Kyllä onnellinen täytyy olla, että on saanut pidettyä oman perheensä kasassa. Kyllä nämä jutut täällä, jos ne todella paikkansa pitää, on hurjaa luettavaa. Mihin kaikkeen ne eronneiden perheiden lapset joutuvatkaan!
Onneni on sanoin kuvaamaton, kun ajattelen, että omamme on saanut kasvaa omein vanhempien kanssa normaalia pehe-elämää. On ollut ongelmia ja niistä on selvitty, ei ole tarvinnut riidellä mistään muusta kuin normaaleista perhe-asioista. Koskaan ei vielä olla erolla toisiamme uhkailtu! Olemme onnistuneet, ja paras ´palinto on ihanat ja tasapainoiset lapset. Meille tämä ydinperhe on paras muoto, en voisi kuvitellakkaan muuta. ;)))
Ydinperhe on paras perhe
äideistä parhain
35
1786
Vastaukset
- sulla menee hyvin..
ihan sääliksi käy..lapsiasi.
- joilla on oma perhe?
Nyt olet kuule katkera ihminen, jos ydinperhettä pitää sääliä?
- Sääliksi käy lapsia
joilla on omat vanhemmat! heh... miksi ihmeessä siitä pitää sääliä lapsia? Vai oletko katkera jostain?
- Sari*
Itse kasvoin äitini, siskoni ja veljeni kanssa. Isä oli juoppo ja on kyllä vieläkin.. Erosivat kun olin pieni. Onneksi kuitenkin joka toinen v-loppu oltiin iskänkin kanssa!! Tottakai se on hieno asia jos perhe pysyy koossa:)
Mieheni erosi vaimostaan reilu pari vuotta sitten, vaimo petti ja mies ei pystynyt antamaan anteeksi.. Heillä pari lasta, joille ero otti todella koville:(
Nyt meillä täällä uusperhe, eli miehen lapset asuu meillä joka toinen v-loppu ja muitakin päiviä silloin tällöin. Meille tulee myös yhteinen lapsi.
Meillä nyt kiva tällainen "välillä uusperhe" ja lapset sopeutuneet järjestelyyn hyvin.
Tottakai minäkin toivon että Tämä minun perheeni, eli minä, mies ja lapsi pysytään ydinperheenä ikuisesti. Koskaan vaan ei tiedä miten käy.. Täytyy toivoa parasta ja pelätä pahinta. Mutt minulla kun on kokemusta uusperheestä, joka voi myös toimia, on minulla syvä luottamus siihenkin, että jos eroaisimme joskus, olisi uusi onni ja perhe mahdollista löytää:)
Kaikkea hyvää ydin- ja uusperheille!!! Tasapuolisesti!
- niin tottakai
Olen samaa mieltä kanssasi, mutta vain siinä tapauksessa, että ydinperhe on onnellinen. Vanhemmat rakastavat toisiaan, eivät riitele paljoa, lapsia kasvatetaan rajoilla ja rakkaudella (ei haukkumisella, väkivallalla, alistamisella). Tottakai lapselle olisi paras kasvaa onnellisessa ydinperheessä. Saa olla isän ja äidin kanssa niin paljon kuin haluaa. Ei ole ikäviä erokokemuksia omista vanehmmista jne.
- satu40
Siis mikä tekee ydinperheestä parhaan mallin?
Ero on toki ahdistava kokemus, mutta joskus sekin muuttaa perhettä parempaan suuntaan.
Tunnen myös monia hyvin toimivia uusperheitä. Näille palstoille kirjoitetaan useimmiten ongelmista. Harva kirjoittaa kertoakseen että on onnellinen uusperheessään, yksinhuoltajana tms.
Entäs suurperheet? Mikä niistä tekee ydinperhettä huonomman elämisen mallin?
Tai pienperheet? Eikö jollekin voi olla parasta lapseton eämä, jos itse vahvasti kokee ettei tahdo vanhemmaksi?
Eiköhän niitä ihanneperhemalleja ole vallan valtavasti. Enemmän kuin osaat tai osaan kuvitellakaan.
Hienoa että sinä olet löytänyt omasi.
Ja onnea etsintään niille, joiden oma malli on vielä hakusessa.- provottaa
Älkää nyt ihmiset taas menkö tämän ihmisen tähän samaan provoon.
- satu40
provottaa kirjoitti:
Älkää nyt ihmiset taas menkö tämän ihmisen tähän samaan provoon.
ehkä ei.
Perhemalleja on kumminkin mielenkiintoista pohtia.
Eli tehdään me tästä keskustelu vaik aloitus ois provo ollutkin? - ole enää
suurperheitä. Tiedätkö edes mitä tuolla käsitteellä tarkoitetaan? Siinähän on kysymys ennen koko Itä-Euroopassa ja meilläkin Karjalassa vallalla olleesta perhemallista, jossa aikuistuneet lapset eivät muuttaneet avioituessaan vanhempiensa kodista pois, vaan asuivat edelleen siinä yhteistaloudessa. Suurperheessä saattoi olla neljäkin ydinperhettä samassa huushollissa esim vanhapari ja näiden mahdolliset naimattomat lapset sekä kolme naimisissa olevaa poikaa perheineen. Usein suurperheeseen saattoi kuulua 30 henkeä, vaikka lapsikuolleisuus oli valtava.
Nykyään suurperheiksi saatetaan kutsua suuria ydinperheitä, siis aviopareja, joilla on monta lasta. Mutta ei sellainen mikään suurperhe ole, vaan vain tavallista suurempi ydinperhe. Tällaisia "suurperheitä" ei ole ollut ennen 1900-lukua, sillä, jos ennen vanhaan pari sai kymmenen lasta heistä ehkä kolme tai korkeintaan neljä kasvoi aikuisiksi. - satu40
ole enää kirjoitti:
suurperheitä. Tiedätkö edes mitä tuolla käsitteellä tarkoitetaan? Siinähän on kysymys ennen koko Itä-Euroopassa ja meilläkin Karjalassa vallalla olleesta perhemallista, jossa aikuistuneet lapset eivät muuttaneet avioituessaan vanhempiensa kodista pois, vaan asuivat edelleen siinä yhteistaloudessa. Suurperheessä saattoi olla neljäkin ydinperhettä samassa huushollissa esim vanhapari ja näiden mahdolliset naimattomat lapset sekä kolme naimisissa olevaa poikaa perheineen. Usein suurperheeseen saattoi kuulua 30 henkeä, vaikka lapsikuolleisuus oli valtava.
Nykyään suurperheiksi saatetaan kutsua suuria ydinperheitä, siis aviopareja, joilla on monta lasta. Mutta ei sellainen mikään suurperhe ole, vaan vain tavallista suurempi ydinperhe. Tällaisia "suurperheitä" ei ole ollut ennen 1900-lukua, sillä, jos ennen vanhaan pari sai kymmenen lasta heistä ehkä kolme tai korkeintaan neljä kasvoi aikuisiksi.nykyäänkin perheitä joissa useampi sukupolvi asuu samassa taloudessa.
Tiedän useita sellaisia.
Tuota myöskään kuitenkaan allekirjoiat etteikö isoistakin perheistä useat lapset olisi ennen 1900-lukua jääneet henkiin. Vilkaisu esim oman sukuni historiaan 1800-luvulle näyttää montakin ydinperhettä joista 10 tai useampia lapsia on elänyt aikuisiksi.
Mutta samaa mieltä olen kanssasi siitä, että monilapsisen perheen kutsuminen suurperheeksi voi olla terminologisesti hämäävää. - ehkä jo oli
satu40 kirjoitti:
nykyäänkin perheitä joissa useampi sukupolvi asuu samassa taloudessa.
Tiedän useita sellaisia.
Tuota myöskään kuitenkaan allekirjoiat etteikö isoistakin perheistä useat lapset olisi ennen 1900-lukua jääneet henkiin. Vilkaisu esim oman sukuni historiaan 1800-luvulle näyttää montakin ydinperhettä joista 10 tai useampia lapsia on elänyt aikuisiksi.
Mutta samaa mieltä olen kanssasi siitä, että monilapsisen perheen kutsuminen suurperheeksi voi olla terminologisesti hämäävää.Kaikki terveydenhoito, lasten ruokinta jne alkoi parantua 1800-luvun loppupuolella. Kuinka pitkälle tunnet sukusi? Ei meidän suvussa ainakaan 1600-luvulla ja 1700-luvulla kovinkaan moni perheiden lapsista kasvanut aikuiseksi ja olen osaksi talollis-, osaksi säätyläissukua. En siis mitään yhteiskunnan alinta kerrosta.
Perhemalleista puhuttaessa ydin perheellä tarkoitetaan vanhemmat lapset perhettä, laajennettu ydinperhe on sellainen johon saattaa kuulua isovanhempi tai isovanhemmat nuoren perheen lisäksi. Suurperhe on kuvaamani kaltainen useamman ydinperheen yhteisö. Vajaaperhe on leskeyden tai avioeron takia toisen huoltajansa menettänyt perhe. Pienperhe =au-äiti yksi lapsi. Uusperhe on uudestaan naimisen kautta syntynyt yhteisö, joissa aviopuolisoiden lisäksi on heidän edellisistä liitoistaan syntyneitä lapsia. Avoperhe = au-äiti lapsi tai lapsia ja lasten isä, joka ei ole laillisessa avioliitossa lastensa äidin kanssa.
Löysin siis kuusi erilaista perhemuotoa. Näistä tavallisessa ydinperheessä on vähiten ristiriitoja, joten ne lienevät keskimäärin onnistuneimpia perheitä. - Milla.M
satu40 kirjoitti:
nykyäänkin perheitä joissa useampi sukupolvi asuu samassa taloudessa.
Tiedän useita sellaisia.
Tuota myöskään kuitenkaan allekirjoiat etteikö isoistakin perheistä useat lapset olisi ennen 1900-lukua jääneet henkiin. Vilkaisu esim oman sukuni historiaan 1800-luvulle näyttää montakin ydinperhettä joista 10 tai useampia lapsia on elänyt aikuisiksi.
Mutta samaa mieltä olen kanssasi siitä, että monilapsisen perheen kutsuminen suurperheeksi voi olla terminologisesti hämäävää.että nimenomaan terminä nimitys "suurperhe" on saanut uuden merkityksen nykyaikakautena.
Ennenvanhaan perheissä on ollut yli kymmenenkin lasta ja tosiaankin monta sukupolvea asumassa saman katon alla, mutta koska niitä ei juurikaan nykyään enää ole, käsite suurperhe on siirtynyt kuvaamaan monilapsisia perheitä. Minusta se kuvaus kyllä sopii nykyaikaan ja tilanteeseen täysin. - satu40
ehkä jo oli kirjoitti:
Kaikki terveydenhoito, lasten ruokinta jne alkoi parantua 1800-luvun loppupuolella. Kuinka pitkälle tunnet sukusi? Ei meidän suvussa ainakaan 1600-luvulla ja 1700-luvulla kovinkaan moni perheiden lapsista kasvanut aikuiseksi ja olen osaksi talollis-, osaksi säätyläissukua. En siis mitään yhteiskunnan alinta kerrosta.
Perhemalleista puhuttaessa ydin perheellä tarkoitetaan vanhemmat lapset perhettä, laajennettu ydinperhe on sellainen johon saattaa kuulua isovanhempi tai isovanhemmat nuoren perheen lisäksi. Suurperhe on kuvaamani kaltainen useamman ydinperheen yhteisö. Vajaaperhe on leskeyden tai avioeron takia toisen huoltajansa menettänyt perhe. Pienperhe =au-äiti yksi lapsi. Uusperhe on uudestaan naimisen kautta syntynyt yhteisö, joissa aviopuolisoiden lisäksi on heidän edellisistä liitoistaan syntyneitä lapsia. Avoperhe = au-äiti lapsi tai lapsia ja lasten isä, joka ei ole laillisessa avioliitossa lastensa äidin kanssa.
Löysin siis kuusi erilaista perhemuotoa. Näistä tavallisessa ydinperheessä on vähiten ristiriitoja, joten ne lienevät keskimäärin onnistuneimpia perheitä.tuosta että yksinkertaisessa ydinperheessä olisi vähiten ristiriitoja.
Puolet solmituista liitoista päätyy eroon ja osa lain silmissä yhtenäkin pysyvistä kärsii pahoista ristiriidoista.
Mutta toisaalta miksipä ei. Ydinperhe on varmasti yksi toimivista perhemalleista. Se, jolle se sopii, siinä mahdollisuuksiensa mukaan pysytelköön.
Ja mitä tulee sukuni historiaan niin 1700-luvun puolelle tiedän aika hyvin. Sitä aiemmaltakin ajalta on dokumenttia mutta niiden luotettavuuteen suhtaudun varauksella. - tarkoitat ehkä
Milla.M kirjoitti:
että nimenomaan terminä nimitys "suurperhe" on saanut uuden merkityksen nykyaikakautena.
Ennenvanhaan perheissä on ollut yli kymmenenkin lasta ja tosiaankin monta sukupolvea asumassa saman katon alla, mutta koska niitä ei juurikaan nykyään enää ole, käsite suurperhe on siirtynyt kuvaamaan monilapsisia perheitä. Minusta se kuvaus kyllä sopii nykyaikaan ja tilanteeseen täysin.1900-luvun alkupuolta. Minun mielestäni se ei ole kovin "ennen vanhaan", mutta tuohan on tietysti perspektiivikysymys. Nuorista ihmisistä 1900-luvun alkupuolen ja puolivälin tapahtumat ovat kai "ennen vanhaan".
Itse pidin lapsena kaikkia ennen toista maailmansotaa tapahtuneita asioita kaukaisina, vaikka olen itse syntynyt 50-luvun alussa eli sota-ajasta oli minun lapsuudessani tosiasiassa kulunut vasta hyvin vähän aikaa. - kaiken säälittävimpiä
siinä mielessä ettei emäntä ole osannut pitää polviaan yhdessä vielä myöhemmälläkään iällä!
Ja lisäksi luulee omaavansa parhaan mielipiteen jokaiseen asiaan. - tekemään,
satu40 kirjoitti:
ehkä ei.
Perhemalleja on kumminkin mielenkiintoista pohtia.
Eli tehdään me tästä keskustelu vaik aloitus ois provo ollutkin?sinun kun aina pitää saada tärkeillä joka paikassa, kaipasivat muut mielipidettäsi tai ei. Ihan ilettää lukea niitä.
- pipi
kaiken säälittävimpiä kirjoitti:
siinä mielessä ettei emäntä ole osannut pitää polviaan yhdessä vielä myöhemmälläkään iällä!
Ja lisäksi luulee omaavansa parhaan mielipiteen jokaiseen asiaan.Sä taisit lopettaa seksin harrastamisen 22-vuotiaana? Tekis hyvää sullekin koittaa taas, pipo kun on noin kireellä!
- satu40
kaiken säälittävimpiä kirjoitti:
siinä mielessä ettei emäntä ole osannut pitää polviaan yhdessä vielä myöhemmälläkään iällä!
Ja lisäksi luulee omaavansa parhaan mielipiteen jokaiseen asiaan.Tuota en huomannutkaan.
Taisi olla piikkiyritys minua kohtaan.
Siltä osin kyllä osuikin etten aio vielä 41-vuotiaanakaan seksistä(kään) luopua.
Ja kerrottakoon sekin, etten ole varma olenko lopettanut edes lisääntymisen. On harkinnan alla yritänkö vielä iltatähteä.
Tuo uusperheosio on mielenkiintoinen.
Onkohan minulla sellainen? Olen leski jolla on lapsia myös leskeytymisen jälkeiseltä ajalta, mutta ei avo- eikä aviomiestä.
Miten määritellään uusperhe?
- Äitikkäinen
provoilunmielessä kirjoitettu? Taitaa olla. Mutta ellei, niin noiden sanojen jälkeen voit alkaa odottaa sitä kaunista päivää kun löydät miehesi kännykästä ylläritietoja:)
- ja arvoja
Eronneiden ja ydinperheiden lapset voivat joutua ihan samanlaisiin tilanteisiin elämänsä aikana.
Eiköhän kaikissa perheissä riidellä 'normaaleista perhe-asioista', mitähän ne muut asiat ovat....? - Milla.M
perheitä löytyy niin uus-,kuin myös ydinperheistä, kumpaakaan ei voi pitää sen parempana tai huonompana.
Viimeiseen lauseeseesi ("Meille tämä ydinperhe on paras muoto, en voisi kuvitellakkaan muuta") voisin kommentoida sen verran, että tuskinpa kovin moni perustaessaan perhettä toivoo tai voisi kuvitella toisenlaista muotoa, asiat eivät vain aina mene niinkuin toivoo ja haluaa. Ei kannata sinunkaan tuudittautua ruusunpunaisiin unelmiin, elämä voi muuttua ja kaikki kääntyä päälaelleen hetkessä.- kun joku kirjoittaa että
jollain on asiat kunnossa, ja perhe koossa, niin katkerat ihmiset yrittävät keinolla millä hyvänsä löytää siitä hyvästäkin pahaa!
- Milla.M
kun joku kirjoittaa että kirjoitti:
jollain on asiat kunnossa, ja perhe koossa, niin katkerat ihmiset yrittävät keinolla millä hyvänsä löytää siitä hyvästäkin pahaa!
ja kyllä alkuperäisestä kirjoituksesta oikein huokuu ylimielisyys ja omahyväisyys, se voi olla tietysti niitä painetun sanan haittapuolia. Toki, jos kirjoitus olisi kirjoitettu hieman toisenlaiseen sävyyn, niin se olisi saattanut toisenlaisen vastaanotonkin.
Ehei, en minä katkera ole, ei ole minkäänlaista syytä olla. Olen vain realistinen koska omakohtaista kokemusta löytyy, enkä elä vaaleanpunaiset lasit silmillä niinkuin alkuperäinen tuntuu tekevän.
Terv. oikein onnellisessa ja tasapainoisessa uusperheessä elävä
- että lapsesi
ovat joutuneet kuuntelemaan aikuisten riitoja.
Minunkin lapseni joutuivat pienenä kuuntelemaan, mutta onneksi erosin hyvin pian ekasta miehestäni.
Nykyään meillä ei riidellä, koska perheemme vanhemmat ovat AIKUISIA. Aikuisethan osaavat keskustella asioista ilman riitoja. Se ei tarkoita, etteikö meillä olisi näkemyseroja, mutta niistä selvitään keskustelemalla ja kompromisseja tehden.
Mikään riitely ei ole normaalia, vaan kaikkea muuta!- Meillä ei onneksi niin
pahoja riitoja ole ollut, eikä erolla koskaan uhattu. Aikuismaisesti ollaan aina pystytty sopimaan ja selviytymään, siitä olemme onnellisia.
Meinaatko myös, että on olemaas perheitä jotka eivät koskaan riitele? Se ei ole totta, sellaista ei ole olemassakaan. - kuuloista
"Voit alkaa odottamaan sitä päivää jolloin löydät miehesi kännykästä ylläritietoja."
Saa kai sitä onnellinen olla, jos hyvin menee.. Eikä kaikki liitot pääty eroon tai pettämiseen. Oli aloitus provo tai ei.. - tutkitko ne???
kuuloista kirjoitti:
"Voit alkaa odottamaan sitä päivää jolloin löydät miehesi kännykästä ylläritietoja."
Saa kai sitä onnellinen olla, jos hyvin menee.. Eikä kaikki liitot pääty eroon tai pettämiseen. Oli aloitus provo tai ei..Eipä tulisi mieleenkään tutkia mieheni tekstiviestejä. Ehkä olen sitten sinisilmäinen, mutta minun on vaikeaa kuvitella tilannetta, jossa joutuisin näkemään sellaisia.
Meillä on takana kaksitoista yhteistä vuotta, johon on mahtunut niin ylä- kuin alamäkiäkin. Joskus on asioista keskusteltu ja riideltykin, mutta eihän sitä ole pakko tehdä lasten läsnäollessa. Aikuisten asiat ovat aikuisten asioita, joiden ei tarvitse lapsille näkyä ja kuulua. - ensimmäisestä
Meillä ei onneksi niin kirjoitti:
pahoja riitoja ole ollut, eikä erolla koskaan uhattu. Aikuismaisesti ollaan aina pystytty sopimaan ja selviytymään, siitä olemme onnellisia.
Meinaatko myös, että on olemaas perheitä jotka eivät koskaan riitele? Se ei ole totta, sellaista ei ole olemassakaan.riidasta eroa hakenut. Oltiin siinä muutama vuosi yhdessä, mutta kun riidat eivät loppuneet niin sitten loppui liitto.
Meillä ei ainakaan riidellä. Eikä omat vanhempani riidelleet KOSKAAN lastensa kuullen. Erimielisyydestä ei meillä synny riitaa; asiasta keskustellaan ja kompromissi on ihan joka kerta löytynyt. Jos toisella on huono päivä niin silloin ei keskustella mistään erimielisyyksistä, vaan ne siirretään paremmalle päivälle. Se jolla on huono päivä saa tehdä mitä tykkää, lähteä vaikka leffaan yksin tms. Olemme olleet 15v yhdessä eikä kertaakaan ole edes "kestosuosikista" tapeltu (meillä on yhteiset rahat). Jos taas joku asia on erittäin vaikea, niin (kannattaa kokeilla!) lähdemme kävelemään ja juttelemme asiasta, yleensä se siellä ratkeaa kun saa kaikessa rauhassa kävellä ja jutella. Varsin paljon mukavampi vaihto-ehto kuin pöydän ympärillä.
En sanonut, ettei meidän perheessä riidellä. Sanoin, ettei AIKUISET riitele. Tällä hetkellä perheessämme on 2 murrosikäistä, yksi aikuinen lapsi ja yksi on jo maailmalla, joten aika äänekkäitäkin "keskusteluja" nuoret välillä käyvät.
Voin kertoa, että vaikka 2 vanhinta ovat vanhempiensa avioeron kokeneita, niin he kaikki ovat erittäin fiksuja ja tasapainoisia nuoria. Ja jokainen osaa erittäin hyvin keskustella asioista, kun ei hankalia juttuja ota esiin silloin kun on joku murkkukriisi päällä. Kannattaa pitää tuntokarvat pystyssä.
Miten voit sanoa, että kuinka muissa perheissä eletään? Tiedän, ettet ainakaan meillä ole käynyt, koska minun ja mieheni riitaa et ole ollut todistamassa.
Minun elämäni on itselleni täyttä totta. Sinäkin olet minulle fiktiivinen hahmo, mutten kuitenkaan kehtaa sanoa, ettet olisi totta.
- provo..
vai oletko todella noin sinisilmäinen?!?
Meillä myös se sinun ihana ydinperhe mutta en ole sillä ikinä kehuskellut.. koska eihän ikinä voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ei ikinä!!Meillä ollut isot ongelmat joskus mutta ei silti olla erottu jne. mutta jotkut eroavat.. so what, jotkut ihastuvat ja sitten rakastuvat toiseen..joitakin pahoinpidellään..olisiko silloinkin parempi pysyä yhdessä..eihän sellainen ole lapsellekkaan hyväki jos kotia teeskennellään, kyllähän se sen aistii oli minkä ikänen tahansa.
Herää jo tähän maailmaan.
Mitäs sitten kun sinä tai miehesi ihastutte toiseen naiseen/mieheen.. onko sitten elämä lapsilla onnetonta?Noinkin voi käydä ja itseasiassa mitä tahansa voi käydä.Et taida tietää elämästä mitään.. sulle ei kai ole koskaan tapahtunut mitn vaan olet kasvanut täysin pumpulissa maailmalta.. koska sen voin luvata että joskus koittaa teilläkin isojen kriisien aika..en sitä toivo.. mutta elämä on. - Jihuuu
Ydinperhe on mielestäni myös paras perhe - ihannetilanteessa. Joskus joittenkin ihmisten ydinperheet sattuvat olemaan sellaisia, että kahdesta pahasta on lapselle paljon parempi vaihtoehto se että vanhemmat eroavat.
- annette27
Kyllä minäkin haaveilen siitä, että pysyisin mieheni kanssa yhdessä hautaan asti niin kuin luvattu on. Olen myös onnellinen siitä, että olemme saaneet mieheni kanssa viettää lapsuuden ydinperheessä ja että lapsella on kaksi mummolaa. Koska olemme saaneet tasapainoisen ydinperhelapsuuden, koemme olevamme velkaa sen myös omalle lapsellemme.
Toisaalta ydinperheessäkin voi tapahtua paljon ikäviä asioita ja puolisot voivat käyttäytyä toisiaan kohtaan rumasti. Tuolloin ydinperhemalli antaa varsin huonon kuvan lapselle perhe-elämästä ja ero olisi paras vaihtoehto. Mikäli erokuvio on hoidettu hyvin, on hyvin mahdollista saada lapset maailmalle tasapainoisina myös yksin - tai yhteishuoltajaperheestä.
Kukapa myöskään tietää tulevasta? Vaikka minulla on nyt hyvä avioliitto, en uskalla mennä hurskastelemaan, että valitkaa te muutkin tämä elämäntyyli. Koskaan ei tiedä, milloin jomman kumman päässä naksahtaa (vrt. ryyppääminen, pahoinpitely, vieraissa juokseminen). Nyt voin vain toivoa parasta!
Sitä kyllä kritisoin hyvin voimakkaasti, että jotkut lasten vanhemmat esittelevät lapsillensa tämän tästä jonkun uuden tyttöystävä - tai poikaystäväkandidaatin. Vaikka omalta kohdalta rakkaus voisikin kuolla, niin lapset jäävät pohtimaan tuollaisia asioita tosi pitkäksi ajaksi. Eli kannattaisi seurustella jossakin muualla kuin omassa kodissa, mikäli suhteesta ei olla edes vähän varmoja. Mielestäni jokaisen uuden seurustelukumppanin esittely lapselle ei ole avoimmuutta ja rehellisyyttä vaan pikemminkin se luo epätasapainoisen ja häilyvän ympäristön. - Onnellinenkin
Kannattaa ollakkin onnellinen siitä, että saa elää ydinperheessä. Koskaan, kun ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan.
- Äideistä parhain
Ja piste iin päälle! Tutkittu juttu!;)
- Anonyymi
Oletpa naiivi. Ei perhemuoto yksistään mitään kerro. Sinun kirjoituksesta paistoi suuri ymmärtämättömyys
- Anonyymi
Se on jo eronnut kahteen kertaan aloituksesta aikaa kohta 15 vuotta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 881234
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1511046En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse61778Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll14730Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli287695Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107688- 60684
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?37636En oikeastaan usko että sinä tai kukaan
Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt42634Viime yönä mietin paikkoja luonnossa, missä olen kulkenut
kävellyt ja ikävöinyt, ja ollut niin yksin. Monet kerrat. Ne palauttavat mieleeni sinut ja sen, kuinka kipeää on se kaip57622