjoituksesi oli julma ja itsekäs. - sääliä riittää
mailisto kirjoitti:
Ihan ehdottomasti samaa mieltä, mielestäni kohtuutunta pakottaa muutenkin menetyksen kokenut, järkyttynyt ja surullinen ihminen "synnyttämään"metalliämpäriin/vessanpönttöön. itselläni lääkkeellinen keskeytys ei lähtenyt käyntiin laisinkaan, henkisesti todella raskasta odotella sairaalan käytävällä 14 tuntia tapahtuuko jotain vai ei, sitten illalla olis vaan lähetetty kotiin. Siinä vaiheessa otin tuolin selkännojasta kiinni ja ilmotin, että kotiin en lähde, pelotti niin paljon juurikin se, että jos sitten kotona alkaa lääkkeet vaikuttaa. Olin siis yön sairaalassa ja heti aamusta tehtiin kaavinta. Koko episodista on nyt kulunut kuukausi ja edelleen näen melkein joka yö painajaisia metalliämpäristä. Mielestäni erittäin julmaa puhua raskausmateriaalista ja että kyllä se ulos sieltä saadaan kun kyse oli kuitenkin mun ensimmäisestä lapsasta ( vaikka olikin vasta 8 viikkoo ).
Samaa mieltä myös siitä, että hoitohenkilökunta ( etenkin lääkärit ) osaa huomioida riittävästi sitä, että abortin tekijällä ja keskenmenon saaneella voi olla aika erilaiset tunteet/suhtautuminen. Meillä esikoista oli yritetty lähes kaksi vuotta joten keskenmeno tuntu ja tuntuu vieläkin aika vaikealta ja raskaalta asialta.vain itseään kohti. Väheksyt abortoivan naisen tuntoja, niin kuin omasi olisivat niiiiiiiin paljon parempia koska Sinähän olisit halunnut sen lapsen.
Yhtään et tiedä abortoivan ahdistusta. Et kykene noilla vain yhtäälle ja omaan napaan tuijottavilla aivoillasi käsittämään kuin oman ahdistuksesi.
Säälittävä todella olet. - järjellinen
abortintekijääkään kirjoitti:
enkä hänen tunteitaan.....
Kirjoituksesi oli julma ja itsekäs.Samaa minäkin mietin, kun kyseisen viestin luin. Ei voi tietää jokaisen abortin tekijän taustoja ja tilannetta niin hyvin, että olisi varaa väheksyä muita ihmisiä.
- mailisto
järjellinen kirjoitti:
Samaa minäkin mietin, kun kyseisen viestin luin. Ei voi tietää jokaisen abortin tekijän taustoja ja tilannetta niin hyvin, että olisi varaa väheksyä muita ihmisiä.
Tarkoitus ei siis ollut väheksyä kenenkään tunteita, totesimpahan vaan, että ihminen joka on toivonut vuosia lasta ajattelee varmaan erilaisia asioita kuin ihminen joka tahtomattaan tulee raskaaksi. Vaikeita tilanteita varmasti molemmat ja molempiin liittyy varmasti monia samojakin tunteita mutta näkökulma on hieman erilainen. Samoin ne kysymykset, joita tilanteessa syntyy.
- mukaan
pitäisi aina kirjoitti:
saada kaavinta. Abortintekijät tehkööt keskeytyksen itse kotonaan. Kummallista, että joskus keskenmenopotilaita kohdellaan kuin he olisivat abortintekijöitä.
Keskenmenon hoito ei vaadi kaavintaa. Olen käynyt läpi kaksi keskenmenoa, toisen viikolla 8 ja toisen 11. Molemmat hoidettiin lääkkeellisesti, aikaisempi kotona ja jälimmäinen sairaalassa.
viikon 11kin tyhjennys onnistui hyvin (vaikkakin toki kivuliaasti) ja palautuminen oli nopeaa. Ennen kotiutumista katsottiin ultralla, että kohtu on tyhjentynyt hyvin. Olin siis päivän osastolla. Ei tulehdusvaaraa ja nopeasti kuntoon, ei jälkitarkastuksia. En missään nimessä ottaisi itse kaavintaa kuin viimeisessä pakossa, jos kohtu ei millään muuten tyhjentyisi.
- maria.v
ikävän kuuloinen tuo sinun, ja teidän muidenkin kokemukset.
Haluaisin kuitenkin puhua sen verran lääkkeellisen tyhjennyksen puolesta, että se kyllä ihan oikeasti on turvallisempi ratkaisu kuin kaavinta. Lääkkeelliseen ei liity yhtä paljon vakavia komplikaatioriskejä ja vaikka kohtu ei aina tyhjentyisi kunnolla, niin sama mahdollisuus on myös kaavinnassa.
Itselläni on myös kurja kokemus lääkkeellisestä tyhjennyksestä. Olin kaksinkerroin sairaalavessan lattialla kipuineni, oksensin ja itkin. Sikiö "ponnistaminen" metalliastiaan tuntui sanoinkuvaamattoman kauhealta, ja toivon etten enää ikinä joudu samaa kokemaan.
Kuitenkin seuraavankin keskenmenon sattuessa valitsisin uudelleen kahdesta huonosta vaihtoehdosta lääkkeellisen keskeytyksen juuri sen vuoksi, etten halua riskeerata omaa terveyttäni/kohdun tilaa yhtään enempää kuin tarpeellista.
Lisäksi lääkkeellinen tyhjennys on ainoa vaihtoehto, jos sikiö on jo yli 12 viikkoinen. Mielestäni kuitenkin henkilökunnan suhtautuminen on huonoa joissain paikoissa, eikä keskenmenopotilasta saisi missään nimessä päästää kotiin lääkkeiden antamisen jälkeen. Kuitenkin myös kaavinnan valitsevat potilaat kohtaavat huonoa kohtelua, ja myös heille voi tulla kotona vaikeita komplikaatioita. - hunnye
alkaa kyllä tuntua siltä, että ympäri Suomen niemen ei tässä asiassa osata ottaa potilasta vakavasti ja tosissaan. Itselläni todettiin tuulimuna ultrassa vkolla 12 ja sain komennuksen lääkkeelliseen tyhjennykseen. Menin sinne heti aamusta ja sain napit ja sitten jäätiin odottelemaan. Kukaan ei kertonut missään vaiheessa, että sitä roinaa tulee ihan helkutisti tai varoittanut pyörtyilystä. Kerran pökerryin vessaan ja toisen kerran kun yritin mennä sinne. Iltapäivällä kotiin, onneksi sain hommattua kuskin, joka pääsi hakemaan minut.
Kotona olin puolikuollut ja verta/möykkyjä tuli ja tuli. Seuraavalla vkolla menin lekuriin, kun vuoto oli omasta mielestäni aivan liiallista, että olisin voinut mennä töihin (mitkään vaipat eivät riittäneet, kun tavaraa tulla tupsutteli ulos). Sairaanhoitaja totesi minulle kylmästi, että naisten tulee tulla toimeen siteillä!
Työni oli ulkotyötä, missä vessaan ei päässyt ihan noin vain. No töissä olin sillä seuraamuksella ja verisillä housuilla, että hemoglobiini tippui 62 ja jouduin veritankkaukseen sairaalaan. Että ei kovin makoisa mielikuva jäänut tuosta. Ja varmasti melkein kaikkia naisia kohdellaan tähän tyyliin, aivan kuin raskauden keskeytys todellakin olisi aivan pieni ja näpsäkkä toimenpide, josta kroppa tokenee noin vaan, mutta eihän se niin ollutkaan.- mmmkki
olin joulun alla kättärillä lääkkeellisessä tyhjennyksessä ja toiminta siellä oli mitä mukavinta ja huomaavaisinta. Varsinkin kun tullivat vastaan alakerran aulaan syöttämään mulle rauhottavia, että pystyin ylös osastolle menemään... Mies oli aamulla soittanu, että voidaan tulla mutta hän ei pysty lupaamaan että tämä nainen kävelisi edes ala ovista sisään kun niin paljon pelkäsin.
Valitettavasti ei kaikki tyhjentynyt ja joulun aikaan kävin tampereella päivystyksessä makaamassa 17 tuntia, ilman ruokaa, ilman tutkimuksia, ilman lääkkeitä vaikka itkin ja tärisin pelosta ja kivusta. Hoitajat eivät tulleet käymään vaikka kutsua paino ja vaikka mies kävi moneen kertaan pyytämässä että saisi edes särkylääkettä. Lopulta iskivät tipan ja nestettä antoivat kun meinas taju lähteä... Lopulta ei pää kestänyt enää odottaa ja piti pois lähteä.
Joulun jälkeen uudestaan kättärille päivystykseen kaavintaan ja olin 9 tunnissa PÄIVYSTYKSESSÄ hoidettu ja kotiin lähdössä. Taas sain rauhottavat, kunnon kipulääkkeet ja kunnon antipiootit etc.
Hoito kättärillä oli aivan ihanaa ja mahtavaa, ja henkilökunta huomaavaista ja ystävällistä. - "hyvä" kokemus
mmmkki kirjoitti:
olin joulun alla kättärillä lääkkeellisessä tyhjennyksessä ja toiminta siellä oli mitä mukavinta ja huomaavaisinta. Varsinkin kun tullivat vastaan alakerran aulaan syöttämään mulle rauhottavia, että pystyin ylös osastolle menemään... Mies oli aamulla soittanu, että voidaan tulla mutta hän ei pysty lupaamaan että tämä nainen kävelisi edes ala ovista sisään kun niin paljon pelkäsin.
Valitettavasti ei kaikki tyhjentynyt ja joulun aikaan kävin tampereella päivystyksessä makaamassa 17 tuntia, ilman ruokaa, ilman tutkimuksia, ilman lääkkeitä vaikka itkin ja tärisin pelosta ja kivusta. Hoitajat eivät tulleet käymään vaikka kutsua paino ja vaikka mies kävi moneen kertaan pyytämässä että saisi edes särkylääkettä. Lopulta iskivät tipan ja nestettä antoivat kun meinas taju lähteä... Lopulta ei pää kestänyt enää odottaa ja piti pois lähteä.
Joulun jälkeen uudestaan kättärille päivystykseen kaavintaan ja olin 9 tunnissa PÄIVYSTYKSESSÄ hoidettu ja kotiin lähdössä. Taas sain rauhottavat, kunnon kipulääkkeet ja kunnon antipiootit etc.
Hoito kättärillä oli aivan ihanaa ja mahtavaa, ja henkilökunta huomaavaista ja ystävällistä.Hei!
Minulla oli eilen niin hyvä kokemus Kättärillä, kun tässä tilanteessa vain olla voi. Kaavinta oli ohi neljässä tunnissa, lääkitystä sai koko ajan tarpeen mukaan ja vielä välipalaakin heräämisen jälkeen. Kaikki Kätilöopistolla oli todella huomaavaisia, mukavia ja minulle selostettiin koko ajan, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Olin varautunut käytäväjonotuksiin, isoon makuusaleihin, valtaviin supistelukipuihin jne. Olin odottanut kaavintaa jo kaksi viikkoa (silloin sain tietää, että sikiöt sisälläni oli kuolleet) ja nyt tuntuu, että voin oikeasti jatkaa elämää eteenpäin. Tänään jo kaavinnan jälkeen oireeton. Toivottavasti ei tule takapakkeja, on tää henkisesti aikamoinen boot camp kuitenkin, meille kaikille.
- kmkm
Kaksi kertaa olen ollut Kätilöopistolla keskenmenon takia .Molemmilla kerroilla keskeytynyt keskenmeno ja lääkkeellinen tyhjennys; 1. kerralla todettin rv 9, mennyt kesken rv 7, 2. kerralla todettiin 12. viikolla, oli mennyt kesken 8. vkolla. Onneksi 1. kerralla yksityisellä oli oma ihana lääkärini toteamassa ja 2. kerrallakin oli hyvin mukava kätilö ja asiallinen lääkäri Naistenklinikalla. Kätilöopistolta aikaa soittaneet kätilötkin olivat empaattisia.
Sen sijaan 1. kerralla Kätilöopiston päivystyksessä vanhempi mieslääkäri oli kyllä ihan kamala ja kylmä, ei tervehtinyt, ei hyvästellyt, ainoa mitä sanoi oli "kyllä tämä kesken on" ultratessa ja kysyi haluanko odottaa spontaania vuotoa, otanko lääkkeet kotiin vai tulenko sairaalaan ottamaan ne. Hoitajan piti jopa ilmoittaa, että vastaanotto oli ohi, kun lääkäri ei sanonut enää mitään. Hoitaja ja paikalla ollut oppilas olivat kyllä hyvin empaattisia ja pitivät ultratessa kädestä kiinni ja tarjosivat nenäliinoja kun itkin. Olin lähinnä raivoissani lääkärille, kun tulimme sairaalasta ulos. Mies oli ihan hämmentynyt ja kysyi "Onko sairaalan lääkärit aina tuollaisia?"
Valitsin lääkkeellisen tyhjennyksen, kun siitä fyysisen toipumisen sanottiin olevan helpompaa.
1. kerralla sain tyhjennyslääkkeet ja särkylääkkeet kotiin. Vuoto alkoi noin 3 h lääkkeiden ottamisen jälkeen, kivut olivat kuin kovat kuukautiskivut ja oksentelin. Olisi pitänyt älytä ottaa särkylääke aiemmin, kivut helpottivat lääkkeen ottamisen jälkeen.
Itselläni ei kaikki ole tullut kerralla ulos, vaan vuotoa ja kaikenlaista "riekaletta" on tullut päiviä. 1. kerralla vuotoa jatkui 7 viikkoa runsaana ja loppui vasta yksityiseltä saamillani keltarauhashormoneilla. Välillä vuoti kuin kraansta vääntämällä, olen aina luullut, että minulla on runsaat kuukautiset, mutta ne ovat pientä tuohon vuotoon verrattuna.
Kätilöopistolle ei suostuttu ottamaan vastaan, kun ei ollut kipuja eikä kuumetta, soitin sinne parikin kertaa, enenkuin menin yksityiselle. Todettiin vain "Voit aina mennä yksityiselle, jos kerran olet huolissasi"... Kun kerroin kokemuksestani seuraavalla kerralla Kätiopistolla, kätilö totesi, että minut oli kohdeltu väärin; olisi pitänyt ottaa vastaan tai ohjata edes terveyskeskukseen eikä vain kehottaa odottamaan. Yksityisellä olivat huolissaan, että olin saanut anemian. Onneksi älysin itse jossain vaiheessa ruveta ottamaan rautaa.
Toisella kerralla minut otettiin osastolle, kotiin pääsin kun vuoto alkoi. Särkylääkettä sai lisä, kun kävi pyytämässä. (Tosin huono olo ja pahin kipu alkoi vasta kotona) Suurin vuoto ja raskausmateriaali poistui parissa päivässä, vuoto jatkui niukentuen pari viikkoa.
Toisella kerralla osastolla kätilö oli ehkä liiankin "iholle tunkeva", en olisi jaksanut selittää tunteitani siinä vaiheessa, hän kyseli niistä kovasti ja olisi halunnut, että olisin avautunut tunnoistani. Lääkäri ei tutkinut enää osastolla (olin ollut ultrassa 2 päivää aiemmin), mutta kävi juttelemassa ja oli ihan mukava.
Kävin jälkitarkastuksessa terveyskeskuskessa, jossa jälkitarkastus oli ihan tuntematon juttu, nuori lääkäri kysyi miksi olin tullut ja ilman ultraa sisätutkimuksen tehdessään totesi epävarmasti "Kyllä kai se kohtu on tyhjä"... Vuoto oli jo loppunut pari viikkoa aiemmin ja olo oli hyvä, en enää lähtenyt yksityiselle, mutta alunperin olisi varmaan pitänyt mennä, eikä luottaa julkiseen palveluun.
Keskenmenoja ennen oli vielä yksi kohdun ulkopuolinen raskaus. Meni seurannalla ohi ja seuranta oli erittäin hyvin hoidettu ja hoitajalta sai aina kysellä, kun hän soitti uusimmat verikokeen tulokset. Sain sairaalasta kirjallisen ohjeen hakeutua ultraan mahdollisen seuraavan raskauden alkuvaiheessa, kohdunulkoisen riski kun oli kasvanut. Kun tulin uudestaan raskaaksi ja soitin sairaalaan kysyäkseni pääseekö sinne heidän omien ohjeidensa mukaisesti varhaiseen ultraan kohdun ulkoisen poissulkemiseksi, kätilö oli jopa hieman ivallinen "Jos olet käynyt lapsettomuushoidoissa, saat siellä hoitaa tuonkin ultran, jos olet huolissasi. Täällä tehdän vain ne kaksi ultraa, jotka kaupunki tarjoaa..." Kohdunulkoisessahan on jopa hengenvaarassa, jos tulee sisäistä verenvuotoa... menin siis yksityiselle.- fghjf
että itse tuomitsen abortin tekijät. Ihan sama mikä ahdistus tai muu vaivaa, olisivat käyttäneet ehkäisyä! Niin tekee aikuinen ihminen jos ei lapsi tilanteeseen sovi! Ehkäisyjutut on niin luotettavia tänä päivänä, että aika turha kaikkien alkaa väittämään että kortsu petti, joopa joo... Niinhän se tuntuu aina kaikilla käyneen... Ainakaan multa ei heru pätkääkään myötätuntoa heidän ahdistuksiinsa ja "suruun" ja jos johonkin kun ovat niin vastuuttomia olleet. Harmi vaan että se syntymätön lapsi siitä kärsii, eivät he itse!
Eri tilanne on, jos todellakin se ehkäisy ollut tai on tullut vaikka raiskatuksi.
Täällä ihmiset surevat toivottuja lapsia, tuo aborttipalstahan on sitten ihan erikseen....
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap162178Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842118- 1011387
Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101296Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663841207Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1461188Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249886Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173874- 78869
- 63854