Osaisiko joku vastata projektin alkuvaiheessa olevalle, että mitä eroa on käytännössä kevytsoraharkko- vs. Siporex-rakentamisella? Kuinka paljon halvemmaksi tulee ja mitä eroa on ko. rakennustyyleillä käytännössä? Ihmetellään, että miksei kevytsoraharkkoa käytetä rakentamiseen enempää, jos kivitalon saa siten paljonkin (?) halvemmalla?
Kevytsora vs. Siporex?
Miten eroavat?
79
10460
Vastaukset
- millään
keinolla saa halvemmalla kuin puutaloa. Harkon valinta kiinni katsojan silmästä ja myyjän taidosta.
- jii
saa jokaisesta rautakaupasta. Siporexia sinulle ei myy kuin oman alueesi sipo-kauppias, jolta sinun täytyy ilmeisesti käytännössä ostaa myös suunnittelu. Itse esim. halusin tarjouksen sipotalosta jossa oli ontelovälipohja (jännevälien takia) mutta eipä mulle semmoista myyty. Eli päädyin suunnitteluttamaan talon ks-harkolle, ja heti oli varaa valita 3 toimittajan väliltä (harkkotoimittajia on useampia mutta kaikki eivät tee 380 levyisiä). Onteloissa samoin voi pyytää 3-4 tarjousta eikä ole yhden toimittajan armoilla.
Virosta saa tietysti tilattua aerocia, mutta siinäkin on omat ongelmansa jos pitää saada äkkiä -mielellään aina vielä samana lauantaina- ne 5 harkkoa jotka jäi uupumaan siitä takkahuoneen seinästä. Sitäpaitsi minä en edes koskaan saanut niiltä tarjousta.
Niin ja meidän Design-seinällä on aika pirun hyvä u-arvo, siposeinä ei edes täytä rakmk:n minimivaatimusta.
Ja heti alkuun ennenkuin joku tulee viisastelemaan: sen kivisen yläpohjan kyllä saa ks-taloon kun vaan tilaa.- tunteva
suunnittelija osoittaa riittävän hyvät materiaalit kuhunkin tarkoitukseen, joten yksittäisistä U-arvoista ei kannata lähteä kilpasille. Lämmitettäviltä tiloiltaan 700m3, siinä 245m2 siporex-talo vie Etelä-Suomessa kaukolämpöä noin 1000eur verran vuodessa.
Kevytsoraharkkotalon lämpökulujen oletan olevan samaa luokkaa, Mutta miten siitä voit enää säästää, kun perusmaksut ovat puolet ja kulutus vain toinen puoli? Tarkoitan tällä sitä, ettei liiallinen eristäminen maksa itseään koskaan takaisin. Nekin eristerahat kannattaa käyttää jonkin pergolan, terassin tai lasisen viherhuoneen tekoon, josta huoneesta voisi olla iloa kaikille talon käyttäjille. - jii
tunteva kirjoitti:
suunnittelija osoittaa riittävän hyvät materiaalit kuhunkin tarkoitukseen, joten yksittäisistä U-arvoista ei kannata lähteä kilpasille. Lämmitettäviltä tiloiltaan 700m3, siinä 245m2 siporex-talo vie Etelä-Suomessa kaukolämpöä noin 1000eur verran vuodessa.
Kevytsoraharkkotalon lämpökulujen oletan olevan samaa luokkaa, Mutta miten siitä voit enää säästää, kun perusmaksut ovat puolet ja kulutus vain toinen puoli? Tarkoitan tällä sitä, ettei liiallinen eristäminen maksa itseään koskaan takaisin. Nekin eristerahat kannattaa käyttää jonkin pergolan, terassin tai lasisen viherhuoneen tekoon, josta huoneesta voisi olla iloa kaikille talon käyttäjille."Kevytsoraharkkotalon lämpökulujen oletan olevan samaa luokkaa, Mutta miten siitä voit enää säästää, kun perusmaksut ovat puolet ja kulutus vain toinen puoli? Tarkoitan tällä sitä, ettei liiallinen eristäminen maksa itseään koskaan takaisin."
Ensinnäkään kaikki talot eivät lämpiä k-lämmöllä, toisekseen määräysten vähimmäiseristävyyksien täyttämistä voi tuskin sanoa liialliseksi eristämiseksi? (No meidän 0,18 seinän osalla tietysti täyttyy kirkkaasti). - raksaaja
tunteva kirjoitti:
suunnittelija osoittaa riittävän hyvät materiaalit kuhunkin tarkoitukseen, joten yksittäisistä U-arvoista ei kannata lähteä kilpasille. Lämmitettäviltä tiloiltaan 700m3, siinä 245m2 siporex-talo vie Etelä-Suomessa kaukolämpöä noin 1000eur verran vuodessa.
Kevytsoraharkkotalon lämpökulujen oletan olevan samaa luokkaa, Mutta miten siitä voit enää säästää, kun perusmaksut ovat puolet ja kulutus vain toinen puoli? Tarkoitan tällä sitä, ettei liiallinen eristäminen maksa itseään koskaan takaisin. Nekin eristerahat kannattaa käyttää jonkin pergolan, terassin tai lasisen viherhuoneen tekoon, josta huoneesta voisi olla iloa kaikille talon käyttäjille.se on hyvä että jokaiselle löytyy semmoinen mistä tykkää
mutta jos haluaa rakentaa energiatehokkaasti niin silloin huono seinien lämmöneristävyys ei ole paras lähökohta - raksaaja
kiteytettynä aika hyvin
Jämerällä on kattavin kokonaispaketti ja palvelut vaikka ei olekaan teknisesti ehkä kaikkein modernein.
Hinnallisesti en usko Jämerän enään olevan paljoa kalliinpi koska he joutuvat kilpailemaan huonommalla U arvolla kuin muut.
Muurattavissa kevytsoraharkoissa on sitten reippaasti enemmän työtä kuin ohutsaumamuurattavissa.
- eri valmistajien
sivut läpi ja vertaile tuotteita, kysele niiltä ja jos on aikaa, käy oikein tutustumassa tai kurssilla. toinen sopii toiselle ja toisin päin. Työtunteja hartiapankilla kertyy helposti 5000, jopa enemmän. Mitoita ajankäyttö. Työt eivät edisty, jos et ole raksalla.
Kahteen tekemääni taloon on kellaritiloihin lipsahtanut kevytsoraharkko ja asuintiloihin sipo. Kai sipostakin voisi kellarin tehdä, muuta papusora ei ole niin perso maakosteudelle. Välipohjina/yläpohjana olen käyttänyt variaxia ja siporexia. Makuasioita nekin.
Isompi organisaatio (mm. jämerä) tarjoaa pääsuunnittelija-apua, joten arkkitehti-rakenne-lvis- kuvat ovat ainakin sukua keskenään. Jos teetät ne erikseen, joudut itse kontrolloimaan, että kaikki pelaa.
Jos haluat hinnasta tinkiä, osta tavarat myöhään syksyllä, tai tyydy sekunda-harkkoihin (hintaero jopa -20%). Myös ikkunat/ovet kannattaa tilata talvella, jos on säilytystilaa, hintaero useampikin 1000euroa sesonkiin verrattuna aivan samasta tavarasta.
Harkkojen hintaan tai muuraukseenkaan on harvempi talo tyssännyt, myöhemmät valinnat ne sinulta kukkaron vievät. - viestiketjusta
Ei löytynyt yhtään argumenttia siporexin puolesta. Vain jotain onnetonta uikutusta ettei u-arvolla ole merkitystä pääkaupunkiseudun kaukolämmitystaloon.
Varmaan ei ole Etelä-Suomessa pakkasia ja kenellä sinne on varaa rakentaa omakotitalo niin varmaan lämmityskustannuksetkin ovat rikka rokassa. Täysin idioottimaista valita huonompi kalliimpaan hintaan.
Itselläni on lammista tehty ja samaa harkkoa anturasta ylöspäin, halpuudesta en tiedä mutta meni tähän ainakin 2/3 vähemmän aikaa (kahdestaan ladottiin kirvesmiehen kanssa)kuin naapurin sipopystyttäjätiimin 4 hengellä. Taisi olla pojat tuntipalkalla kun niin hartaasti kiviään liimaili?- suvenahan
sen rungon yleensä saapi ylös, eipä sillä ole merkitystä, meniko viikko pari kauemmin.
Ei materiaali aikaa vie, vaan kokemuksen puute ja
mittatarkat palikat(kuten sipo) on helpompi latoa virheettömästi paikoilleen kuin vähemmän mittatarkat harkot. Pienet heitot sipossa hiotaan helposti santapaperiliipillä ennen seuraavaa varvia. Tätä et voi tehdä kevytsoraharkoille, vaan oikaisu laastilla tai uretaanilla ja kiiloilla. No, viimeistään tulee välipohjan korkeus vastaan ja 'pelastaa', kun seuraava kerros aloitetaan taas tasaiselta alustalta.
Sähköputkien ja vesijohtojen kolojen roiloamiseksi saat jyrsimen lainaksi tehtaalta tai voit sellaisen vuokrata myös vuokraamosta.
Ota imuriliitäntäinen malli.
Aikaa menee sisätöihin eniten, mm. lattiavalun pitää kuivua 8 viikkoa ennenkuin pääset sitä pinnoittamaan ja ulkorappaus teetetään yleensä yhden lämmityskauden jälkeen.
Jos sipotalon lämmityskuluja vertailet vaikka nykyiseen asumukseesi: 1000eur/700m3 =1,4eur/m3 vuodessa (5 henkilöä ja koira talossa).
Kaukolämpö kannattaa valita aina, kun siihen on mahdollisuus, niin vaivatonta se on ja jää aikaa
vuosittain muuhunkin toimintaan. Lämmönvaihdin
on tehokas ja kestää noin 30 vuotta.
Viestiketjun uikuttaja ei vaivautunut kertomaan, miten kivuttomasti hän Lamminsa lämmittää.
Vielä noista materiaaleista, mikäli teet kauppaa Siporexista, sinulle tarjotaan yleensä palkit valmiina mukaan ja kevytsoratuotteet Lakan Betonilta ja kattotuotteet Lafargelta. Jos keskität ostokset, voit saada huomattavankin alennuksen.
Tee ihmeessä useampia vertailuja (samasta kokonaisuudesta, (kuten autoasi oman ja viereisen jälleenmyyjän luona), älä luota yhteen
hikariin. Kaikki materiaalit ovat nykyään hyviä, kun niitä käytetään oikein ja vasta kokonaisuus ratkaisee.
Paikkakuntasi kivitalokauppiaalta saattaa bonuksestaan puuttua 'juuri sinun talosi kivet', joten hän voi tehdä aivan uskomattoman tarjouksen (loppuvuodesta). - kiitos...
suvenahan kirjoitti:
sen rungon yleensä saapi ylös, eipä sillä ole merkitystä, meniko viikko pari kauemmin.
Ei materiaali aikaa vie, vaan kokemuksen puute ja
mittatarkat palikat(kuten sipo) on helpompi latoa virheettömästi paikoilleen kuin vähemmän mittatarkat harkot. Pienet heitot sipossa hiotaan helposti santapaperiliipillä ennen seuraavaa varvia. Tätä et voi tehdä kevytsoraharkoille, vaan oikaisu laastilla tai uretaanilla ja kiiloilla. No, viimeistään tulee välipohjan korkeus vastaan ja 'pelastaa', kun seuraava kerros aloitetaan taas tasaiselta alustalta.
Sähköputkien ja vesijohtojen kolojen roiloamiseksi saat jyrsimen lainaksi tehtaalta tai voit sellaisen vuokrata myös vuokraamosta.
Ota imuriliitäntäinen malli.
Aikaa menee sisätöihin eniten, mm. lattiavalun pitää kuivua 8 viikkoa ennenkuin pääset sitä pinnoittamaan ja ulkorappaus teetetään yleensä yhden lämmityskauden jälkeen.
Jos sipotalon lämmityskuluja vertailet vaikka nykyiseen asumukseesi: 1000eur/700m3 =1,4eur/m3 vuodessa (5 henkilöä ja koira talossa).
Kaukolämpö kannattaa valita aina, kun siihen on mahdollisuus, niin vaivatonta se on ja jää aikaa
vuosittain muuhunkin toimintaan. Lämmönvaihdin
on tehokas ja kestää noin 30 vuotta.
Viestiketjun uikuttaja ei vaivautunut kertomaan, miten kivuttomasti hän Lamminsa lämmittää.
Vielä noista materiaaleista, mikäli teet kauppaa Siporexista, sinulle tarjotaan yleensä palkit valmiina mukaan ja kevytsoratuotteet Lakan Betonilta ja kattotuotteet Lafargelta. Jos keskität ostokset, voit saada huomattavankin alennuksen.
Tee ihmeessä useampia vertailuja (samasta kokonaisuudesta, (kuten autoasi oman ja viereisen jälleenmyyjän luona), älä luota yhteen
hikariin. Kaikki materiaalit ovat nykyään hyviä, kun niitä käytetään oikein ja vasta kokonaisuus ratkaisee.
Paikkakuntasi kivitalokauppiaalta saattaa bonuksestaan puuttua 'juuri sinun talosi kivet', joten hän voi tehdä aivan uskomattoman tarjouksen (loppuvuodesta)."eipä sillä ole merkitystä, meniko viikko pari kauemmin."
Mitä sää horiset, meillä ladottiin 2,5 viikossa, naapurilla meni 1,5 kuukautta. Siinä juoksi neljän ukon palkat 4x25x8x30= 24000 euroa, meillä meni 1x12x8x28= 2700 euroa.
Ainiin sitten ne nosturikustannukset miitä palkkeja nostellessa. Ainoa hyvä puoli oli että nosturikuski tuli kossupalkalla nostamaan lammilavat lähemmäksi taloa latomisen edetessä.
Lammissa laitettiin galvanoidut profiilit, johon ladottiin sitä samaa kiveä päälle. Meillä tosin levein reikä on autotallin ovet (noin 2.5-3 metriä).
Tämä uikuttaja lämmittää maalämmöllä, kustannukset 2,76 senttiä/kWh laskettuna kulutus/kaikii kk/siirto yms. maksut. - Toista pystyttämään
kiitos... kirjoitti:
"eipä sillä ole merkitystä, meniko viikko pari kauemmin."
Mitä sää horiset, meillä ladottiin 2,5 viikossa, naapurilla meni 1,5 kuukautta. Siinä juoksi neljän ukon palkat 4x25x8x30= 24000 euroa, meillä meni 1x12x8x28= 2700 euroa.
Ainiin sitten ne nosturikustannukset miitä palkkeja nostellessa. Ainoa hyvä puoli oli että nosturikuski tuli kossupalkalla nostamaan lammilavat lähemmäksi taloa latomisen edetessä.
Lammissa laitettiin galvanoidut profiilit, johon ladottiin sitä samaa kiveä päälle. Meillä tosin levein reikä on autotallin ovet (noin 2.5-3 metriä).
Tämä uikuttaja lämmittää maalämmöllä, kustannukset 2,76 senttiä/kWh laskettuna kulutus/kaikii kk/siirto yms. maksut.Jos runko lähtee teillä pystyyn 2700 ekillä, niin voin tarjota vaikka sinulle viisinkertaisen (5x) hinnan. Eli maksan sinulle 13500 ekiä. Aikaa sovitaan vaikka 1/2 viikkoa yli tuon, eli 3 viikkoa.
Voit aloittaa vaikka heti, tai vuoden päästä. Koska olet noin varmalla pohjalla, niin sovitaan myöhästymissakkoa vaikka 2 000/vko.
Eli tarjoan sinulle viisinkertaista liksaa!!! Lähetäthän yhteystietosi.
Reiluna tyyppinä heitän nosturikuluihin vaikka pyöreen satkun. Ostat tuosta pari pulloa kossua, jotka heität kuskille ja saat pitää loput. - on loistava
kiitos... kirjoitti:
"eipä sillä ole merkitystä, meniko viikko pari kauemmin."
Mitä sää horiset, meillä ladottiin 2,5 viikossa, naapurilla meni 1,5 kuukautta. Siinä juoksi neljän ukon palkat 4x25x8x30= 24000 euroa, meillä meni 1x12x8x28= 2700 euroa.
Ainiin sitten ne nosturikustannukset miitä palkkeja nostellessa. Ainoa hyvä puoli oli että nosturikuski tuli kossupalkalla nostamaan lammilavat lähemmäksi taloa latomisen edetessä.
Lammissa laitettiin galvanoidut profiilit, johon ladottiin sitä samaa kiveä päälle. Meillä tosin levein reikä on autotallin ovet (noin 2.5-3 metriä).
Tämä uikuttaja lämmittää maalämmöllä, kustannukset 2,76 senttiä/kWh laskettuna kulutus/kaikii kk/siirto yms. maksut.tulevaisuus Lammin latojana,
annahan yhteystiedot palstalle, niin saat varmaan töitä, ja nopeakin olet!
Ja tuolla hinnalla jos sähköä saat ostettua, sitäkin kannattaisi myydä eteenpäin tuplahintaan.
Munchausenin tarinat kuule tuli keksittyä jo ennenkuin synnyit, oireilee silloin tällöin edelleen.
Asiallisesti ottaen et varmaan tee taloa viestiketjun aloittajalle tuohon hintaan. - haloo...
on loistava kirjoitti:
tulevaisuus Lammin latojana,
annahan yhteystiedot palstalle, niin saat varmaan töitä, ja nopeakin olet!
Ja tuolla hinnalla jos sähköä saat ostettua, sitäkin kannattaisi myydä eteenpäin tuplahintaan.
Munchausenin tarinat kuule tuli keksittyä jo ennenkuin synnyit, oireilee silloin tällöin edelleen.
Asiallisesti ottaen et varmaan tee taloa viestiketjun aloittajalle tuohon hintaan.Maalämmön lämmityskilowattitunti maksaa 1/3 osan sähkön kilowattitunnin hinnasta.
Ja sille toiselle ukolle, käy sinäkin punttisalilla. Semmoinen 100-120 kg:tä kun menee penkistä ja vähän treenaat pystypenkkiä ja niskan taakse niin rupeaa lammikivet liikkumaan.
Vaikka talo olikin suorakaiteen muotoinen ja kaikista ylityksistä selvittiin sillä metalliprofiililla niin ei siinä latomisessa tosiaan kauaa mennyt. Kovaa kuntoa se kyllä vaatii:
- 8h päivässä lähes anaerobisen kynnyksen mukaista sykettä
- päivän jälkeen seuraavaa aamua varten kivien nostelu valmiiksi seinän päälle
Vaikka pohjan piti ola moduulimitassa niin käytännössä joka sivun viimeistä kiveä piti 230mm rälläkällä vähän lyhentää.
Montako kiveä ammattilaisen pitäisi päivässä latoa, jotta se olisi mielestänne hyvä tulos? Kaveri antoi potkut (olisi pitänyt antaa jo aikaisemmin) kun 3 ukkoa oli saanut päivän aikana 10 harkkoa leikattua ja sovitetttua päätykolmioon.
Koska oikeasti lammin latominen on nopeaa jos kokoajan tekee jotain -> kukaan ei halua tehdä sitä tuntityönä. Annetaan joku tähtitieteellinen urakkatarjous ja maleksitaan tontilla kuukausikaupalla.
Toisaalta: Mitä se mulle kuuluu jos helsinkiläisiä idiootteja kusetetaan pystytysurakoissa.
Nyt jos itse vielä joskus lammista jotain väsään, niin otan pari poikaa lähipunttisalilta nostelemaan kiviä. Yksi latoja tarvii melkein kaksi kantajaa, varsinkin jos tulee suurempi talo kuin omani (pohja 175m2). - raksaaja--sh
haloo... kirjoitti:
Maalämmön lämmityskilowattitunti maksaa 1/3 osan sähkön kilowattitunnin hinnasta.
Ja sille toiselle ukolle, käy sinäkin punttisalilla. Semmoinen 100-120 kg:tä kun menee penkistä ja vähän treenaat pystypenkkiä ja niskan taakse niin rupeaa lammikivet liikkumaan.
Vaikka talo olikin suorakaiteen muotoinen ja kaikista ylityksistä selvittiin sillä metalliprofiililla niin ei siinä latomisessa tosiaan kauaa mennyt. Kovaa kuntoa se kyllä vaatii:
- 8h päivässä lähes anaerobisen kynnyksen mukaista sykettä
- päivän jälkeen seuraavaa aamua varten kivien nostelu valmiiksi seinän päälle
Vaikka pohjan piti ola moduulimitassa niin käytännössä joka sivun viimeistä kiveä piti 230mm rälläkällä vähän lyhentää.
Montako kiveä ammattilaisen pitäisi päivässä latoa, jotta se olisi mielestänne hyvä tulos? Kaveri antoi potkut (olisi pitänyt antaa jo aikaisemmin) kun 3 ukkoa oli saanut päivän aikana 10 harkkoa leikattua ja sovitetttua päätykolmioon.
Koska oikeasti lammin latominen on nopeaa jos kokoajan tekee jotain -> kukaan ei halua tehdä sitä tuntityönä. Annetaan joku tähtitieteellinen urakkatarjous ja maleksitaan tontilla kuukausikaupalla.
Toisaalta: Mitä se mulle kuuluu jos helsinkiläisiä idiootteja kusetetaan pystytysurakoissa.
Nyt jos itse vielä joskus lammista jotain väsään, niin otan pari poikaa lähipunttisalilta nostelemaan kiviä. Yksi latoja tarvii melkein kaksi kantajaa, varsinkin jos tulee suurempi talo kuin omani (pohja 175m2).ja rasva palaa kivitalotyömaalla
kovasti kivet keveni runkovaiheen aikana ja kun proteiinia muistaa vetää naamaan niin habakin kasvaa - Toista pystyttämään
haloo... kirjoitti:
Maalämmön lämmityskilowattitunti maksaa 1/3 osan sähkön kilowattitunnin hinnasta.
Ja sille toiselle ukolle, käy sinäkin punttisalilla. Semmoinen 100-120 kg:tä kun menee penkistä ja vähän treenaat pystypenkkiä ja niskan taakse niin rupeaa lammikivet liikkumaan.
Vaikka talo olikin suorakaiteen muotoinen ja kaikista ylityksistä selvittiin sillä metalliprofiililla niin ei siinä latomisessa tosiaan kauaa mennyt. Kovaa kuntoa se kyllä vaatii:
- 8h päivässä lähes anaerobisen kynnyksen mukaista sykettä
- päivän jälkeen seuraavaa aamua varten kivien nostelu valmiiksi seinän päälle
Vaikka pohjan piti ola moduulimitassa niin käytännössä joka sivun viimeistä kiveä piti 230mm rälläkällä vähän lyhentää.
Montako kiveä ammattilaisen pitäisi päivässä latoa, jotta se olisi mielestänne hyvä tulos? Kaveri antoi potkut (olisi pitänyt antaa jo aikaisemmin) kun 3 ukkoa oli saanut päivän aikana 10 harkkoa leikattua ja sovitetttua päätykolmioon.
Koska oikeasti lammin latominen on nopeaa jos kokoajan tekee jotain -> kukaan ei halua tehdä sitä tuntityönä. Annetaan joku tähtitieteellinen urakkatarjous ja maleksitaan tontilla kuukausikaupalla.
Toisaalta: Mitä se mulle kuuluu jos helsinkiläisiä idiootteja kusetetaan pystytysurakoissa.
Nyt jos itse vielä joskus lammista jotain väsään, niin otan pari poikaa lähipunttisalilta nostelemaan kiviä. Yksi latoja tarvii melkein kaksi kantajaa, varsinkin jos tulee suurempi talo kuin omani (pohja 175m2).Laitatko edelleen niitä yhteystietojasi tulemaan. En vielä saanut noita vuodatuksesi joukosta.
Tuli joskus nuoruusvuosina käytyä aktiivisestikkin punttisalilla. Menee kyllä edelleen molemmat mainitsemasi rajat rikki. Ei tässä nyt niin vanhoja olla.
Ensimmäisen talon kohdalla ei tullut noin lyhyitä päiviä (8h) tehtyä ollenkaan. Tuskinpa tämän toisenkaan.
Käytössä oli itsellä nosturi, mutta tämä lienee ollut tosi kallista kun vertaa sinun hintoihin (tai kaippa tuonkin saa sitten jallupullolla).
Mutta lähetäppä tosiaan niitä yhteystietojasi tulemaan, että saadaan nimet paperiin, ettei jää sinun osaltasi aivan tarinan tasolle. Maksan kuitenkin viisinkertaista liksaa, joten ei kai tuosta voi kieltäytyä. - Ihmiset ovat erilaisia
raksaaja--sh kirjoitti:
ja rasva palaa kivitalotyömaalla
kovasti kivet keveni runkovaiheen aikana ja kun proteiinia muistaa vetää naamaan niin habakin kasvaaMeikäläinen puolestaan laihtui vuoden aikana. Ei yksinkertaisesti ehtinyt syödä/ nukkua tarpeeksi. Lihakset kutistuivat ja varmaan tuosta samasta syystä.
Toisaalta itse rakensin vuodessa versus teikäläisen vuosikymmen, joten ehkäpä tuosta löytyy ennemmin se ero. - tää raksaaja
kiitos... kirjoitti:
"eipä sillä ole merkitystä, meniko viikko pari kauemmin."
Mitä sää horiset, meillä ladottiin 2,5 viikossa, naapurilla meni 1,5 kuukautta. Siinä juoksi neljän ukon palkat 4x25x8x30= 24000 euroa, meillä meni 1x12x8x28= 2700 euroa.
Ainiin sitten ne nosturikustannukset miitä palkkeja nostellessa. Ainoa hyvä puoli oli että nosturikuski tuli kossupalkalla nostamaan lammilavat lähemmäksi taloa latomisen edetessä.
Lammissa laitettiin galvanoidut profiilit, johon ladottiin sitä samaa kiveä päälle. Meillä tosin levein reikä on autotallin ovet (noin 2.5-3 metriä).
Tämä uikuttaja lämmittää maalämmöllä, kustannukset 2,76 senttiä/kWh laskettuna kulutus/kaikii kk/siirto yms. maksut.tosiaan on kämmännyt siellä mökissään kun runko nousi 2,5 viikossa ja olen ymmärtänyt että mökkiä on kuitenkin "tuunattu" monta vuotta....
- raksaaja--sh
tää raksaaja kirjoitti:
tosiaan on kämmännyt siellä mökissään kun runko nousi 2,5 viikossa ja olen ymmärtänyt että mökkiä on kuitenkin "tuunattu" monta vuotta....
Lukutaitosi on huonolla tolalla. Tai valehtelet tahallaan ja trollaat kun et muuta osaa. ihan sama.
Runko kuitenkin tehtiin kahdessa miestyökuukaudessa netto.
Näkyy tässäkin 100m säteellä olevan kolme extreme tee-se-itse tekijää joilla minimi on 2.5 vuotta talon tekemiseen. Niitä on vaan niin moneen lähtöön niitä tekijöitä ja rahoitustapoja. Naapuri kanssa on skaba että kummalla on ennemmin valmis. Molemmat aloitettiin 2003 .... ;)
- tietoa
ulkoseinät
kevytsora 380 materiaali 68e/m2, työ 30e/m2, yht. 98e/m2
siporex 375 materiaali 71e/m2, työ 25e/m2, yht. 96e/m2
välipohjat
ontelolaatta materiaali 49e/m2, työ 18e/m2, yht. 67e/m2
siporex materiaali 50e/m2, työ 13e/m2, yht. 63e/m2
yläpohja
ontelolaatta materiaali 55e/m2, työ 22e/m2, yht. 77e/m2
siporex materiaali 50e/m2, työ 15e/m2, yht. 65e/m2
lähde: pientalon kustannukset 2006- raksaaja
välipohjista ja yläpohjasta
Ottaako pientalon kustannukset 2006 mitään kantaa lisääntyvien kantavien väliseinien tarpeesta ontelolaatan ja sipolankkkujen hinnoissa?
(pientalon kustannukset 2002 ei ainakaan ottanut)
Kyseinen opus on kyllä hankinnan arvoinen kunhan sitä osaa käyttää. Sen mukaan kun budjetoi niin niin eipähän budjetoi alakanttiin ja maksa yläkanttiin. - just hetki sitten
raksaaja kirjoitti:
välipohjista ja yläpohjasta
Ottaako pientalon kustannukset 2006 mitään kantaa lisääntyvien kantavien väliseinien tarpeesta ontelolaatan ja sipolankkkujen hinnoissa?
(pientalon kustannukset 2002 ei ainakaan ottanut)
Kyseinen opus on kyllä hankinnan arvoinen kunhan sitä osaa käyttää. Sen mukaan kun budjetoi niin niin eipähän budjetoi alakanttiin ja maksa yläkanttiin.hehkutit, että teidän taloon tuli alakertaan kantava seinä, kun rakennesuunnittelija ei takkaa kuitenkaan suunnitellut suoraan oteloiden päälle, 7 metriä ja 1,5 (?).
Eli kantavien väliseinien määrä olisi molemmissa tapauksissa ollut sama. Huoh... - raksaaja--sj
just hetki sitten kirjoitti:
hehkutit, että teidän taloon tuli alakertaan kantava seinä, kun rakennesuunnittelija ei takkaa kuitenkaan suunnitellut suoraan oteloiden päälle, 7 metriä ja 1,5 (?).
Eli kantavien väliseinien määrä olisi molemmissa tapauksissa ollut sama. Huoh...Sulla on kyllä lipsahtanut vihreä takki pahasti silmille.
>hehkutit, että teidän taloon tuli alakertaan kantava seinä, kun rakennesuunnittelija ei takkaa kuitenkaan suunnitellut suoraan oteloiden päälle,
Ei sinne päinkään. Olet tiltannut lopullisesti.
Hae itsellesi lääkitys, minulla on jo.
Ainoatakaan kantavaa seinää ei ole tullut rakennesuunnitelmaan takan vuoksi. Enkä ole niin missään koskaan sanonut.
Rakennesuunnittelija vaan pöljyyksissään merkkasi liian pienen pistekuorman leivinuunin kohdalle. Korjaukseksi ehdotti että teen VSK100 seinästä kantavan. Jouduin laskettamaan jälkikäteen että kantaahan ne ontelolaatat varmasti ilman lisäseinää (niinkuin olin alunperin pyytänyt). Kyllä kantaa.
Mutta sen että valoin alapuolella yhden VSK100 seinän betonilla täyteen voi pistää oman "pöljyyteni" piikkiin. Halusin vyön lisäksi henkselit.
> 7 metriä ja 1,5 (?).
1.5 metriä pitkä ontelolaatta on hissin aukon ja porrasaukon välissä. (sitä laattaa kannattamaan ei ole tehty yhtään väliseinää koska se "roikotetaan" tuosta 7m laatan sivusta (parmaparelin ohjeista löytyy detaljit jos et tajua))
>Eli kantavien väliseinien määrä olisi molemmissa tapauksissa ollut sama. Huoh...
Edelleen on väliseiniä vähemmän kuin sipolla olisi ollut. Lammin rakennesuunnittelija olisi lisäksi vähentänyt kantavaa seinää 15m (alkuperäinen tarjous).
En tiedä miksi rakennesuunnittelijani muutti 150mm ja 100mm seiniä 200mm seiniksi ja katkaisi jotkin ontelot niiden kohdalta.
Ainoatakaan ylimääräistä/uutta kantavaa seinää ei tullut arkkitehdin pohjakuviin rakennesuunnittelussa. - kirotuserhe
raksaaja--sj kirjoitti:
Sulla on kyllä lipsahtanut vihreä takki pahasti silmille.
>hehkutit, että teidän taloon tuli alakertaan kantava seinä, kun rakennesuunnittelija ei takkaa kuitenkaan suunnitellut suoraan oteloiden päälle,
Ei sinne päinkään. Olet tiltannut lopullisesti.
Hae itsellesi lääkitys, minulla on jo.
Ainoatakaan kantavaa seinää ei ole tullut rakennesuunnitelmaan takan vuoksi. Enkä ole niin missään koskaan sanonut.
Rakennesuunnittelija vaan pöljyyksissään merkkasi liian pienen pistekuorman leivinuunin kohdalle. Korjaukseksi ehdotti että teen VSK100 seinästä kantavan. Jouduin laskettamaan jälkikäteen että kantaahan ne ontelolaatat varmasti ilman lisäseinää (niinkuin olin alunperin pyytänyt). Kyllä kantaa.
Mutta sen että valoin alapuolella yhden VSK100 seinän betonilla täyteen voi pistää oman "pöljyyteni" piikkiin. Halusin vyön lisäksi henkselit.
> 7 metriä ja 1,5 (?).
1.5 metriä pitkä ontelolaatta on hissin aukon ja porrasaukon välissä. (sitä laattaa kannattamaan ei ole tehty yhtään väliseinää koska se "roikotetaan" tuosta 7m laatan sivusta (parmaparelin ohjeista löytyy detaljit jos et tajua))
>Eli kantavien väliseinien määrä olisi molemmissa tapauksissa ollut sama. Huoh...
Edelleen on väliseiniä vähemmän kuin sipolla olisi ollut. Lammin rakennesuunnittelija olisi lisäksi vähentänyt kantavaa seinää 15m (alkuperäinen tarjous).
En tiedä miksi rakennesuunnittelijani muutti 150mm ja 100mm seiniä 200mm seiniksi ja katkaisi jotkin ontelot niiden kohdalta.
Ainoatakaan ylimääräistä/uutta kantavaa seinää ei tullut arkkitehdin pohjakuviin rakennesuunnittelussa.no snaijasitte varmaan
- paksuus
raksaaja--sj kirjoitti:
Sulla on kyllä lipsahtanut vihreä takki pahasti silmille.
>hehkutit, että teidän taloon tuli alakertaan kantava seinä, kun rakennesuunnittelija ei takkaa kuitenkaan suunnitellut suoraan oteloiden päälle,
Ei sinne päinkään. Olet tiltannut lopullisesti.
Hae itsellesi lääkitys, minulla on jo.
Ainoatakaan kantavaa seinää ei ole tullut rakennesuunnitelmaan takan vuoksi. Enkä ole niin missään koskaan sanonut.
Rakennesuunnittelija vaan pöljyyksissään merkkasi liian pienen pistekuorman leivinuunin kohdalle. Korjaukseksi ehdotti että teen VSK100 seinästä kantavan. Jouduin laskettamaan jälkikäteen että kantaahan ne ontelolaatat varmasti ilman lisäseinää (niinkuin olin alunperin pyytänyt). Kyllä kantaa.
Mutta sen että valoin alapuolella yhden VSK100 seinän betonilla täyteen voi pistää oman "pöljyyteni" piikkiin. Halusin vyön lisäksi henkselit.
> 7 metriä ja 1,5 (?).
1.5 metriä pitkä ontelolaatta on hissin aukon ja porrasaukon välissä. (sitä laattaa kannattamaan ei ole tehty yhtään väliseinää koska se "roikotetaan" tuosta 7m laatan sivusta (parmaparelin ohjeista löytyy detaljit jos et tajua))
>Eli kantavien väliseinien määrä olisi molemmissa tapauksissa ollut sama. Huoh...
Edelleen on väliseiniä vähemmän kuin sipolla olisi ollut. Lammin rakennesuunnittelija olisi lisäksi vähentänyt kantavaa seinää 15m (alkuperäinen tarjous).
En tiedä miksi rakennesuunnittelijani muutti 150mm ja 100mm seiniä 200mm seiniksi ja katkaisi jotkin ontelot niiden kohdalta.
Ainoatakaan ylimääräistä/uutta kantavaa seinää ei tullut arkkitehdin pohjakuviin rakennesuunnittelussa.ontelot vaatii 65mm kantopinnan ja jos kaksi ontelon päätä saman väliseinän päällä niin 150mm seinä uhkaa jäädä kapeaksi koska laattojen väliinkin pitää jäädä rakoa, eli arka rakennesuunnittelija pelaa varman päälle ja määrää 200mm paksun kantavan seinän...
itsellä 150mm kantava lammi-seinä ja hyvin ne ontelot siellä päällä pötköttää. Ainahan siellä on enemmän varaa toleransseille mitä paksumpaa seinää käytetään. - lähinnä
raksaaja kirjoitti:
välipohjista ja yläpohjasta
Ottaako pientalon kustannukset 2006 mitään kantaa lisääntyvien kantavien väliseinien tarpeesta ontelolaatan ja sipolankkkujen hinnoissa?
(pientalon kustannukset 2002 ei ainakaan ottanut)
Kyseinen opus on kyllä hankinnan arvoinen kunhan sitä osaa käyttää. Sen mukaan kun budjetoi niin niin eipähän budjetoi alakanttiin ja maksa yläkanttiin.sytykkeeksi, mutta on huono myös siinä. Toivottavasti KUKAAN ei ryhdy luulemaan, että ko kirjan hinnoilla saa jotakin. Vaikka lukisi sen pikkupräntin ja lisäisi siinä mainitut prosentit, niin silti on syytä varata ainakin 20-30% enemmän rahaa.
- mukaan
lähinnä kirjoitti:
sytykkeeksi, mutta on huono myös siinä. Toivottavasti KUKAAN ei ryhdy luulemaan, että ko kirjan hinnoilla saa jotakin. Vaikka lukisi sen pikkupräntin ja lisäisi siinä mainitut prosentit, niin silti on syytä varata ainakin 20-30% enemmän rahaa.
lasketaankin hartiapankkirakentajan oman työn arvo, niin ei ylpisty tekisistään.
- ...
Miten mahtanee olla, ssako Sipo-harkkoja, palkkeja, yms. jostain muualta, kuin Jämerän kautta? HplusH:n kotisivuilla oli listaa Siporex-soimittajista, mutta vosisikohan heiltä tilata kaikki taloon tarvittavat Sipo-tuotteet? Tällöin hinnoissa ei olisi varmaankaan niin kovaa katetta brandin takia, kuin tuolla Jämerällä...
- viestiketju
kertoo, ovat kaksi aivan eri maailmaa.
Tee molemmat, niin tiedät mistä tykkäät.
Hintakin voi olla aivan toisin päin riippuen vuodenajasta, jolloin otat tarjoukset.- raksaaja--sh
Syystalvella tai joulun alla luulisi kivet saavan pihaansa halvimmalla. Moni ei kivimökkiä mieluusti pykää talvella.
(valuharkosta mutta ei varmaan muistakaan) - olla
raksaaja--sh kirjoitti:
Syystalvella tai joulun alla luulisi kivet saavan pihaansa halvimmalla. Moni ei kivimökkiä mieluusti pykää talvella.
(valuharkosta mutta ei varmaan muistakaan)extreme-laji sinänsä.
Näillä materiaalin hinnannousuilla siinä kuitenkin tekee melkoisen tilin, paremman kuin pankissa. Keväällä tavarat ovat paljon kalliimpia.
Olen liimaillut siporex-väliseiniä, kun pakkasta oli -10C. Kävisihän se ulkoseinienkin liimailu, mikäli kivet eivät ole märkiä/jäisiä. Talvilaatuinen ohutsaumalaasti toimii -15C saakka normaalisti.
Ennen harkkolaastiin pantiin kesällä sepexiä joukkoon, tuli kuohkeampaa ja helpommin muurattavaa. Kai jotain vastaavaa myrkkyä on papuharkkojen talvirakentamista vartenkin olemassa. - raksaaja--sh
olla kirjoitti:
extreme-laji sinänsä.
Näillä materiaalin hinnannousuilla siinä kuitenkin tekee melkoisen tilin, paremman kuin pankissa. Keväällä tavarat ovat paljon kalliimpia.
Olen liimaillut siporex-väliseiniä, kun pakkasta oli -10C. Kävisihän se ulkoseinienkin liimailu, mikäli kivet eivät ole märkiä/jäisiä. Talvilaatuinen ohutsaumalaasti toimii -15C saakka normaalisti.
Ennen harkkolaastiin pantiin kesällä sepexiä joukkoon, tuli kuohkeampaa ja helpommin muurattavaa. Kai jotain vastaavaa myrkkyä on papuharkkojen talvirakentamista vartenkin olemassa.Huomasin viimetalvena että starkilta hakemani väliseinäsipot oli jäässä. Kun ne on muoviin käärittynä niin eihän ne kuivamaankaan pääse. Sulattelin niitä ennen kuin käytin.
- ettei tämä
raksaaja--sh kirjoitti:
Huomasin viimetalvena että starkilta hakemani väliseinäsipot oli jäässä. Kun ne on muoviin käärittynä niin eihän ne kuivamaankaan pääse. Sulattelin niitä ennen kuin käytin.
sankari laittaisi sipoa mihinkään. Niin paljon on haukkunut ja terrorisoinut asiallisia viestiketjuja. Kuten tässäkin ketjussa ei enää puhuta kevytsora vs. sipo, vaan että kuinka hyvä on lammi&ontelot&maalämpö ;)
- raksaaja--sh
ettei tämä kirjoitti:
sankari laittaisi sipoa mihinkään. Niin paljon on haukkunut ja terrorisoinut asiallisia viestiketjuja. Kuten tässäkin ketjussa ei enää puhuta kevytsora vs. sipo, vaan että kuinka hyvä on lammi&ontelot&maalämpö ;)
Eiköhän se terroristi ole jossain muualla.
- sankarimme
ettei tämä kirjoitti:
sankari laittaisi sipoa mihinkään. Niin paljon on haukkunut ja terrorisoinut asiallisia viestiketjuja. Kuten tässäkin ketjussa ei enää puhuta kevytsora vs. sipo, vaan että kuinka hyvä on lammi&ontelot&maalämpö ;)
laittanut mitään mihinkään. taitaa asustaa kerroskolossa.
-> vertaile sipoota ja lammia asiallisesti tai ua iäneti.
ja asiaan, Lakka mainostaa styrox-harkkojaan parhaiksi lämpöarvoiltaan, onko piirissä ketään niistä talon tehnyttä. Oliko sekään työtä kummempaa kasata talo. - jii
sankarimme kirjoitti:
laittanut mitään mihinkään. taitaa asustaa kerroskolossa.
-> vertaile sipoota ja lammia asiallisesti tai ua iäneti.
ja asiaan, Lakka mainostaa styrox-harkkojaan parhaiksi lämpöarvoiltaan, onko piirissä ketään niistä talon tehnyttä. Oliko sekään työtä kummempaa kasata talo."EKO energiakivessä on yhdistetty samaan tuotteeseen perinteisen muurattavan lämpöharkon ja jälkivalettavan muottiharkon parhaat ominaisuudet"
Joku voisi olla sitä mieltä että siinä yhdistyy tekijän kannalta lämpöharkon ja muottiharkon huonoimmat puolet: ensin se piru pitää muurata ja sitten vielä valaakin.. - raksaaja--sh
jii kirjoitti:
"EKO energiakivessä on yhdistetty samaan tuotteeseen perinteisen muurattavan lämpöharkon ja jälkivalettavan muottiharkon parhaat ominaisuudet"
Joku voisi olla sitä mieltä että siinä yhdistyy tekijän kannalta lämpöharkon ja muottiharkon huonoimmat puolet: ensin se piru pitää muurata ja sitten vielä valaakin.."Joku voisi olla sitä mieltä että siinä yhdistyy tekijän kannalta lämpöharkon ja muottiharkon huonoimmat puolet: ensin se piru pitää muurata ja sitten vielä valaakin.."
Oivasti oivallettu siellä takana! Ja hauskasti sanottu!
Teknisesti harkko on kyllä hyvä esitteiden mukaan. Käsittelemään en ole vielä päässyt mutta loppukuusta varmaan raksamessuilla.
- kivitalo-osaston
puupäät päässeet nyhertämään tuhnuisia kommenttejaan. Kannan oman vaatimattoman korteni kekoon: toinen on harmaampi ja karkearakeisempi, ja toinen käy nenään ollen myöskin valkoisempi.
- minkä
pään tuotos tämä sinun kommenttisi sitten on.
- ett ä
minkä kirjoitti:
pään tuotos tämä sinun kommenttisi sitten on.
olen joku arvuuttelija? Ehei, olen lieto lemminkäinen, tietäjä iänikuinen ja laulan sinut suohon ripustettuani ensin korviisi vapaavalintaiset harkot, joihin voit tutustua kaikessa rauhassa matkalla Kiinaan.
- Talo Espooseen
Meikäläisellä on talossa sekä kevytsoraharkkoa, että Sipoa. Kylmävarasto ja kylmä autotalli ovat kevytsoraa ja itse tönö Sipoa.
Molempia tuli siis tehtyä aivan riittävästi, että hommasta voi sanoa jotain kokemusta kertyneen.
Itse valitsin taloon materiaaliksi aikoinaan Sipon siitä syystä, että ei tarvitse vaiheistaa eri työvaiheita ja olla riippuvainen eri "ammattilaisista". Tällä tarkoitan sitä, että ensin voi väsätä rungon kaikessa rauhassa. Täman jälkeen sitten alkaa vedella vesi- ja sähköputkia kaikessa rauhassa siinä järjestyksessä kuin parhaaksi tuntuu. Ilmastointia sitten viimeisenä kun muilta hommilta aikaa riittää. Ei tarvitse koko ajan olla putkaria, tai sähkäriä odottelemassa, vaan homma etenee juuri siinä tahdissa kuin itse ehtii tekemään.
Eli omasta mielestäni Sipo on varsin hyvä materiaali "aloittelijalle", eli sellaiselle tavalliselle tanelille, joka pystyttää ensimmäistä taloaan.
Yllä siis isoin ero.
Itse rungon pystyttämisessä ero lienee taasen siinä, että KS:ää muurataan ja Sipoa liimataan. Muuraminen tarkoitaa sitä, että KS:ssa saumasta pitää tulla jotenkin siisti ja korkeudeltaa OK, etä seinät pysyvät suorassa. Sipossa taasen liimataan millin saumalla. Naposta hieman liimaa saumaan ja harkko päälle. Nopeudessa oli ainakin meikäläisen kohdalla huomattava ero Sipon hyväksi. Jos ostat pystytyksen ulkopuoliselta, niin hintahan ratkaisee. Eli kysy pystytysurakat valmiiksi.
Lopputulokseen en oikein osaa sanoa mitään yhden tönön kokemuksella. Molemmat materiaalit ovat kestänee seinissä OK. Veikkaan siis, että ero lopputuloksessa on olematon.- jii
"Itse valitsin taloon materiaaliksi aikoinaan Sipon siitä syystä, että ei tarvitse vaiheistaa eri työvaiheita ja olla riippuvainen eri "ammattilaisista". Tällä tarkoitan sitä, että ensin voi väsätä rungon kaikessa rauhassa. Täman jälkeen sitten alkaa vedella vesi- ja sähköputkia kaikessa rauhassa siinä järjestyksessä kuin parhaaksi tuntuu. Ilmastointia sitten viimeisenä kun muilta hommilta aikaa riittää. Ei tarvitse koko ajan olla putkaria, tai sähkäriä odottelemassa, vaan homma etenee juuri siinä tahdissa kuin itse ehtii tekemään."
Juuri noinhan ks-talokin tehdään. Valuharkko on ainoa jossa vedot putkitetaan runkovaheessa.
Tämä oli muuten minun pointtini valita kevytsora. Vaikka itse tekisi sähkö- ja vesiputkitukset runkovaiheessa, ihan varmasti jotain jää laittamatta koska into on välillä liian kova ja toisaalta koska ainakin meillä suunnitelmat elää edelleen (nyt tehdään väliseiniä) - raksaaja--sh
jii kirjoitti:
"Itse valitsin taloon materiaaliksi aikoinaan Sipon siitä syystä, että ei tarvitse vaiheistaa eri työvaiheita ja olla riippuvainen eri "ammattilaisista". Tällä tarkoitan sitä, että ensin voi väsätä rungon kaikessa rauhassa. Täman jälkeen sitten alkaa vedella vesi- ja sähköputkia kaikessa rauhassa siinä järjestyksessä kuin parhaaksi tuntuu. Ilmastointia sitten viimeisenä kun muilta hommilta aikaa riittää. Ei tarvitse koko ajan olla putkaria, tai sähkäriä odottelemassa, vaan homma etenee juuri siinä tahdissa kuin itse ehtii tekemään."
Juuri noinhan ks-talokin tehdään. Valuharkko on ainoa jossa vedot putkitetaan runkovaheessa.
Tämä oli muuten minun pointtini valita kevytsora. Vaikka itse tekisi sähkö- ja vesiputkitukset runkovaiheessa, ihan varmasti jotain jää laittamatta koska into on välillä liian kova ja toisaalta koska ainakin meillä suunnitelmat elää edelleen (nyt tehdään väliseiniä)Yhden termostaatin olen joutunut roilottamaan valettuun valuharkkoseinään mutta kieltämättä se on "lisäharmi" valuharkkoseinässä että kaikki pitäisi olla mietitty ja asennettu valömiiksi ennen valua.
Sama kivirakenteisessa välipohjassa ja yläpohjassa. Ennen kuin ne tilaa on hommat oltava mietitty tarkkaan valmiiksi eikä kummoisille muutoksille ole mahdollisuutta.
(mikäli alaslaskuja ei tule pitää jok ikinen valaisinkin olla suunniteltu valmiiksi. - ontelot juu
raksaaja--sh kirjoitti:
Yhden termostaatin olen joutunut roilottamaan valettuun valuharkkoseinään mutta kieltämättä se on "lisäharmi" valuharkkoseinässä että kaikki pitäisi olla mietitty ja asennettu valömiiksi ennen valua.
Sama kivirakenteisessa välipohjassa ja yläpohjassa. Ennen kuin ne tilaa on hommat oltava mietitty tarkkaan valmiiksi eikä kummoisille muutoksille ole mahdollisuutta.
(mikäli alaslaskuja ei tule pitää jok ikinen valaisinkin olla suunniteltu valmiiksi.ei onteloihin valaisimia sentään tarvi etukäteen suunnitella, Sähköt voi viedä nätisti yläkerran lattian pinta-valussa (putkitus) ja poralla reikä siihen kohti johon alakerran valo halutaan.
ja lekalla saa isompia reikiä nättiin onteloiden kohdalle. - raksaaja--sh
ontelot juu kirjoitti:
ei onteloihin valaisimia sentään tarvi etukäteen suunnitella, Sähköt voi viedä nätisti yläkerran lattian pinta-valussa (putkitus) ja poralla reikä siihen kohti johon alakerran valo halutaan.
ja lekalla saa isompia reikiä nättiin onteloiden kohdalle.Kivirakenteiden raudoitteita ei saa katkoa!
- rautaa juuri ole
raksaaja--sh kirjoitti:
Kivirakenteiden raudoitteita ei saa katkoa!
onteloissa ei kulje kuin muutama hassu vaijeri, eli ei se lampun paikka voi niin tarkka olla että juuri siihen vaijerin kohtaan pitäisi laittaa, tokihan isommat reiät tulee merkata ontelo elementtikuviin jotta osaavat huomioida tehtaalla
- raksaaja--sh
rautaa juuri ole kirjoitti:
onteloissa ei kulje kuin muutama hassu vaijeri, eli ei se lampun paikka voi niin tarkka olla että juuri siihen vaijerin kohtaan pitäisi laittaa, tokihan isommat reiät tulee merkata ontelo elementtikuviin jotta osaavat huomioida tehtaalla
Teoria yhtä ja käytäntö toista.
Silmiinpistävää on monessa paikkaa se että laatasto sanelee miten ja mihin ja minkäkokoista valaisinta pystyy rakenteeseen upottamaan. Sama iv kanavissa jne.
Toi se ahdisti valuharkoissakin eniten silloin kun sähköjä laittoi. Ei juuri muualle kuin onteloihin pystynyt rasioita laittamaan. - sipo ylä/välipohja?
raksaaja--sh kirjoitti:
Teoria yhtä ja käytäntö toista.
Silmiinpistävää on monessa paikkaa se että laatasto sanelee miten ja mihin ja minkäkokoista valaisinta pystyy rakenteeseen upottamaan. Sama iv kanavissa jne.
Toi se ahdisti valuharkoissakin eniten silloin kun sähköjä laittoi. Ei juuri muualle kuin onteloihin pystynyt rasioita laittamaan.Eikö siihen voi jälkikäteen roilottaa?
- raksaaja--sh
sipo ylä/välipohja? kirjoitti:
Eikö siihen voi jälkikäteen roilottaa?
Poikittaissuunnassa roilottaminen ehdottomasti kielletty ylä ja alapinnalla. Molemmissa tapauksissa kantavuus katoaa ja välipohja/yläpohja tulee alas.
Reikiä voi tehdä kunhan ei vahingoita laataston sisässä olevia raudoitteita. - Raudoitus
raksaaja--sh kirjoitti:
Poikittaissuunnassa roilottaminen ehdottomasti kielletty ylä ja alapinnalla. Molemmissa tapauksissa kantavuus katoaa ja välipohja/yläpohja tulee alas.
Reikiä voi tehdä kunhan ei vahingoita laataston sisässä olevia raudoitteita.Ole se, joka sen välipohjan pitää nipussa.
Eli ei sitä mikään roilo hajota, noin yleisesti ottaen. Kukaan rakennesuunnittelija ei laske noita niin tiukalle, että voit itse saada lattiasi romahtamaan. - kestävät kyllä
raksaaja--sh kirjoitti:
Poikittaissuunnassa roilottaminen ehdottomasti kielletty ylä ja alapinnalla. Molemmissa tapauksissa kantavuus katoaa ja välipohja/yläpohja tulee alas.
Reikiä voi tehdä kunhan ei vahingoita laataston sisässä olevia raudoitteita.Sipopalkkien päihin tulee 8mm teräs roiloon, se vasta sitoo palkit palkistoksi. Kyllä siihen viereen saa helpostikin tehtyä koloa sähköputkille tai jopa viemärille, mikäli päälle valaa lattiavalua.
Sipon saumassa 10 senttiä puoleltaan vaikka läpireikiä, joten 20senttinen tuubikin mahtuu.
Eikä niitä kaikkia putkia tarvitse suunnitella poikittain vaan laatojen suuntaan useimmat.
Variaxiin saa helposti reiän rautakangella ja vähän moskalla auttaen. niitä reikiä voi käyttää sähkötöihin ja ilmanvaihtoon, kun pikkasen harkitsee, miten tekee ja päädyt on valettava kunnolla umpeen ilmahukan välttämiseksi.
Mulla on 240m2 väli- ja yläpohjia eikä mikään ole vielä liikahtanut tai tullut alas. Ei myöskään alapohja, joka on paikalla valettu, ole kurpuillut mistään upotuksista. - fakta?
raksaaja--sh kirjoitti:
Poikittaissuunnassa roilottaminen ehdottomasti kielletty ylä ja alapinnalla. Molemmissa tapauksissa kantavuus katoaa ja välipohja/yläpohja tulee alas.
Reikiä voi tehdä kunhan ei vahingoita laataston sisässä olevia raudoitteita.Yläpinnan roilotus minne vain, reiät 40 mm mistä vain rautoja rikkomatta.
Saumat 180 mm läpi vakioelementeissä, erikoistatapaukset reikävarauksella.
tv. raksu - raksaaja--sh
Raudoitus kirjoitti:
Ole se, joka sen välipohjan pitää nipussa.
Eli ei sitä mikään roilo hajota, noin yleisesti ottaen. Kukaan rakennesuunnittelija ei laske noita niin tiukalle, että voit itse saada lattiasi romahtamaan.Esim ontelolaatoissa on raudoitteet aivan alapinnassaan eli mikä tahansa roilo sen katkaisee.
Ja AINOATAKAAN reudoitetta ei saa katkaista ilman että tietää mitä tekee! Esim. meillä on ontelolaattoja joissa ei tehtaan jäljiltä ole kuin kaksi ehjää raudoitetta. Arvaappa mitä tapahtuu jos ne katkaisee...
Mutta tappakaa vuan ittenne pelleilyllä. Se on luonnollista poistumaa. - raksaaja--sh
kestävät kyllä kirjoitti:
Sipopalkkien päihin tulee 8mm teräs roiloon, se vasta sitoo palkit palkistoksi. Kyllä siihen viereen saa helpostikin tehtyä koloa sähköputkille tai jopa viemärille, mikäli päälle valaa lattiavalua.
Sipon saumassa 10 senttiä puoleltaan vaikka läpireikiä, joten 20senttinen tuubikin mahtuu.
Eikä niitä kaikkia putkia tarvitse suunnitella poikittain vaan laatojen suuntaan useimmat.
Variaxiin saa helposti reiän rautakangella ja vähän moskalla auttaen. niitä reikiä voi käyttää sähkötöihin ja ilmanvaihtoon, kun pikkasen harkitsee, miten tekee ja päädyt on valettava kunnolla umpeen ilmahukan välttämiseksi.
Mulla on 240m2 väli- ja yläpohjia eikä mikään ole vielä liikahtanut tai tullut alas. Ei myöskään alapohja, joka on paikalla valettu, ole kurpuillut mistään upotuksista.Kokeilkaapas.
Variaxissa ontelon ylpäpinta on tukipinta jossa on puristuspaine, sen kun rikot poikkisuunnassa niin taas on maailma hieman parempi paikka elää. - kannattaa perehtyä
fakta? kirjoitti:
Yläpinnan roilotus minne vain, reiät 40 mm mistä vain rautoja rikkomatta.
Saumat 180 mm läpi vakioelementeissä, erikoistatapaukset reikävarauksella.
tv. raksuei tule ruumiita
(sipolaatta varmasti sietää poikkisuuntaista roiloa variaxia paremmin, mutta kantavuus alenee jo pienestäkin, ei ne turhaan ole 25cm paksuja!!!!) - raksaaja--sh
kannattaa perehtyä kirjoitti:
ei tule ruumiita
(sipolaatta varmasti sietää poikkisuuntaista roiloa variaxia paremmin, mutta kantavuus alenee jo pienestäkin, ei ne turhaan ole 25cm paksuja!!!!)Jämerän pyhä kirja suunnittelijoille kappale 20.3.
Laatan yläpintaan voidaan tehdä MAX 25mm syviä uria esim. sähköputkia varten MUTTA se samalla heikentää rakenteen kantavuutta!
Ja kuten kuva Kuva E32 osoittaa alapintaan ei saa tehdä minkäänlaista uraa tai roiloa!
Ohjeet on tarkoitettu luettaviksi. (vaikka etenkään ammattilaiset ei niitä lue) - paikkaan kuuluu
raksaaja--sh kirjoitti:
Kokeilkaapas.
Variaxissa ontelon ylpäpinta on tukipinta jossa on puristuspaine, sen kun rikot poikkisuunnassa niin taas on maailma hieman parempi paikka elää.suunniteltu aukko eikä mikään roilo. holtitonta talon tekoa, jos vasta työmaalla ruvetaan poikittain aukkoja tekemään. jättäkää muille.
- raksaaja--sh
paikkaan kuuluu kirjoitti:
suunniteltu aukko eikä mikään roilo. holtitonta talon tekoa, jos vasta työmaalla ruvetaan poikittain aukkoja tekemään. jättäkää muille.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000025499163
Tosin hankalaa tietää jos nimimerkit on mitä sattuu.... - kehuista
raksaaja--sh kirjoitti:
Esim ontelolaatoissa on raudoitteet aivan alapinnassaan eli mikä tahansa roilo sen katkaisee.
Ja AINOATAKAAN reudoitetta ei saa katkaista ilman että tietää mitä tekee! Esim. meillä on ontelolaattoja joissa ei tehtaan jäljiltä ole kuin kaksi ehjää raudoitetta. Arvaappa mitä tapahtuu jos ne katkaisee...
Mutta tappakaa vuan ittenne pelleilyllä. Se on luonnollista poistumaa.Pitäisikö sinun hieman rauhoittua koska mielestäni en ansaitse tulla kutsutuksi idiootiksi Sinun toimestasi.
Totesinhan viestissäni, että raudoitteet pitävät sen ontelon kasassa eli mikäli laattaan kajotaan niitä ei toki tule katkoa.
Vaikka näitä asioita on hieno täällä pohdiskella niin ontelolaattojen romahtamisia ei Suomessa ole uutisoita useinkaan, yhtään en ole kuullut, mikä lienee totuus. - uudelleen
raksaaja--sh kirjoitti:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000025499163
Tosin hankalaa tietää jos nimimerkit on mitä sattuu....joko meni perille.
- lasit päässä
uudelleen kirjoitti:
joko meni perille.
raksaaja sanoi:
"Poikittaissuunnassa roilottaminen ehdottomasti kielletty ylä ja alapinnalla. Molemmissa tapauksissa kantavuus katoaa ja välipohja/yläpohja tulee alas.
Reikiä voi tehdä kunhan ei vahingoita laataston sisässä olevia raudoitteita."
siihen sinä sanoit:
"sipo ja variax kestävät kyllä"
lisäksi
" Sipopalkkien päihin tulee 8mm teräs roiloon, se vasta sitoo palkit palkistoksi. Kyllä siihen viereen saa helpostikin tehtyä koloa sähköputkille tai jopa viemärille, mikäli päälle valaa lattiavalua. " - raksaaja--sh
kehuista kirjoitti:
Pitäisikö sinun hieman rauhoittua koska mielestäni en ansaitse tulla kutsutuksi idiootiksi Sinun toimestasi.
Totesinhan viestissäni, että raudoitteet pitävät sen ontelon kasassa eli mikäli laattaan kajotaan niitä ei toki tule katkoa.
Vaikka näitä asioita on hieno täällä pohdiskella niin ontelolaattojen romahtamisia ei Suomessa ole uutisoita useinkaan, yhtään en ole kuullut, mikä lienee totuus.Viestisi oli niin idiootti että ei muuetn voinut vastata.
Tässä äskeiseen viisauteesi:
http://www.google.fi/search?hl=fi&client=firefox-a&rls=com.ubuntu:fi-FI:official&hs=xQE&q=ontelolaatta putosi&btnG=Hae&meta=
Luultavimmin joka vuosi vammautuu tai kuolee ihmisiä ontelolaatan tms. kantavan laatan pettäessä.
Jos esim sipolaatan pintaan tekee poikittaissuunnassa 25mm syvyisen roilon, sen kantavuus vähenee kymmeniä prosentteja! - ???
raksaaja--sh kirjoitti:
Jämerän pyhä kirja suunnittelijoille kappale 20.3.
Laatan yläpintaan voidaan tehdä MAX 25mm syviä uria esim. sähköputkia varten MUTTA se samalla heikentää rakenteen kantavuutta!
Ja kuten kuva Kuva E32 osoittaa alapintaan ei saa tehdä minkäänlaista uraa tai roiloa!
Ohjeet on tarkoitettu luettaviksi. (vaikka etenkään ammattilaiset ei niitä lue)Aivan uteliaisuudesta. Mitä tällaisia kohteita on jolloinka joutuu Sipolaattoja roilottamaan? Meikäläisellä ei tällaisia tullut yhtään. Enkä oikein keksi miksi tällaista pitäisi tehdäkkään.
Sipolaatasta katkaisin kyllä kaksi vierekkäistä pitkittäisterästä alapinnasta. Eipä ainakaan vielä ole laatta alas tullut. Varmaan on rakenne heikentynyt, mutta ei niin että sillä olisi merkitystä. - kymmeniä?
raksaaja--sh kirjoitti:
Viestisi oli niin idiootti että ei muuetn voinut vastata.
Tässä äskeiseen viisauteesi:
http://www.google.fi/search?hl=fi&client=firefox-a&rls=com.ubuntu:fi-FI:official&hs=xQE&q=ontelolaatta putosi&btnG=Hae&meta=
Luultavimmin joka vuosi vammautuu tai kuolee ihmisiä ontelolaatan tms. kantavan laatan pettäessä.
Jos esim sipolaatan pintaan tekee poikittaissuunnassa 25mm syvyisen roilon, sen kantavuus vähenee kymmeniä prosentteja!10%....20%....30%.... vai jopa enemmän?
Ja mistäs tiedät paljonko heikentyminen on? Lähde kehiin! - jii
??? kirjoitti:
Aivan uteliaisuudesta. Mitä tällaisia kohteita on jolloinka joutuu Sipolaattoja roilottamaan? Meikäläisellä ei tällaisia tullut yhtään. Enkä oikein keksi miksi tällaista pitäisi tehdäkkään.
Sipolaatasta katkaisin kyllä kaksi vierekkäistä pitkittäisterästä alapinnasta. Eipä ainakaan vielä ole laatta alas tullut. Varmaan on rakenne heikentynyt, mutta ei niin että sillä olisi merkitystä.ja kallis yhteys käytäntöön.. vaikka sitten kun seuraava asukas ja sen läski serkku kantaa siihen kohtaan pianon.
Jos et ole laskenut tai laskettanut noiden terästen katkaisun aiheuttamaa vaikutusta, on aika rohkeaa sanoa että rakenne ei olisi heikentynyt niin että sillä olisi merkitystä. Eihän niitä rautoja sinne sun kiusaksesi ole laitettu. - raksaaja--sh
kymmeniä? kirjoitti:
10%....20%....30%.... vai jopa enemmän?
Ja mistäs tiedät paljonko heikentyminen on? Lähde kehiin!"Uritetun elementin kuormaluokka
pienenee astetta alemmalle tasolle, esim. 3.2
kN/m2:stä kuormaluokkaan 2.3 kN/m2." - raksaaja--sh
??? kirjoitti:
Aivan uteliaisuudesta. Mitä tällaisia kohteita on jolloinka joutuu Sipolaattoja roilottamaan? Meikäläisellä ei tällaisia tullut yhtään. Enkä oikein keksi miksi tällaista pitäisi tehdäkkään.
Sipolaatasta katkaisin kyllä kaksi vierekkäistä pitkittäisterästä alapinnasta. Eipä ainakaan vielä ole laatta alas tullut. Varmaan on rakenne heikentynyt, mutta ei niin että sillä olisi merkitystä.Kivirakenteisten välipohjien ja yläpohjien suurin ongelma lieneekin hullunvillit rakentajat jotka urittaa, rei-ittää laattoja mielien määrin ja katkovat niistä jopa teräksiä.
Ostajat olkoon varuillaan, moiset talot eivät vastaa suunniteltuja rakennelujuuksia. - vai vastaako
??? kirjoitti:
Aivan uteliaisuudesta. Mitä tällaisia kohteita on jolloinka joutuu Sipolaattoja roilottamaan? Meikäläisellä ei tällaisia tullut yhtään. Enkä oikein keksi miksi tällaista pitäisi tehdäkkään.
Sipolaatasta katkaisin kyllä kaksi vierekkäistä pitkittäisterästä alapinnasta. Eipä ainakaan vielä ole laatta alas tullut. Varmaan on rakenne heikentynyt, mutta ei niin että sillä olisi merkitystä." Mitä tällaisia kohteita on jolloinka joutuu Sipolaattoja roilottamaan?"
Ehkä kysyjä vastaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000025494323 - jiii
kymmeniä? kirjoitti:
10%....20%....30%.... vai jopa enemmän?
Ja mistäs tiedät paljonko heikentyminen on? Lähde kehiin!Normaalin yksiaukkoisen betonipalkin toiminta taivutusrasituksessa on seuraava: Taipuman aiheuttama veto alapinnassa otetaan teräksillä ja yläpinnan puristus (yläreunan) betonilla. Jos esim. 250 mm korkean palkin puoliväliin tekee 20 mm syvän roilon yläpintaan poikittain niin lopputulos on sama kuin olisi alunperin tilannut 230 mm korkean palkin ja laittanut sen päälle kuormaksi betonia 20 mm kerroksen! Ontelolaatoilla tilanne on vielä pahempi.
Kantaviin rakenteisiin ei saa tehdä reikiä eikä roiloja ilman erillisiä ohjeita tuotteen valmistajalta tai rakennesuunnittelijalta!
Normaalilla asuinrakennuksella ontelolaataston omapaino lienee yli 200 kg/m2 ja päällä oleva pintalaatta n. 200 kg/m2 hyötykuormaksi mitoitetaan 150 kg/m2. Tuosta voi arvioida montako prosenttia hyötykuormaa pitää pienentää jos ontelolaatan kapasiteettia pienennetään prosentilla. - vaikka portaat
lasit päässä kirjoitti:
raksaaja sanoi:
"Poikittaissuunnassa roilottaminen ehdottomasti kielletty ylä ja alapinnalla. Molemmissa tapauksissa kantavuus katoaa ja välipohja/yläpohja tulee alas.
Reikiä voi tehdä kunhan ei vahingoita laataston sisässä olevia raudoitteita."
siihen sinä sanoit:
"sipo ja variax kestävät kyllä"
lisäksi
" Sipopalkkien päihin tulee 8mm teräs roiloon, se vasta sitoo palkit palkistoksi. Kyllä siihen viereen saa helpostikin tehtyä koloa sähköputkille tai jopa viemärille, mikäli päälle valaa lattiavalua. "edelleen sipo ja variax kyllä kestävät.
Minulta ei parinkymmenen vuoden käytönkään jälkeen ole yksikään välipohja pudonnut tai edes
halkeamia tullut laattojen saumoihin, kun ne saumat aikanaan akryylilla kittasin. Variaxin jänneväli on yli 8m ja sipolla 6m.
Variaxiin en ole koskaan tehnyt sivuttain roiloja enkä ole sellaista kehottanut tekemäänkään, vaan reikiä tarpeen mukaan rautakangella ja moskalla. sivu-urituksia varten on sipo ja muut vermeet.
Variaxin laitimmaiseen onteloon olen tehnyt parimetrisen roilon, johon kahdessa eri kerroksessa on kiinnitetty samaan tapaan Lemminläisen betoniporraselementti, sillai päällekkäin kellarista ykköseen ja ykkösestä kakkoseen.
On erittäin suositeltava tapa, niin saa raksan ajaksi tukevat portaat, jotka voi sitten päällystää, kunhan ehtii. - noinniin
raksaaja--sh kirjoitti:
Kivirakenteisten välipohjien ja yläpohjien suurin ongelma lieneekin hullunvillit rakentajat jotka urittaa, rei-ittää laattoja mielien määrin ja katkovat niistä jopa teräksiä.
Ostajat olkoon varuillaan, moiset talot eivät vastaa suunniteltuja rakennelujuuksia.useinkin siporex-palkiston päälle valetaan 8sentin betonilaatta, jolla lattiamateriaali ja jalka lepää, joten ei se petä, vaikka vähän isompikin joukkue tömistäisi. Montako sortunutta siporex-taloa tiedät. Aivan kuin talon pääsuunnittelija, vastaava mestari ja kunnan rakennusvalvonta olisivat sokeita hölmöjä vai.
- raksaaja--sh
noinniin kirjoitti:
useinkin siporex-palkiston päälle valetaan 8sentin betonilaatta, jolla lattiamateriaali ja jalka lepää, joten ei se petä, vaikka vähän isompikin joukkue tömistäisi. Montako sortunutta siporex-taloa tiedät. Aivan kuin talon pääsuunnittelija, vastaava mestari ja kunnan rakennusvalvonta olisivat sokeita hölmöjä vai.
Et kai oikeasti luule että se pintalaatta kantaa jotain?
;)
- sopuisasti,
kun eivät ole suhteensa aikana muutoinkaan pahemmin riidelleet.
- SUMMARUM!
Tämä keskustelu osoittaa että harkkomateriaalin valinnan ja älykkyyden välillä on selvä yhteys.
Siporexin valinneet ovat vähän rassukoita ja tyhmiä. Roilottavat sipolankkujaan: "en usko että heikentyy paljoa...."
Kevytsoraharkkomiehet ihan yhtä tyhmiä: "tuosta ontelosta voi vähän katkoa noita teräksiä...kyllä se kestää"
Lammimies yrittää takoa päähän järkeä...mutta eihän sitä nyt voi kauhalla vaatia....jos on (pienellä) lusikalla annettu.
Ei ziisus mitä keskustelua...ja valinta kevytsora/siporexin välillä päättyy tilanteeseen 1-0. Lammi voitti.
Maatu- raksaaja--sh
Ainakaan mulla "ei ollut tarkoitus" tuoda Lammia mukaan millään tavalla.
Lähti vaan taas jotenkin käsistä... 8) Sorry. Ollut taas vähän ressiä....
Mutta jos en ihan väärin ole tulkinnut niin keskustelujen alkupäässä oli asiaakin.
(itse tulen käyttämään jatkossa (piharakennuksien tekemisessä) tasan sitä harkkoa joka johonkin kohtaan parhaiten sopii, kunhan Lammin jämäkivet on käytetty, eli maanpaineseinään ja tukimuuriin valettavaa harkkoa, kylmäsilalle riskialttiissa kohdissa kantavana rakenteena siporexia, lämmöneristeenä lämmöneristettä, jne... ja hintakin sanelee paljon) - kysyjä vastaa
Hohhoijakkaa. Olen pitänyt miehiä asiassa pysyvinä ja ytimekkäinä keskustelijoina ja ymmärtänyt, etteivät he pääsääntöisesti sorru akkamaisiin vääntämisiin ja tunteenomaisiin purkauksiin. Varsinkaan tällaisesta aiheesta. Onneksi oma mieheni on tyypillinen mies tässä asiassa. En hitto vieköön lähtisi hänen kanssaan rakennusprojektiin, jos kaikesta sopiminen olisi tällaisen vääntämisen takana. Onneksi keskustelusta jäi jotain takataskuunkin, joten kiitos siitä.
- sinulla
kysyjä vastaa kirjoitti:
Hohhoijakkaa. Olen pitänyt miehiä asiassa pysyvinä ja ytimekkäinä keskustelijoina ja ymmärtänyt, etteivät he pääsääntöisesti sorru akkamaisiin vääntämisiin ja tunteenomaisiin purkauksiin. Varsinkaan tällaisesta aiheesta. Onneksi oma mieheni on tyypillinen mies tässä asiassa. En hitto vieköön lähtisi hänen kanssaan rakennusprojektiin, jos kaikesta sopiminen olisi tällaisen vääntämisen takana. Onneksi keskustelusta jäi jotain takataskuunkin, joten kiitos siitä.
keskustelun saldo painaa mukavasti takamusta?
- ukon lötköttäessä
kysyjä vastaa kirjoitti:
Hohhoijakkaa. Olen pitänyt miehiä asiassa pysyvinä ja ytimekkäinä keskustelijoina ja ymmärtänyt, etteivät he pääsääntöisesti sorru akkamaisiin vääntämisiin ja tunteenomaisiin purkauksiin. Varsinkaan tällaisesta aiheesta. Onneksi oma mieheni on tyypillinen mies tässä asiassa. En hitto vieköön lähtisi hänen kanssaan rakennusprojektiin, jos kaikesta sopiminen olisi tällaisen vääntämisen takana. Onneksi keskustelusta jäi jotain takataskuunkin, joten kiitos siitä.
sohvalla 'tekemässä taloasi' voisit samalla teettää ammattilaisella arkkitehtikuvat siitä unelmiesi talosta. Pyydä niitä käyttäen tarjoukset 'avaimet käteen' siporex verrokkina papuharkko. Siitä tiedät sen pienen eron ja ukkosi voi jatkaa talojen tekoja soffallasi lötkötellen. En suosittele sinulle hartiapankilla itse rakentamista tuolla asenteellasi.
- vastine tämäkin
ukon lötköttäessä kirjoitti:
sohvalla 'tekemässä taloasi' voisit samalla teettää ammattilaisella arkkitehtikuvat siitä unelmiesi talosta. Pyydä niitä käyttäen tarjoukset 'avaimet käteen' siporex verrokkina papuharkko. Siitä tiedät sen pienen eron ja ukkosi voi jatkaa talojen tekoja soffallasi lötkötellen. En suosittele sinulle hartiapankilla itse rakentamista tuolla asenteellasi.
Eipä ole kuule pienten lasten ja pitkien työpäivien kanssa paljoa sohvalla lötkötelty =) Ja mies osaa itsekin piirtää pohjia ja ottaa kyllä huomioon minun unelmani. Oletko törmännyt ihmisiin, jotka eivät mahdu lokeroihisi?
- teettämästä
vastine tämäkin kirjoitti:
Eipä ole kuule pienten lasten ja pitkien työpäivien kanssa paljoa sohvalla lötkötelty =) Ja mies osaa itsekin piirtää pohjia ja ottaa kyllä huomioon minun unelmani. Oletko törmännyt ihmisiin, jotka eivät mahdu lokeroihisi?
lokeroita, joihin sotkeudut.
sellainen läpinäkyvyys on parasta.
ja sinun tapauksessasi avain käteen teettäminen tai pelkkä soffalla uneksiminen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan2236788Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää391209Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka211005- 75871
Hävettää muuttaa Haapavedelle.
Joudun töiden vuoksi muuttamaan Haapavedelle, kun työpaikkani siirtyi sinne. Nyt olen joutunut pakkaamaan kamoja toisaal47804Katseestasi näin
Silmissäsi syttyi hiljainen tuli, Se ei polttanut, vaan muistutti, että olin ennenkin elänyt sinun rinnallasi, jossain a59794Työhuonevähennys poistuu etätyöntekijöiltä
Hyvä. Vituttaa muutenkin etätyöntekijät. Ei se tietokoneen naputtelu mitään työtä ole.91768Toinen kuva mikä susta on jäänyt on
tietynlainen saamattomuus ja laiskuus. Sellaineen narsistinen laiskanpuoleisuus. Palvelkaa ja tehkää.38751Tietenkin täällä
Kunnan kyseenalainen maine kasvaa taas , joku huijannut monen vuoden ajan peltotukia vilpillisin keinoin.14716- 43713