Tässä ollaan nyt jo tovin aikaa poikaystävän kanssa mietitty että mitä jos muutettaisiin yhteiseen asuntoon. (Seurustelua takana noin 8kk)
Tämä tietysti merkkaisi sitä että joutuisin tekemään töitä pieneltä paikkakunnalta käsin, koska paikkakunnalla jonne muuttaisimme ei ole oman alani töitä.
Aikaa tietysti yhteen muuttoon olisi vielä vuoden verran, koska aion käydä ammattikoulun loppuun ennen yhteen muuttoa. Jotta minulla on jokin ammatti opiskeltuna ettei sitä olla sitten työttömänä ja ammatittomana maailmalla sossun luukulla.
Mutta mitä mieltä olisitte jos olisitte minun paikalla tässä tilanteessa?
Asunto on jo valmiina joten sitä ei tarvitse ostaa eikä vuokrata.
Poikaystävän kanssa yhteen muutto?
*Billeri*
20
6005
Vastaukset
- Nimetön
joo siitä vaan heti paikalla anna mennä kun kämppäkin on jo. Sitten heti naimisiin ja painatte vielä perään pari toukkaa ja parin miljoonan asuntolainat isompaa kämppää varten.
Eka kyllästyminen tule kahden vuoden päästä toinen viiden ja totaali hajoaminen kahdeksan vuoden. Silloin olet tod.näk. vielä alla 30 joten kysyntää on vielä jäljellä parinvaihtomarkkinoilla jos vaan perse ei ole levinnyt ja vatta kasvanut.
Sitten vaan omaisuutta jakamaan ja uuteen lähtöön.yh-äidit on kovia peljä.- sykerö..
Taidat olla syntymä pessimisti, ympäristöllesi kiviriippa ja pahan olon tuoja muille.
Positiiviset ihmiset karttaa seuraasi, olet yksinäinen alta kulmain kyyräilijä.
- Miiiiii
No, ette oo seurustelleet kuitenkaan edes vuotta vielä, mikä ei kuitenkaan tarkoita, ettettekö tulisi seurustelemaan vielä vuosia eteenpäin, mutta kannattaa kuitenkin miettiä muuttoa vasta sitten, kun se on ajankohtaista, koska ikinä ei tiedä, mitä seuraavan vuoden aikana tulee tapahtumaan. :) Kärsivällisyyttä peliin !
- Parkajalka
Siitä vaan saman katon alle kun siltä tuntuu. Ei sitä muuten tiedä pärjääkö kaverin. Joskus nämä yhteenmenot onnistuu, joskus ei. Esim. Seurustelin ekan likan kans muutaman vuoden ennen yhteen menoa, muuton jälkeen vi...us nousi siihen malliin että yhdessä elo ei jatkunut. Nykyisen kans mentiin yhteen todella nopeasti,(2kk) nyt oltu yhdessä 6v eikä harmita pätkääkään.
Siinä se kaveri tulee tutuksi kun asuu saman katon alla. Ei näitä asioita pidä liian pitkään miettiä, 8kk riittää mun mielestä.
Mieti kuitenkin itse mitä haluat äläkä tee muiden mieleksi mitään pitkäaikaisia ratkaisuja. - ..yhteenmuuttoa
..vastaan, mutta toivottavasti asut nyt yksin eli olet jo muuttamut pois kotoa. Jokaisen nuoren olisi ensin opittava asumaan yksin ja sit vasta yhteen.
- soopaa...
kerta kaikkiaan.
- asiaan
soopaa... kirjoitti:
kerta kaikkiaan.
..se on yksi perustaito joka jokaisen on hallittava, yksin asuminen, yksin olo ja itsensä elättäminen. Sitten kun poika/tyttöystävät jättää tai joskus myöhemmin tulee avioero niin kyllä on arki vaikeeta. Toki ymmärrän että se nuoruuden huumassa tule mieleen ja turha missään asiassa yrittää neuvoo..
- asiaa...
asiaan kirjoitti:
..se on yksi perustaito joka jokaisen on hallittava, yksin asuminen, yksin olo ja itsensä elättäminen. Sitten kun poika/tyttöystävät jättää tai joskus myöhemmin tulee avioero niin kyllä on arki vaikeeta. Toki ymmärrän että se nuoruuden huumassa tule mieleen ja turha missään asiassa yrittää neuvoo..
Olet niin oikeassa kuin vain voi olla. Onhan näitä juttuja nähty. Itseasiassa en tunne kovinkaan monta ihmistä jotka olisivat koskaan asuneet yksin ennen kuin ovat muuttaneet yhteen jonkun kanssa. Aika monet ovat kuitenkin eronneet ja sitten valittaneet sekä pillittäneet kun eivät osaa yksin asua. Koska eivät yksinkertaisesti pärjää yksin. Kaksin on mukavampaa, mutta jos ei yksin osaa asua on parempi asua vanhempiensa kanssa kuin että yrittää leikkiä kotia heti 18-vuotiaana!
- Aloittaja
asiaa... kirjoitti:
Olet niin oikeassa kuin vain voi olla. Onhan näitä juttuja nähty. Itseasiassa en tunne kovinkaan monta ihmistä jotka olisivat koskaan asuneet yksin ennen kuin ovat muuttaneet yhteen jonkun kanssa. Aika monet ovat kuitenkin eronneet ja sitten valittaneet sekä pillittäneet kun eivät osaa yksin asua. Koska eivät yksinkertaisesti pärjää yksin. Kaksin on mukavampaa, mutta jos ei yksin osaa asua on parempi asua vanhempiensa kanssa kuin että yrittää leikkiä kotia heti 18-vuotiaana!
Joo kiitosta vaan taas kaikille helvetisti. Koitin saada asiallista palautetta mutta heti ollaan lyttyyn haukkumassa.
- :::::::::::::::::
Aloittaja kirjoitti:
Joo kiitosta vaan taas kaikille helvetisti. Koitin saada asiallista palautetta mutta heti ollaan lyttyyn haukkumassa.
Muiden puheista ei kannata välittää silloin kyse on omasta elämästä ja omista tärkeistä valinnoista. Vaikka olisit asunut 10 vuotta yksin, ei se tuo parisuhteeseen kestoa ja onnellisuutta, ja yhtä paljon yksin jääminen aina itkettää. Ilman muuta sun kannattaa käydä koulut loppuun ja muuttaa poikaystävän kanssa yhteen, jos se vain susta tuntuu hyvälle. Voithan saada sieltä paikkakunnalta myös muita kuin oman alan töitä, joka on aika yleistä.
- mikäs siinä...
::::::::::::::::: kirjoitti:
Muiden puheista ei kannata välittää silloin kyse on omasta elämästä ja omista tärkeistä valinnoista. Vaikka olisit asunut 10 vuotta yksin, ei se tuo parisuhteeseen kestoa ja onnellisuutta, ja yhtä paljon yksin jääminen aina itkettää. Ilman muuta sun kannattaa käydä koulut loppuun ja muuttaa poikaystävän kanssa yhteen, jos se vain susta tuntuu hyvälle. Voithan saada sieltä paikkakunnalta myös muita kuin oman alan töitä, joka on aika yleistä.
jos siltä tuntuu:D itse asun poikäystäväni kanssa tällä hetkellä eikä mitään ongelmia ole:D seurusetelen 8 kuukautta:D yhdessä asutaan ja kaikki menee hyvän eihän se aina ole yhtä ruusuilla tanssimista niitä riitojakin tulee silloin tällöin mutta ne vahvistaa:D kunhan ne vaan osaa oikealla tavalla hoitaa sitten:D mutta loistava asia tuo että opiskelet loppuun ja muutat vasta sitten siitä on helpompi lähtee ja jos käy ikävästi parisuhteessa on kuitenkin helpompi jatkaa matkaa kun on ammatti ja hajua siitä mitä tekee sitten asumisen kanssa:D
onnea matkaan ja toivottavasti saat olla koko elämän onnellinen:D - Miehen mieliksi
Aloittaja kirjoitti:
Joo kiitosta vaan taas kaikille helvetisti. Koitin saada asiallista palautetta mutta heti ollaan lyttyyn haukkumassa.
Näyttää niin tavanomaiselta. Mies asuu työpaikkansa vieressä ja sinä matkustat. Tulee lapsia. Mies tienaa, sinä jäät kotiin. Tulee ero. Mies on luonut uraa ja pärjää yksin, sinä jäät lasten kanssa köyhyysloukkuun.
Näin siinä on valitettavan monelle käynyt ja tulee käymään. Sinullekin?
Valitan jos ei kommentti miellytä, mutta nämä huonommatkin mahdollisuudet on syytä ottaa elämässä huomioon. - :::::::::::::::::
Miehen mieliksi kirjoitti:
Näyttää niin tavanomaiselta. Mies asuu työpaikkansa vieressä ja sinä matkustat. Tulee lapsia. Mies tienaa, sinä jäät kotiin. Tulee ero. Mies on luonut uraa ja pärjää yksin, sinä jäät lasten kanssa köyhyysloukkuun.
Näin siinä on valitettavan monelle käynyt ja tulee käymään. Sinullekin?
Valitan jos ei kommentti miellytä, mutta nämä huonommatkin mahdollisuudet on syytä ottaa elämässä huomioon.Yli 95 prosenttia ensimmäisistä suhteista päättyy ja melkein puolet avioliitoista päättyy, mutta ilman uskallusta ja tahtoa ei ole onnea eikä edes mahdollisuutta parempaan. Ei aloittaja sanonut että hän mitään miehen mieliksi tekee, ja toisaalta taas parempi puolison mieliksi kuin muiden mieliksi.
- noista..
Aloittaja kirjoitti:
Joo kiitosta vaan taas kaikille helvetisti. Koitin saada asiallista palautetta mutta heti ollaan lyttyyn haukkumassa.
..kommenteista ei ollut mielestäsi asiallinen??? Itse kysyit mitä mieltä, niin vastasimme...Toiset oli sitä mieltä että senkun vaan ja toiset että kannattas vielä harkita.
- puheista..
::::::::::::::::: kirjoitti:
Muiden puheista ei kannata välittää silloin kyse on omasta elämästä ja omista tärkeistä valinnoista. Vaikka olisit asunut 10 vuotta yksin, ei se tuo parisuhteeseen kestoa ja onnellisuutta, ja yhtä paljon yksin jääminen aina itkettää. Ilman muuta sun kannattaa käydä koulut loppuun ja muuttaa poikaystävän kanssa yhteen, jos se vain susta tuntuu hyvälle. Voithan saada sieltä paikkakunnalta myös muita kuin oman alan töitä, joka on aika yleistä.
...mut eikös aloittaja juuri kysynyt muiden mielipiteitä, niin me niitä sitten kerroimme. Eikä neuvoni ollutkaan että ensin yksin asuminen tekisi parisuhteesta helpompaa tai että eri ei itkettäisi, vaan jos se ero tulee ja jää yksinään, niin kyllä yksinolo on helpompaa kun sen on nuorena opetellut. Sinun kirjoituksesta saa juuri sen käsityksen että elämänkokemusta ei juurikaan ole, mutta kyllä sitä vielä tulee...Ja en tunne montakaan pariskuntaa jotka olisivat olleet toisilleen ensimmäiset ja viimeiset, joten kyllä se ero tulee lähes jokaiselle jossain vaiheessa. Joten summa summarum, neuvoja ei kannata kysyä, jos ei niitä sitten ole valmis ottamaan vastaan.
- :::::::::::::::::
puheista.. kirjoitti:
...mut eikös aloittaja juuri kysynyt muiden mielipiteitä, niin me niitä sitten kerroimme. Eikä neuvoni ollutkaan että ensin yksin asuminen tekisi parisuhteesta helpompaa tai että eri ei itkettäisi, vaan jos se ero tulee ja jää yksinään, niin kyllä yksinolo on helpompaa kun sen on nuorena opetellut. Sinun kirjoituksesta saa juuri sen käsityksen että elämänkokemusta ei juurikaan ole, mutta kyllä sitä vielä tulee...Ja en tunne montakaan pariskuntaa jotka olisivat olleet toisilleen ensimmäiset ja viimeiset, joten kyllä se ero tulee lähes jokaiselle jossain vaiheessa. Joten summa summarum, neuvoja ei kannata kysyä, jos ei niitä sitten ole valmis ottamaan vastaan.
En minä tunne sen enempää niitä jotka olisivat toisilleen ensimmäiset ja viimeiset, vaikka olisivat asuneet 10 vuotta yksin. Enkä tunne sen enempää niitä, joille yksin asuminen olisi ollut vanhempana vaikeampaa kuin nuorena. Summa summarun vaan, olen edelleen sitä mieltä, ettei ihmisen kannata elämän suurissa valinnoissa, joissa ei ole yhtä totuutta, antaa vanhempien tai muiden mielipiteiden vaikuttaa ja ohjailla.
- en pidä..
::::::::::::::::: kirjoitti:
En minä tunne sen enempää niitä jotka olisivat toisilleen ensimmäiset ja viimeiset, vaikka olisivat asuneet 10 vuotta yksin. Enkä tunne sen enempää niitä, joille yksin asuminen olisi ollut vanhempana vaikeampaa kuin nuorena. Summa summarun vaan, olen edelleen sitä mieltä, ettei ihmisen kannata elämän suurissa valinnoissa, joissa ei ole yhtä totuutta, antaa vanhempien tai muiden mielipiteiden vaikuttaa ja ohjailla.
..tuota yhteenmuuttoa nyt kovin suurena valintana, joten sikäli eikun kokeilemaan vaan, jos ei neuvot kelpaa. Itse muutin pois kotoa ja asuin useita vuosia yksin ennen parisuhdetta ja erohan siitä tuli ja 1 lapsi saaliina, nyt olen ollut 8 v omasta halusta yksin (lapsen kanssa) ja ei ole mitään haikua etsiä tähän ketään, eikä taroita ettei vois esim seurustella. Tuttavapiirissä taas ainaisesti parisuhteessa olleita eroaa ja kauheeta tuskaa tuottaa yksinolo ja etsitään aina vaan joku "tilapäinen" ettei tarvis olla ihan yksinkään. Ja erosta toipuminen vie näin ollen pitkän ajan eikä meinaa päästä jaloilleen. Itselläni sellasta taas ei ollu. Mutta nää nyt on vaan mun mielipiteitä, joskin aika monet on asiasta samaakin mieltä.
- :::::::::::::::::
en pidä.. kirjoitti:
..tuota yhteenmuuttoa nyt kovin suurena valintana, joten sikäli eikun kokeilemaan vaan, jos ei neuvot kelpaa. Itse muutin pois kotoa ja asuin useita vuosia yksin ennen parisuhdetta ja erohan siitä tuli ja 1 lapsi saaliina, nyt olen ollut 8 v omasta halusta yksin (lapsen kanssa) ja ei ole mitään haikua etsiä tähän ketään, eikä taroita ettei vois esim seurustella. Tuttavapiirissä taas ainaisesti parisuhteessa olleita eroaa ja kauheeta tuskaa tuottaa yksinolo ja etsitään aina vaan joku "tilapäinen" ettei tarvis olla ihan yksinkään. Ja erosta toipuminen vie näin ollen pitkän ajan eikä meinaa päästä jaloilleen. Itselläni sellasta taas ei ollu. Mutta nää nyt on vaan mun mielipiteitä, joskin aika monet on asiasta samaakin mieltä.
Ehkä kun on yksin, niin on aikaa miettiä itseä, minkälaista suhdetta haluaa, eikä hahmottaa itseä täysin toisen kautta. Mutta toisaalta tilapäis suhteita voi harrastaa myös vaikka asuisi yksin, joten en näe asiaa kovin asumiseen sidonnaisena.
- ;:;:;:;:;:;:;:
Hei!
Me olemme myös seurusteleet hieman alle vuoden ja kovasti unelmoineet yhdessä asumisesta. Mies on asunut vuosia omillaan ja itse päädyin siihen, että tahdon ensin asua omillani ennen kuin ehkä joskus muutamme yhteen. Juuri sen vuoksi, ettei yksinjäämisen pelko olisi voittamaton kun tietää pärjäävänsä yksinkin.
Tämä tuntuu nyt oikealta ratkaisulta ja on taloudellisestikin järkevää. Ikävä toisen luo pitää suhteen tietyllä tavalla virkeänä, mutta raastaa etäisyyden tunteella. Mutta meillä näin. Itse olen tyytyväinen. :) Olemmepahan samalla viivalla silloin kun/jos muutamme yhteen.- yritin
..tuossa aikaisemmin aloittajalle sanoa, mutta ei pitänyt kommennttejani asiallisina. Oikein olet kyllä sinä tehnyt ja varmasti pärjäilet sit myöhemmin elämässä paremmin, vaikkapa sitten olisitte yhdessä loppuelämännekin. Yksinoloon kun voi olla monta syytä ei pelkästään se että tulisi ero, vaan joillekkin ihan lyhytkin aika tuottaa vaikeuksia, se taito kannattaa opetella jo nuorena.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman501593Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!761355- 281128
Olen päivä päivältä vain varmempi siitä että rakastan sinua
Onhan se tällä tuntemisen asteella jokseenkin outoa, mutta olen outo ja tunne on tunne. 😊891084- 89986
Ai miehillä ei ole varaa maksaa
Treffejä naiselle johon on ihastunut? Ihanko totta dusty miehet? Tekosyy. Haluatko laittaa 50/50 kaikki kulut parisuhtee190932Verovähennysten poisto syö veronkevennykset pieni- ja keskituloisilta
Kokoomuslaiset ja perussuomalaiset kansanedustajat jakavat kilvan postauksia, jossa kerrotaan miten kaikkien työssäkäyvi107884Olet mielessäni
viimeisenä illalla ja ensimmäisenä aamulla. Ihastuin sinuun enkä voi tunteilleni mitään. Jos uskaltaisin, tunnustaisin s20861- 82821
Hei rakas mies. Olisi yksi kysymys, mielellään rehellinen vastaus edes täällä..
Mitä sinä minusta haluat?70809