Ensimmäisen maailmansodan syttyminen on yksi maailmanhistorian kiisteillyimpiä aiheita. Kukaan tervejärkinen ei usko, että sodan todellinen syy oli Sarajevon laukaukset, jolloin Serbialainen Musta käsi -järjestöön kuulunut yliopilas Gavrilo Princip ampui Sarajevossa 28.6.1914 Itävalta-Unkarin kruununperillisen, Frans Ferdinandin, joka oli silloin vaimonsa Sophien kanssa kiertueineen liikkeellä Sarajevossa.
Mistä sota oikein sai alkunsa? Nyt aion esittää oman perustellun näkemykseni. Lähden hakemaan syitä ensin syvemmältä ja etenen pikku hiljaa "pintaa kohti".
Matkustetaan ajassa niinkin kauas kuin 1800-luvulle. 1815 perustettiin Wienin kongressi, jonka 2 pääperiaatetta Euroopassa olivat tasapaino ja laillisuus. Uudet Aatteet järisyttivät kuitenkin Wienin peruspilareita. Liberalismi (vapaudenaate) ja nationalismi(kansallisuusaate) tulivat 1800-luvun varrella muotiin. Elettiin herruuskilpailun aikaa. Katsottiin epäluuloisina naapurin kasvavaa voimaa ja haettiin apua liittolaisista.
Imperialismi(siirtomaakilpailu) oli näiden aatteiden ilmenemisen yksi muoto. Alunperin Ranska ja Iso-Britannia olivat siirtomaakilpailun suhteen kireissä väleissä. Siirtomaiden omistaminen oli osoitus arvovallasta ja ne toivat myös pääomaa.
Voidaan puhua talouskilpailusta. Mutta sitäkin merkittävämmäksi muodostui raju varustelukilpa. Saksa uhkasi viedä Englannilta merten herruuden. Etenkin laivastokilpailu oli voimakasta.
Viime kädessä kaiken ratkaisi liittouskollisuus. Saksa ja Itävalta-Unkari muodostivat kaksiliiton ja Venäjä, Ranska ja Iso-Britannia puolestaan kolmiliiton. Kun Princip ampui Frans Ferdinandin, niin Balkanin ruutitynnyri räjähti. Itävalta-Unkari julisti Serbialle sodan, Venäjä suojeli ortodoksista veljeskansaansa ja julisti sodan Itävalta-Unkarille...kaikki julisti sodan kaikille...todellinen sodanjulistusten vyöry...kaikki olivat täten mukana sodassa. Mielestäni koko sota syntyi "huonon poliittisen shakkipelin tuloksena", jossa siirtoja ei pohdittu riittävän pitkälle. Mitä mieltä TE olette?
1 maailmansodan syyt?
29
5132
Vastaukset
- sara
Jaa-a, ihan tuli mieleen kouluajat ja historiantunnit. En pysty enkä osaa spekuloida I.maailmansodan syntyjä, mutta hieno juttu, että sinä askaroit tuon pulman kimpussa. Se opettaa katsomaan eteenpäin ja hahmottamaan kokonaisuuksia.
- Kale
Lisäisin vielä sen, että kaikki osalliset uskoivat nopeaan voittoon ja sen kautta saavutettuun suureen hegemoniaan. Tämän sodan piti tuoda keisareille kansan ihannoinnin ja tuen.
Mielenkiintoisena voidaan pitää myös sitä, että Saksan keisari, Venäjän Tsaari, - tsaaritar ja Englannin kuningas, olivat kaikki läheisiä sukulaisia toisilleen ja seurustelivat sen ajan seurapiireissä sopuisasti. Mitään suurta vihaa ei ollut.
Tässä tapauksessa uhittelu aiheutti sodan. Siihen aikaan liikekannallepano kesti viikkoja. Kun yksi aloitti osittaisen valmiustilan kohottamisen toinen varoitti: "ellette lopeta, niin mekin aloitamme". Kunnia ei antanut myöden vaan liikekannallepanoja jatkettiin ja edessä oli tilanne jossa valtiot olivat sotavalmiudessa ja joukot toistensa rajoilla ja yllätys: sitten alettiin sotia!
Kaiken tämän seurauksena syntyi tilanne jossa esim. Saksa päätti käyttää Venäjän hidasta liikekannallepanoa hyväksi ja hyökkäsi koska oli varma, että Venäjä hyökkää kun saa liikekannallepanonsa valmiiksi.
Mielestäni syy tähän katastrofiin oli keisareiden typerä kunnia ja halu saada gloriaa voitetusta sodasta. Venäjällä tsaari uskoi voittoisan sodan pelastavan oman asemansa sekä kansan kunnioituksen. Näin kaikki demokratiavaatimukset voitaisiin unohtaa. Ranksa taasen halusi revanssia Saksasta 1871 hävitylle sodalle. Englanti oli huolissaan Saksan varustelusta ja sitä kautta siirtomaavallastansa. Itävalta-Unkarissa ei liberalisointia ja demokratiaa myöskään kaivattu, puhumattakaan imperiumin sisällä esiintyneistä kansallispyrkimyksistä. Sodan toivottiin ratkaisevan kaiken.
Lopputuloksena kylvettiin siemen Saksan diktatuurille Saksaa nöyryttävällä pakkorauhalla. Venäjällä tsaarin valta kaatui ja tilalle syntyi hirmuvaltio nimeltä Neuvostoliitto.
Toisaalta, jos sotaa ei olisi ollut, olisi jossain vaiheessa alkanut kuohua. Kansat olisivat kuitenkin halunneet eroon keisareistaan ja vaatineet demokratiaa. - Edmond
Kale kirjoitti:
Lisäisin vielä sen, että kaikki osalliset uskoivat nopeaan voittoon ja sen kautta saavutettuun suureen hegemoniaan. Tämän sodan piti tuoda keisareille kansan ihannoinnin ja tuen.
Mielenkiintoisena voidaan pitää myös sitä, että Saksan keisari, Venäjän Tsaari, - tsaaritar ja Englannin kuningas, olivat kaikki läheisiä sukulaisia toisilleen ja seurustelivat sen ajan seurapiireissä sopuisasti. Mitään suurta vihaa ei ollut.
Tässä tapauksessa uhittelu aiheutti sodan. Siihen aikaan liikekannallepano kesti viikkoja. Kun yksi aloitti osittaisen valmiustilan kohottamisen toinen varoitti: "ellette lopeta, niin mekin aloitamme". Kunnia ei antanut myöden vaan liikekannallepanoja jatkettiin ja edessä oli tilanne jossa valtiot olivat sotavalmiudessa ja joukot toistensa rajoilla ja yllätys: sitten alettiin sotia!
Kaiken tämän seurauksena syntyi tilanne jossa esim. Saksa päätti käyttää Venäjän hidasta liikekannallepanoa hyväksi ja hyökkäsi koska oli varma, että Venäjä hyökkää kun saa liikekannallepanonsa valmiiksi.
Mielestäni syy tähän katastrofiin oli keisareiden typerä kunnia ja halu saada gloriaa voitetusta sodasta. Venäjällä tsaari uskoi voittoisan sodan pelastavan oman asemansa sekä kansan kunnioituksen. Näin kaikki demokratiavaatimukset voitaisiin unohtaa. Ranksa taasen halusi revanssia Saksasta 1871 hävitylle sodalle. Englanti oli huolissaan Saksan varustelusta ja sitä kautta siirtomaavallastansa. Itävalta-Unkarissa ei liberalisointia ja demokratiaa myöskään kaivattu, puhumattakaan imperiumin sisällä esiintyneistä kansallispyrkimyksistä. Sodan toivottiin ratkaisevan kaiken.
Lopputuloksena kylvettiin siemen Saksan diktatuurille Saksaa nöyryttävällä pakkorauhalla. Venäjällä tsaarin valta kaatui ja tilalle syntyi hirmuvaltio nimeltä Neuvostoliitto.
Toisaalta, jos sotaa ei olisi ollut, olisi jossain vaiheessa alkanut kuohua. Kansat olisivat kuitenkin halunneet eroon keisareistaan ja vaatineet demokratiaa.Kyllä se asia niin taitaa olla...
Keisarit uhoilevat: "Kingi olen minä!" Kun kaikki tekevät näin, niin todellinen soppa sitä syntyy, eikä jälkimakukaan ole kovin hyvä... - Pöhköpää
Kale kirjoitti:
Lisäisin vielä sen, että kaikki osalliset uskoivat nopeaan voittoon ja sen kautta saavutettuun suureen hegemoniaan. Tämän sodan piti tuoda keisareille kansan ihannoinnin ja tuen.
Mielenkiintoisena voidaan pitää myös sitä, että Saksan keisari, Venäjän Tsaari, - tsaaritar ja Englannin kuningas, olivat kaikki läheisiä sukulaisia toisilleen ja seurustelivat sen ajan seurapiireissä sopuisasti. Mitään suurta vihaa ei ollut.
Tässä tapauksessa uhittelu aiheutti sodan. Siihen aikaan liikekannallepano kesti viikkoja. Kun yksi aloitti osittaisen valmiustilan kohottamisen toinen varoitti: "ellette lopeta, niin mekin aloitamme". Kunnia ei antanut myöden vaan liikekannallepanoja jatkettiin ja edessä oli tilanne jossa valtiot olivat sotavalmiudessa ja joukot toistensa rajoilla ja yllätys: sitten alettiin sotia!
Kaiken tämän seurauksena syntyi tilanne jossa esim. Saksa päätti käyttää Venäjän hidasta liikekannallepanoa hyväksi ja hyökkäsi koska oli varma, että Venäjä hyökkää kun saa liikekannallepanonsa valmiiksi.
Mielestäni syy tähän katastrofiin oli keisareiden typerä kunnia ja halu saada gloriaa voitetusta sodasta. Venäjällä tsaari uskoi voittoisan sodan pelastavan oman asemansa sekä kansan kunnioituksen. Näin kaikki demokratiavaatimukset voitaisiin unohtaa. Ranksa taasen halusi revanssia Saksasta 1871 hävitylle sodalle. Englanti oli huolissaan Saksan varustelusta ja sitä kautta siirtomaavallastansa. Itävalta-Unkarissa ei liberalisointia ja demokratiaa myöskään kaivattu, puhumattakaan imperiumin sisällä esiintyneistä kansallispyrkimyksistä. Sodan toivottiin ratkaisevan kaiken.
Lopputuloksena kylvettiin siemen Saksan diktatuurille Saksaa nöyryttävällä pakkorauhalla. Venäjällä tsaarin valta kaatui ja tilalle syntyi hirmuvaltio nimeltä Neuvostoliitto.
Toisaalta, jos sotaa ei olisi ollut, olisi jossain vaiheessa alkanut kuohua. Kansat olisivat kuitenkin halunneet eroon keisareistaan ja vaatineet demokratiaa.Tämän sodan loputtua oli saksa yksi häviäjistä. Näin saksasta tehtiin syyllinen sotaan ja sen kansaa nöyryytettiin ja ajettiin köyhyyteen. Edelleen on näkyvissä kuinka köyhyyteen ja nöyryytykseen ajettujen maiden johtoon nousee usein hitlerin kaltainen hullu. Monissa maissa jotka ovat joutuneet taipumaan ja alistumaan hävittyä sodan on ollut vallalla samanlainen suuntaus. Näiden maiden johtoon nousee helposti rautasen linjan mies joka lupaa kunniaa ja työpaikkoja. Onko meillä siis lainkaan oikea tapa kohdella sodassa hävinnyttä valtiota. Tämän hetkinen tilanne näyttää siltä, että sodan päätyttyä ja hävittyä maata nöyryytettyä ollaan lähellä jo uuttaa ja irvokkaampaa sotaa jossa haetaan hyvitystä edelliselle sodalle. jne. plääh mä lopetan junnaamisen tähän.
- Karlf
Kale kirjoitti:
Lisäisin vielä sen, että kaikki osalliset uskoivat nopeaan voittoon ja sen kautta saavutettuun suureen hegemoniaan. Tämän sodan piti tuoda keisareille kansan ihannoinnin ja tuen.
Mielenkiintoisena voidaan pitää myös sitä, että Saksan keisari, Venäjän Tsaari, - tsaaritar ja Englannin kuningas, olivat kaikki läheisiä sukulaisia toisilleen ja seurustelivat sen ajan seurapiireissä sopuisasti. Mitään suurta vihaa ei ollut.
Tässä tapauksessa uhittelu aiheutti sodan. Siihen aikaan liikekannallepano kesti viikkoja. Kun yksi aloitti osittaisen valmiustilan kohottamisen toinen varoitti: "ellette lopeta, niin mekin aloitamme". Kunnia ei antanut myöden vaan liikekannallepanoja jatkettiin ja edessä oli tilanne jossa valtiot olivat sotavalmiudessa ja joukot toistensa rajoilla ja yllätys: sitten alettiin sotia!
Kaiken tämän seurauksena syntyi tilanne jossa esim. Saksa päätti käyttää Venäjän hidasta liikekannallepanoa hyväksi ja hyökkäsi koska oli varma, että Venäjä hyökkää kun saa liikekannallepanonsa valmiiksi.
Mielestäni syy tähän katastrofiin oli keisareiden typerä kunnia ja halu saada gloriaa voitetusta sodasta. Venäjällä tsaari uskoi voittoisan sodan pelastavan oman asemansa sekä kansan kunnioituksen. Näin kaikki demokratiavaatimukset voitaisiin unohtaa. Ranksa taasen halusi revanssia Saksasta 1871 hävitylle sodalle. Englanti oli huolissaan Saksan varustelusta ja sitä kautta siirtomaavallastansa. Itävalta-Unkarissa ei liberalisointia ja demokratiaa myöskään kaivattu, puhumattakaan imperiumin sisällä esiintyneistä kansallispyrkimyksistä. Sodan toivottiin ratkaisevan kaiken.
Lopputuloksena kylvettiin siemen Saksan diktatuurille Saksaa nöyryttävällä pakkorauhalla. Venäjällä tsaarin valta kaatui ja tilalle syntyi hirmuvaltio nimeltä Neuvostoliitto.
Toisaalta, jos sotaa ei olisi ollut, olisi jossain vaiheessa alkanut kuohua. Kansat olisivat kuitenkin halunneet eroon keisareistaan ja vaatineet demokratiaa.Ranska ei ollut lainkaan valmis sotimaan Saksan julistaessa sille sodan heinäkuussa 1914. Saksan armeijalle Ranska oli helppo pala. Toisaalta taas Englannin liittyminen sotaan johtui yksinomaan siitä, että Saksa hyökkäsi Ranskaan neutraalin maan, Belgian, kautta. Englanti ei ollut taannut sotilaallista apua mahdollisessa sodassa.
Oliko Saksalla suunnitelma hyökätä ja vallata Eurooppa? Ei. 1907 suunnitellun Schlieffen suunnitelman mukaisesti Saksan joukot olivat asemissa Ranskan vastaisella rajalla vuonna 1914, vaikka sota julistettiin Venäjälle sen mobilisoinnin vuoksi. Oli näet selvää, että Ranska olisi auttamatta sodassa jos Venäjä hyökkäisi Saksaan. Saksa pelkäsi Venäjää. Schlieffen suunnitelma oli puolustussuunnitelma, ei hyökkäys. Suunnitelman mukaan Venäjän katsottiin mobilisoivan hitaasti, joten oli helpointa ensin hyökätä Ranskaan ja myöhemmin Venäjälle.
Itävälta-Unkari ei olisi hyökännyt Serbiaan ilman Saksan 'blanc chec:ä', joka takasi Saksan sotilaallisen tuen Itävalta-Unkarille. Venäjä oli tehnyt selväksi,ettei se aikonut enää perääntyä kolmatta kertaa Balkanilla, siksi Saksa antaessaan tukensa Itävalta-Unkarille tiesi sodan olevan mahdollinen, toki ei välttämätön. Olihan Saksa jo kahdesti aikaisemmin testannut Ententeä (Marokon kriisit, 1905 ja 1911). - ledd
Karlf kirjoitti:
Ranska ei ollut lainkaan valmis sotimaan Saksan julistaessa sille sodan heinäkuussa 1914. Saksan armeijalle Ranska oli helppo pala. Toisaalta taas Englannin liittyminen sotaan johtui yksinomaan siitä, että Saksa hyökkäsi Ranskaan neutraalin maan, Belgian, kautta. Englanti ei ollut taannut sotilaallista apua mahdollisessa sodassa.
Oliko Saksalla suunnitelma hyökätä ja vallata Eurooppa? Ei. 1907 suunnitellun Schlieffen suunnitelman mukaisesti Saksan joukot olivat asemissa Ranskan vastaisella rajalla vuonna 1914, vaikka sota julistettiin Venäjälle sen mobilisoinnin vuoksi. Oli näet selvää, että Ranska olisi auttamatta sodassa jos Venäjä hyökkäisi Saksaan. Saksa pelkäsi Venäjää. Schlieffen suunnitelma oli puolustussuunnitelma, ei hyökkäys. Suunnitelman mukaan Venäjän katsottiin mobilisoivan hitaasti, joten oli helpointa ensin hyökätä Ranskaan ja myöhemmin Venäjälle.
Itävälta-Unkari ei olisi hyökännyt Serbiaan ilman Saksan 'blanc chec:ä', joka takasi Saksan sotilaallisen tuen Itävalta-Unkarille. Venäjä oli tehnyt selväksi,ettei se aikonut enää perääntyä kolmatta kertaa Balkanilla, siksi Saksa antaessaan tukensa Itävalta-Unkarille tiesi sodan olevan mahdollinen, toki ei välttämätön. Olihan Saksa jo kahdesti aikaisemmin testannut Ententeä (Marokon kriisit, 1905 ja 1911).Schlieffen suunnitelma oli nimenomaan hyökkäyssuunnitelma!! Ensin piti viikoissa lyödä Ranska ja vallata Pariisi (kuten 1870-71 sodassa)
ja sen jälkeen kiireesti rautateitä pitkin joukot itärajalle olettua voimakkaampaa vihollista vastaan.
Otappas hissan kirjat uudestaan käteen, joten huomaat että Schlieffen suunnitelmassa pyrittiin kiertoliikkeellä ohittamaan Ranskan päävoimat ja olemaan Pariisissa ennen kuin r:t kerkeävät vetämään joukkonsa takaisin. Suunnitelma epäonnistui siksi, koska haluttiin tehdä suurempi koukkausliike (belgian kautta) ja siihen ei käytettykään niin paljoa joukkoja kuin oli alumperin suunniteltu... eli hyökkäys kuivui kokoon. - ledd
Kale kirjoitti:
Lisäisin vielä sen, että kaikki osalliset uskoivat nopeaan voittoon ja sen kautta saavutettuun suureen hegemoniaan. Tämän sodan piti tuoda keisareille kansan ihannoinnin ja tuen.
Mielenkiintoisena voidaan pitää myös sitä, että Saksan keisari, Venäjän Tsaari, - tsaaritar ja Englannin kuningas, olivat kaikki läheisiä sukulaisia toisilleen ja seurustelivat sen ajan seurapiireissä sopuisasti. Mitään suurta vihaa ei ollut.
Tässä tapauksessa uhittelu aiheutti sodan. Siihen aikaan liikekannallepano kesti viikkoja. Kun yksi aloitti osittaisen valmiustilan kohottamisen toinen varoitti: "ellette lopeta, niin mekin aloitamme". Kunnia ei antanut myöden vaan liikekannallepanoja jatkettiin ja edessä oli tilanne jossa valtiot olivat sotavalmiudessa ja joukot toistensa rajoilla ja yllätys: sitten alettiin sotia!
Kaiken tämän seurauksena syntyi tilanne jossa esim. Saksa päätti käyttää Venäjän hidasta liikekannallepanoa hyväksi ja hyökkäsi koska oli varma, että Venäjä hyökkää kun saa liikekannallepanonsa valmiiksi.
Mielestäni syy tähän katastrofiin oli keisareiden typerä kunnia ja halu saada gloriaa voitetusta sodasta. Venäjällä tsaari uskoi voittoisan sodan pelastavan oman asemansa sekä kansan kunnioituksen. Näin kaikki demokratiavaatimukset voitaisiin unohtaa. Ranksa taasen halusi revanssia Saksasta 1871 hävitylle sodalle. Englanti oli huolissaan Saksan varustelusta ja sitä kautta siirtomaavallastansa. Itävalta-Unkarissa ei liberalisointia ja demokratiaa myöskään kaivattu, puhumattakaan imperiumin sisällä esiintyneistä kansallispyrkimyksistä. Sodan toivottiin ratkaisevan kaiken.
Lopputuloksena kylvettiin siemen Saksan diktatuurille Saksaa nöyryttävällä pakkorauhalla. Venäjällä tsaarin valta kaatui ja tilalle syntyi hirmuvaltio nimeltä Neuvostoliitto.
Toisaalta, jos sotaa ei olisi ollut, olisi jossain vaiheessa alkanut kuohua. Kansat olisivat kuitenkin halunneet eroon keisareistaan ja vaatineet demokratiaa.näin 80-vuoden takaisia kun muistelee huomaa ettei maailma ole muuttunut mihinkään. Usa hengaili tiiviisti Saddamin kanssa 80-luvulla. eli vähän niinkuin I ms:n aikaiset läheiset sukulaiset.
Nytkin kansalaisille luvattiin nopeaa ja helppoa voittoa (mikä sitten lopulta toteutuikin nopeudessaan mutta helppo se ei ollut vrt. kv-suhteet tavallisten ihmisten kärsimykset.)
... ja täytyy vain pelätä millaiset seuraukset tällä Irakin, Islamin ja arabien nöyryyttämisellä on... - Jerry Falwell
Karlf kirjoitti:
Ranska ei ollut lainkaan valmis sotimaan Saksan julistaessa sille sodan heinäkuussa 1914. Saksan armeijalle Ranska oli helppo pala. Toisaalta taas Englannin liittyminen sotaan johtui yksinomaan siitä, että Saksa hyökkäsi Ranskaan neutraalin maan, Belgian, kautta. Englanti ei ollut taannut sotilaallista apua mahdollisessa sodassa.
Oliko Saksalla suunnitelma hyökätä ja vallata Eurooppa? Ei. 1907 suunnitellun Schlieffen suunnitelman mukaisesti Saksan joukot olivat asemissa Ranskan vastaisella rajalla vuonna 1914, vaikka sota julistettiin Venäjälle sen mobilisoinnin vuoksi. Oli näet selvää, että Ranska olisi auttamatta sodassa jos Venäjä hyökkäisi Saksaan. Saksa pelkäsi Venäjää. Schlieffen suunnitelma oli puolustussuunnitelma, ei hyökkäys. Suunnitelman mukaan Venäjän katsottiin mobilisoivan hitaasti, joten oli helpointa ensin hyökätä Ranskaan ja myöhemmin Venäjälle.
Itävälta-Unkari ei olisi hyökännyt Serbiaan ilman Saksan 'blanc chec:ä', joka takasi Saksan sotilaallisen tuen Itävalta-Unkarille. Venäjä oli tehnyt selväksi,ettei se aikonut enää perääntyä kolmatta kertaa Balkanilla, siksi Saksa antaessaan tukensa Itävalta-Unkarille tiesi sodan olevan mahdollinen, toki ei välttämätön. Olihan Saksa jo kahdesti aikaisemmin testannut Ententeä (Marokon kriisit, 1905 ja 1911).helppo pala????????? Mites siinä sodassa
oikein kävikään?
- Hertta
Pistää pohtimaan, oliko millään suuremmalla valtiolla (USA:ta ehkä lukuunottamatta, jonka alue pysyi koskemattomana) syytä liputtaa voitonhuumassa tämän sodan jälkeen.
Kansallisuusaatteen läpimurto, joka näkyi imperiumien hajottua pienten kansallisvaltioiden (Suomi, Baltian maat, useat Keski-Euroopan maat) syntynä, toi Eurooppaan toisaalta nuorta toiveikkuutta, mutta myös kyttäävää tilanteen muuttamishalua.
Se, että vanhakantaiset valtiot pyrkivät sotimalla säilyttämään vaikutus- ja arvovaltansa, kuvastaa ajan arviointivirheitä. Ruhtinaista vain raharuhtinailla tuli olemaan uudessa maailmanajassa todellista merkitystä. Jo siirtomaidenkin pitäminen alkoi olla vanhanaikaista... - Jerry Falwell
tarkoitus kertoa jotain uutta?
- Edmond
saada lähinnä keskustelun kautta uutta. Hyvä pointti sinänsä!
- serkuksex
Tässä eräs seikka sodan taustalla; Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö (George) V, Saksan keisarikunnan keisari Vilhelm II ja Venäjän tsaari Nikolai II olivat serkuksia keskenään. Tässä erikoinen fakta heidän mummostaan Kuningatar Viktoriasta:
"Viktorian aviomies vuodesta 1840 oli hänen *serkkunsa* saksalainen prinssi Albert. He saivat yhdeksän lasta (vuosina 1840–1857)."
-Eli nämä kolme hallitsijaa olivat samasta sisäsiittoisesta suvusta. Ottaen vielä huomioon, että tuohon aikaan ja jo sitä ennen oli aivan normaalia, että kuninkaalliset hankkivat lapsia sukulaistensa kanssa, ei ollut mikään ihme, että näillä kaikilla hallitsijoilla oli varmasti päässä synnynäistä vikaa sen verran, että miljoonien kuolemaan johtaneen sodan syttyminen oli täysin mahdollista jokaisen suuruudenhulluuden vuoksi. Konkreettisimpana oireena tästä sisäsiittoisuudesta oli tsaari Nikolai II:n pojan Aleksein verenvuototauti, jonka Rasputin kutsuttiin parantamaan.- Palstaveteraani
Tämä on nyt melkein kaikkien aikojen ennätys! Kommentoit 10.5 vuotta vanhaa julkaisua. Mahtavaa! Nimimerkki Jerry F lienee jo kuollut? Nimimerkki Hertta sai gradunsa valmiiksi 2007 ja on markkinointipäällikkönä menestyvässä vientiyrityksessä. Edmond kuoli maksakirroosiin seitsemisen vuotta sitten. Sara ja Kale löysivät toisensa deittipalstan kautta vuonna 2009 ja heillä on nyt kaksi lasta ja hirsiomakotitalo Sipoossa.
- minä kommentoin
Sodan syyllinen oli Saksa, se hyökkäsi Ranskaan eikä Ranska Saksaan. IV-Unkari ja Venäjä eivät olleet hyökänneet vielä minnekään kun Saksa jo hyökkäsi.
- Sodan aloitti
Itävalta julistamalla sodan Serbialle. Siitä lähti liittosopimuksiin perustuva ketjureaktio.
- niiimpäniiin
Ensimmäinen maailmansota syttyi, koska Venäjä halusi yhteyden välimerelle.
Venäjä alkoi kiihottaa Balkkanin kansoja kapinoihin, tätä yhteistä aatetta kutsuttiin Pans-slavinismiksi.
Venäjän yhteyden tiellä oli kaksi valtiota, Osmaanien valtakunta eli nykyinen Turkki ja Itävalta-unkari, nämä kaksi valtakuntaa jakoivat Balkkanin alueen keskenään, välissä oli pienenpieni Serbian kuningaskunta, joka siis sai tuekseeen Venäjän, sen omine pyrkimyksineen.
Romaniahan oli osa Venäjää, sekä osa Bulgariasta, mutta Venäjän laivasto oli mustallamerellä bosborinsalmen takana, jota hallitsi Osmaanien valtakunta eli Turkki, tämän lukon Venäjä halusi puhkaista.
Se että Saksa ei katsonut sivusta, Venäläisten uhkaa Itävaltaa kohtaan, ei oliis pitänyt olla yllätys, eikä sekään, että myös Saksalla oli omat vihollisensa, jotka tietenkin tulivat mukaan sotaan.- Pötyä taas!!
Latelet aina yhtä asiantuntematonta pötyä.
Jos Venäjä niin raivokkaasti halusi Välimerelle, niin miksi se hyökkäsi länteen eikä Bosporille?
"Se että Saksa ei katsonut sivusta, Venäläisten uhkaa Itävaltaa kohtaan, ei oliis pitänyt olla yllätys, eikä sekään, että myös Saksalla oli omat vihollisensa, jotka tietenkin tulivat mukaan sotaan."
Saksakin hyökkäsi ensin länteen. Venäjä arvioitiin ehdittävän hoitaa sitten, kun länsivallat olisi lyöty.
Itävallan arvioitiin kykenevän hoitamaan sekä Serbian että Venäjän, mutta se teki katastrofaalisia virheitä alusta alkaen. Venäjän liikekannallepanon nopeus sotki Itävallan pasmat.
- Voix de raison
Hyvä kirjoitus ja pohdiskelu alkuperäiseltä.
Kannattaa kumminkin muistaa, että puhkikalutut "Sarajevon laukaukset" olivat kuin olivatkin ensiarvoisen tärkeä katalyytti suursodalle. Siitä nimittäin sai Itävalta, Saksan yllyttämänä, syyn antaa Serbialle ultimaatumi, jollaista mikään suvereeni kansa ei voi totella. Lukuisiin ehtoihin kuului mm. että itävaltalaiset lähettävät Serbiaan valtuuskunnan tutkimaan ampuminen kaikkia hallinnon ja asevoimien tasoja myöten. Serbia tietenkin kieltäytyi. Loppu on - kirjaimellisesti - historiaa.
Nouseva Saksa oli pitkään tuntenut kateutta vanhoja siirtomaavaltoja kohtaan ja halusi Kanaalin satamia riskillä millä hyvänsä. Pienen Belgian suvereniteetti sai siinä yhteydessä lentää romukoppaan. Saksa oli näin ollen sodan todellinen aloittaja. Se hävisi aloittamansa sodan rintamalla, ja joutui niin muodoin nöyrtymään rauhanehtoihin, jotka eivät sinänsä olleet olleenkaan kohtuuttomat (vrt. Suomen rauhanehdot 1944 - 1947). Vain Hitler kanaljoineen oli toista mieltä, joten heitä jouduttiin opettamaan toistamiseen. Kammottavin seurauksin.
Sen vuoksi Saksan hävinnyt armeija olisikin pitänyt internoida eikä päästää sitä marssimaan kotiin aseineen luomaan illuusiota siitä, että sotaa ei jotenkin olisikaan sotimalla hävitty. Ei niinkään liian raskaista ehdoista, vaan liian kevyistä menettelytavoista, juontui paljon myöhempää kärsimystä.- niiimpäniiiin
No ei ihan puolueeton näkemys tuotaan, Saksa yhdistyi muita maita myöhemmin keisarikunnaksi, joten se jäi siirtomaa sodista pääasiassa sivuun, siirtomaat oli jaettu siinä vaiheessa kun saksa olisi ollut tarpeeksi suuri niitä hakemaan.
Mutta saksalaiset tajusivat kyllä, mitä tulevaisuus tuo tullessan ja näkivät sen, ettei siirtomailla ollut sellaista merkitystä kuin muissa maissa oletettiin, niiden hallinnan tuyoma etu oli vain näennäinen.
Hyvä esim. merkki on 1800 luvun lopulla, kun Saksa päätti että maan teollistaminen on sen siirtomaat, tällöin tehtiin lait, jolla tekninen koulutus tuli valtion ylläpitämäksi ja pääasiassa oppilailleen ilmaiseksi.
Tässä on Saksan teollisen ylivertaisuuden todellinen syy, se ei ole geeneissä tai kulttuurissa, se on siinä, että poliittisella päätöksellä luotiin tämä tekninen osaaminen, mikä teki Saksasta muita kansoja edellä kulkevan kansakunnan.
Esin. Englannissa valtio alkoi ylläpitää teknillisiä oppilaitoksia vasta toisen maailmansodan jälkeen ja se kyllä näkyi, Englannin kilpailukyvyn rapistumisena koko 1900 luvun ajan, valtio kyllä koulutti koko 1800 luvun hallinnollista porukkaa siirtomaihinsa, mutta siirtomaat ei vaan pysyneet osana imperiumia.
Saksalla oli teollisuutta ja osaamista, mutta se oli tullimuurien takana euroopassa, jokainen eurooppalainen valtio suojaeli omaa teollisuuttaan tulleilla ja vapaakauppa käytiin vain omien imperiumien osien kanssa, eli omien siirtomaiden kanssa, tämä oli ongelma Saksalle, jolla ei siirtomaita ollut.
Todellinen syy ensimmäisen maailmansodan aloittamiselle tuli kyllä Venäjältä, Venäjän vuosisatainen tarve päästä välimerelle ja saada sinne satama, oli sodan syy, se sai venäläiset sortumaan Pan-slavinismiin, eli aate jossa kaikki slaavilaiset kansat piti yhdistää yhden hallinnon alle.
Väylä välimerelle piti luoda Balkkanin kautta. - Hardcase
Mä kyl kommentoin vanhaa keskusteluu, mut Saksa ei ollut syyllinen ekaan maailmansotaan, koska Itävalta-Unkari ja Venäjä tulivat ensin ja Ranska olisi kuitenkin hyökänny Saksaan jos Saksa ei olisi julistanut sotaa Ranskalle, koska Ranska oli Venäjän liittolainen ja se halusi kostaa Saksalle. Saksa hyökkäsi vaan, koska Ranska oli uhka Saksalle ja Venäjän liittolainen.
Iso-Britannian todellinen syy julistaa sota Saksalle ei ollu Belgian miehitys vaan että Britannia koki Saksan laivaston suurenemisen ja Saksan nousevan talouden uhkana.
Itävalta-Unkarilla oli hyvä syy julistaa sota Serbialle, koska ei oo reiluu että serbialainen ampuu IV-Unkarin kruununperijän ja Serbian hallitus ei tee yheistyötä IV-Unkarin kaa selvittääkseen terroristi järjestön sijainnin joka oli vastuussa kruununperijän murhasta.
- merkki-erkki
Jos Gavrilo Princip ei olisi ampunut Itävallan arkkiherttuaa ja herttuatarta niin kerro mikä muu mekanismi olisi saanut sodan alkamaan, ainakaan vielä 1914. Vaikeaa keksiä kilpailevaa sodan syytä.
- niiimpäniiin
Mikä tahansa, se oli samanlainen tapahtuma, kuin oli Mainilan laukaukset talvisodan alussa.
- Gavrilo Principal
Tänä vuonna, kun sodan syttymisestä tulee kuluneeksi 100 vuotta, niin todettakoon, että Saksa maksoi viimeiset 1. maailmansodan -SIIS HUOM ENSIMMÄISEN! sotakorvaukset kohta 4 vuotta sitten:
http://www.dailymail.co.uk/news/article-1315869/Germany-end-World-War-One-reparations-92-years-59m-final-payment.html?ITO=socialnet-twitter-mailonline
-Luoja tietää kuinka kauan maa joutuu hyvittämään 2. maailmansodan aikaisia tekojaan niin rahallisesti kuin henkisesti.- kertokaa
Pajonko Saksalla sitten on vielä maksamatta II maailmansodan sotakorvauksia. Aina ilmestyy uutta "tietoa"!
- Versailes
Onko totta, että mustakäsi ampujalla oli yhteyksiä britannian ja ranskan tiedustelupalveluihin?
Mielenkiintoista tosiaan, että saksan niskaan kaadettiin kaikki sonta, vaikka itävalta-unkari julisti sodan.
W.Churchill sanoi joskus tämän sodan jälkeen, että jos saksa on tulevina vuosikymmenillä tarpeeksi vahva käymään uudelleen maailmankauppaa, olemme käyneet 1. msodan turhaan! Joka on sinällään mielenkiintoinen kommentti, jos Serbian mustallakädellä oli yhteyksiä läntisiin tied.palveluihin.....
Saako käyttää paperin molemmat puolet?
- Käytä-vaan
Yleensä kyllä pyyhitään vain toisella puolella.
- Se.Siitä.Keisarikunnasta
1 maailmansodan syyt?
Jos joku on käynyt Wienin kaupungissa tai tulee siellä käymään on eräs paikka joka selvittää jotakin euroopan monarkkien sielunelämästä. Se on Shönbrunninn kylpylä ja parantolakompleksi. Kas kun esim. Itävällan keisarihuone tarvitsi oman sairasosaston niille joiden kopan oli "sisäsiitos" sotkenut. Entisvanhaan kun oli tapa valita siipakseen sukulaisiaan ,ettei valta lipsuisi vääriin käsiin.
Sotahan syttyi siitä vallanjaosta euroopan kunikaallisten kesken hehän olivat serkuksia. Siis saksan vähälahjainen keisari ja itävallan keisarina ollut serkku sekä englannin kahjo serkku sekä venäjän pösilö tsaari pistivät uusjaon alulle. Syyksi riitti Frans-Ferdinandin ampuminen. Jonka muuten teki "Gavrilo Prinsip" niminen nuortsekisti ja FN asetehdas oli kehittänyt juuri mallin 1910 erinomainen ja yksinkertainen ja toimitavarma. Keisarin veljenpoika kuten "Kunnon sotamies Svejkissä" kerrotaan .Se lihava ja jumalinen ,kas kun lihavaan arkkiherttuaan oli helpompi osua kuin laihaan. Tuo Sarajevo kun muutenkin on sellainen paikka ??
Jotenkin sieltä ei ole juuri kivaa kuulunut eikä se turistipaikkanakaan ole kaksinen !
Muuten meidänkin oli määrä saada Wilhelmin poikia armaita kuninkaaksemme. Mutta laulun sanoin "Wille meitä kaupassa jutkautti, sen vaivaisen prinssin meille sutkautti".- servergulag
Komppaan kirjoitustasi.En lukenut koko ketjua jos siinä vaikka manitaankin tämä sukulaisuus asia mutta enivei näin sen näen itsekkin.
Nämä serkus-suhteet ja koko WW1 :tä voi humoristisesti verrata erään vähemmistön "seurueen sisäiseksi" välien selvittelyksi.
Vanhoista aikalaiskuvista missä nämä kruununperijät ovat samoissa kuvissa vierekkäin esim. Englannin ja Venäjän serkukset ovat ne ihan kuin kaksosia ja sukurutsan rasittena niillä oli samat periytyneet sairaudetkin.Saksan keisari kärsi fyysisen käsivammaisuuden ja väärien hoitojen takia myös raivoisuudesta.
Vallankumouksen alettua Venäjällä maa alkoi polttaa Nikolain alla ja tämä yritti ja olisi ehtinytkin pelastaa itsensä ja tyttärensä Englantiin mutta YrjöV hylkäsi serkkunsa,sääli kauniita tyttäriä.
WW1:n jälkeen ja miljoonien turhaan kuolleiden nuorten miesten takia koko Eurooppa halusi päästä eroon näistä kunikaalisista, ja hyvä niin kävikin, ainakin osittain.Tilalle saatiin Neukkula ja vähän myöhemmin tämä nykyinen EUkkula.
Nyt olla taas tilanteessa jossa britit alkaa kaivaa omia juoksuhautoja ja muuallakin euroopassa nationalistit virittelee jo piikkilankoja.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu4573908Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3181662- 1161486
En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n891454Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991388Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n591346- 501276
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi931204- 441059
Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa331047