Jokainen uskova tietää, että usko merkitsee myös sitoutumista. On kuitenkin ilmiselvää, että suuri osa ns kristillisyydestä on jotain muuta kuin terveellä tavalla yhdistävää ja rakentavaa sitoutumista.
Koska mielestäni kristittyjen elämän tulisi kantaa nykyistä enemmän tällaista hedelmää: Rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys ja itsensä hillitseminen (Gal 5:22), toivon keskustelua, jossa tutkisimme ja etsisimme yhdessä, mikä on oikeaa kristillistä sitoutumista, joka tuottaa tällaistä hedelmää.
Kristityn sitoutuminen
7
259
Vastaukset
- paikanetsijä
toistan varmaan itseäni,mutta minusta parasta sitoutumista on kulkea lähimmäisen vierellä hyvinä ja pahoina aikoina,itkeä itkevien kanssa ja iloita iloitsevien kanssa --- erottelematta uskovaa tai vähemmän uskovaa -- eihän Jeesuskaan erotellut ihmisiä, meni silti vierelle, keskusteli heidän kanssaan, oli heidän kanssaan heidän arjessaan..se on parasta Sanan julistusta jos mikä
se on myös elämän kunnioittamista..niin ihmisen kuin eläimen -
elämistä tässä ajassa niillä mahdollisuuksilla, joita meille on itse kullekin annettu
sitä ja paljon muuta on sitoutuminen,jota ilmeisesti tarkoititOlla ihminen toinen toisellemme, se on tärkeää. Näinhän Herrakin samaistui meihin kaikkiin ihmisiin ja kulki rinnalla ja kantoi kaikkien synnit ristinpuulle, jotta me synnin orjuudesta vapautettuina eläisimme Herralle.
Hän sitoutui maan päällisessä tehtävässään kaikkiin ihmisiin. Kuitenkin hänen maanpäällisen elämänsä aikana hän sitoutui olemaan aivan tiettyjen ihmisten eli apostolien kanssa:
"Sillä joka tekee Jumalan tahdon, se on minun veljeni ja sisareni ja äitini." Mark 3:35
Muiden kohtaamiset olivat hetkellisiä. Apostoleihin hän sitoutui siten, että oli heidän kanssaan 3 vuotta, jakoi heidän kanssaan kaiken niin materiaalisesti kuin henkisestikin. Hän luotti, että he hoitavat hänen aloittamansa evankeliumin levittämisen loppuun asti sen jälkeen, kun hän itse on mennyt taivaaseen.
Hän sitoutui apostoleihin, vaikka he olivat lähdössä oman intonsa johtamana kuka minnekin. Hän sitoutui keskeneräisiin, oppimattomiin ihmisiin, ei kivisiin temppeleihin, ei srk-organisaatioon, ei valmiisiin käyttäytymiskaavoihin, ei pilkun viilaajiin.
Hän näki, että heillä oli hyvä sydän, joka oli valmis Jumalan rakkauden tähden valmis kärsimään, etsimään, olemaan matkalla, kestämään epävarmuutta ja epätietoisuutta. He olivat valmiita kärsimään toinen toisiansa ja pysymään sitoutuneina, koskapa Jeesus oli ollut heihin sitoutuneina aina ristin kuolemaan asti.
Minä uskon, että mekin voimme nähdä ympärillämme ihmisiä, joilla on samanlainen hyvä sydän, joka on valmis sitoutumaan tälle tielle. Yhdessä kulkien voimme seurata Herran ja hänen apostoliensa jälkiä ja Herra vaikuttaa keskellämme.- paikanetsijä
EJKR kirjoitti:
Olla ihminen toinen toisellemme, se on tärkeää. Näinhän Herrakin samaistui meihin kaikkiin ihmisiin ja kulki rinnalla ja kantoi kaikkien synnit ristinpuulle, jotta me synnin orjuudesta vapautettuina eläisimme Herralle.
Hän sitoutui maan päällisessä tehtävässään kaikkiin ihmisiin. Kuitenkin hänen maanpäällisen elämänsä aikana hän sitoutui olemaan aivan tiettyjen ihmisten eli apostolien kanssa:
"Sillä joka tekee Jumalan tahdon, se on minun veljeni ja sisareni ja äitini." Mark 3:35
Muiden kohtaamiset olivat hetkellisiä. Apostoleihin hän sitoutui siten, että oli heidän kanssaan 3 vuotta, jakoi heidän kanssaan kaiken niin materiaalisesti kuin henkisestikin. Hän luotti, että he hoitavat hänen aloittamansa evankeliumin levittämisen loppuun asti sen jälkeen, kun hän itse on mennyt taivaaseen.
Hän sitoutui apostoleihin, vaikka he olivat lähdössä oman intonsa johtamana kuka minnekin. Hän sitoutui keskeneräisiin, oppimattomiin ihmisiin, ei kivisiin temppeleihin, ei srk-organisaatioon, ei valmiisiin käyttäytymiskaavoihin, ei pilkun viilaajiin.
Hän näki, että heillä oli hyvä sydän, joka oli valmis Jumalan rakkauden tähden valmis kärsimään, etsimään, olemaan matkalla, kestämään epävarmuutta ja epätietoisuutta. He olivat valmiita kärsimään toinen toisiansa ja pysymään sitoutuneina, koskapa Jeesus oli ollut heihin sitoutuneina aina ristin kuolemaan asti.
Minä uskon, että mekin voimme nähdä ympärillämme ihmisiä, joilla on samanlainen hyvä sydän, joka on valmis sitoutumaan tälle tielle. Yhdessä kulkien voimme seurata Herran ja hänen apostoliensa jälkiä ja Herra vaikuttaa keskellämme.tänä päivänä sitoutuminen merkitsee vastavirtaan kulkemista - eihän tämän päivän ihminen sitoudu yhtikäs mihinkään... ei edes olemaan omien lastensa vanhempi!
vähän niinkuin kauniissa ja rohkeissa jossa kukaan ei sitoudu mihinkään, vaan puhuvat kaunista soopaa olohuoneissamme jo toista kymmentä vuotta -- jollei se ole salakavalaa aivopesua niin ei sitten mikään -
vaikeinta sitoutumisessa on se, että meidän pitäisi pystyä olemaan lähimmäinen myös niille joka vähiten sitä ansaitsisivat, eli kohdella tasavertaisena sellaistakin ihmistä,jonka elämä näyttää pettäneen..ja jota kaikki inhoavat ja jota usein itsekin inhoaa
ainakin minun on usein kasvatettava itseäni ajattelemaan hyvää, esim.muutamasta työkaveristani,jonka koen varsinaiseksi ´energiasyöpöksi´, jonka kanssa ei yksinkertaisesti jaksa - silti olen sitoutunut olemaan kuitenkin aina ihmisen puolella, kohtelemaan kanssa ihmisiäni hyvin - onneksi tässäkin tulee apua ylhäältä ja asiat ratkeavat
kun sitoutuu kulkemaan Kristuksen jalanjäljissä,tietää ettei ole koskaan lomalla - Kristuksen jalanjäljet tosin ovat niin suuret, ettemme me voi tehdä samanlaisia tekoja kuin Jeesus,eikä tarvitsekaan, riittää että on oma itsensä jokainen omien voimiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan paikanetsijä kirjoitti:
tänä päivänä sitoutuminen merkitsee vastavirtaan kulkemista - eihän tämän päivän ihminen sitoudu yhtikäs mihinkään... ei edes olemaan omien lastensa vanhempi!
vähän niinkuin kauniissa ja rohkeissa jossa kukaan ei sitoudu mihinkään, vaan puhuvat kaunista soopaa olohuoneissamme jo toista kymmentä vuotta -- jollei se ole salakavalaa aivopesua niin ei sitten mikään -
vaikeinta sitoutumisessa on se, että meidän pitäisi pystyä olemaan lähimmäinen myös niille joka vähiten sitä ansaitsisivat, eli kohdella tasavertaisena sellaistakin ihmistä,jonka elämä näyttää pettäneen..ja jota kaikki inhoavat ja jota usein itsekin inhoaa
ainakin minun on usein kasvatettava itseäni ajattelemaan hyvää, esim.muutamasta työkaveristani,jonka koen varsinaiseksi ´energiasyöpöksi´, jonka kanssa ei yksinkertaisesti jaksa - silti olen sitoutunut olemaan kuitenkin aina ihmisen puolella, kohtelemaan kanssa ihmisiäni hyvin - onneksi tässäkin tulee apua ylhäältä ja asiat ratkeavat
kun sitoutuu kulkemaan Kristuksen jalanjäljissä,tietää ettei ole koskaan lomalla - Kristuksen jalanjäljet tosin ovat niin suuret, ettemme me voi tehdä samanlaisia tekoja kuin Jeesus,eikä tarvitsekaan, riittää että on oma itsensä jokainen omien voimiensa ja mahdollisuuksiensa mukaanSiinäpä se: tänä päivänä kukaan ei sitoudu yhtään mihinkään.
Jumala on luvannut olla seurakuntansa keskellä. Mutta jos kukaan meistä ei sitoudu toiseen, on turha odottaa, että Jumala olisi keskellämme. Silloin on myös aivan turha haikailla löytävänsä täältä maan päältä kappaletta taivasten valtakuntaa, joka on vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä hengessä. Ei Jeesus luvannut, että saamme kokea taivasten valtakunnan siunauksia kukin itseksemme omassa ylhäisessä eristäytyneisyydessämme.
Kyllä näit energiansyöppöjä omia tarpeitaan loputtomasti täyttäviä ihmisiä löytyy, jotka eivät sitoudu kantamaan yhteistä iestä niiden kanssa, jotka seuraavat Herraa. Heihin liittymällä varmasti uupuu ja katkeroituu. En sano tätä ketään tuomitakseni, vaan muistuttaakseni, että ne, jotka Herraa rakastavat, vaeltaisivat viisaasti ja paneutuisivat kaikin voimin rakentamaan yhteyksiä sinne, missä havaitsevat oikeaa Herran etsintää.
Sitoutuminen vaatii työtä. Emme voi sitoutua, jos emme ota selvää kuka kukin on ja millainen kunkin sitoutuminen Herran tiehen on. Ihmisiin sitoutuminen edellyttää syvällistä vuorovaikutusta persoonien kanssa. Jos puhutaan vain eri oppisuuntien eroista, ei olla vielä lähelläkään todellista sitoutumista ihmisiin.
Ja miksi ihmisiin sitoutuminen olisi tärkeää? Siksi, että Jumala on luvannut hoitaa ja kasvattaa itse kutakin meitä nimenomaan toisten uskovien yhteydessä. Hän on kaikkina aikoina toiminut nimenomaan ihmisten kautta. Jos emme kenellekään anna sitä arvoa, että pitäisimme häntä Herran tien kulkijana, meillä ei ole myöskään ketään, joka välittäisi meille Jumalan armoa ja apua.- paikanetsijä
EJKR kirjoitti:
Siinäpä se: tänä päivänä kukaan ei sitoudu yhtään mihinkään.
Jumala on luvannut olla seurakuntansa keskellä. Mutta jos kukaan meistä ei sitoudu toiseen, on turha odottaa, että Jumala olisi keskellämme. Silloin on myös aivan turha haikailla löytävänsä täältä maan päältä kappaletta taivasten valtakuntaa, joka on vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä hengessä. Ei Jeesus luvannut, että saamme kokea taivasten valtakunnan siunauksia kukin itseksemme omassa ylhäisessä eristäytyneisyydessämme.
Kyllä näit energiansyöppöjä omia tarpeitaan loputtomasti täyttäviä ihmisiä löytyy, jotka eivät sitoudu kantamaan yhteistä iestä niiden kanssa, jotka seuraavat Herraa. Heihin liittymällä varmasti uupuu ja katkeroituu. En sano tätä ketään tuomitakseni, vaan muistuttaakseni, että ne, jotka Herraa rakastavat, vaeltaisivat viisaasti ja paneutuisivat kaikin voimin rakentamaan yhteyksiä sinne, missä havaitsevat oikeaa Herran etsintää.
Sitoutuminen vaatii työtä. Emme voi sitoutua, jos emme ota selvää kuka kukin on ja millainen kunkin sitoutuminen Herran tiehen on. Ihmisiin sitoutuminen edellyttää syvällistä vuorovaikutusta persoonien kanssa. Jos puhutaan vain eri oppisuuntien eroista, ei olla vielä lähelläkään todellista sitoutumista ihmisiin.
Ja miksi ihmisiin sitoutuminen olisi tärkeää? Siksi, että Jumala on luvannut hoitaa ja kasvattaa itse kutakin meitä nimenomaan toisten uskovien yhteydessä. Hän on kaikkina aikoina toiminut nimenomaan ihmisten kautta. Jos emme kenellekään anna sitä arvoa, että pitäisimme häntä Herran tien kulkijana, meillä ei ole myöskään ketään, joka välittäisi meille Jumalan armoa ja apua.perheessäkin ollaan - yleensä - sitouduttu elämään yhdessä ja siellä yhden ihmisen tekemiset vaikuttavat kaikkiin.. samalla tavalla Jumalan suuressa perheessä ollaan jokainen vastuussa perheen hyvinvoinnista ja maineesta
eristäytyneisyys on vamma, jonka parantamiseen tarvitaan toista ihmistä, toisen ihmisen hyväksyntää ja kosketusta - sitähän me ihmiset kaipaamme enemmän kuin mitään ja kun seurakunnat eivät organisoi ihmisten kohtaamisen mahdollistavaa toimintaa, ihmiset hakevat sitä muualta..kyseenalaisimmista lähteistä paikanetsijä kirjoitti:
perheessäkin ollaan - yleensä - sitouduttu elämään yhdessä ja siellä yhden ihmisen tekemiset vaikuttavat kaikkiin.. samalla tavalla Jumalan suuressa perheessä ollaan jokainen vastuussa perheen hyvinvoinnista ja maineesta
eristäytyneisyys on vamma, jonka parantamiseen tarvitaan toista ihmistä, toisen ihmisen hyväksyntää ja kosketusta - sitähän me ihmiset kaipaamme enemmän kuin mitään ja kun seurakunnat eivät organisoi ihmisten kohtaamisen mahdollistavaa toimintaa, ihmiset hakevat sitä muualta..kyseenalaisimmista lähteistäMinulle seurakunta on yhteyttä ihmisten välillä. Seurakunta on niin elävä, kuin sen jäsenillä on toimivaa, avoita, rehellistä, toisistä välittävää verkostoa keskenään.
Täälläkin etsin vain todellista kontaktia ihmisiin uskon pohjalta ja olen iloinen, että edes muutamia kontakteja löytyy. Jos joku muukin näitä rivejä lukeva kaipaa samaa, niin tervetuloa keskuteluun.
Valitettavasti rakkauden tiellä on aina riskinsä. Jos lähtee mukaan, voi kompastua, mutta voi myös löytää sitä, mitä Jumala on valmistanut.paikanetsijä kirjoitti:
perheessäkin ollaan - yleensä - sitouduttu elämään yhdessä ja siellä yhden ihmisen tekemiset vaikuttavat kaikkiin.. samalla tavalla Jumalan suuressa perheessä ollaan jokainen vastuussa perheen hyvinvoinnista ja maineesta
eristäytyneisyys on vamma, jonka parantamiseen tarvitaan toista ihmistä, toisen ihmisen hyväksyntää ja kosketusta - sitähän me ihmiset kaipaamme enemmän kuin mitään ja kun seurakunnat eivät organisoi ihmisten kohtaamisen mahdollistavaa toimintaa, ihmiset hakevat sitä muualta..kyseenalaisimmista lähteistäNiitä muita perheen- tai paikanetsijöitä, jotka eivät ole ehkä yhtä valvovia kuin sinä, todella riittää. Ja kun tarjolla on kaikenlaista, niin helpointahan valvomattoman on mennä sinne, jossa muut määrittelevät kaiken ja jossa omia kasvukipuja ei tarvitse kohdata, kun kaikki tähtää vain viihtymiseen ja kipukohtien peittelyyn.
Perheen sisäiset suhteet ovat aina myös kasvun paikka.
Itse pidän kaikin voimin kiinni siitä, että missä kaksi tai kolme on koolla Jeesuksen nimessä, siinä hän on itse meidän keskellämme, myös tässä keskustelussa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 666391
- 715838
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise1345075- 624035
- 143895
- 383319
- 713093
- 642957
- 802732
- 492037