Haluaisin tietää rehellisiä mielipiteitä kyseisestä rodusta, sillä olen harkitsemassa kahden, erilaisen koirarodun väliltä. Eli kultaisen noutajan ja saksanpaimenkoiran väliltä. Kultainen noutaja olisi tieten helpompi kasvattaa jne, mutta toisaalta olisin valmis hieman vaativampaan (haasteeseen), sekä pidän saksanpaimenkoirien älykkyydestä ja muutenkin aktiivisuudesta, myös tällaiselle ulkona liikkuvalle tytölle suojelukoira!
Tiedän, että koulutus erittäin vaativa, kokemusta minulla on terrierista, joka on ollut vanhempieni kodissa. Tiedän kylläkin minua nuoremman tytön, joka pärjää loistavasti kahden saksanpaimenkoiran kanssa! En siis halua liioiteltua varoittamista, tiedän kyllä vaativuuden. Mutta uskon, että määrätietoisella, johdonmukaisella kasvatuksella onnistuu muutkin kuin jumalat. Mutta, mielipiteitä!!
Saksanpaimenkoira?
91
34099
Vastaukset
- Jestasviekkhhööt
Niin,etkös ole jo päättänyt rotusi? On muuten todella kummastuttavaa että mietit kahden tyystin erilaisen koirarodun kesken kumman valitset,valitse se joka sinua ittees enemmän miellyttää,valitse se jonka kanssa olet täysin valmis harrastamaan ja puuhaamaan niin paljon/mitä kyseinen rotu vaatii.
ENsimmäiseksi omaksi koulutettavaksi koiraksi EN ITSE suosittele saksanpaimenkoiraa JOS sulla tosiaankaan EI OLE ollut aiemmin koiraa koulutettavana ja perheen koiraa ei voi laskea jos olet sen kanssa lapsuutesi leikkinytkin..
Ota minkä otat mulla on jo omani.- {schärern}
Korjaisin yhden asian: saksanpaimenkoiran koulutus ei ole vaikeaa, jos olet sille alusta alkaen määrätietoinen ja johdonmukainen. Saksanpaimenkoira on erittäin oppivainen koira, jonka pystyy kouluttamaan hyvinkin pitkälle.
- eka koira
on todellakin saksanpaimenkoira, ollut jo yli kaksi vuotta. Erittäin hyvin ollaan pärjätty, käydään tottiksessa ja hakumettässä&jäljellä. Ihana tapaus, päivääkään en ole katunut vaikka ikinä ei ole ollut aiemmin omaa koiraa. Eli meillä todella helppo pentu... ja jonkun ajan päästä otan myös toisen sakemannin.
Jos vaan viitseliäisyyttä ja jämäkkyyttä on niin kyllä sakun kanssa pärjää. Ja tietenkin riippuu paljon myös koiran luonteesta. Itsestä se on silti eniten kiinni, asiat tarvii olla just eikä melkein, muuten alkaa koira lipsumaan pelisäännöistä helposti...
En muuten ymmärrä minkä takia täällä palstalla usein nään tällaista kuten nyt, eli kysellään asiallisesti jotain mikä mieltä askarruttaa niin heti on joku kommentoimassa tyyliin "ooks tyhmä kun tommosia kyselet". Jos ei kysymys miellytä niin pitäis turpansa kiinni eikä pahoittais toisen mieltä!!!!!! "Ota minkä otat mulla on jo omani " Tällasta ei varmaan keskustelun aloittajasta oo kauheen kiva lukee kun ihmistä joka kommentoi, ei yhtään kiinnosta! Miks sit ees kommentoi!!!!!
- tytteli-85
Itse en tiennyt kuinka paljon saksanpaimenkoiran kouluttamisessa on tekemistä.. Tämä kyseinen koira on uros ja itselleni ensimmäinen koira.. En onneksi joudu yksin painimaan koirani kanssa vaan poikaystäväni on kuuluu myös perheeseen. Kaiken lisäksi vielä se että koira on ottanut poikaystäväni pomokseen ja joudun taistelemaan koiran kanssa kakkospaikasta perheessämme ja siinä on kyllä tekemistä.. Monet itkut on itketty ja mietitty eri vaihtoehtoja miten koiran saa rauhoittumaan, sillä kakkospaikasta taisteleminen on erittäin haastavaa ja raskasta.. Mutta sinulla ei käsittääkseni olisi tätä ongelmaa jos olet kahdestaan koiran kanssa.. Pidän koirastamme kuitenkin erittäin paljon ja mielestäni on maailman ihanin ja suloisin koira..:) ja tosiaan, ei tarvitse paljon iltamyöhäiselläkään pelätä jos käy koiran kanssa ilman poikaystävää lenkillä;) onnea ja menestystä jos saksanpaimenkoiran valitset:)
- tyttö20-
Hei tytteli-85! Jos satut vielä sivustolle, niin voisitko kertoa lisää saksanpaimenkoiran luonteesta jne? Miten olette kouluttaneet? Mulla myös poikakaveri, mutta koulutus olisi pääasiassa mun hartioillani (vapaasta tahdosta), olen kissatkin kouluttanut:)
Eli kuinka kovaa työtä koulutus vaatii? Monet varoittelevat kovin että tosi vaikeaa saksan kans pärjätä mut aina joskushan se eka on otettava. - koiranpomo=)
tyttö20- kirjoitti:
Hei tytteli-85! Jos satut vielä sivustolle, niin voisitko kertoa lisää saksanpaimenkoiran luonteesta jne? Miten olette kouluttaneet? Mulla myös poikakaveri, mutta koulutus olisi pääasiassa mun hartioillani (vapaasta tahdosta), olen kissatkin kouluttanut:)
Eli kuinka kovaa työtä koulutus vaatii? Monet varoittelevat kovin että tosi vaikeaa saksan kans pärjätä mut aina joskushan se eka on otettava.Säikähdä näitä juttuja! Esimerkiksi meillä on sakemanni narttu, joka oli todella helppo. Muuten ei kolutettu kuin perusjutut: Tänne, istu, maahan, seis ja jotain pientä, eli ihan vaan perhe ja vahtikoiraksi. Koulutus oli paljon helpompaa meillä kuin siskon kultaisella noutaja nartulla. Eli koiratkin ovat yksilöitä. Sakemanni vain on sellainen, että se ei ota "pomoksi" sitä, joka paijaa ja lellii, vaan sen joka pitää kurin ja jolle se alistuu. Meillä ei esimerkiksi ole koskaan vetänyt hihnassa(toisin kuin siskolla noutaja). Meillä tosin on saanut aina olla irti. Ja on AINA ollut mukana kaupungilla jne...
Onhan se sakemannin koulutus varmasti vaativaa jos siitä joku poliisikoira tehdään... Mutta aivan kotikoiraksi ei tarvitse tasokasta kouluttajaa joten turha pelätä. - JOS AIOT SAKUN OTTAA
koiranpomo=) kirjoitti:
Säikähdä näitä juttuja! Esimerkiksi meillä on sakemanni narttu, joka oli todella helppo. Muuten ei kolutettu kuin perusjutut: Tänne, istu, maahan, seis ja jotain pientä, eli ihan vaan perhe ja vahtikoiraksi. Koulutus oli paljon helpompaa meillä kuin siskon kultaisella noutaja nartulla. Eli koiratkin ovat yksilöitä. Sakemanni vain on sellainen, että se ei ota "pomoksi" sitä, joka paijaa ja lellii, vaan sen joka pitää kurin ja jolle se alistuu. Meillä ei esimerkiksi ole koskaan vetänyt hihnassa(toisin kuin siskolla noutaja). Meillä tosin on saanut aina olla irti. Ja on AINA ollut mukana kaupungilla jne...
Onhan se sakemannin koulutus varmasti vaativaa jos siitä joku poliisikoira tehdään... Mutta aivan kotikoiraksi ei tarvitse tasokasta kouluttajaa joten turha pelätä.OSTA REKISTERÖITY KOIRA JA MENE SEN KANSSA SPL ALAOSASTON(LÄHIMMÄN)KOULUTUSKENTILLE MUKAAN TOIMINTAAN! ONGELMIA TULEE TAKUULLA KOSKA SULLAHAN EI OLE SITÄ KOIRA KOKEMUSTA OLLENKAAN!! ELI KENTILLE HETI JOS RODUN VALITSET SIELTÄ SAAT PÄTEVÄT AVUT JOTTA KOIRASTASI TULEE OIKEANLAINEN RODUN EDUSTAJA TOSIAAN KOKEMUKSESI EI OLE MITÄÄN_
- schäfer
JOS AIOT SAKUN OTTAA kirjoitti:
OSTA REKISTERÖITY KOIRA JA MENE SEN KANSSA SPL ALAOSASTON(LÄHIMMÄN)KOULUTUSKENTILLE MUKAAN TOIMINTAAN! ONGELMIA TULEE TAKUULLA KOSKA SULLAHAN EI OLE SITÄ KOIRA KOKEMUSTA OLLENKAAN!! ELI KENTILLE HETI JOS RODUN VALITSET SIELTÄ SAAT PÄTEVÄT AVUT JOTTA KOIRASTASI TULEE OIKEANLAINEN RODUN EDUSTAJA TOSIAAN KOKEMUKSESI EI OLE MITÄÄN_
Älä huuda, lue Suomi24 säännöt.
Jos aloittaja ei ole "nirppanokka", joka säikähtää sakemannin koviakin leikkejä, eikä siten pysty olemaan auktoriteetti, niin homma kannattaa jättää. Mutta muutoin sakemannin koulutukseen ei tarvita mitään erityistaitoja, maalaisjärki riittää. - ....
schäfer kirjoitti:
Älä huuda, lue Suomi24 säännöt.
Jos aloittaja ei ole "nirppanokka", joka säikähtää sakemannin koviakin leikkejä, eikä siten pysty olemaan auktoriteetti, niin homma kannattaa jättää. Mutta muutoin sakemannin koulutukseen ei tarvita mitään erityistaitoja, maalaisjärki riittää.johdonmukaisella kasvatuksella pärjää koiran kun koiran kanssa.
- -.,-..-,-.
>kakkospaikasta taisteleminen on erittäin haastavaa ja raskasta.. Mutta sinulla ei käsittääkseni olisi tätä ongelmaa jos olet kahdestaan koiran kanssa.. >
Ihan puppua koko juttu.
Tytteli-85 joutuu taistelemaan koiran kanssa, koska koira ei kunnioita häntä tipan tippaa. Jos Tyttelillä ei olisi poikakaveria, koira olisi suoranainen terroristi. Ei siinä ole mitään tekemistä sillä, asuuko yksin vai kaksin, jos koira ei kunnioita sinua, sinulla on koiran kokoinen ongelma, joka pahenee päivä päivältä, ellet kykene siihen paneutumaan.
Jokainen ottaa itselleen sen kokoiseen haasteen kuin tykkää. Sakemanni on maailman helpoimmin koulutettava koira, mutta sen helppo koulutettavuus edellyttää, että se on kasvatettu oikein, ja että perusasiat ovat kunnossa. Perusasioihin kuuluu se, että koira kunnioittaa omistajaansa, kuten Tytteli-85:lla ei todellakaan ole.
Mieti, pystytkö elämään vahvan ja dominantin koiran kanssa. Koiran omistaminen ei ole pelkkää temppujen opettamista, vaan enimmän osan aikaa sitä kaikkea muuta.
Jos aloittaja päätyy saksanpaimenkoiraan, niin älä ota käyttölinjaista viettivoimaista koiraa, äläkä ota urosta.
Ihan käsittämätöntä, miksi pienikokoisten likkojen pitää ottaa isoja sakemanniuroksia, ja mieluiten käyttölinjaisia (kun niillä on vanhan ajan selkä...), joille ei sitten pärjätä millään tosielämässä, vaikka koira osaa mitkä temput kotona makupalan kanssa... - -Nasu-
JOS AIOT SAKUN OTTAA kirjoitti:
OSTA REKISTERÖITY KOIRA JA MENE SEN KANSSA SPL ALAOSASTON(LÄHIMMÄN)KOULUTUSKENTILLE MUKAAN TOIMINTAAN! ONGELMIA TULEE TAKUULLA KOSKA SULLAHAN EI OLE SITÄ KOIRA KOKEMUSTA OLLENKAAN!! ELI KENTILLE HETI JOS RODUN VALITSET SIELTÄ SAAT PÄTEVÄT AVUT JOTTA KOIRASTASI TULEE OIKEANLAINEN RODUN EDUSTAJA TOSIAAN KOKEMUKSESI EI OLE MITÄÄN_
Halusin vain tuoda esiin sellaisen seikan ettei sinne kentällekään aina pääse vaikka haluaisi. Itse olen koittanut soittaa ja ilmoittautua eri alkeiskursseille mutta ei ole tilaa, palataan myöhemmin asiaan kun alkaa uusi kurssi.. Onneksi itselläni on jonkin verran kokemusta saksanpaimenkoirista. Mietin vain, jos kyseessä olisi ensimmäinen koira eikä olisi lainkaan koulutuskokemusta ja "apua" on niin vaikea saada.
- niinhän
koiranpomo=) kirjoitti:
Säikähdä näitä juttuja! Esimerkiksi meillä on sakemanni narttu, joka oli todella helppo. Muuten ei kolutettu kuin perusjutut: Tänne, istu, maahan, seis ja jotain pientä, eli ihan vaan perhe ja vahtikoiraksi. Koulutus oli paljon helpompaa meillä kuin siskon kultaisella noutaja nartulla. Eli koiratkin ovat yksilöitä. Sakemanni vain on sellainen, että se ei ota "pomoksi" sitä, joka paijaa ja lellii, vaan sen joka pitää kurin ja jolle se alistuu. Meillä ei esimerkiksi ole koskaan vetänyt hihnassa(toisin kuin siskolla noutaja). Meillä tosin on saanut aina olla irti. Ja on AINA ollut mukana kaupungilla jne...
Onhan se sakemannin koulutus varmasti vaativaa jos siitä joku poliisikoira tehdään... Mutta aivan kotikoiraksi ei tarvitse tasokasta kouluttajaa joten turha pelätä.saksanpaimenkoiran omistajat ovat ehkä kovapäisempiä pitämään koiriaan irti. NE EI SAA OLLA MISSÄÄN TAPAUKSESSA IRTI.
- ylppö
niinhän kirjoitti:
saksanpaimenkoiran omistajat ovat ehkä kovapäisempiä pitämään koiriaan irti. NE EI SAA OLLA MISSÄÄN TAPAUKSESSA IRTI.
Ei hitsi soikoon irti saa olla! Minuakin vastaan ( koira hihnassa ) tuli yyyppi, joka huusi kuin syöyävä, että koira kiinni tai tapan. ( Varmaan vähän hölmö tjtn. )
- lörö
-.,-..-,-. kirjoitti:
>kakkospaikasta taisteleminen on erittäin haastavaa ja raskasta.. Mutta sinulla ei käsittääkseni olisi tätä ongelmaa jos olet kahdestaan koiran kanssa.. >
Ihan puppua koko juttu.
Tytteli-85 joutuu taistelemaan koiran kanssa, koska koira ei kunnioita häntä tipan tippaa. Jos Tyttelillä ei olisi poikakaveria, koira olisi suoranainen terroristi. Ei siinä ole mitään tekemistä sillä, asuuko yksin vai kaksin, jos koira ei kunnioita sinua, sinulla on koiran kokoinen ongelma, joka pahenee päivä päivältä, ellet kykene siihen paneutumaan.
Jokainen ottaa itselleen sen kokoiseen haasteen kuin tykkää. Sakemanni on maailman helpoimmin koulutettava koira, mutta sen helppo koulutettavuus edellyttää, että se on kasvatettu oikein, ja että perusasiat ovat kunnossa. Perusasioihin kuuluu se, että koira kunnioittaa omistajaansa, kuten Tytteli-85:lla ei todellakaan ole.
Mieti, pystytkö elämään vahvan ja dominantin koiran kanssa. Koiran omistaminen ei ole pelkkää temppujen opettamista, vaan enimmän osan aikaa sitä kaikkea muuta.
Jos aloittaja päätyy saksanpaimenkoiraan, niin älä ota käyttölinjaista viettivoimaista koiraa, äläkä ota urosta.
Ihan käsittämätöntä, miksi pienikokoisten likkojen pitää ottaa isoja sakemanniuroksia, ja mieluiten käyttölinjaisia (kun niillä on vanhan ajan selkä...), joille ei sitten pärjätä millään tosielämässä, vaikka koira osaa mitkä temput kotona makupalan kanssa...Mikähän vika siinäkin on jos pikkulikka haluaa ottaa itselle sakemannin? Näillä pikkutytöillä saattaa olla enemmän päätä kouluttaa ja kasvattaa sakemannia kun niillä isokokoisilla körmyillä jotka ottavat vain egon jatkeeksi tälläisen sakemannin.
Itse olen pienikokoinen likka ja otin saksanpaimenkoiran ihan siitä syystä että se on luonteeltaan upea koira jos sen kanssa jaksaa vaan harrastaa, ja olen harrastanutkin. Aivan täydellinen kaveri. Tottelee minua kuin unelma, vain ja ainoastaan siksi että olen johdonmukaisen kasvatuksen antanut ja näyttänyt kuka on pomo. Ei se ihmisen koko kerro sitä pärjääkö sakemannin kanssa vai ei.
Olen sosiallistuttanu koiran nuoresta lähtien, että se tottuu muihin ihmisiin eikä ole lainkaan arka vieraita kohtaan. Ehkä vähän liiankin luottavainen mutta parempi niin kuin se että kukaan ei uskalla tulla kylään ku koira louskuttaa kotiovella hampaat irvessä.
Minullakaan ei aikasemmin ollut kokemusta sakemanneista. Kotona vain pikkuinen terrieri jonka itse koulutin ja onnistuin senkin kasvattamisessa. Ja silti sain sakemannistani täydellisen kumppanin.
Koiran kouluttajasta se on kiinni mimmoinen siitä tulee, saahan kultaisestanoutajastakin pipipään huonolla koulutuksella (olen nähnyt tälläisen tapauksen).
Suosittelen saksanpaimenkoiraa niille jotka oikeesti haluavat sitä ja jaksaa työskennellä sen kans. Ette taatusti pety. - tyttö12v
mulla on narttu koira se on saksanpaimenkoira sen nimi on kayra(kaira). se oppi suunileen seittemän viikon ikäisenä istu ja melkein maahan. se on ruvennut vartioimaan mua jos joku poika tulee vastaan yleensä kayra nostaa karvat pystyyn. mä oon ainut joka sitä on kouluttanut ja se ei oikee tottele muita kayra on 4kuukautta sen kuva on barwaxan sivuilla juniorit kayra,siellä on kayran veljenkin kuva kannibal oikee nimi tex
- tyttö12v
tyttö20- kirjoitti:
Hei tytteli-85! Jos satut vielä sivustolle, niin voisitko kertoa lisää saksanpaimenkoiran luonteesta jne? Miten olette kouluttaneet? Mulla myös poikakaveri, mutta koulutus olisi pääasiassa mun hartioillani (vapaasta tahdosta), olen kissatkin kouluttanut:)
Eli kuinka kovaa työtä koulutus vaatii? Monet varoittelevat kovin että tosi vaikeaa saksan kans pärjätä mut aina joskushan se eka on otettava.mul on oma koira
se osaa jo vaikka mitä vaikka mua ei oo autettu sanottuna ollenkaan sen kasvattamisessä kyl se mua vartioi mut se ei saisi nostaa karvoja pystyyn saksanpaimenkoirat on jalostettu moneen tarkoitukseen esim:suojelukoira,poliisikoira,opaskoira,huumekoira ja (näyttelykoira) mä haluun ehkä näyttelykoiran koska mä asun kennel barwaxanilla eli kayran kuat on siellä. - Huoh.
niinhän kirjoitti:
saksanpaimenkoiran omistajat ovat ehkä kovapäisempiä pitämään koiriaan irti. NE EI SAA OLLA MISSÄÄN TAPAUKSESSA IRTI.
Saksanpaimenkoiraa VOI pitää irti, jos se on tottelevainen, ja on tottunut ihmisiin. Se ei tee pahaa, ellei sitten joku aio tahallaan tulla ärsyttään. Tiiän kokemuksesta, koska itellä on saksanpaimenkoira, ja saa olla irti missä vain. EIKÄ se tee mitään pahaa kenellekkään.
- Haluaa sakenannin.
lörö kirjoitti:
Mikähän vika siinäkin on jos pikkulikka haluaa ottaa itselle sakemannin? Näillä pikkutytöillä saattaa olla enemmän päätä kouluttaa ja kasvattaa sakemannia kun niillä isokokoisilla körmyillä jotka ottavat vain egon jatkeeksi tälläisen sakemannin.
Itse olen pienikokoinen likka ja otin saksanpaimenkoiran ihan siitä syystä että se on luonteeltaan upea koira jos sen kanssa jaksaa vaan harrastaa, ja olen harrastanutkin. Aivan täydellinen kaveri. Tottelee minua kuin unelma, vain ja ainoastaan siksi että olen johdonmukaisen kasvatuksen antanut ja näyttänyt kuka on pomo. Ei se ihmisen koko kerro sitä pärjääkö sakemannin kanssa vai ei.
Olen sosiallistuttanu koiran nuoresta lähtien, että se tottuu muihin ihmisiin eikä ole lainkaan arka vieraita kohtaan. Ehkä vähän liiankin luottavainen mutta parempi niin kuin se että kukaan ei uskalla tulla kylään ku koira louskuttaa kotiovella hampaat irvessä.
Minullakaan ei aikasemmin ollut kokemusta sakemanneista. Kotona vain pikkuinen terrieri jonka itse koulutin ja onnistuin senkin kasvattamisessa. Ja silti sain sakemannistani täydellisen kumppanin.
Koiran kouluttajasta se on kiinni mimmoinen siitä tulee, saahan kultaisestanoutajastakin pipipään huonolla koulutuksella (olen nähnyt tälläisen tapauksen).
Suosittelen saksanpaimenkoiraa niille jotka oikeesti haluavat sitä ja jaksaa työskennellä sen kans. Ette taatusti pety.Sinun kanssasi olen täysin samaa mieltä!
:-D Huoh. kirjoitti:
Saksanpaimenkoiraa VOI pitää irti, jos se on tottelevainen, ja on tottunut ihmisiin. Se ei tee pahaa, ellei sitten joku aio tahallaan tulla ärsyttään. Tiiän kokemuksesta, koska itellä on saksanpaimenkoira, ja saa olla irti missä vain. EIKÄ se tee mitään pahaa kenellekkään.
kyllä ne lait koskee ihan kaikkia,,,vaikka olisis kuinka koulutettu koira niin , vatstaantulijathan eivät sitä voi tietää...tuliko mieleen että jollakin voi olla hirveät koiran aiheuttamat traumat.
Varmaankaan ei ole kiva että iso koira tulee silloin tekemään tuttavuutta..vai mitä...
KOiria ei saa pitää vapaana muualla kuin niille osoitetuilla paikoilla, oli koira kuinka kiltti tahansa !- dingo ja montza
niinhän kirjoitti:
saksanpaimenkoiran omistajat ovat ehkä kovapäisempiä pitämään koiriaan irti. NE EI SAA OLLA MISSÄÄN TAPAUKSESSA IRTI.
Minä asun maalla ja mulla on ollut lapsesta asti koiria. Tällä hetkellä mulla on kaksi saksanpaimenkoiraa, toinen on narttu ja toinen uros. Nartun nimi on Dingo ja lempinimi on Donna. Uroksen nimi on Montza ja lempinimi on Monttu. Me ollaan aina pidetty pihamaalla koirat irti mutta lenkillä tietysti kiinni. Dingo on täysin koulutettu ja ollut poliisin kanssa työssä. Dingon kanssa voi mennä irrallaan maantielläkin. Tiedän yhden hauskan lorun: Pienet seehverit, pienet seehverit, ne lystikkäitä on, on tassuja on korvia ja hännän huiskulat. Saksanpaimenkoirat ovat ihania ja helppo hoitoisia. Myös hyvällä koulutuksella niistä tulee hyviä vartiokoiria ja parhaita perheenjäseniä. Ensimmäiseksi koiraksi en suosittele tätä rotua.
- donna ja monttu
hunajainen79 kirjoitti:
kyllä ne lait koskee ihan kaikkia,,,vaikka olisis kuinka koulutettu koira niin , vatstaantulijathan eivät sitä voi tietää...tuliko mieleen että jollakin voi olla hirveät koiran aiheuttamat traumat.
Varmaankaan ei ole kiva että iso koira tulee silloin tekemään tuttavuutta..vai mitä...
KOiria ei saa pitää vapaana muualla kuin niille osoitetuilla paikoilla, oli koira kuinka kiltti tahansa !Koiria saa pitää vapaana jos ne on täysin koulutettuja. Minä asun maalla ja täällä ei tule paljoa mitään vastaantulijoita. Naapuritkin asuvat 20 km päässä meistä ja tietävät millaisia minun koirat ovat. Tiedän traumoista ja en ole teini.
- rafanen
Huoh. kirjoitti:
Saksanpaimenkoiraa VOI pitää irti, jos se on tottelevainen, ja on tottunut ihmisiin. Se ei tee pahaa, ellei sitten joku aio tahallaan tulla ärsyttään. Tiiän kokemuksesta, koska itellä on saksanpaimenkoira, ja saa olla irti missä vain. EIKÄ se tee mitään pahaa kenellekkään.
KOIRIA EI SAA PITÄÄ IRTI,OLI NE KOULUTETTUJA TAI EI!METSÄSTYSKOIRAT ON OMA LUKUNSA1
Heips meillä on menossa viimeinen saku (omat ikämme tulee vastaan) ja niitä on ollut 48 vuoden aikana 8 ennen tätä viimeistä. Useimmiten oli kaksi kerrallaan, kun toinen kuoli niin tuli vauva tilalle. Ikäeroa koirilla oli noin viisi vuotta. Pari niistä joutui lähtemään ennen aikojaan toinen syövän ja toinen epilepsian vuoksi. Yhteistä niillä kaikilla oli se että ne "leimautuivat" enemmän mieheeni kuin minuun. Silti pärjäsin niiden kanssa hyvin, lapsemme olivat niille kaikki kaikessa.
Tämä ns.viimeinen tottelee (kunnioittaa) puhettani ainakin yhtä paljon kuin mieheni vastaavaa. Tosin joku 2 v.kriisi pukkaa silloin tällöin päälle jolloin ne korvatkin ovat tosiaan vain koristeena, niinkuin jonkun aikaisemman kirjoittajan jutusta luin hänenkin sakulla sillä hetkellä oleva.
On aika hienot koristeet kyllä.- Sdgdhj
niinhän kirjoitti:
saksanpaimenkoiran omistajat ovat ehkä kovapäisempiä pitämään koiriaan irti. NE EI SAA OLLA MISSÄÄN TAPAUKSESSA IRTI.
Tyttöystävälläni li sakemanni jota oli pakko pitää irti sillä oli jäänyt edellisellä omistajalla suojeluskoirakoulutus kesken... joten koiraa oli pakko pitää irti koska remmissä. Se oli töissä
- Muumipeikko74
niinhän kirjoitti:
saksanpaimenkoiran omistajat ovat ehkä kovapäisempiä pitämään koiriaan irti. NE EI SAA OLLA MISSÄÄN TAPAUKSESSA IRTI.
Meillä on aina pihalla vapaana,eikä lähde minnekkään. Ja miksi ei saisi pitää vapaana? Kai niitä voi pitää vapaana ihan yhtläi ku muitaki koirii, jos ei karkaa vaa ja osaa olla vapaana:)
- -84
Hei! itselläni on ollut aina kotona koiria, ja kun muutin omilleni, otimme mieheni kanssa saksari-tytön, joka on nykyään 3 vuotias. Minua hiukan arvelutti alkuun, ei oikein ollut kokemuksia suvussa/kavereilla kyseisestä rodusta. Kasvattajalle jouduin muutaman kerran soittamaan ja kysymään apua, lisäksi kävin koiran kanssa koulutuksessa, ja olen lukenut satoja kirjoja ja jutellut eri koiraharrastajien kanssa. sitä kautta oppinut kouluttamaan itse koira, meidän perheessä koira tottelee minua ja miestäni yhtä hyvin, ja on kuuliainen ja innokas neiti. Monet sanoivat kun otimme tämän neidin, että "sakanpaimenkoira pitää kouluttaa kovalla kurilla ja kädellä" tämä on aivan väärä luulo. en ole tarvinnut koskaan lyödä koiraani. helpointa on ollut asioiden opettaminen kiitoksen kautta. ihana rotu, ja varmasti uskollinen ystävä.yhden kerran minua kokeili kun oli 8kk ikäinen,pomottaa, kun vieraita tuli, ja yritti hypätä vasten.kun komensin alas, niin louskutti minulle hampaita ja ns.murisi, otin niskasta kiinni ja alistin sen siihen paikkaan, pitämällä vain koiraa maassa, ja katsomalla sitä silmiin, kunnes se itse käänsi katseen pois. eipä ole sen koommin uhmannut.ei tule olemaan viimeinen sakemanni.
- gaktus
Aina ollut koiria ja katsonut sivusta kun äiti koulutti rotikkaa. Oli pitkään koira kuume ja hommattin koira. Saksanpaimenkoira oli Petriltä rotutoiveena. *Ite en tiennyt koko rodusta mitään muuta kuin mitä mediassa on ollut. Aivan ihana rotu ja pakko suositella. tällein pentuna kaksi toistoa ja kolmannella jo osaa. (on tosin ohjaajasta kiinni osaako ohjata oikein tai onko kokonaisuus tarpeeksi pieni) Valehtelematta meni kaksi päivää kun se tuli taloon (ei siis aikaisemmin ollut osannut) istu, maahan, anna tassu ja seisoon. Paikallaan pysyminen nyt pennulle on kovin vaikeeta, mutta osaa hienosti senkin.
Meillä on poikaystävän kanssa hyvä työnjako minua se tottelee ja poikaystäväni on sen paras kaveri. Paras rangaistus on huomiotta jättäminen, toiseen huoneeseen laittaminen ja selälteen maahan vauhdista ja tiukka katse silmiin. Mut ei meillä ole vielä joutunu sitä tekeen kun tytteki on vasta 4kk. "Rautaisella otteella silkkihansikkain" sanoi kasvattajani ja se kuulostaakin minusta todella hyvältä. - tyttö12v
aijaa mikä onkoiran nimi ja mistä ostit sen mua kiinostaa vaan
- Anonyymi
"sakanpaimenkoira pitää kouluttaa kovalla kurilla ja kädellä"
Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita lyömistä.
Ei kannata lainata sanontoja, jos ei ymmärrä mitä ne tarkoittavat.
- tyttö joka tiesi kaiken
Sakssanapimen ei ole pelkkä vahtikoira, se pitää ulkoiluttaa aina kolem kertaa päivässä. Leikkiä harjata jne. Jos otat pennun musita, että pentu ei tottele mitään. Ensimmäinen vuosi on aivan kamala, pentu vikisee ja haukkuu koko ajan, jso et leiki sen kanssa. TAi oel muuten, Parin vuoden päästä se osaa olla jo nätimmin. Suositttelen hankkimaan parin vuoden ikäisen koiran. Minulla on kokemusta. Se ei tunnu nyt sitlä kun ajttelet, ja olet varmasti tarpeeksi kypsä tajutaksesi että se on jopa 20 voden ajan sinulla! onnea ja tukea.
Meillä minä olen pennun äiti,hakee turvan ja nuolee ja kirputtaa...minä ruokin ja käyn ulkona sen kanssa,mutta myös olen sen taistelun kohde...puree ja näykkii,eikä ikää ole kovinkaan paljon....nyt 9vkoa 1pv.
Olen tiukka ja määrätietoinen,enkä anna periksi yhtään.Välillä menee taistelu niin hurjaksi,että laitettava tyttö eri huoneeseen hetkeksi(porin taakse)ja parin minuutin päästä lasken pois,eikä jatka meuhkaamistaan.
Minun jaloissa nukutaan ja ollaan koko ajan.
Perheessämme on myös mies ja lähes teini poika...ei ole heistä niin kiinnostunu,kuin minusta.- pureman uhri
angiku kirjoitti:
Meillä minä olen pennun äiti,hakee turvan ja nuolee ja kirputtaa...minä ruokin ja käyn ulkona sen kanssa,mutta myös olen sen taistelun kohde...puree ja näykkii,eikä ikää ole kovinkaan paljon....nyt 9vkoa 1pv.
Olen tiukka ja määrätietoinen,enkä anna periksi yhtään.Välillä menee taistelu niin hurjaksi,että laitettava tyttö eri huoneeseen hetkeksi(porin taakse)ja parin minuutin päästä lasken pois,eikä jatka meuhkaamistaan.
Minun jaloissa nukutaan ja ollaan koko ajan.
Perheessämme on myös mies ja lähes teini poika...ei ole heistä niin kiinnostunu,kuin minusta.minua on purrut susikoira tosi pahasti ja olen sitä mieltä että tämä koirarotu pitäis rajoittaa vain työkäyttöön, ei ollenkaan seurakoiriksi.
eikä varsinkaan lapsiperheisiin. - My best friend
pureman uhri kirjoitti:
minua on purrut susikoira tosi pahasti ja olen sitä mieltä että tämä koirarotu pitäis rajoittaa vain työkäyttöön, ei ollenkaan seurakoiriksi.
eikä varsinkaan lapsiperheisiin.Saksanpaimenkoira on käyttökoira, työkoira, palveluskoira. Se on oikein pidettynä maailman parhaita seuralaisia, mutta ei koskaan, ei koskaan pelkkä seuralainen, lenkkikakaveri tai edes ensimmäinen koira, ei ainakaan jos mukana koulutuksessa ja pennun/aikuisen koiran opetuksessa on mukana henkilö, jolla on kokemusta vahvasta ja hyvähermoisesta koirasta. Jos et ota paikkaasi lauman johtajana, sakemannisi tekee sen - siitä seuraa ongelmia. Mutta jos kykenet olemaan vahva auktoriteetti, jolla rakkaus menee aina kurin edelle, olet ehkä omiaan sakemannille. Helppo koira kouluttaa, oppivainen ja viisas, varman ja rohkea. Vaatii myös omistajaltaan paljon! PÄÄNAKTIVOINTIA, paljon liikuntaa, paljon tekemistä. Vie suuren osan ajastasi, ja se on elämäsi antoisinta aikaa niin näyttelypaikalla kuin hakuharjoituksissa koirasi kanssa. Ei, ÄLÄ OTA ENSIMMÄISEKSI koiraksi jos et ole 100 prosenttisen varma, että olet rittävän hyvä sakullesi. ( Minulle on ollut sakemanneja yli 20 vuoden ajan - koskaan en ole nähnyt ongelmakoiraa, ongelma ihmisiä sitäkin enemmän ). Vaativa.Palkitseva.
My best friend kirjoitti:
Saksanpaimenkoira on käyttökoira, työkoira, palveluskoira. Se on oikein pidettynä maailman parhaita seuralaisia, mutta ei koskaan, ei koskaan pelkkä seuralainen, lenkkikakaveri tai edes ensimmäinen koira, ei ainakaan jos mukana koulutuksessa ja pennun/aikuisen koiran opetuksessa on mukana henkilö, jolla on kokemusta vahvasta ja hyvähermoisesta koirasta. Jos et ota paikkaasi lauman johtajana, sakemannisi tekee sen - siitä seuraa ongelmia. Mutta jos kykenet olemaan vahva auktoriteetti, jolla rakkaus menee aina kurin edelle, olet ehkä omiaan sakemannille. Helppo koira kouluttaa, oppivainen ja viisas, varman ja rohkea. Vaatii myös omistajaltaan paljon! PÄÄNAKTIVOINTIA, paljon liikuntaa, paljon tekemistä. Vie suuren osan ajastasi, ja se on elämäsi antoisinta aikaa niin näyttelypaikalla kuin hakuharjoituksissa koirasi kanssa. Ei, ÄLÄ OTA ENSIMMÄISEKSI koiraksi jos et ole 100 prosenttisen varma, että olet rittävän hyvä sakullesi. ( Minulle on ollut sakemanneja yli 20 vuoden ajan - koskaan en ole nähnyt ongelmakoiraa, ongelma ihmisiä sitäkin enemmän ). Vaativa.Palkitseva.
Komppaan edellistä kirjoittajaa(my best friend)juuri noin asia on.Meillä tyttö nyt 15vkoa ja avaa ovia,että rullaverhon....katsomalla oppinut.JO 8 viikkosena oli käskyjä opittu,kuten istu,maahan ja odota.Sen enempää niitä tytölle opettamatta ne osasi plus pari muuta.Sakemanni myös kiintyy yhteen omistajaan ja se yksi on sitten koiran todellinen pomo.Meillä se olen minä(äiskä)ja mun ei tarvitse,kuin kuiskata käskyt,niin tekee kaiken.Muille temppuilee ja katselee maisemia,että alkaa touhuilla aivan muuta...Minulta haetaan sitä hellyyttä ja antaa myös takaisin,suurella sydämellä.
- tyttö12v
angiku kirjoitti:
Meillä minä olen pennun äiti,hakee turvan ja nuolee ja kirputtaa...minä ruokin ja käyn ulkona sen kanssa,mutta myös olen sen taistelun kohde...puree ja näykkii,eikä ikää ole kovinkaan paljon....nyt 9vkoa 1pv.
Olen tiukka ja määrätietoinen,enkä anna periksi yhtään.Välillä menee taistelu niin hurjaksi,että laitettava tyttö eri huoneeseen hetkeksi(porin taakse)ja parin minuutin päästä lasken pois,eikä jatka meuhkaamistaan.
Minun jaloissa nukutaan ja ollaan koko ajan.
Perheessämme on myös mies ja lähes teini poika...ei ole heistä niin kiinnostunu,kuin minusta.kun kaira oli ihan vauva nii se riehu ja pomppi mut kaira on jo 4kuukautta ja se vaa huutaa mun perään kaira on ihan hirmu rakas mulle ja en voi ajatella elämää ilman sitä
- -.-
Ei tietenkään ihan pentu tottele mitään, mutta ku opettaa heti pennusta asti, niin se on itelle hauskaa, ja koira oppii nopeesti! JA toi mitä sanoit tosta ekasta vuodesta, ei pidä kaikkien kohdalla paikkaa, ei todellakaan. Ja mun mielestä ei kannata hankkii aikuista/nuorta koiraa, vaan pentu on kaiken paras, nimittäin, saa sen opettaa ite, ja tuntee sen heti pennusta.
- montza ja dingo
pureman uhri kirjoitti:
minua on purrut susikoira tosi pahasti ja olen sitä mieltä että tämä koirarotu pitäis rajoittaa vain työkäyttöön, ei ollenkaan seurakoiriksi.
eikä varsinkaan lapsiperheisiin.Se oli varmasti huonosti koulutettu saksanpaimenkoira. Mulla on kaksi sakemannia ja ne on tosi hyvia seurakoiria. Älä ota saksanpaimenkoiraa johtuu varmasti sinun omasta kokemuksesta.
- pureman uhrille!!
pureman uhri kirjoitti:
minua on purrut susikoira tosi pahasti ja olen sitä mieltä että tämä koirarotu pitäis rajoittaa vain työkäyttöön, ei ollenkaan seurakoiriksi.
eikä varsinkaan lapsiperheisiin.Täysin erimieltä!!
- koiraa harkitseva
Hei kertokaa onko järkeä ees harkita 1,5v saksanpaimenkoiraurosta?
Osasi totella varsin kivasti istu ja maahan kepinheitossa, myös lapsia jonkin verran. Ei haukkunut, hyppinyt. Energiaa kyllä selkeästi oli. Suhtautumista ruokaan ei tullut testattua. Meiän 1,5v:kin melkeiin määräsi sitä murahteluillaan. Mutta kuinka pitkään pitäisi seurata vierasta koiraa voidakseen päätellä sen luonnetta ja käyttökelpoisuutta, dominoivuutta lähinnä? Ja voiko kodinvaihdos aiheuttaa uusia ongelmia? Lapsia on siis liuta, 4kk-13v... - Ettäs niin vai...
pureman uhri kirjoitti:
minua on purrut susikoira tosi pahasti ja olen sitä mieltä että tämä koirarotu pitäis rajoittaa vain työkäyttöön, ei ollenkaan seurakoiriksi.
eikä varsinkaan lapsiperheisiin.Olen 15v ja olen kouluttanut Saksanpaimenkoiran itse alusta asti. Se on tosi hyvä perhekoira ja se on ensimmäinen koirani. Ja ssitäpaitsi koira tulee seurakoiraksi jos se koulutetaan niin.
- Villapallon uhri
pureman uhri kirjoitti:
minua on purrut susikoira tosi pahasti ja olen sitä mieltä että tämä koirarotu pitäis rajoittaa vain työkäyttöön, ei ollenkaan seurakoiriksi.
eikä varsinkaan lapsiperheisiin.Sukulaiseni toyvillakoira raateli naamani lapsena, kun menin vastoin kieltoja ottamaan siltä namin pois. Mikä tahansa koira on vaarallinen, jos pääsee kunnolla puremaan tai runttaamaan pienen lapsen. Onneksi ei jäänyt traumaa.
Kokemukseni mukaan sakemannit ovat mainioita koiria, mutta kyllä niiden kanssa tarvitsisi jotain harrastaa. Muuten voi ottaa vähemmän "tehokkaan" koiran. - sinnikäs
angiku kirjoitti:
Komppaan edellistä kirjoittajaa(my best friend)juuri noin asia on.Meillä tyttö nyt 15vkoa ja avaa ovia,että rullaverhon....katsomalla oppinut.JO 8 viikkosena oli käskyjä opittu,kuten istu,maahan ja odota.Sen enempää niitä tytölle opettamatta ne osasi plus pari muuta.Sakemanni myös kiintyy yhteen omistajaan ja se yksi on sitten koiran todellinen pomo.Meillä se olen minä(äiskä)ja mun ei tarvitse,kuin kuiskata käskyt,niin tekee kaiken.Muille temppuilee ja katselee maisemia,että alkaa touhuilla aivan muuta...Minulta haetaan sitä hellyyttä ja antaa myös takaisin,suurella sydämellä.
Hyviä koulutusohjeita saa Kennel Bacterois-sivuilta, pitkä kokemusta omaava henkilö kennelin omistajana. Koirat menestyneet hyvin myös MM-kilpailuissa. Itselläni on ollut siitä kennelistä kolme sakua ja kaikki tosi hyväpäisiä ja helposti koulutettavia. Koulutus alkaa siitä kun pentu tulee kotiin mutta vain leikin kautta mutta hyvä tulos on taattu. Koira ei ole pikkulapsi joten hyvin usein tulee auktoriteetti ongelmia kun koiraa vaan paijataan mutta unohdetaan koulutus. Koira tarvitsee tosi paljon aktiiviteejjeja mutta hyvässä kodissa ja koulutyuksessa koirasta tulee paras ja uskollisin kaveri ja jos innostusta riittää niin hyvä harrastus myös kilpailumielessä. Suosittelen ensimmäiseksi koiraksi narttua jonka voi leikkauttaa parin vuoden ikäisenä. Itse olen harrastanut kilpailuja kaikkien koirieni kanssa, jälki, haku, viesti kaikista voittajaluokan tulos.
- puolustus kannalla
pureman uhri kirjoitti:
minua on purrut susikoira tosi pahasti ja olen sitä mieltä että tämä koirarotu pitäis rajoittaa vain työkäyttöön, ei ollenkaan seurakoiriksi.
eikä varsinkaan lapsiperheisiin.Tuota pureman uhri en ole kanssasi samaa mieltä. Koira on saattanut puollustaa esim.)omistajaansa/ reviriään... Sakemannit ovat vain leimattu "ilkeiksi/ agressiivisiksi" koiriksi, kaikki koirat voivat purra. Sakemanni sopii myös lapsiperheisiin, meillä on ollut sakemanni jo kauan (myös ystävilläni on sakemanni). Koirat rakastavat lapsia ja leikkivät niiden kanssa mielellään, koiramme ei ole ikinä edes murissut lapsillemme.
- Rotua ihaileva
Anteeksi nyt vaan, mutta saksanpaimenkoirat EIVÄT elä 20-vuotiaiks!
- Älä syytä koiria
pureman uhri kirjoitti:
minua on purrut susikoira tosi pahasti ja olen sitä mieltä että tämä koirarotu pitäis rajoittaa vain työkäyttöön, ei ollenkaan seurakoiriksi.
eikä varsinkaan lapsiperheisiin.mikä älykääpiö! Koira joka puri sua oli luultavasti vaan huonosti koulutettu, eikä siitä voi rotua syyttää. Sakemannit on erinomaisia seura koiria ja helposti koulutettavissa. Tapaus oli kokemattoman j ja huonon sekä ajattelemattoman omistajan syytä, joka ei ollut viitsinyt/osannut kouluttaa koiraansa oikein. Ei ollut varsinaisesti koiran vika.saksanpaimenkoirat ovat mahtava rotu.älä syytä niitä ihmisen virheistä.
- rafanen
Ei ole aina koulutuksesta kiinni!Minulla on ollut 35v aikana,useita sakuja.Ostanut osan huippu kennelistä,kouluttanut hyvin ja silti seonneet päästään!On aivan turha syyttää ihmistä jos koiralla on vika geeneissä!!!!!Mutta muistaa pitää,että vastuu on aina omistajalla.Koira EI saa olla IRTI,oli se koulutettu vaikka kuinka hyvin.
- jokkeri53536
pureman uhri kirjoitti:
minua on purrut susikoira tosi pahasti ja olen sitä mieltä että tämä koirarotu pitäis rajoittaa vain työkäyttöön, ei ollenkaan seurakoiriksi.
eikä varsinkaan lapsiperheisiin.ai sua puri susikoira siis irlanninsusikoira saksalainen ei ole mikää susikoira se on paimenkoira nää on niitä vääriä tietoja kuten tanskandoggi on todellisuudes saksandoggi mitää ottaa asioista selvää ennenku kirjoittaa muunneltua totuutta
- Anonyymi
jokkeri53536 kirjoitti:
ai sua puri susikoira siis irlanninsusikoira saksalainen ei ole mikää susikoira se on paimenkoira nää on niitä vääriä tietoja kuten tanskandoggi on todellisuudes saksandoggi mitää ottaa asioista selvää ennenku kirjoittaa muunneltua totuutta
Tuo nyt oli ihan turhaa pilkunfiilaamista.
Varmasti ymmärsin kirjoittajan viestin. Häntä on purrut sakemanni ja siitä on jäänyt traumoja.
Mikä tahansa huonosti koulutettu koira voi tulla päälle, hänellä on kokemusta sakemannista. Voisitko ihan vaan kunnioittaa hänen kokemustaan ilman, että alat besserwisseröidä?
- Harrastaja....
Itelläni on ollu yhteensä 5 koiraa. Eka koira oli berni, jonka jälkeen tuli tolleri. Sitte taloon tassutteli kahden vuoden välein sakuja. Nyt siis meillä on yhteensä kolme koiraa, josta kaikki sakemanneja. 2 urosta, 1 narttu. Hyvin pärjäään koirien kanssa.
Teetin tokalla sakullani (eli tolla nartulla, luonnollisesti) yhden pentueen. Pennun ostajat voin jakaa kolmeen eri tyyppiin, ja seuraavaksi kerron niistä:
1) Nämä pennunostajat kaipasivat jotain 110% vahtikoiraa, joka seisoisi päivätolkulla pihalla vahtina. he vysyivät, että pitäähän koiran olla agressiivinen, ja miten siitä saa sellaisen? Voi herranjestas. Näille pennunostajille ei lähtenyt yksikään pentu.
2) Oli myös ihmisiä, jotka halusivat pelkän seurakoiran. Kukaan ei ollut kiinnostunut kouluttamisesta. Paljon lapsiperheitä, jotka etsivät "suloista kokoperheen lemmikkiä". Näillekään ei yksiköön pentu lähtenyt.
3) Harrastajille. Koiraihmisille. Ihmiset olivat aitoja koiraihmisiä. Halusivat akriivisia työkoiria niin pk puolelle, kun seuraksi, ystäväksi. Olivat kiinnostuneita terveydestä, ja muutenkin auktoriteetti oli kohdallaan. Vain kokeneille koiraihmisille. Kaikki pennut lähtivät näille ihmisille- Tommi
Hienosti sanottu ja kaikki täyttä asiaa! Huomenna mahdollisesti sakemannin onnellinen omistaja. Kokemusta nuoruudessa ja ei mitään onngelmia.
-Tommi
- helpson
jos sanotaan suoraan niin itse olen onnistunut hyvin sakemannini kasvatuksessa. ei ole mennyt mikään pieleen kun ottaa tarpeeksi tietoa yms. itsekin ajattelin saksanpaimenkoiraa lähinnä *suojelukoiraksi* lenkille, yms ja senhän se tosiaan taitaa kun asun paikkakunnalla jossa sellaista todella tarvitseekin. Toisaalta liikuntaa täytyy harrastaa enemmän ja kyllä omasta koirasta näkee heti jos tympii. Ja suosittelen tokoa, koira saa tekemistä ja sen taipumukset pääsevät myös konkreettiseen työhön.
- mie vaan
Tämä on mielestäni erittäin hyvin sanottu:
Jos harkitset kahden rodun välillä ja toinen niistä on saksanpaimenkoira: ota se toinen rotu. Saksanpaimenkoira on aktiivinen ja vahva koira, sen tulee olla rotuvalintana itsestään selvyys ja se vaatii omistajaltaan perehtymistä.- saku on pop
edellinen kirjoittaja kertoi juuri sen, mitä itsellenikin on sanottu, ja minkä koen oikeaksi:)
Tosin, ensimmäinen oma koirani tuli minulle "vahingossa" ja oli sakemannityttö. Pimu tuli hoitoon kaksi vuotiaana ja loppujen lopuksi jäi minulle ja eli yli 12-vuotiaaksi. Kokemusta koirista minullakin oli kotoa, jossa meillä on ollut aina koiria. Olin aina ajatellut, ettei minusta ole sakemannin kasvattajaksi, mutta heti kun tyttön kanssa tultime tutuiksi, tiesin, etten edes osa ajatella muita rotuja omaksi.
Eli koirani oli jo aikuinen, niin hyvässä kuin pahassakin, en saanut kouluttaa sitä pennusta asti, ja jotkin menneisyyden haamut sitä seurasi ihan loppuun saakka, vaikka koulutuskentillä olimmekin mukana. Silti se oli paras koira, mitä olin koskaan tuntenut. kun meille syntyi lapsi, se omaksui sen laumaan kyselemättä, enkä ole koskaan ollut huolissani, kuinka se lapseen suhtautuu. Melko suojeleva se kyllä aina oli häntä kohtaan. Nyt meillä on taas sakemanni, ja tällä kertaa pennusta asti oma. Kouluttaminen on todella helppoa, kunhan vaan olet määrätitetoinen ja pystyt olemaan tarpeeksi jämäkkä. Ainakin meidän pentu on "lumpsahtanut" perheeseen kuin itsestään, lasten kanssa ei ole mitään ongelmia, kunhan vaan lapsetkin ymmärtävät, että koiraa pitää myös kunnioittaa. Olen niitä inhottavia sakemannien omistajia, jolla on koira pihassa irti, samoin kuin metsässä, mutta luvan pihassa olemiseen olen saanut kaikilta pihalaisilta. Koira menee ja temmeltää pihassa kahden koiran ja seitsemän lapsen kanssa, eikä meillä ole ongelmia asiassa.
Minun mielestä saksanpaimenkoira on maailman paras koira, enkä edelleenkään edes harkitse itselleni muita rotuja ( tarkennan vielä, että koira kuin koira on mahtava, rodusta välittämättä, kyse on vain omista koiristani). Ja tietenkin jokaisella on oikeus toisenlaiseen mielipiteeseen:)
Jos päädyt saksalaiseen, niin onnea pennun etsintään.
PS Älä välitä kaikenmaailman kiihkoilijoista, joilla on aina oikea mielipide asiasta kuin asiasta, rivien välistä löytyy oikeatakin tietoa. - ...
Ei se kultsukaan mikään koriste ole, vaan yllättävän vaativa rotu. Juuri tämän ns. helppouden takia on jatkuvasti ihmisillä ongelmia kultaistensa kanssa. Oppivat toki nopeasti ja ovat fiksuja ja kilttejä, mutta ahdistuvat ja turhautuvat yllättävän helposti, jolloin tulee käyttäytymishäiriöitä. Jos tahtoo pelkän seurakoiran, tulee miettiä ottaako koiraa ollenkaan. Yksikään koira ei ilman kunnon kasvatusta kovin pitkälle pötki. Tietysti joku pienikokoinen seurakoirakäyttöön jalostettu rotu on sitten parempi vaihtoehto, kun isommat käyttökoirat.
- Schäfer_98
Saksanpaimenkoirasta saa vihaisen, jos sen kanssa ei ole. Eikä se tarkoita jos yksi tai useampi saku puree, niin että kaikki purevat.Se on remmin toisessa päässä vika jos oma koira puree. Mulla on seeferi, ja hyvin kiltti semmoinen. Koskaan ei ole tehnyt pahaa ihmiselle (paitsi pentuna järsinyt kättä). Ja en ole kuin vasta 11vuotta. Hyvin sakun kanssa pärjää, jos sen kanssa on! Sinun pitää muistaa antaa sakemannille aikaa, lenkkejä, leikkiä, johdonmukaisuutta, seuraa ja koulutusta.Eikä pidä unohtaa kärsivällisyyttä. Niin koirasi on onnellinen.
- Scäferhund
Hmm...niin ja neuvojahan antaa joku 12 vuotias kakara. MUUTENKIN KESKUSTELU ON JO VUODEN VANHA, JAM ISTÄ VAIN KOIRASTA VOI TULLA VIHAINEN. ÄRSYTTÄÄ KUN VÄÄRISTELETTE ASIOITA KOKO AJAN. TUON TAKIA MONI IHMINEN PELKÄÄ SAKSANPAIMENKOIRIA!! Mutta tosiasiassahan sakemanni on muutenkin vahtiviettinen ja suojelunhaluinen koira perhettään ja kotiaan kohtaa. Eli siis täysin aloittelijan on vaikea muokata sakusta mitään ihanteellista harrastekoiraa ns. sormia napsauttamalla. Suosittelisin nyt sitten muille harkitseville jotka ovat esimerkiksi saksanpaimenkoiran ja kultaisennoutajan kannalla että ottaa koiran mihin tarkoitukseen sitä haluaa. Ja kannattaa myös huomioida koirien alkuperätarkoitus ja luonne. Esimerkiksi saksanpaimenkoira on yleensä kultaistanoutajaa tempperamenttisempi eikä jokainen yksilö edes harjoituksilla voi olla ihanteellinen harrastekoira. Kannattaa myös ostaa koira kasvattajalta ja tutustua pentuihin hyvin valitakseen itselleen sen sopivammimman. Kuten voidaan sanoa, jokainen koira on yksilö.
- hum
Scäferhund kirjoitti:
Hmm...niin ja neuvojahan antaa joku 12 vuotias kakara. MUUTENKIN KESKUSTELU ON JO VUODEN VANHA, JAM ISTÄ VAIN KOIRASTA VOI TULLA VIHAINEN. ÄRSYTTÄÄ KUN VÄÄRISTELETTE ASIOITA KOKO AJAN. TUON TAKIA MONI IHMINEN PELKÄÄ SAKSANPAIMENKOIRIA!! Mutta tosiasiassahan sakemanni on muutenkin vahtiviettinen ja suojelunhaluinen koira perhettään ja kotiaan kohtaa. Eli siis täysin aloittelijan on vaikea muokata sakusta mitään ihanteellista harrastekoiraa ns. sormia napsauttamalla. Suosittelisin nyt sitten muille harkitseville jotka ovat esimerkiksi saksanpaimenkoiran ja kultaisennoutajan kannalla että ottaa koiran mihin tarkoitukseen sitä haluaa. Ja kannattaa myös huomioida koirien alkuperätarkoitus ja luonne. Esimerkiksi saksanpaimenkoira on yleensä kultaistanoutajaa tempperamenttisempi eikä jokainen yksilö edes harjoituksilla voi olla ihanteellinen harrastekoira. Kannattaa myös ostaa koira kasvattajalta ja tutustua pentuihin hyvin valitakseen itselleen sen sopivammimman. Kuten voidaan sanoa, jokainen koira on yksilö.
hmmm...sakuja pelätään vain koska ei osata kouluttaa oikein niin vaativaa ja vahvaa luonnetta omaavaa rotua...mitäs luulet miksi sakut just on vihasia ja hyökkee päälle...noh koska on siitetty käytöshäiriöisellä uroksella....miul on kohta 1.5w saku narttu ja alussa oli saada käskyjä sen kaalii mut kurinpito ku koveni alko pimu rauhottuu ja jos pelleilee miun kanssa nii kuri kovenee entisestää...se on vaan jot ihmiset haluu päästä kaikes helpolla eikä haluta ottaa vastuuta mistee....ostetaa pentu ja kun koulutus alkaa ja huomataa jot koira ei hokaa käskyä sekunnis nii laitetaa koira kiertoo...kyll sakusta saa ihanteellisen perhe koiran jos omistajalla on itse kuria ja saa yhteyden siihen koiraa....
- saku vs kultsu
Rehellinen mielipiteeni on, että jos vaihtoehdot ovat saku ja kultsu, niin EHDOTTOMASTI kultsu. Myös ne ovat hyvin aktiivisia, haasteellisia ja aktiivisia ja varmasti puolustavat. Sairainta ikinä on ottaa saku 'suojeluskoiraksi' tai edes mainita sellaista. Saku ei ole hieman vaan PALJON vaativampi ja sen vuoksi kaipaa JOKA päivä hurjasti enemmän kuin se kultainennoutaja. sakun kanssa pitää oikeasti TYÖSKENNELLÄ, enkä ymmärrä miksi 'normaalielämään' tulisi tämän rodun edustajaa ottaa.
(Kasvattanut sakuja vuosia, joten tiedän mistä puhun. Eka tuli mulle ko olin 14-vuotias ja hyvin pärjättiin, joten ei oo siitä kiinni vaan siitä mitä haluu tehdä.)- heikkuku
älä ota tyhjäpää lusuperse näyttelysakemannia, vaan käyttölinjanen sakemanni. Mutta niillä taas älliä riittää niin paljon että on helposti ongelmaksi asti.
Kultsut on tänäpäivänä myös sairaita. - kasvattaja
Koirien pentukoulussa kävin oman narttu bernini kanssa ja siellä oli harmalinjainen saku vähän alle vuoden (VASTA NOIN MYÖHÄÄN tuotu KOULUUN). Sakemannin ongelma oli ARKUUS (jota on paljon) eli sitä ei oltu (kai ) sosiaalistettu tarpeex ja takaraivossa jo syntymässä on arkuutta, niin eipä muuta tarvii. Se oli myös kovin hötky ja hermostunut ja rauhaton! Yriti käydä toisetn päälle, KOSKA PELKÄSI NIITÄ! Tähän ongelmaan ammattikouluttaja puuttuikin heti ja ohjeisti omistajaa kaikin tavoin. En tiedä, miten nyt menee. Its en todellakaan uskaltaisi ottaa nykylinjaista sakemannia (perät laahaa maata). Mulla oli v. 1976 usos saku, jok aoli mahtava suoraselkäinen KOIRA !! Sairastui sit epilepsiaan vähän alle 10 v.
Tälleen mie ajattelen. - berniläinen
heikkuku kirjoitti:
älä ota tyhjäpää lusuperse näyttelysakemannia, vaan käyttölinjanen sakemanni. Mutta niillä taas älliä riittää niin paljon että on helposti ongelmaksi asti.
Kultsut on tänäpäivänä myös sairaita.kultsuissakin on kahta linjaa; alikuperäinen keltianan ja valkea. Monissa roduissa o jalostettu myös pelkkä näyttelylinjainen. Käyttölinajaiset OVAT vaativia ! Pitää harkita tarkkaan, mihin omat rahkeeet riittää.
- saksanpimenkoira
totta se on minulla on saksanpimen koira olu koko ikäni ja olen aina kouluttanut koiran itse uroksesta koulutin suojelukoulun mutta ei ole hyvä koirille koiran oma luonto menee mutta onhan se kivaa et ei tarvii pelkää mutta saksanpimen koiralla on muutenki suojeluvietti et ei sitä tarvii ees kouluttaaa ku ne kaikki tulee luonostaaa
- Nnnelliina
Aika mielenkiintoista että kritisoidaan siitä että on mennyt alle vuoden ikäisen kanssa kuitenkin sinne "kouluun" asti kun on todennut ettei pärjää koirun kanssa yksin.
- tämä on tosi
Hittolainen sanon. Lukekaapa edellisiä viestejä. Kuinka ihmisillä
, jotka eivät osaa edes kirjoittaa suomen kieltä voi olla päässään niin paljon , että osaisivat sakemannin kouluttaa. On ihan sama onko sinulla ollut aikaisemmin saku, ainahan se ensimmäinen saku on se ensimmäinen. Terveellä järjellä ja ilman mitään selätyksiä sakemannista saa mahtavan koiran kunhan on periksi antamaton ja johdonmukainen kouluttaja. Eikä ole edes vaikeata,
nimimerkki 3 sakua ja rotikan kouluttanut ilman ongelmia. - kasvattaja
Sakun kanssa olisi pitänä mennä heti kun mahollista, rokotusten jälkeen, koirakouluun. Sama koskee kyllä kaikkia rotuja ,koska tuolloin pentu on oppivaisimmillaan ja ENNEN murkkuikää ! Sitäpä tarkoitin. HYVÄ; et meni kuiteskin kouluun, parempi myöhään kuin ei koskaan. Ajatteliko omistaja, että kyl se oppii itestään, omistaja vain naurskeli koiran touhulle aika "veltto" ohjaaja tämä omistaja oli.
- Spkx4
tämä on tosi kirjoitti:
Hittolainen sanon. Lukekaapa edellisiä viestejä. Kuinka ihmisillä
, jotka eivät osaa edes kirjoittaa suomen kieltä voi olla päässään niin paljon , että osaisivat sakemannin kouluttaa. On ihan sama onko sinulla ollut aikaisemmin saku, ainahan se ensimmäinen saku on se ensimmäinen. Terveellä järjellä ja ilman mitään selätyksiä sakemannista saa mahtavan koiran kunhan on periksi antamaton ja johdonmukainen kouluttaja. Eikä ole edes vaikeata,
nimimerkki 3 sakua ja rotikan kouluttanut ilman ongelmia.Ihan samaan kiinnitin huomiota, kirjoitustaito niin hukassa, että oikein sääliksi käy :(
Saksanpaimenkoira on huippukoira oikeudenmukaisissa ja ystävällisissä käsissä!
- TJ
Ostin sakun 3 ja puoli vuotta sitten.Netin kautta valitsin ja soitin kasvattajalle.kasvattaja pyysi heti varausmaksun jos haluamme pennun ja kaukana kasvattajasta asuimme niin maksoimme,näkemättä koiraa luonnossa.TYHMÄ PÄÄ NIIN KOKO RUUMIS KÄRSII.Haimme pentua niin kasvattaja otti sen jostain karsinasta ja antoi syliin ja sanoi siinä teidän pentu,voitte tutkia onko terve.koira ei viihtynyt sylissä vaan huusi ja rimpuili kun mikä.kasvattaja laittoi takaisin häkkiin.kotiin tulomatkan koira kiljui melkein koko ajan sylissä.kotona elämä alkoi kivasti,lenkkeilyreissuilla ihmettelin koiran haukkumista ja pelkäämistä vieraita ihmisiä kohtaan.koira oli kummen viikkoinen ja haukku kaikille vieraille ihmisile eikä päästänyt lähelle.koiria minullakin on ollut mutten ollut törmännyt näin arkaan koiraan koskaan enkä osannut pyytää apua ajoissa.Heti rokotusten jälkeen lähdimme pentukoulutukseen jossa polleena koirasta joka teki kaikki käskyt kun ihmisen mieli ja seurasi minua tottelevaisesti.parin käyntikerran jälkeen ihmettelin kun kouluttaja sano että sulla tulee olemaan kova työ ton koiran kanssa.enkä tajunnu mitä se tarkotti,ihmettelin vaan ku koira toimi kun ihmisen mieli.Aika kului ja koiran voimat kasvoivat lenkeillä tuli ongelmia vieraita ihmisiä kohtaan,kukaan ei uskaltanu enään tulla lähelle.tilanne pahenee.kesän vietimme mökillä missä koira ei taas nähnyt ihmisiä,elämä käy aika painajaiseksi,ketään ei enään käy kylässä,en uskalla enään lekkeillä muuta kun metsässä missä ei oo muita ihmisiä hävettää kun en ole saanut koiraani ruotuun se käy vieraan päälle kun yleinen syyttäjä jos irti pääsee.kotona koira on aivan uskomattoman ihana.ei ikinä ole hampaitaan näytellyt minulle eikä lapsille.en tiedä mitä teen.koirasta luopuminen lopetusmielessä kovin vaikeeta.rahaa ei ole kalliisiin koulutuksiin.osaako kukaan auttaa.Niin ja lenkkeillessämme metsän pimennoissa koira ei koskaan lähde juoksentelemaan yksinään vaan seuraa kun hai laivaa.
- ET
Minulla on kaksi sekarotuista 3½-v. koiraa. Niiden emo berni ja isä sakemanni. Ovat sisaruksia. Toinen koiristani on tyttäreni, joka ei oman sairautensa vuoksi kyennyt liikkumaan sen kanssa ulkona. Viime viikolla tämä tyttäreni koira näykkäsi meille tulevaa miesvierailijaa takapuolesta, kun avomieheni avasi hänelle oven. Asumme omakotitalossa, eikä koirat karkaile. Eilen meille tuli virpojia ja komensin koirat ensin paikoilleen ja sitten virpojat päästin pihalle. Ei ollut ongelmaa, koska komentamalla koiria sain tilanteen pidettyä hallinnassa. En ollut silloin kotona, kun tyttäreni koira näykkäsi miestä. Pelkään, että jotain voi sattua, jos en ole itse paikalla. Nyt olen kouluttanut koiria mm. saavat ruokansa istuuduttuaan ja sitten minä annan luvan ym. sen tapaista. Olen kertonut myös avopuolisolleni, että hänen täytyy näin tehdä minun ollessa pois. Pelkään kuitenkin.
- SakemannitParhaimmat
Äiti käyttäisi hampaitaan ja kynsiään puolustaakseen lastaan, mutta saksanpaimenkoira olisi hetkeään epäröimättä valmiina uhkata henkensä.
Saksanpaimenkoirat kokevat surun voimaakkammin kuin ihminen. Sen takia joskus sakemanni on kuollut melkein heti omistajansa menehtymisen jälkeen.. minusta saksanpaimenkoirat ovat sydäntä lämmittäviä ystäviä♥ harvoin käyvän ihmisen on ehkä jopa vaarallista liikkua talossa ilman perheen jäsenettä, sillä sakemanni vartioi taloa sekä perhettä. Se voi vartioida uuden vieraan jokaista liikettä ja askelta, varmistaakseen perheen turvallisuuden. SAKEMANNIT RAKASTAVAT LAPSIA, että niillekkin (kuten pureman uhrille) saksanpaimenkoirat rakastavat lapsiperheitä. Tosin saksanpaimenkoirien luonne riippu myös hyvin paljon omistajasta. Jos sitä koko ajan käsketään istuistuistuistu niin se hermostuu. Saksanpaimenkoira on hyvä lenkkitoveri, myös talvellakin! En näe mitään "epäkivaa" tuossa rodussa.- SakemannitParhaimmat
Ja en sitte olet keksinyt mitään omasta päästäni, vaan kaikki tuo on "kopioitu" Suuri Koirakirja 1.sestä. Siinä puhutaan n. 50 sivua sakemanneista, kun toisista puhutaan 1-5 sivua. Ovat ne sakemannit niin ihania
- sakesake
Hei! Sakemanneilla peloitellaan aina kamalasti ja itsekin kolmatta koiraa ostaessa vähän pelkäsin kun kun aina sanotaan miten vaativia nämä koirat ovat. Näin painajaisia suoraansanottuna siitä miten tuleva sakemanni alkaa isottelemaan ja jännitti miten saan sen ruotuun. Koira tuli meille siis kolmanneksi koiraksi ja kaikki sanoivat rodun kuullessaan, että olen hullu. Ajattelin, että ei voi olla totta mikä maine tällä rodulla on.
No koira tuli ja alusta asti oltiin johdonmukaisia. Vuoden ikäisenä tuli kausi, kun testasi kuka on kuka, mutta muuten voin sanoa, että on kiltein näistä koiristamme.
Se on fakta, että johdonmukainen on oltava. Sakemanni on sellainen koira, että täytyy olla sille oikeasti laumanjohtaja. Sosiaalistaminen on kanssa todella tärkeää ja sen kanssa kannattaa mennä tosi paljon kun se on pentu. Heti vaan kaupungille ja harjoittelemaan ohituksia. Suosittelen myös jotain pentu tai tokokurssia, että pentu näkee heti toisia koiria ja oppii sietämään niitä lähellään.
Meillä oli ongelmia koirien ohittamisen kanssa, mutta päättäväisesti päästiin ongelman ohi ja nykyään ohittaa kaikki erittäin hienosti. Tällä koirallamme on myös paljon koirakavereita ja saavat leikkiä joka viikko jopa 5 kertaa.
Joskus luin, että sakemanni on koira jolta ei pyydetä mitään. Eli jos tietää mitä tarkoittaa istu ja paikka ni se on toteltava. Vuoden ikäisenä niskuroi tässä mutta nähtyään, että silloin istutaan kun sanotaan se meni ohi.
Sakemanni on mielestäni helppo kouluttaa jos tuntee koiria ja niiden ajatusmaailmaa, eli ei vaan läärätä ja lellitä, ollaan jämäköitä sen hellyyden kanssa. Minulla on kokemuksia omasta ja ystävieni saksanpaimenkoirista ja jotkut ovat sellaisia, että eivät vain aikuistuessaan hyväksy toisia koiria lähelleen. Omani ei ole onneksi sellainen.
Luonteeltaan sakemanni on hirmu luotettava ja lojaali omistajalleen ja erittäin valpas. Lenkillä tarkkailee kyllä kokoajan ympäristöään ja kilttinäkin osaa puolustaa. Se puolustusvietti tulee esiin tarvittaessa jos tulee sellainen tilanne, että joku uhkaa. Valitettavasti joillain se tulee esiin liian helposti.
Oma koirani on tosi kiltti ja uskollinen ja irti juoksee joka päivä metsässä, ikinä ei ole karannut eikä mene kauaksi ja tulee välittömästi käskettäessä luokse. Lenkillä jos on vastaan tullut humalaisia jotka ei väistä ja tuijottaa, reagoi tuo siihen heti muristen, mutta lopettaa käskystä. Voin olla aika varma, että puolustaisi minua mikäli tulisi tosi paikka.
Puolustaa hirmuisesti myös muita laumassamme olevia koiria ja vartio niitä tarkasti. Jos joku koira niille isottelee, tämä heti käy tökkäsemässä ja laittaa sen ojennukseen.
Liikuntaa vaatii melko paljon. Meillä aamuisin juostaan metsässä irti jokapäivä ja usein myös illalla koirakavereiden kanssa. Jos kaipaa aktiivista lenkkikaveria niin tämä rotu on kyllä siihen mahtava valinta. Valmis kelillä kuin kelillä ja syksypimeällä ei tarvi pelätä missään kun on saksanpaimenkoira mukana. Tuo haistaa jo kaukaa jos tulee joku vastaan ja on meillä muutaman kerran metsässä estänyt kulkuni kun on haistanut jotain. Tarttunut hihaan kiinni ja vetänyt pois, olen uskonut kun olen ajatellut, että pian karhu ollut lähellä.
Oikein koulutettu sakemanni on kyllä parhain eläinystävä ja turva, aktiivinen harrastuskaveri ja mahtava perheenjäsen, joka haluaa olla kaikessa mukana ja nauttii vaikka vaelluksella apuna olemisesta kantamalla osan tavaroista. Aian mahtava pakkaus ja tulee olemaan aina oma rotuni, en ota enää ikinä muita kuin sakamenneja!- =)
Sinulla on hyvä asiantuntemus. Jos vielä käyt sivulla, niin kertoisitko, onko koirasi narttu vai uros.
Kiitos!
- hum
no siin oot oikeessa jot sakut o vaativia ja omistan kyseisen koiran ja nartun joka on työläs mutta pikku hiljaa alkaa oppi männä kaalii...saku on rodultaa myös aika mustasukkasta sorttii joten kokemuksesta tiiän jot omistaja ei saa puhua,rapsutella tai leikkiä muiden koirien kanssa koska saattaa käydä hyökkävääksi tai sitten alkaa osottaa mieltä kusemalla tai puremalla...mutta ei se kultanenkaa oo helpoimmasta päästä mut oppii nopeammin kun sakut...testailee vielä 2w rajojasa....sakulle ei saa antaa ikinä periksi koska hyödyntää silloin kun ei pitäis.
- 16+2
Tarkennusta tuohon miten sakemanni olisi vaikea ja "kävelee omistajansa yli"? Siis onko uhkaava, murisee? Vai ei tottele/kuuntele käskyjä joltain perheenjäseneltä?
Meillä on 2-vuotias kastroimaton sakemannipoika, joka on mieheni selvästi sisäistänyt laumanjohtajaksi, mutta tottelee kyllä minuakin. En ole mikään lellijä tai lepertelijä, vaan olen tehnyt koiralle selväksi että myös minä olen pomo. En anna koiran koskaan esim mennä ovesta ulos/sisään ennen minua, en väistä koiraa vaan laitan koiran väistämään minua, en rapsuttele jos koira omin päin tulee luokseni, vaan kutsun itse koiran kun haluan sitä pitää hyvänä jne. Koira ei siis saa minultakaan mitään "ilmaiseksi", ja tottelee minua siinä missä miestäkin. Ehkä olen koiraexperttien mielestä väärillä jäljillä, mutta homma toimii. Koira on laumamme nokkimisjärjestyksessä viimeinen ja tietää sen. - Laupe
Saksanpaimenkoira on älykäs ja upea koira. Mutta koskaan ei pidä tavalliseen perheeseen otetulle sakemannille anta suojelukoulutusta. Silloin sinulla on varmistamaton ase koiran hahmossa. Tällainen koulutus kuuluu mielestäni vain armeijan, poliisien, vartijoiden jne koirille.
- .
Meillä n. 1v eläinsuojelun kautta tullut käyttölinjainen sakemanni uros.
Kiltti ja miellyttämisen haluinen kaveri joka vaatii n. 3h liikuntaa päivittäin. Muuten ei ongelmia mutta hihnassa rähjää toisille koirille, vapaana ollessaan koira puistossa kaikki käy. Luulen että haluaa vain leikkiä sillä ei ole vihaisen oloinen muuten. Ei auta lelut, makupalat, rätit tms. Ideoita? Eli ei ota rehellisesti kontaktia niin että ehtisi kehua hiljaisuudesta, istuu käskystä mlla 8utta haukkuu samalla, juoksee mutta haukkuu... .... Koiran historia on hämärän peitossa ja tuskin on ainakaan asiallisesti hihnaan opetettu, pelkää remmin päätä ja vetää muilla.
Ei kaduta vaikka työtä vielä onkin, kiva tulla kotiin kun toinen on iloisena vastassa. Kiva pyöräillä kun voi ottaa mukaan koiran joka jaksaa juosta (ihmeellistä kyllä pyöräillessä ei reagoi yhtä voimakkaasti toisiin koiriin..) Vapaana ratsastus lenkeillä ja kevät talvesta tarkoitus opettaa etsintään.
Suosittelen kuitenkin vain aktiiviselle ihmiselle ja henkilölle jolla paljon maalais järkeä, oppii mitä tahansa ja usein jo ennekuin omistaja huomaa koiransa osaavan.
Nimimerkillä ovi aina auki jollei lukkoon pistä, myös sisäänpäin aukeavat ovet. - hyvä valinta
itse olen myös harkinnut saksanpaimenkoiran hankkimista. Siitä olisi kyllä seuraa ,mutta en ole varma pystynkö, ainakaan yksin, sitä hoitamaan, ja kouluttamaan.
Ovatko saksanpaimenet kuinka vaikeita kouluttaa? - Huomautus.
Nimimerkille "hyvä valinta":
Suosittelen lukemaan edellisiä viestejä, niissä lukee vastaukset kysymyksiisi melko suoraan.. :)- ---
jos luit, niin toivottavasti vankan ja tiheän suodattimen kanssa. Omat ajatukseni voit myös jättää mielipidetasolle, mutta ota selvää rodusta jonkin muun kanavan kuin suomi24 kautta.
- sakemannit:)
itselläni on sakemanni, se oli ensimmäinen pentukoirani mutta aikuisista on kokemusta. itse koulutus vaati kyllä aikaa ja kärsivällisyyttä. monet luulevat että koiran kouluttaa kunnolla noin 1v. mutta se ei ole totta vieläkin on omassa koirassani paljon koulittavaa vaikka se on jo 4 vuotta.
pari ohjetta:
ole kärsivällinen
älä koiran tahtoa periksi
muista käyttää herkkuja joita koira himoitsee
kouluta pentusi leikin ohella niin puuha ei käy koiran mielestä tylsäksi. - miksi edes kysyä
Kyllähän se on niin että aika heikolla hapella olis koira markkinat jos mitään koiraa ei voisi ottaa ensimmäiseksi koiraksi. Oma ENSIMMÄINEN koirani oli SAKSANPAIMENKOIRA ja ei mitään ongelmaa. Aivanku se jos oot omistanu joskus jonku chihun jota koulutellu ja sit toiseksi otat sakemannin, olisi eri tilanne ku jos ottaisit sen sakemannin ensimmäiseksi koiraksi.
- Trust meh
Meillä oli ensimmäisenä koirana kultainennoutaja, sitten tuli saksanpaimenkoiria - eikä loppua näy. :D Ekaks suosittelen ehottomasti kultsia, mutta myös hyvästä suvusta tullutta (hyvä hermorakenne, terveys) nly-linjasta sakemannia voin suositella. Sen oon huomannu myös, että saksanpaimenkoirissa uros on helpompi, ainaki omalle kohalle. :)
- Thanks
Trust meh, Olen kauan harkinnut saksanpaimenkoiran ottamista, enkä tiedä kumman sukupuolen ottaisin. Joten kiitos kommentistasi
- alottelevaharrastaja
Saksanpaimenkoiraa hankkiessa on todellakin hyvä muistaa miettiä tarkkaan mihin tarkoitukseen sitä olet ottamassa. Haluatko itsellesi harrastuskoiran, jonka kanssa olet valmis rämpimään märällä koulutuskentällä säällä kuin säällä joka ikinen viikko kerran/pari/useamminkin vai haluatko itsellesi aktiivisen ja helposti koulutettavan kotikoiran.
Sakemannit ovat ikävä kyllä jakautuneet kahteen eri linjaan (tai oikeastaan melkein jo kolmeen): näyttely- ja käyttölinjaisiin, sekä näiden "sekoitukseen" eli sekalinjaan. Ikävää tässä on se, että linjojen (näyttely- ja käyttö) väliset erot ovat huimat ja koirat alkavat luonteenpiirteiltään olla hiljalleen jo melkein kuin kaksi eri rotua. Tietysti poikkeuksia löytyy molemmista.
Karkeana pääsääntönä voi pitää sitä, että näyttelylinjaisista saat nättejä koiria, mutta joissa useasti on puutteita saksanpaimenkoiran rotukuvauksen mukaisissa luonteenpiirteissä, kuten rohkeudessa, vahvahermoisuudessa sekä ennakkoluuloisuudessa. Nämä koirat voivat parhaimmillaan olla ihanan rauhallisia kotikoiria, luotettavia perheen jäseniä, mutta huonon tuurin (tai riittämättömän taustatyön tekemisen -> valittu koira huonolta kasvattajalta tai epämääräisestä yhdistelmästä) seurauksena koira voi olla arka, arvaamaton ja jopa pelkoaggressiivinen.
Käyttölinjaiset taas eivät ole välttämättä yhtä kauniita (esim. omani on oikeasti ja rehellisesti sanottuna täysin susiruma, jopa kasvattajan sanoin :D), mutta rotukuvauksen mukaiset luonteenpiirteet täyttyvät suuremmalla todennäköisyydellä, koska jalostuksessa on otettu huomioon rodunomaisissa kokeissa menestyminen (suojelukoe) sekä käyttöominaisuudet (terävyys, kovuus, rohkeus, koulutettavuus) ja ulkonäköseikat ovat jätetty vähemmälle huomiolle. Tästä linjasta saat itsellesi vahvan harrastuskoiran palveluskoiralajeihin, olkon se sitten rodunomainen koe tai esim. haku. Näissä taas riskinä kokemattomalle koiranhankkijalle on saada liian dominoiva tai vietikäs koira.
On hyvä miettiä harrastuskoiraa hankkiessa sitä, mitä haluat harrastaa. Aggressiovietin mukana tulee usein dominoivuus ja terävyys, mitkä taas saattavat tuottaa ongelmia myöhemmin, jos ohjaaja ei ole tarpeeksi vahva ja mustavalkoinen koiran "johtaja". Puhtaasti saalisviettisen koiran kanssa harrastettaessa taas saattaa tulla ongelmaksi "vuotaminen", eli tuo liiankin tutuksi käynyt piippaaminen eli vinkuminen ja volina, tietysti tuota samaa ongelmaa on myös kaksiviettisillä (aggressio- ja saalis) koirilla, joilla hermorakenne ei kestä suurta viettikapasiteettia.
Jos et ole varma mitä haluat koirasi kanssa harrastaa tai tiedät ainakin varmaksi ettet suojelukokeisiin ole koirasi kanssa menossa, suosittelen harkitsemaan sekalinjaista, mieluummin kuin puhdasta käyttö- tai näyttölinjaista. Näistä koirista löytyy suurella todennäköisyydellä hyvät harrastusominaisuudet omaava perheenjäsen, joka kuitenkaan ei ole liikaa viettiensä vietävissä ja on myös luotettava lapsiperheissä tilanteessa kuin tilanteessa.
Sukupuolivalinnasta vielä sen verran, että oman treeniporukkani koirista "vaativimmat" ja dominoivimmat koirat ovat olleet narttuja. Urokset taas kuulema usein ovat ns "junia" tietyn iän jälkeen, jolloin ne eivät enää opi niinkään uutta, vaan suorittavat vain tasantarkkaan sen, mitä ovat siihen ikään mennessä oppineet ilman kehittymistä tai taantumista. Omaa kokemusta minulla ei tästä vielä ole, joten en tiedä kuinka paikkaansa pitävä tuo väite on.
Omani on käyttölinjainen ja kaksiviettinen uros, itse olen pieni tyttö ja tämä koira on toinen oma koirani, mutta ensimmäinen harrastuskoira. Jotta en anna uroksistakaan liian pehmeää kuvaa, myönnän, että olen omani kanssa useammankin taistelun joutunut käymään, päästäkseni nykyiseen asemaani vankumattomana auktoriteettina, jota ei tule kyseenalaistaa missään tilanteessa. Nyt koiran ollessa 2,5 vuotias (erinäisistä syistä johtuen koira ollut minun ohjauksessani vasta 1,5 vuotta) voin todeta ylpeänä omaavani sietämättömän ruman, aktiivisen ja saksanpaimenkoiran luonteen omaavan koiran. Suojelukentille en tätä koiraa vie. Syy ei ole koiran ominaisuuksissa, vaan omassa epävarmuudessani.
Rehellisesti sanottuna voin sanoa, että varmasti olisin päässyt vähemmällä stressillä sekä hiustenlähdöllä, jos ohjaukseeni olisi päätynyt sekalinjainen tai vähemmillä viettiominaisuuksilla oleva koira. Ajoittain olen jopa miettinyt koiran myymistä tai palauttamista kasvattajalle, mutta pitkäjänteisyys ja jämäkkyys on tuottanut vihdoin tulosta. Ongelmatontahan kaupungissa eläminen tällaisen viettipakkauksen kanssa ei ole, mutta täysin mahdollista silti. Silloin tällöin mietin, miten huoletonta olisi elämä, jos minulla olisi yhä ensimmäinen vietitön "lussukkani" kotona, jonka voisin tiputtaa hoitoon kenelle tahansa pelkäämättä mitä lenkillä mahtaa tapahtua, mutta aina treenikentälle päästessäni muistan miksi valitsin juuri tämän koiran.- alottelevaharrastaja
**Viestitila loppui kesken, joten jatkan vielä hieman romaaniani :)
Saan pennun valinnan ja koiran ottamisen ehkä kuulostamaan hankalalta ja pelottavalta, mutta ikävä totuus on, että saksanpaimenkoriien suosion ollessa näin suuri, myös pentutehtailijat sekä täysin asiaan perehtymättömät "kasvattajat" teettävät toimimattomista yhdistelmistä ja jopa sairaista koirista pentuja välittämättä yhtään aidosta jalostustyöstä.Saksanpaimenkoira on suuri ja vahva koira, joten sen valintaan kannattaa käyttää aikaa, jotta saat itsellesi sopivan ystävän tai harrastustoverin, etkä riippakiveä ja arkea vaikeuttavaa eläintä.
Ja tietystihän tämä kaikki pätee myös muihin suosittuihin rotuihin, eikä vain saksanpaimenkoiraan, koiran hankkiminen on aina harkittava tarkoin ja mietittävä sitä kuinka paljon olet todella valmis tekemään koirasi kanssa töitä.
Summa summarum: Saksanpaimenkoirista löytyy varmasti jokaiselle sopiva yksilö, kunhan mietit tarkkaan ja rehellisesti mitä koiraltasi haluat ja millaiseen kotiin se tulee. Kerro ajatuksistasi rehellisesti kasvattajalle, hyvä kasvattaja kyllä sanoo rehellisesti ovatko hänen kasvattinsa sinun tarpeisiin sopivia. Jos et tunne saksanpaimenkoira piirejä, älä luota nettikeskuteluihin, ota ennemmin selvää esim. SPL:n kautta luotettavista kasvattajista.
Tarkista aina pennun vanhempien terveystiedot ja käy aina katsomassa pentuja vähintään pari kertaa ennen varsinaisen yksilön valitsemista ja anna kasvattajan auttaa valinnassa. Taitavat ja kokeneet kasvattajat kyllä näkevät jo pienten pentujen käytöksestä suuntaviivoja siitä, millaisia luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia koirassa on myös vanhempana. - Thanks
alottelevaharrastaja kirjoitti:
**Viestitila loppui kesken, joten jatkan vielä hieman romaaniani :)
Saan pennun valinnan ja koiran ottamisen ehkä kuulostamaan hankalalta ja pelottavalta, mutta ikävä totuus on, että saksanpaimenkoriien suosion ollessa näin suuri, myös pentutehtailijat sekä täysin asiaan perehtymättömät "kasvattajat" teettävät toimimattomista yhdistelmistä ja jopa sairaista koirista pentuja välittämättä yhtään aidosta jalostustyöstä.Saksanpaimenkoira on suuri ja vahva koira, joten sen valintaan kannattaa käyttää aikaa, jotta saat itsellesi sopivan ystävän tai harrastustoverin, etkä riippakiveä ja arkea vaikeuttavaa eläintä.
Ja tietystihän tämä kaikki pätee myös muihin suosittuihin rotuihin, eikä vain saksanpaimenkoiraan, koiran hankkiminen on aina harkittava tarkoin ja mietittävä sitä kuinka paljon olet todella valmis tekemään koirasi kanssa töitä.
Summa summarum: Saksanpaimenkoirista löytyy varmasti jokaiselle sopiva yksilö, kunhan mietit tarkkaan ja rehellisesti mitä koiraltasi haluat ja millaiseen kotiin se tulee. Kerro ajatuksistasi rehellisesti kasvattajalle, hyvä kasvattaja kyllä sanoo rehellisesti ovatko hänen kasvattinsa sinun tarpeisiin sopivia. Jos et tunne saksanpaimenkoira piirejä, älä luota nettikeskuteluihin, ota ennemmin selvää esim. SPL:n kautta luotettavista kasvattajista.
Tarkista aina pennun vanhempien terveystiedot ja käy aina katsomassa pentuja vähintään pari kertaa ennen varsinaisen yksilön valitsemista ja anna kasvattajan auttaa valinnassa. Taitavat ja kokeneet kasvattajat kyllä näkevät jo pienten pentujen käytöksestä suuntaviivoja siitä, millaisia luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia koirassa on myös vanhempana.Kiitos oivallisista vinkeistäsi aloittelevaharrastaja! Vinkeistäsi oli minulle paljon apua sopivan sakemannin etsinnässä. Hienoa, että on vielä olemassa kaltaisiasi HYVIÄ neuvonantajiakin. :)
- uskotaioleuskomatta
alottelevaharrastaja kirjoitti:
**Viestitila loppui kesken, joten jatkan vielä hieman romaaniani :)
Saan pennun valinnan ja koiran ottamisen ehkä kuulostamaan hankalalta ja pelottavalta, mutta ikävä totuus on, että saksanpaimenkoriien suosion ollessa näin suuri, myös pentutehtailijat sekä täysin asiaan perehtymättömät "kasvattajat" teettävät toimimattomista yhdistelmistä ja jopa sairaista koirista pentuja välittämättä yhtään aidosta jalostustyöstä.Saksanpaimenkoira on suuri ja vahva koira, joten sen valintaan kannattaa käyttää aikaa, jotta saat itsellesi sopivan ystävän tai harrastustoverin, etkä riippakiveä ja arkea vaikeuttavaa eläintä.
Ja tietystihän tämä kaikki pätee myös muihin suosittuihin rotuihin, eikä vain saksanpaimenkoiraan, koiran hankkiminen on aina harkittava tarkoin ja mietittävä sitä kuinka paljon olet todella valmis tekemään koirasi kanssa töitä.
Summa summarum: Saksanpaimenkoirista löytyy varmasti jokaiselle sopiva yksilö, kunhan mietit tarkkaan ja rehellisesti mitä koiraltasi haluat ja millaiseen kotiin se tulee. Kerro ajatuksistasi rehellisesti kasvattajalle, hyvä kasvattaja kyllä sanoo rehellisesti ovatko hänen kasvattinsa sinun tarpeisiin sopivia. Jos et tunne saksanpaimenkoira piirejä, älä luota nettikeskuteluihin, ota ennemmin selvää esim. SPL:n kautta luotettavista kasvattajista.
Tarkista aina pennun vanhempien terveystiedot ja käy aina katsomassa pentuja vähintään pari kertaa ennen varsinaisen yksilön valitsemista ja anna kasvattajan auttaa valinnassa. Taitavat ja kokeneet kasvattajat kyllä näkevät jo pienten pentujen käytöksestä suuntaviivoja siitä, millaisia luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia koirassa on myös vanhempana.Vaikka hitusen vanha ketju, kysyn, mikä hiton aggressiovietti!
- koiruuksia
rehellisesti älä ota saksalaista tai ota eläinlääkärille joku bonuskortti koska oot varmasti tuleva kanta-asiakas se on nykyään luusäkki koko koira ei mitää lihaksia jos löydät jostain kuvia ja tietoa niistä ku oli -60 -70 luku niin näet eron tän päivän koiraan se on kiva rotu jonka suomen pieni koirakanta on pilannu sen mut jos mahista tuo pentu venäjältä tai saksasta ovat ihan eri terveytensä puolesta jos haluat terveen koiran niin saksanmetsästysterrieri tai americanbulldoggi mut tää ei täysin valkoisena koska lyhytkarvainen valkoinen on kuuro alle 5 vuotiaana johtuu pigmentistä esim dogo argentino, ameriganbulldog, bullterrieri,sitte vielä terveitä ovat presa canadio kangal ja muita alkuperäisiä rotuja kaukkari ,etelävenäjänpaimenkoira tietoa löytyy ku vertaa mikä rotu käy vähiten eläinlääkäris
- helppokouluttaa
Helppo rotu kouluttaa, koska on niin miellyttämishaluinen ja älykäs. Mutta tämä ei ole mikään höpö mammojen koira, vaan sitä oikeasti joutuu kouluttamaan, ja homma täytyy osata. Jonkun kokkerspanielin voi jättää kouluttamatta, tosin sitten sekin on kyllä tosi rasittava ja riesa, mutta sakemannia ei voi.
Itse ottaisin sakemannin mieluummin kuin rottweilerin, tai muun ei-miellyttämishaluisen koiran, niiden kanssa joutuu tekemään paljon enemmmän töitä.
Kuten joku jo sanoikin edellä, kannattaa ostaa esim. saksasta eikä suomesta, täällä rotu on pilattu. (terveysongelmat)- QUELLA
Höpö höpö tuo Saksasta ostaminen. Olen Suomesta ostanut eri kenneleistä kaikki saksanpaimenkoirani. En mistään huippukenneleistä mutta kuitenkin asiantuntijoilta. Nyt on menossa viides, ikä 3v. Alussa koulutin koirani yhdistyksien koulutusohjauksessa. Edellinen ja nykyinen koirani on saanut vain jämäkän kotikoulutuksen ihan helposti olemalla vaan isäntä sille. Kyllä koira tietää kuka isäntä on vaikka olen nainen. Olin silloinkin isäntä kun mieheni vielä eli. Ei sakemanni tarvitse kovaa kuria vaan käskyt annetaan käsimerkein höystettynä ja perille menee kunhan on tarpeeksi vanha. Se kyllä pitää paikkansa, että sakemanni suojelee omistajaansa silloinkin kun tarvitaan apua. Poliisi ei kerran päässyt pihalle kun sain sairaskohtauksen. Poliisi saa kuitenkin tiedoistaan lähiomaisen joka tuli 10 minuutissa paikalle ja oli koiran tuttu. Kaikki hoitui ja koira oli 2 viikkoa kaup. Eläinhoitolassa. Kaikki hyvin sekä minulla että koiralla. Yritän nyt elää vielä ainakin 10v. Jos kävisi huonosti niin olen kysynyt jo eläinsuojevalvojalta hoitaako hän koiralle uuden kodin. Hoitaa.
- Anonyymi
Itselläni on 3 koiraa ja kaikki oppivat tosi hyvin kun sai oikeanlaista koulutusta.
Voin suositella tätä kyseistä tuotetta, ainakin kannattaa tarkistaa jos on koiran käytöksen kanssa jotain ongelmia tai epävarmuutta kasvatuksen suhteen.
https://24a9fo32yo2ueo6lvq-jlsew88.hop.clickbank.net/
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1682941Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha232065- 232024
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.891845Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?691567Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se191323Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo371222- 101221
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351193Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k91181