Olen selaillut nyt erinäisiä tietolähteitä kyseisestä opiskelu linjasta, ja saanut erittäin ristiriitaista tietoa. Ensikäsitykseni oli että tuotantotaloudesta valmistuva Diplomi Insinööri olisi huippu osaaja joka työmarkkinoilla revittäisiin käsistä hänen erikois osaamisensa johdosta. Käytettyäni nyt aikaa tämän keskustelupalstan selailuun, ja lukemalla kommentteja tuotantotaloudesta, tämä käsitys on jokseenkin miltei kääntynyt päinvastaiseksi kommenttien negatiivisuuden johdosta.
Onko siis tuotantotalouden diplomi insinöörit todellakin täysin turhaa porukkaa verrattuna muihin diplomi insinööreihin?
Entä miten on palkka taso verrattuna muihin DI koulutuksen saaneisiin?
Luin jopa joitain kommentteja joissa sanottiin tuotantotalouden olevan helpoin tekniikan aloista (?), mikä on vaikea uskoa jo sinne pääsyssä olevien kovien vaatimusten tähden.
Jos joku asiasta viisaampi viitsisi valaista minua näistä seikoista, itse olen ajatellut hakea Tampereelle juuri tuotantotaloutta opiskelemaan... mutta pitäneepi harkita uudemman kerran, ja hankkia lisää tietoa asiasta. Kiitos jo etukäteen vastauksista!
Tuotantotalous, totta vai tarua?
63
58304
Vastaukset
- Tutasta
Tämän palstan kirjoitusten perusteella ei kannata vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä. Fakta on se, että tuotantotaloutta pääaineenaan lukeneet ja valmistuneet DI:t ovat oman tieteenalansa asiantuntijoita. Jotain kertoo sekin, että tuotantotalous on vuodesta toiseen suosituin hakulinja ja sisäänpääsyprosentti alhaisimpien joukossa kaikista yliopistoista ja (tiede)korkeakouluista.
Suosittelen lukemaan oppilaitosten opinto-oppaita validin tiedon saamiseksi.- vanhempi DI
"Fakta on se, että tuotantotaloutta pääaineenaan lukeneet ja valmistuneet DI:t ovat oman tieteenalansa asiantuntijoita."
Eivät kyllä tiedä tieteestä mitään, mutta *askan jauhannassa ja sarasvuolaisessa ulkoistus-mangerismissa kyllä mahtavia sotkijoita. Ilmankos Suomen talouskasvu laahaa..
Koko "tuotantotalous" voitaisiin lopettaa, se on ideologiaa, ei tiedettä, ei tekniikka ei taloutta. *askat on housuissa kohta koko Suomen talouselämällä, kun ovat näitä tuotantotalous"osaajia" kuunnelleet firmat heiluvat. Muutamat hyvin menestyvät yhtiöt eivät ole sitä idiotismi-ideologiaa kuunnelleet..
- tutalla tuttuja
Suurin syy, miksi jotkut haukkuvat tuotantotaloutta, on usein se, että he eivät itse ole päässeet kyseiseen koulutusohjelmaan.
Esim. vuonna 2005 TTY:ltä valmistuneista tuotantotalouden diplomi-insinööreistä 94% prosentilla oli valmistumisajankohtana työpaikka, ja työ oli 97%:lla koulutusta vastaavaa. Eli töitä kyllä löytyy - tosin niin löytyy myös monien muiden alojen diplomi-insinööreille.
Olen huomannut, että eniten herättää kateutta tuo sisäänpäässeiden hyvä osaaminen matemaattisissa aineissa. Monelle "kovaa tekniikkaa" lukevalle voi olla liian kova pala sulattaa, että joku "talousteekkari" vetää häntä parempia arvosanoja ko. aineista, vaikka ne ovat hänelle vain "pakollista pullaa" talousaineiden joukossa.
Lisäksi monet kuvittelevat tuotantotalouden olevan helppoa, koska sen kurssit ovat ennemmin kauppakorkean tyylisiä kursseja, kun taas esim. TeLulla, Tefyllä yms. kurssit ovat "kovaa tekniikkaa" eli pelkkää matematiikkaa, fysiikkaa ja niiden soveltamista erilaisissa tieteenaloissa. Eli mikä nyt sitten on kullekkin helppoa - omaatko hyvän matematiikkapään vai tykkäätkö opetella esim. talouteen liittyviä teorioita. Monien teekkareiden mielestä vain "kovat tieteet" ovat vaativia, kuten ne ovatkin. Toisaalta tietyn aineen "helppous" on aivan subjektiivinen asia - mikä nyt on sinulle helppoa, ei todellakaan ole välttämättä muille ja päin vastoin.
Usein myös monien käsitys tuotantotaloudesta rajoittuu vain sivuiaineopintoihin, joten heillä ei ole usein kuvaa siitä, mitä syventävät rahoituksen, laskentatoimen, strategian yms. kurssit ovat.
Tuta-DI:n palkkataso on korkeampi kuin DI:n keskimääräinen palkkataso. Tosin palkkatason sanelee hyvin pitkälti työpaikka ja sektori, jolle työllistyy...
Tuta-DI:lle on aivan oma sektorinsa työelämässä, toisaalta he voivat tehdä monia DI:n hommia ja toisaalta monia KTM:n hommia. Toisaalta niin voi myös monien muidenkin linjojen DI:t. Kuitenkin voisi sanoa, että tuotantotalouden DI perehtyy enemmän suuriin kokonaisuuksin ja lukee taloudellisia aineita huomattavasti keskiverto-DI:tä enemmän.
Wikissä on hyvin yksinkertainen selitys siitä, mitä tuotantotalous on.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuotantotalous
Oma näkökulmani on se, että hae sinne, mikä sinua kiinnostaa eniten. Jos haluat yhdistää tekniikan ja talouden opinnot, etkä halua heittää hukkaan lukion pitkää matikkaa ja fysiikkaa (ja mietit hakemista esim. kauppikseen), niin tervetuloa Tre:n tutalle - en usko, että tulet pettymään. En tunne ketään, kuka haluaisi vaihtaa tutalla kauppikseen, mutta päinvastaisia tapauksia tunnen useita. Monet tutalaiset jopa lukevat KTM:n tutkinnon DI:n lisäksi.
Jos tunnet henk.koht. tutalla olevia Tre:lta, niin kysäiseppä heiltä. En usko, että moni on pettynyt valintaansa. Toisaalta, jos pisteesi riittävät TTY:n tai TKK:n tutalle, niin todennäköisesti pystyt helposti(vaikka sitten pääsykokeiden kautta) vaihtamaan myöhemmin linjaa miksi tahansa muuksi, jos myöhemmin tulet katumapäälle.
Täältä siis yksi puolustussana tutalle. Teknillisissä on ollut vähän perinteenä tietyillä aloilla tutan "dissaaminen", koska se ei ole "kovaa tekniikkaa", mutta se on osittain myös sitä huumoria. - Lydia_
Isäni johtaa erään ison yrityksen tuotekehitys- ja tutkintaosastoa. Lukiessani valintaopasta, hän sanoi, että kyseisellä tutkinnolla ei tee paljoakaan verrattuna muihin DI-tutkintoihin.
- tutalainen
Kerros firman nimi. Tarkoittiko hän, kyseisellä tutkinnolla ei tee ylipäätään mitään? Epäilen vahvasti... Vai tarkoittiko hän, että sillä ei tee kyseisen firman alan tutkimuksessa ja tuotekehityksessä mitään? On tietysti sanomattakin selvää, että taloudellisen pääaineen lukenut ei tietysti osaa kehitellä esim. biotekniikkaan liittyviä tuotteita tai tutkia litkuja labrassa. Ei tosin automaatioinssikään tiedä mekatroniikasta yhtään mitään, joten kovin on ympäripyöreitä ja perustelemattomia sinun vastauksesi.
Opettele argumentoimaan, niin vakuutat paremmin....
Kovin on - tutalainen
tutalainen kirjoitti:
Kerros firman nimi. Tarkoittiko hän, kyseisellä tutkinnolla ei tee ylipäätään mitään? Epäilen vahvasti... Vai tarkoittiko hän, että sillä ei tee kyseisen firman alan tutkimuksessa ja tuotekehityksessä mitään? On tietysti sanomattakin selvää, että taloudellisen pääaineen lukenut ei tietysti osaa kehitellä esim. biotekniikkaan liittyviä tuotteita tai tutkia litkuja labrassa. Ei tosin automaatioinssikään tiedä mekatroniikasta yhtään mitään, joten kovin on ympäripyöreitä ja perustelemattomia sinun vastauksesi.
Opettele argumentoimaan, niin vakuutat paremmin....
Kovin onSiis tietysti automaatioinssi tietää mekatroniikasta... Mutta esim. TeVa-inssi ei tiedä mitään signaalinkäsittelystä....
- Teekkkari
Tuotantotalouden mainittu "helppous" on oikeastaan juuri siinä, että opiskelu on varmasti voimakkaammin kirjatentteihin perustuvaa kuin yhdelläkään muulla osastolla. Pelkästään kirjan lukeminen ja olennaisten asioiden muistaminen näyttäytyy "leikkinä ja lauluna" monien laskennallisesti vaativien teknisten aineiden rinnalla - verraten nyt vaikkapa kvanttimekaniikkaan ja työpsykologiaan liittyviä opintoja.
Sisäänpääsyn vaikeuden määrittelee kiinnostuneiden pyrkijöiden (abiturienttien?) ja aloituspaikkojen suhde. (Ainakin) TKK:lla tuotantotalouden koulutusohjelman aloituspaikat on pidetty viisaasti alhaisina, toisin kuin monilla muilla osastoilla. Jos opiskelijoita otettaisiin sisään enemmän, niin pisterajat laskisivat huomattavasti.
Tuotantotalouden työllistävästä vaikutuksesta voi olla montaa mieltä. Ainakin TKK:lta tuntuvat TuTan pääaineopiskelijat työllistyvän hyvin - toisaalta teekkarit muiltakin aloilta työllistyvät hyvin. Mikäli haluaa varmistaa itsellensä leveän leivän, tuotantotalouteen nähden "varmemman" vaihtoehdon tarjoavat muutamat vähemmän seksikkäät tekniikan alat, joilta valmistuvista DI:stä on pula, joita koulutetaan kohtuullisesti ja joilla työskentelevien ihmisten ikärakenne on sopivalla tavalla vääristynyt :).- naista "varmemmista...
Mitka esim. ovat naita "vahemman seksikkaita" aloja jotka tyollistavat paremmin? Olisiko joku LVI-ala tmv. ? Olen kiinnostunut.
- IsoPepe
Itse tosiaan luen TTY:llä TuTaa nyt ekaa vuotta ja voin kyllä sanoa, että eipä tarvi työpaikan puolesta sinun pelätä jos sinne haet.
Olen itsekin ehkä jonkinlaista dissausta tutaa kohti huomannut muista koulutusohjelmista olevien joukosta, mutta useimmiten tämä tosiaankin johtuu siitä että he ovat itsekin sinne pyrkineet mutta eivät ole sinne päässeet.
Jos kuitenkin ko. koulutusohjelmalle vuodesta toiseen hakee kaikkein lahjakkaimmat (lue: lukiossa parhaiten pärjänneet)ei koulutusohjelma nyt aivan täysi susi voi olla.
Tuohon helppouteen nyt voisi sanoa, että...eipä nyt välttämättä niinkään ole. Tietysti voi olla helpompaa lukea BCG:n yritysmatriiseista tutalla kuin hiukkasen käyttäytymisestä telellä, mutta sehän tietysti riippuu ihan henkilöstä.
Kaiken kaikkiaan porukka, joka tutalla opiskelee on kaikin puolin mukavaa. Itse en todellakaan pois vaihtaisi.
Päätän tämän lyhyen mutta sekavan postini tähän.- asdfasfd
"Itse tosiaan luen TTY:llä TuTaa nyt ekaa vuotta ja voin kyllä sanoa, että eipä tarvi työpaikan puolesta sinun pelätä jos sinne haet. "
Vai että oikein fuksin syvällä rintaäänellä tuollaista uhoat? =)
Broidi opiskelee tutalla ja sanoo, että ihan mukavaahan tuo opiskelu on ja mielenkiintoista, mutta kun se on vähän sellainen "vähän sitä sun tätä, vähän sieltä sun täältä"-tutkinto. - jolfajoei
Itse nyt jo TTY:ltä valmistuneena (en tutalta) voisin ihan sivusta seuranneena todeta, että ei se töiden saaminen tuotantotaloutta opiskelleille ole juurikaan muita helpompaa - varsinkaan ensimmäisen työpaikan tapauksessa. Ensimmäinen koulutusta vastaava työpaikka on joskus haastava saada juuri sen vuoksi, että tuta-teekkarilta puuttuvat tietyt käytännön taidot: tutalaisesta saattaa tulla hyvä johtaja tulevaisuudessa, mutta titeläisen voit pistää (semi)tuottavaan koodaamishommaan välittömästi. Sama pointti tuntuisi heijastuvan hieman myös alkupalkkaan.
Oman pienen otokseni (5 perusfiksua tutalaista) pohjalta voin ainakin sen sanoa, että ei ketään heistä ole revitty yliopistolta väkisin töihin. Kyllä heillä on ollut aivan yhtä vaikeaa saada kesätöitä kuin muillakin ja moni on työskennellyt kaupassa kassalla tai haalarihommissa tehtaassa. Oma otokseni on kuitenkin sen verran pieni, ettei siitä kannata vetää suurempia johtopäätöksiä. Jos haluat päteviä tilastoja valmistuneiden työllistymisestä, löytyvät ne TTY:n intranetistä Tutka-puolelta. Oikeastaan olisi ihan mielenkiintoista nähdä nämä tilastot liitettynä tämän keskustelun yhteyteen, sillä itse muistaisin, että tutalaisten työllisyys valmistuessa ei merkittävästi eronnut keskiarvosta suuntaan tai toiseen.
TTY:n tutalaisia pitää kyllä kehua siitä, että heillä kiltatoimintaan osallistuvat pääasiassa pystyvät ja innostuneet kaverit, jotka pitävät homman hienosti pyörimässä - näin ei ole läheskään joka killalla.
Nyt kun saatiin vielä oikein fuksilta kommentti, täytyy todeta, että tutalaiset muuttuvat (mielestäni) paljon leppoisemmiksi opintojen edetessä kun turha ylpeys ja varmuus oman linjan paremmuudesta karisevat. Melkein tekisi mieli verrata tilannetta perinteiseen Ensimmäisen vuoden Tradenomiin (tm), joka kuvittelee saavansa johtotehtäviä ja 3500 euroa kuussa heti valmistuttuaan. =) - macbean
Sen verran olen huomannut, että tutalaisten on harvinaisen vaikeaa saada ensimmäiselle ja toiselle kesälle "kunnon" kesätyötä. Monet ovat postissa, kassalla, tarjoilijoina, kun taas konepuolelta tai sähköpuolelta kakkosvuoden jälkeen monet pääsevät esimerkiksi suunnittelutoimistoon päivittämään vanhoja piirustuksia, yleisimmin kuitenkin jonkun tehtaan tuotantoon töihin.
BTW. Tutalla on ollu viimevuosina jatko-opiskelija määrät kasvussa, mikä indikoi huonontunutta työtilannetta valmistuneilla.
En ole katkera, olisin päässy myös tutalle ihan paperivalinnalla, tykkäsin vaan enemmän konepuolesta. - 0_o
macbean kirjoitti:
Sen verran olen huomannut, että tutalaisten on harvinaisen vaikeaa saada ensimmäiselle ja toiselle kesälle "kunnon" kesätyötä. Monet ovat postissa, kassalla, tarjoilijoina, kun taas konepuolelta tai sähköpuolelta kakkosvuoden jälkeen monet pääsevät esimerkiksi suunnittelutoimistoon päivittämään vanhoja piirustuksia, yleisimmin kuitenkin jonkun tehtaan tuotantoon töihin.
BTW. Tutalla on ollu viimevuosina jatko-opiskelija määrät kasvussa, mikä indikoi huonontunutta työtilannetta valmistuneilla.
En ole katkera, olisin päässy myös tutalle ihan paperivalinnalla, tykkäsin vaan enemmän konepuolesta."En ole katkera, olisin päässy myös tutalle ihan paperivalinnalla, tykkäsin vaan enemmän konepuolesta."
Toi on legendaarista, että kaikkien pitää tuoda tuo kuitenkin esille :D Pitäkää se nyt vaan omana tietonanne, niin ette ihan pöljiltä kuulosta. - LOLsafasdg
0_o kirjoitti:
"En ole katkera, olisin päässy myös tutalle ihan paperivalinnalla, tykkäsin vaan enemmän konepuolesta."
Toi on legendaarista, että kaikkien pitää tuoda tuo kuitenkin esille :D Pitäkää se nyt vaan omana tietonanne, niin ette ihan pöljiltä kuulosta.""En ole katkera, olisin päässy myös tutalle ihan paperivalinnalla, tykkäsin vaan enemmän konepuolesta."
Toi on legendaarista, että kaikkien pitää tuoda tuo kuitenkin esille :D Pitäkää se nyt vaan omana tietonanne, niin ette ihan pöljiltä kuulosta. "
Etkö lukenut ketjun aijempia viestejä, vai oletko idiootti? Viesteistä käy selvästi ilmi, että kyseinen tieto on olennaista tuoda esiin, jotta tutalaiset eivät leimaisi sinua kateelliseksi luuseriksi. - e
macbean kirjoitti:
Sen verran olen huomannut, että tutalaisten on harvinaisen vaikeaa saada ensimmäiselle ja toiselle kesälle "kunnon" kesätyötä. Monet ovat postissa, kassalla, tarjoilijoina, kun taas konepuolelta tai sähköpuolelta kakkosvuoden jälkeen monet pääsevät esimerkiksi suunnittelutoimistoon päivittämään vanhoja piirustuksia, yleisimmin kuitenkin jonkun tehtaan tuotantoon töihin.
BTW. Tutalla on ollu viimevuosina jatko-opiskelija määrät kasvussa, mikä indikoi huonontunutta työtilannetta valmistuneilla.
En ole katkera, olisin päässy myös tutalle ihan paperivalinnalla, tykkäsin vaan enemmän konepuolesta.et varmaan huomaa että konepuolelta valmistuneet jatkavat samassa 1000 euron kuukausipalkkaisessa duunissa lopun ikänsä kun taas TUTALTA tulleet jatkavat parempiin duuneihin elämänsä aikana
- eräs teekkari
Oma käsitykseni TKK:lla on se, että tuotantotalous ei todellakaan ole erityisen vaikeaa. Itse en ole tuotantotaloutta lukenut (vaikka olisin kyllä voinut sisälle päästä), mutta tämä tuntuisi olevan yleinen käsitys Otaniemen teekkareilla ja eipä sitä moni ole kiistänytkään. Joidenkuiden mielestä tuta on turhan heppoista.
Tutalle on kyllä vaikea päästä sisään, mutta se johtuu osin alhaisesta sisäänotosta ja koulutusohjelman kovasta maineesta (ainakin opiskelijapiirin ulkopuolella). Tuta saa melko mukavasti myös rahoitusta yritysmaailmasta, ja killalla onkin rahaa monia muita kiltoja enemmän. Ja juu, tutalaisten keskipalkka on niitä korkeimpia.
Muistelisin useammankin henkilön arvelleen, että olisi parempi hankkia ensin melko puhtaasti tekninen tutkinto ja myöhemmin lukea yritysjuttuja päälle, jos kiinnostaa. Tällaista muistelen kuulleeni ainakin joidenkin excun kohteena olevien yritysten pomoilta tai työstään kertomaan tulleilta valmistuneilta.- ofjöiaöjio
TEK:in uusimmassa palkkamallissa on huomioitu tilastollisesti koulutusohjelman vaikutus palkkaan. Tässä tilastossa viisi teknillisissä korkeakouluissa opetettavaa koulutusohjelmaa vaikutti positiivisesti palkkaan suhteessa muihin 20 ohjelmaan.
Viisi parhaiten palkattua koulutusohjelmaa olivat:
Tietotekniikka: 8,5%
Teknillinen fysiikka: 5,4%
Tietoliikennetekniikka: 4,9%
Sähkötekniikka: 4,8%
Tuotantotalous: 4,1%
Yhteenvetona: joo, tutalaiset saavat jonkin verran keskimääräistä parempaa palkkaa.
- JaakkoKulta
Tuotantotalouden DI-tutkinto on monesti työnantajan silmissä varsin arvostettu. Tutkinto on laaja-alainen, eli opettaa business näkemystä, neuvottelutaitoa, laatuasioita, paineenhallintaa ja "psykologiaa". Nykyaikana laaja-alainen ymmärrys on valttia, ei niinkään "putkitutkinnot".
- teekkari
Tää keskustelu on täysin turha! Ei kukaan järkevä tyyppi kyseenalaista tuta-DI:n tutkintoa. Riittää kun katsoo Prodekon matrikkelista, että minne nämä kaverit on päätynyt urallaan töihin. Toimitusjohtaja on yleisin titteli kaikilla valmistuneilla.
Helpoistakin asioista saadaan vaikeita muuttamalla arvostelua. *Vieläkin katkera markkinoinnin kurssin arvosteluun*- ja aioin pyrkiä tutaan
huvittavaa että vertaat tutan paremmuutta sillä että valmistuneet ovat useammin toimitusjohtajia. Ei se TJ ole sen hienompi tai arvokkaampi homma kuin muutkaan. TJ ei aina edes ole firmassa se eniten tienaava. Nykyään tunnutaan ajattelevan että TJ on paras asema kaikista. Vähän varmaan kannattaisi ottaa nöyryyttä mukaan. Kaikki muut DI:t joutuvat suorittamaan yhtä monta opintopistettä eikä mikään koulutusohjelma ole sen parempi kuin muutkaan.
Itse pyrin tutaan, koska olen kiinnostunut yritysten ja liikemaailman rakenteista mutta myös matikasta ja fysiikasta. - api-n_a
ja aioin pyrkiä tutaan kirjoitti:
huvittavaa että vertaat tutan paremmuutta sillä että valmistuneet ovat useammin toimitusjohtajia. Ei se TJ ole sen hienompi tai arvokkaampi homma kuin muutkaan. TJ ei aina edes ole firmassa se eniten tienaava. Nykyään tunnutaan ajattelevan että TJ on paras asema kaikista. Vähän varmaan kannattaisi ottaa nöyryyttä mukaan. Kaikki muut DI:t joutuvat suorittamaan yhtä monta opintopistettä eikä mikään koulutusohjelma ole sen parempi kuin muutkaan.
Itse pyrin tutaan, koska olen kiinnostunut yritysten ja liikemaailman rakenteista mutta myös matikasta ja fysiikasta.Abin varmuudella taas pärtsäillään? Oletko jo kirjoilla?
- joo´ooo
ja aioin pyrkiä tutaan kirjoitti:
huvittavaa että vertaat tutan paremmuutta sillä että valmistuneet ovat useammin toimitusjohtajia. Ei se TJ ole sen hienompi tai arvokkaampi homma kuin muutkaan. TJ ei aina edes ole firmassa se eniten tienaava. Nykyään tunnutaan ajattelevan että TJ on paras asema kaikista. Vähän varmaan kannattaisi ottaa nöyryyttä mukaan. Kaikki muut DI:t joutuvat suorittamaan yhtä monta opintopistettä eikä mikään koulutusohjelma ole sen parempi kuin muutkaan.
Itse pyrin tutaan, koska olen kiinnostunut yritysten ja liikemaailman rakenteista mutta myös matikasta ja fysiikasta.Kylläpä ne tj.t on aivan jotain muuta kun tutalaisia. En väitä etteikö heitäkin ole, mutta ainakin pienemmissä yrityksissä tj.t ovat järestään sen firman toimialan di.tä. UPM ei ole pieni yritys, mutta tj on prosessitekniikan di mikä kertoo siitä, että mies todellakin tietää kaiken paperin valmistuksesta. Mutta monessa isoissa firmoissa ne ovat mitä sattuu esim. stora ensolla on elektronikkan di.
- Vanhempi DI
"Ei kukaan järkevä tyyppi kyseenalaista tuta-DI:n tutkintoa. Riittää kun katsoo Prodekon matrikkelista, että minne nämä kaverit on päätynyt urallaan töihin. Toimitusjohtaja on yleisin titteli kaikilla valmistuneilla. "
Sehän tässä just huolestuttaakin, ilmankos firmojen tulokset on niin *askoja.
- .....
Tutalta valmistuneelle varmasti löytyy töitä. Tosin niin löytyy lähestulkoon kaikille valmistuneille DI:lle. Palkat tutalaisilla on jonkinverran keskimääräistä parempia.
Merkittävämpää on se minkälaisia töitä haluaa tehdä. Tuta-pohjalta on hyvin hankalaa tehdä mitään vaativaa teknistä asiantuntemusta vaativaa, mutta hyvinkin helposti jotain johtohommia tai vastaavia.
Tuta-opiskelu on ehkä hieman keskimääräistä helpompaa, mutta vaikka jokin olisi helppoa ei tarkoita, että se olisi hyödytöntä. Yleensä ottaen sisäänpääsyn vaikeus ei korreloi millään tasolla opiskelun vaikeuteen, vrt. kauppis (vaikein tentti on pääsykoe)- kauppat.yo
Vertailin tuossa broidin jotain vanhoja tenttikysymyksiä laskentatoimen, rahoituksen ym. saralta, ja täytyy sanoa että aika helppoja verrattuna omiin vastaaviin kokeisiin(ts. läpihuutokamaa).
Toki esim matikka, fysiikka ym tuovat haastetta tutkintoon, mutta en lähtisi paukuttamaan henkseleitä noiden kaupallisten kurssien tenttien "vaativuudella". - kohtapuoliin tutadi
kauppat.yo kirjoitti:
Vertailin tuossa broidin jotain vanhoja tenttikysymyksiä laskentatoimen, rahoituksen ym. saralta, ja täytyy sanoa että aika helppoja verrattuna omiin vastaaviin kokeisiin(ts. läpihuutokamaa).
Toki esim matikka, fysiikka ym tuovat haastetta tutkintoon, mutta en lähtisi paukuttamaan henkseleitä noiden kaupallisten kurssien tenttien "vaativuudella".Hehhee, kaverit kauppiksessa vetää ilman mitään hikoilua semmosta neljän vuoden valmistumislinjaa; itellä on pääaine vaiheessa ja sivuaine, kaveri viimeistelee master's thesistä (vai mikä se nyt on).
Kyllä se aika selkeästi on niin etteivät ne matikat vain "tuo vähän lisähaastetta" vaan ovat aivan olennainen osa sitä kovaa osaamista, jota keskivertokauppatieteilijältä _ei_ odoteta. Tuta ei o kauppista ja niitä on turha kovin suoraan verrata.
Jos tuta-tentit on "läpihuutojuttuja", tervetuloa vain hakemaan sitä dippapaperia. On paljonkin tutalaisia, jotka tekevät myös KTM:n; se nyt vain taitaa olla juurikin niin päin että he ensi sijassa ovat tutaopiskelijoita, jotka käyvät hakemassa KTM:n paperit plakkariin.
Njoo, eiköhän toi jo avautumisesta. Sapettaa välillä miten helpolla kaverit kauppiksessa pääsee kun ei tartte ku heilutella niitä käsiä kunnes nousee ilmaan (: - Tutalainen
kauppat.yo kirjoitti:
Vertailin tuossa broidin jotain vanhoja tenttikysymyksiä laskentatoimen, rahoituksen ym. saralta, ja täytyy sanoa että aika helppoja verrattuna omiin vastaaviin kokeisiin(ts. läpihuutokamaa).
Toki esim matikka, fysiikka ym tuovat haastetta tutkintoon, mutta en lähtisi paukuttamaan henkseleitä noiden kaupallisten kurssien tenttien "vaativuudella".Itse en ole kauppiksen kursseihin tutustunut, mutta ainakin useammalla tutan työpsykologian kurssilla kauppiksessakin opiskelevat henkilöt usein valittelivat, että tutalla joutuu samaa opintopistemäärää kohti tekemään neljä viiva kuusinkertaisen työmäärän. Kuulemma luetaan ja kirjoitettaan paljon enemmän kuin kauppiksella, mistä opintopisteet kuulemma irtoavat hyvin vähäisellä työllä. Näin olen kuullut.
- Tutamies
Moro, olen itse tutalta valmistunut DI Otaniemestä. Lisäksi olen valmistunut KTM:ksi HKKK:sta. Tuta tarjoaa mielestäni pitkälle samat valmiudet kuin KTM-tutkinto, mutta koulutusohjelma on huomattavasti haastavampi ja aikaavievempi. Lisäksi tutan upside on, että sivuaineeksi tulee luettua jotain teknistä, itselläni tietotekniikkaa. Matematiikassa tutalla mennään huomattavasti syvemmälle kuin HKKK:ssa, onko tästä sitten hyötyä, riippuu tulevaisuuden työtehtävistä. Summa summarum: tutalta saa mielestäni paremmat kaupalliset valmiudet kuin KTM-tutkinnosta (poislukien rahoitus) ja päälle jonkinasteiset tekniset valmiudet. Voin suositella, itse olen tällä hetkellä TJ:nä ohjelmistoyrityksessä.
- caroline
Itse opiskelen nyt TKK:n tutalla ja harkitsen kaksoistutkinnon suorittamista- oletko nähnyt hyötyä siinä, että olet suorittanut myös KTM-tutkinnon HKKK:ssa? Oliko se raskasta suorittaa kahta tutkintoa yhtä aikaa? Kiitos jos jaksat vastata :)
- kohtapuoliin tutadi
caroline kirjoitti:
Itse opiskelen nyt TKK:n tutalla ja harkitsen kaksoistutkinnon suorittamista- oletko nähnyt hyötyä siinä, että olet suorittanut myös KTM-tutkinnon HKKK:ssa? Oliko se raskasta suorittaa kahta tutkintoa yhtä aikaa? Kiitos jos jaksat vastata :)
se kai se isoin onkelma on... muutenhan sitä vois vaik tehä vähän valtsikkaa väliin... saas nähä mitä tää Innovaatioyliopisto saa aikaan.
- aas
Terve
Mistä saisi sisäänpääsykokeita tutalle? Olisi mielenkiintoista selvittää millaisia kysymykset ovat. Enemmän, aivan käsittämättömän paljon vai kenties sopivasti matikkaa? Oikislaisena matikkani on jäänyt jonnekkin lukion penkille, enkä muista juuri mitään. Onko kiinteistötaloudessa paljon matematiikkaa sisäänpääsykokeessa tai itse opinnoissa?- jenah
Koko maan DI-koulutuksiin on sama pääsykoe jossa testataan lukion pitkän matematiikan ja koulutusohjelmasta riippuen fysiikan tai kemian hallintaa.
http://www.dia.fi/materiaalia.html
tuolta löytyy vanhoja kokeita. :)
Opinnoissa kiinteistötaloudessa varmaan luetaan perusmatikat (luultavasti 30-25op) ja sen jälkeen opinnoissa ei luultavasti ihan kamalasti matikkaa ole... tekniseen sivuaineeseen matikan osaamista saattaa tarvita.
- X-tracer
No mitäköhän sanoisi tuotantotaloudesta. Olen sieltä valmistunut, pääaineena teollisuustalous. Alku työelämässä oli vaikea, sitten ekan duunin jälkeen on mennyt ihan mukavasti. Työelämässä ei kukaan pääse helpolla, eikä siellä kukaan jaksa pitää meteliä papereista. Tee työsi hyvin --> saat tuloksia aikaan ja ennemmin tai myöhemmin sinut palkitaan niistä, jos ei, vaihda firmaa tai perusta oma. Nöyrää asennetta ja palvelualttiutta tarvitaan kaikissa asemissa. Toimitusjohtaja on palvelija, joka palvelee omistajaa, asiakkaitaan, alaisiaan, yhteiskuntaa jne. Hän mahdollistaa alaisten (firman) tuloksen ja saa tästä hyvän korvauksen. Alaisia pitää jumaloida ja kannustaa, sekä jatkuvasti poistaa esteitä sen tieltä, että alaiset menestyy elämässään ja työssä (=firmalle rahaa). Kannattaa palkita ruhtinaalisesti, kun he tekevät jotain todella hyvin. Ihmisiä on kaikenlaisia. En pidä kaikista tutalaisista, siellä on niin paljon erilaisia ihmisiä. Tuntuu, että vain opiskelijat jatsavat keskustella koulusta, yleensä. Työelämässä olevat ihmiset keskustelevat sitten työelämästä. Ensimmäisen duunin jälkeen kukaan ei ole kysynyt koulutusta, samaa olen kuullut muiltakin. Työpaikat menee suhteilla sen jälkeen. Kannattaa rakastaa kaikenlaisia ihmisiä ja palvella kaikkia, sillä pääsee eteenpäin. Mitä nyörempi sitä parempi. Kannattaa myös kannustaa muita niin paljon kun voi. Ikinä ei kannata olla kriittinen missään asiassa ainakaan julkisesti. Ihmisissä kannattaa opetella aina näkemään jotain hyvää, sen sijaan, että keskittyy löytämään huonoja puolia. Alaiset tekevät työt ja ansaitsevat rahat ja siksi johtajan tehtävä on kannustaa, tukea, mahdollistaa, puolustaa ja palvella.
Tärkeintä on: Päätä olla tulevaisuuden palvelija, kannustaja ja tekijä, älä paremmintietäjä tai viisastelija.
Tuotantotalous on hyvä koulutus, mutta se ei auta, jos ei ymmärrä edellämainittuja asioita. Tunnen pari tapausta, jotka eivät ymmärrä ja siksi eivät pärjää. - Henri Lepistö
Eli minkälaisiin ammatteihin tutalaiset valmistuvat ja mitä he tekevät? Mikä on heidän toiminimensä yleensä työelämässä?
- Tutalainen
Tulee nyt vähän myöhässä, mutta kannattaa rekisteröityä LinkedIniin ("ammattimainen Facebook") ja käydä katsomassa sieltä ryhmä LUT TUTA, niin näkee esim. millaisissa hommissa vastavalmistuneet LUT:sta valmistuneet tutalaiset ovat (tosin läheskään kaikki ryhmän jäsenet eivät ole valmistuneita ja melkein kaikki taitavat olla alle 30 eli sinällään vähän yksipuolisia esimerkkejä mutta kuitenkin).
- Tutateekkari
Eipä tuolla kirjoitustaidolla taida olla paljoa asiaa mihinkään DI-ohjelmaan.
- Tutateekkari
Tuta on hyvin erilainen ala kuin muut insinööritieteet. Jos puhutaan rimaa hipoen kurssien läpäisystä ykkösellä ja kakkosella niin siinä tuotantotalous on varmaan yksi helpommista aineista. Mutta toisaalta siellä tavallisen tekniikankin puolella osa vetää tentit läpi pelkästään tärpeillä asioita sen koommin opiskelematta. Niin tutassa kuin perinteisimmissäkin tekniikan aloissa pääsee kyllä haastamaan itsensä, kunhan vaan nostaa tavoitteet tarpeeksi korkealle.
Valitettavasti nämä tutan mollaajat ovat usein juuri sitä porukkaa, jotka käyvät tutan opintoja sivuaineena pienimmällä mahdollisella motivaatiolla ja nollapanostuksella. Toinen porukka on taas nämä hyvin matemaattisesti orientoituneet tyypit, jotka ovat hakeneet tutalle vain korkean pääsyrajan vuoksi ja pettyvät, kun se ei olekaan pelkkää matematiikkaa. Sellaiset tyypit tosin viihtyvät tuskin muussa kuin sähkötekniikassa tai teknillisessä fysiikassa. Luonnontieteet ja tekniikka menee monilla mielessä sekaisin. - pienenihmisenmegafoo
Tutateekkari kirjoitti:
Tuta on hyvin erilainen ala kuin muut insinööritieteet. Jos puhutaan rimaa hipoen kurssien läpäisystä ykkösellä ja kakkosella niin siinä tuotantotalous on varmaan yksi helpommista aineista. Mutta toisaalta siellä tavallisen tekniikankin puolella osa vetää tentit läpi pelkästään tärpeillä asioita sen koommin opiskelematta. Niin tutassa kuin perinteisimmissäkin tekniikan aloissa pääsee kyllä haastamaan itsensä, kunhan vaan nostaa tavoitteet tarpeeksi korkealle.
Valitettavasti nämä tutan mollaajat ovat usein juuri sitä porukkaa, jotka käyvät tutan opintoja sivuaineena pienimmällä mahdollisella motivaatiolla ja nollapanostuksella. Toinen porukka on taas nämä hyvin matemaattisesti orientoituneet tyypit, jotka ovat hakeneet tutalle vain korkean pääsyrajan vuoksi ja pettyvät, kun se ei olekaan pelkkää matematiikkaa. Sellaiset tyypit tosin viihtyvät tuskin muussa kuin sähkötekniikassa tai teknillisessä fysiikassa. Luonnontieteet ja tekniikka menee monilla mielessä sekaisin.Onko tuotantotalouden insseillä ja diblomi-insseillä paljonkin eroa?
Itse olen automaatioasentaja ja olen ajatellut hakea jatkokoulutukseen. Ala johon olen ajatellut hakea on välillä vaihdellut mutta nyt tuotantotalous kuulostaa mielenkiintoisimmalta. Haluan toimenkuvaltani monipuolisuutta! Haluan kehittää tehtävää tuotetta niin että se on sen tekijälle mahdollisimman helppo ja nopea tehdä. (Lisää työn mielekkyyttä sen tekijälle.) Samalla myös ihmisten johtaminen kiinnostaa ja duunareiden mielipiteet työstä.
Itsehän teen juuri tuotantotyöntekijän hommia, (Ei en kokoa nokian luureja.) ja minulla on aina ideoita oman työn helpottamiseksi. Jotain voi saada aikaan kun itse laitteen suunnittelija tulee paikalle ja kertoo hänelle mielipiteen "miten mikäkin pitäisi tehdä." Tuskin mitään konreettista vaikutusta kuitenkaan saa sillä aikaan.
Eli lyhyesti ja ytimekkäästi: Haluan saada "pienen" duunarin äänen kuuluviin.
- hfdkfgd
Itse olen Aallolla tutan:n sivuaineilija. Minua eivät kauppatieteet kiinnosta niin paljoa, että olisin hakenut sinne varsinaiseksi opiskelijaksi, mutta työpsyka ja johtaminen on mielenkiintoinen aine ja kandivaiheessa on tullut luettua peruskurssit muistakin tutan aiheista (markkinointi, kansis, logistiikka, laskentatoimi ja tietysti tutan perusteet). Mieheni opiskelee myös Aallossa, mutta kauppatieteitä ja onkin tullut vertailtua näitä kursseja, kun sisällöt ovat aika lähellä toisiaan. Yksimielisesti olemme todenneet, että tutalla joutuu tekemään enemmän töitä kuin kauppatieteissä, erityisesti saadakseen hyvän arvosanan. Toisaalta tuta on esim. omaan pääaineeseeni verrattuna lastenleikkiä, yhtään tenttiä ei ole tarvinnut uusia ja arvosanatkin on olleet ok. Sen perusteella, mitä näiden vuosien aikana olen kuullut, tämä taitaa olla aika yleinen mielipide.
- Paaaaatonki
TuTa ihmiset kouluttautuvat työttömiksi... Menkää LVI-linjalle, jos kaipaatte menestystä ja onnea!
- Pelkkä Pelle
Minulla oli tällainen opettaja aikoinaan yrittäjätaloudessa. Hän oli ylivoimaisesti amatöörimäisin.
- Kaksikirjaaliikaa
Nyt alan muistaa tarkemmin, hän kävi kuukauden tätä eli 20 h.
http://pianmakro.blogspot.fi/2012/11/hinnoittelulaskelma-katetuottolaskelma.html
ja sitten huitaisi kahden kertaisen kirjanpidon.
- DI 27v
Nyt puhuu vastavalmistunut Tuta DI,
Jos tuttavapiirissä on paljon suhteita esim. isoihin konepajoihin Kone, ABB, yms tai pankkimaailmaan esim täti töissä Nordealla ylempänätoimihenkilönä niin kannattaa käydä Tuta. Jos et omaa mitää suhteita ja tykkään enemmän lineaarisesta ja selkästä opintokokonaisuudesta valitse KTM.
Nootti kyllä se laskentatoimen KTM on aika ylivertainen tällä hetkellä 2013, kaikkiin analyytikon tai managerin hommiin on aina se 100 hakijaa joten tutalaisen työllistyminen on lähinnä hyvää arpaonnea kaikkien hakijoiden merestä. - TeekkariTytön ajatus
Itse luen tuotantotaloutta sivuaineena ja pakko sanoa, että kyseisen aineen lempinimet "käsien heiluttelu," "neppailu" ja "tissien läpsyttely" osuvat aika usein oikeaan. Nyt olen käynyt seitsemän kurssia (~20 op) ja niissä on ollut toki myös asiaakin, mutta ne asiat olisi saanut tiivistettyä kolmeen kurssiin (esim. 10 op:n kokonaisuuteen). Luen ns. kovia tieteitä (oli heitetty yllä keskustelussa tällainen termi), joten mukavaa vaihtelua (=helppoutta) oman alan kurssien vaativuuteen tutan kurssit tuovat. Kurssien mahtipontiset nimet myös näyttänevät tutkintotodistuksessa hyvältä.
Ystäväni valmistui samasta lafkasta tuotantotaloudelta diplomi-insinööriksi ja ensimmäisen 4kk:n jälkeen valmistumisesta, ei oman alan töitä ollut löytynyt. Hän oli lukenut metalli- ja terästeollisuutta 60 op:n kokonaisuuden, mutta kyseisen alojen töitä haettaessa hänen ohi palkattiin aina metalli-, teräs-/muuta prosessiteollisuutta pääaineena lukenut. - 12+5
"Olen selaillut nyt erinäisiä tietolähteitä kyseisestä opiskelu linjasta, ja saanut erittäin ristiriitaista tietoa. Ensikäsitykseni oli että tuotantotaloudesta valmistuva Diplomi Insinööri olisi huippu osaaja joka työmarkkinoilla revittäisiin käsistä hänen erikois osaamisensa johdosta. Käytettyäni nyt aikaa tämän keskustelupalstan selailuun, ja lukemalla kommentteja tuotantotaloudesta, tämä käsitys on jokseenkin miltei kääntynyt päinvastaiseksi kommenttien negatiivisuuden johdosta."
Ihan nyt vaan vinkkinä, että jos kaikki korvien välissä on kunnossa, niin suomi24 infoa nyt ei ihan tosissaan kannata ottaa :D Tänne kirjottelee lähinnä vaan työttömät ja pummit, jotka tekee kaikkensa syöttääkseen virheellistä informaatiota.- tyhmät pellolle
Shh...
- Ihan reilusti kerro
Milloin sait? Siis lopputilin ja aloitit konsultaatiot pummina?
- tutaofaalto
Jos haluat insinöörin/DI:n paperit ilman, että ymmärrät mitä insinööri tarkoittaa tai ilman, että hallitset minkään alan tekniikkaa, niin Tuta on oiva valinta. Tekniikkaa 10%, taloutta 30%, 60% täysin hyödyttömiä tutalaiskursseja.
T. Valmistunut Tuta DI joka nyt hakee ohjelmistotekniikan maisteria.- Anonyymi
Ohjelmistotekniikan maisteria? Helsingin yliopistossako opiskelet? Kannattiko hankkia ne maistereiden wc-paperit?
Milloin valmistuit? Oliko työnhaku rankkaa?
Sairaanhoitaja saa heti töitä hakematta töitä, ja Saudi-Arabiassa saa hoitaja palkan verovapaasti, sekä ilmaisen majoituksen kalustetussa kaksiossa, eikä ilmastossakaan ole valittamista.
- Tutankhamon
Tällä valinnalla olet todellakin oman onnesi seppä. Opinnoissa on muinaisten teollisuusyritysten historiikkejä.
- Tällästä
Tutalla dippaa rakentelemassa, vuoden soppari markkinointiyrityksen liiketoimintamallinnosten parissa, 3.650 egee kuussa firman autolla kaikki haastattelukeikat ja päikkärit yökeikoista.
Hyvä kaverini vääns marraskuusta omaansa ensin kolme kuukautta 2.200 ekkulilla kuussa ja nyt pitäs loppuaika tehä "omaan piikkiin".
Siltikään en väittäisi, et tiedekunnalla tai koulutuksella niin väliä. Tärkeintä päästä värkkäämään mielenkiintosia juttuja hyvään putiikkiin. Persoona ja sopivuus monesti nopeesti vanhentuvaa koulutusta tärkeempiä.- Vakipaikka plakkaris
Taitaa äly ja hoksottimet jotain merkata..?
- Kyl se täst viäl (:
Vakipaikka plakkaris kirjoitti:
Taitaa äly ja hoksottimet jotain merkata..?
Tuuri ja oikeat valinnat. Eniten kuitenkin into tehdä jotain ittelleen mielekästä ja firmalle hyödyllistä.
Ei tullu vakkaria - se tärkein puuttuu.Suhteet!!!! :(
- Ei kaikille
Tuotantotalouden opiskelu ei anna ammattia saati sitten takaa johtajan paikkaa. Useimmille se ei ole paras opiskelupaikka, mutta joillekin on.
- itsestä kiinni
Omilla valinnoilla on suuri merkitys. Tuotantotalouden voi lueskella niin, että tutkinto vastaa surkeinta mahdollista ktm-tutkintoa. Sellaisella tutkinnolla ei tee mitään. Parempi olisi mennä suoraan ktm-tutkintoa lukemaan.
- Ingenjööriheppu
On tullut aikoinaan seuratuksi tutalaisia sekä kuunneltua mielipiteitä heidän opintovaatimuksistaan. Tutalle on vaikea päästä sisään, koska hakijoita on paljon. Tästä seuraa väistämättä, että sisäänpääsyrajat ovat yleensä korkeammat kuin muilla aloilla. Mutta sitten kun pääsee sisään, ei pahempia ongelmia pitäisi olla tiedossa, sillä opinnot eivät ole ainakaan vaikeammat tai työläämmät kuin muilla DI-aloilla. Väittäisin jopa, että tutalla on helpompaa. Tuotantotalous on aivan yliarvostettua opiskelijoiden keskuudessa.
Terveisin keski-ikäinen kolminkertainen insinöörijäärä (ins. DI DI) - ingenjör
Tuotantotalous on suomalainen kummajainen siinä mielessä, että vaikka kotimaassa kyseisen alan osaajien arvostus on korkealla, niin ulkomailla tämä "Industrial Engineering and Management" nähdään eräänlaisena välimallin tutkintona, josta valmistunut ei ole oikein insinööri eikä taloustieteilijä.
Jos tähtäät kansainväliselle uralle, niin jonkin teknisen alan DI:n papereiden ja KTM-tutkinnon yhdistelmä on kovempaa valuuttaa. Tosin siinä onkin sitten tuplavaiva.- ktm
Tämä. Itsellä tietotekniikka tuta. Ja vaikka tutalta onkin käytynä kaupallisia aineita niin paljon kuin mahdollista, olisi kansainvälisen tunnustuksen takia KTM ollut parempi valinta.. Pohjoismaissa ja Saksassa voi tutailla, mutta siihen se sitten jääkin. Anglosaksisissa maissa selitän tutan lähinnä MBA:na.
- höpöpuhetta
Tutan arvostus perustuu siihen, että korkean pääsyrajan seurauksena Tutalle valitaan joka vuosi ainoastaan huippulahjakkaita opiskelijoita, jotka kykenevät opiskelemaan sivuaineena vaikkapa matematiikkaa tai systeemitieteitä. Työelämässä arvostetaan ainutlaatuisia hengen lahjoja omaavia työntekijöitä (toisin sanottuna korkean ÄO:n), koska uuden oppiminen ja luova ongelmanratkaisukyky - jota ei voi opettaa - on kaiken onnistuneen liiketoiminnan A ja O.
Ulkomaillakin työnantajan on helppo selvittää, että KTM on tusinatutkinto, ja että Aalto Tuta-DI (tefyn lisäksi) on meidän maan älykköjen valinta.
PS. Opiskelen itse Aallossa, mutta en tutaa tai tefyä - tosin olisin valinnut jomman kumman, jos hengen lahjani siihen olisi riittänyt.
- Anonyymi
Olen lukenut, että TUTA olisi DI-koulutuksista helpoimmasta päästä, jos ajatellaan luonnontieteellisiä aineita. Katsoin opetussuunnitelmaa ja näytti olevan mm. lujuusoppia ja mekaniikkaa. Mietin vain, että pärjäisinkö tuossa ohjelmassa, jos hakisin suoraan maisteriohjelmaan? AMK-inssi siis olen ja luonnontieteissä en ole kovin hyvä. AMK:n inssimatikka 1 & 2 on suoritettu arvosanoin 3, tilastomatematiikka 5 ja fysiikat 1:llä läpi. Fysiikka ollut se kaikista vaikein kun en koskaan kerennyt muiden kurssien takia perehtyä. Mietin vain, että kuinka nesteessä olen, jos pääsisin DI-ohjelmaan? Ajattelin, että ehkä pitäisi kerrata ja opetella luonnontieteellisiä vaikka töiden jälkeen itsekseen ja lykätä hakemista vaikka vuoden tai parin päähän? Keskiarvo on kyllä yli minimirajan, muttei parhaimmasta päästä. Voipi olla etten tällä keskiarvolla edes pääsisi kun hakijat arvotetaan keskiarvojen perusteella. Tuotantotalous aina kiinnostanut ja olen opiskellut sivuopintoina siihen liittyviä kursseja. Opiskeluintoa vielä olisi, joten olen pohtinut hakemista.
- Anonyymi
Tuotantotaloutta voi toki hoitaa myös vahvassa lääkityksessä.
- Anonyymi
Heh, ex kumppani opiskeli tutalla. Hän oli patalaiska perusluonteeltaan, minkä vuoksi hän lähtikin valmistuttuaan kehittämään/laajentamaan/tuhoamaan isänsä firmaa. Muualla ei olisi pärjännyt, eikä muualle päässytkään.
Luin monesti hänen tenttikirjojaan ja tein hänelle tiivistelmiä, koska hän oli niin laiska. Ihan soopaa ne kirjat oli, hahaaa! Oikea tiede on siitä kaukana. Ihan lippalappaa. Olisin itse valmistunut sieltä varmaan parissa vuodessa. Esim. prosessitekniikan tentissä kysyttiin, millä paperi valkaistaan, hahaa! Olisin tiennyt ilman kirjan lukemistakin. Exä ei ollut tiennyt, voi hyvää päivää!
En arvosta tutalaisia. Halveksin- Anonyymi
Opiskeli minkä kaupungin tutalla? Tuta on monella paikkakunnalla.
Toivottavasti luuseri exäsi ei saa töitä, varsinkaan suhteilla.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3097062Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662106- 1751807
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä151317- 1121267
Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181691190Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie71186RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j541106Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411051Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.288992