Rasterointi

kun teet jonkin kuvan vektorigraafikkana, niin sitähän voit skaalata (suurentaa/pienentää)laadun siitä kärsimättä. Mutta tarvitset sen kuvan ehkä tavalliseksi kuvaksi (valokuvaksi), pikseleiksi, niin silloin kuva rasteroituu tallennettaessa vaikka jpg:ksi. Sen jälkeen sen suurentaminen huonontaa laatua, koska kyseessä on määrätty määrä pikseleitä ja suurennettaessa näet jo erilliset kuvapisteet. Vektorigrafiikassa tallennetaan kaava tietyissä tallennusmuodoissa ja voit lähettää sen painotaloon, jonka ohjelma avaa sen taas "kuvaksi."

Liittyy yleensä painoalaan. Muuta Mikan ohjeessa ei tainnut järkeä ollakaan...taaskaan.

näin olisikin kirjoitti:

kun teet jonkin kuvan vektorigraafikkana, niin sitähän voit skaalata (suurentaa/pienentää)laadun siitä kärsimättä. Mutta tarvitset sen kuvan ehkä tavalliseksi kuvaksi (valokuvaksi), pikseleiksi, niin silloin kuva rasteroituu tallennettaessa vaikka jpg:ksi. Sen jälkeen sen suurentaminen huonontaa laatua, koska kyseessä on määrätty määrä pikseleitä ja suurennettaessa näet jo erilliset kuvapisteet. Vektorigrafiikassa tallennetaan kaava tietyissä tallennusmuodoissa ja voit lähettää sen painotaloon, jonka ohjelma avaa sen taas "kuvaksi."

Liittyy yleensä painoalaan. Muuta Mikan ohjeessa ei tainnut järkeä ollakaan...taaskaan.

Lue lisää

Pikseli ja rasteri ovat aivan eri asioita.

näin olisikin kirjoitti:

kun teet jonkin kuvan vektorigraafikkana, niin sitähän voit skaalata (suurentaa/pienentää)laadun siitä kärsimättä. Mutta tarvitset sen kuvan ehkä tavalliseksi kuvaksi (valokuvaksi), pikseleiksi, niin silloin kuva rasteroituu tallennettaessa vaikka jpg:ksi. Sen jälkeen sen suurentaminen huonontaa laatua, koska kyseessä on määrätty määrä pikseleitä ja suurennettaessa näet jo erilliset kuvapisteet. Vektorigrafiikassa tallennetaan kaava tietyissä tallennusmuodoissa ja voit lähettää sen painotaloon, jonka ohjelma avaa sen taas "kuvaksi."

Liittyy yleensä painoalaan. Muuta Mikan ohjeessa ei tainnut järkeä ollakaan...taaskaan.

Lue lisää

... oletko pettynyt mikan neuvoihin ;-)
Sinulla on mennyt rasterit ja pikselit sekaisin. Jos et ole provo kuten epäilen, kannattaa hiukan googletella noista käsitteistä.

En ihmettele jos neuvoni tuntuu jäjettömiltä sinusta yleensäkin.

niin et ei mitään sinisii tai punasii vaan cmyk värisärja elikkäs Cyaani,Magenta,Yellow,key =avainväri=musta. ja jeps rastereista muodostuu painetut kuvat mut taas pikseleistä ne kuvat jotka näätnäytöllä tai otat himan tulostimest ulos siin on kyl vissi ero rasterit onb pienen pienii pisteitä yksi piste sisältää aina yhtä väriä eikä montaa kerrallaan sekä tummemmilla alueilla rasterit ovat tiheämpään jep ja älkääs koskaan sekottako uit sinisii yms cmyks sarjankaa kun noi siniset blbla bla yms on niit rgp värei joit näätte näytöl -_- mutta et kyl ihan kuuseen mennyt. kyselpääkä jos on asiaa

Omituista että tuollaista opetetaan ammattikorkeakoulussa! Ei ihme että arvostus on mitä on.

Kuvaformaatti ei ole rasteri. Kaikki kuvat formaatista riippumatta värierotellaan ja rasteroidaan painoa varten.

... rasterin ja bittikartan. Tässä ketjussa on jo rasteria selitettykin, mutta luettelemasi kuvatiedostomuodot ovat bittikarttakuvien tiedostomuotoja.

Mika..... kirjoitti:

... rasterin ja bittikartan. Tässä ketjussa on jo rasteria selitettykin, mutta luettelemasi kuvatiedostomuodot ovat bittikarttakuvien tiedostomuotoja.

jos tarkoitat bitmappia ,BMP, niin se on eri tiedostomuoto kuin vaikka jpg. BMP on se perinteisen vanha ja isokokoinen "windowsin oma." Tässä voisi tietenkin ****** pilkkua, mutta ei varmaan helpota alkuperäistä kysyjää.

Itse asiassa minä en luetellut mitään vaan kopioin suoraan lähteen mainiten tänne. Voit käydä katsomassa sieltä.

Eikä rasteri ole vain harmaasävyjen painamista varten kuten aiemmin kerroit, samalla tavalla värikuvatkin painetaan.

Alkuperäisen kysyjän kysymys liittyi kuvankäsittelyyn yleensä, ei niinkään kirjapainotekniikkaan. Kuvankäsittelyyn vaikka nettiä varten. Ja kuvankäsittelyssä kuvankäsittelyohjelmalla, kuten Mika tietää, kuvaa käsitellään lisäilemällä siihen työn eri vaiheissa "tasoja" (layers) ja Mikan on mahdollista tallentaa kuva talteen sellaisessa muodossa, jossa nuo tasot säilyvät, samoin historiikki yms. Tähän saakka ollaan samaa mieltä?

Mutta tuollaista tiedostomuotoa ei voi laittaa sellaisenaan kotisivulle eikä tuosta ole juuri hyötyä muillekaan kuvien vastaanottajille. Selain ei tue PSD-tiedostomuotoa eikä 60 megan tiedostoa voi lähetellä sähköpostin liitteenäkään.

Edelleen samaa mieltä? Hyvä.

No silloin ratkaisuksi tulee tuon kuvan "rasterointi." Se tapahtuu litistämällä (flatten) nuo "tasot" ja kuvasta tulee se "lopullinen" kuva. Tuosta kuvasta vastaanottaja ei voi enää poistella tekstiä, ei säädellä tasoja tai vastaavaa. Se on "vain" kuva, jota voi "vain" katsella.

Vektorigrafiikka ei ole "rasterikuva", kuten tuossa lähteessä myös mainittiin. Se on "kaava", jota tietyt ohjelmat osaavat lukea. Näillä ohjelmilla vektorigrafiikkaa voi skaalata mielin määrin kuvan laadun siitä kärsimättä. Vektorigrafiikka on siis "piirtämistä" eikä valokuvaamista kameralla.

Mutta vektorigrafiikalla tehty piirros, käyntikortti, kartta yms. on tietenkin saatava katsojille näkyville "lopullisena kuvana" lehden sivulle tai vastaavaan. Tällöin tämä vektorigrafiikalla tehty piirros "rasteroidaan kuvaksi" joka voi olla muotoa jpg, tif, bmp. jne. Siihen loppui sen "skaalattavuus" koska kyseessä on nyt rasterikuva, jota suurentamalla Mikakin alkaa havaita ne kuvapisteet, sekä netissä että lehden sivulla.

Sama "rasteri" on siis kirjapainotekninen termi ja kuvankäsittelytermi. Tarkoittaa eri asiaa riippuen kummasta puhutaan. Ja alkuperäinen kysyjä kysyi kuvankäsittelyn harrastajana ja halusi tietää mahdollisen eron kamerasta tulevaan kuvaan.

Kamerasta tuleva kuva on "rasterikuva" eikä vektorigrafiikkaa.

Nämä siis oikein laajoilla kädenliikkeillä selitettynä. Ja niinpä "tavallaan" Mika on oikeassa, ammattikorkeakoulun tieto on "oikeaa", edellä oleva kirjapainoasiantuntija on "oikeassa" ja minä olen "oikeassa."

Riippuu siitä, missä yhteydessä "rasterikuva-termiä" käytetään. Valokuvapuolella se on se "lopullinen" kuva ("valokuva") olipa kyseessä alunperin valokuva tai piirroskuva. Piirroskuvastakin tehdään siis katselua varten "valokuva" jpg:nä,tif:nä tai minä milloinkin tarvitaan.

Kirjapainossa rasterointi on sitten jotakin painotekniikkaan liittyvää, kuten aiemmin on selvitettykin.

En jatka tästä enää keskustelua. Monilla "lainausmerkeillä" varustettuna tämä selvitys on joko "ymmärrettävä" tai sekottaa lopullisesti.

sekoittelet kirjoitti:

jos tarkoitat bitmappia ,BMP, niin se on eri tiedostomuoto kuin vaikka jpg. BMP on se perinteisen vanha ja isokokoinen "windowsin oma." Tässä voisi tietenkin ****** pilkkua, mutta ei varmaan helpota alkuperäistä kysyjää.

Itse asiassa minä en luetellut mitään vaan kopioin suoraan lähteen mainiten tänne. Voit käydä katsomassa sieltä.

Eikä rasteri ole vain harmaasävyjen painamista varten kuten aiemmin kerroit, samalla tavalla värikuvatkin painetaan.

Alkuperäisen kysyjän kysymys liittyi kuvankäsittelyyn yleensä, ei niinkään kirjapainotekniikkaan. Kuvankäsittelyyn vaikka nettiä varten. Ja kuvankäsittelyssä kuvankäsittelyohjelmalla, kuten Mika tietää, kuvaa käsitellään lisäilemällä siihen työn eri vaiheissa "tasoja" (layers) ja Mikan on mahdollista tallentaa kuva talteen sellaisessa muodossa, jossa nuo tasot säilyvät, samoin historiikki yms. Tähän saakka ollaan samaa mieltä?

Mutta tuollaista tiedostomuotoa ei voi laittaa sellaisenaan kotisivulle eikä tuosta ole juuri hyötyä muillekaan kuvien vastaanottajille. Selain ei tue PSD-tiedostomuotoa eikä 60 megan tiedostoa voi lähetellä sähköpostin liitteenäkään.

Edelleen samaa mieltä? Hyvä.

No silloin ratkaisuksi tulee tuon kuvan "rasterointi." Se tapahtuu litistämällä (flatten) nuo "tasot" ja kuvasta tulee se "lopullinen" kuva. Tuosta kuvasta vastaanottaja ei voi enää poistella tekstiä, ei säädellä tasoja tai vastaavaa. Se on "vain" kuva, jota voi "vain" katsella.

Vektorigrafiikka ei ole "rasterikuva", kuten tuossa lähteessä myös mainittiin. Se on "kaava", jota tietyt ohjelmat osaavat lukea. Näillä ohjelmilla vektorigrafiikkaa voi skaalata mielin määrin kuvan laadun siitä kärsimättä. Vektorigrafiikka on siis "piirtämistä" eikä valokuvaamista kameralla.

Mutta vektorigrafiikalla tehty piirros, käyntikortti, kartta yms. on tietenkin saatava katsojille näkyville "lopullisena kuvana" lehden sivulle tai vastaavaan. Tällöin tämä vektorigrafiikalla tehty piirros "rasteroidaan kuvaksi" joka voi olla muotoa jpg, tif, bmp. jne. Siihen loppui sen "skaalattavuus" koska kyseessä on nyt rasterikuva, jota suurentamalla Mikakin alkaa havaita ne kuvapisteet, sekä netissä että lehden sivulla.

Sama "rasteri" on siis kirjapainotekninen termi ja kuvankäsittelytermi. Tarkoittaa eri asiaa riippuen kummasta puhutaan. Ja alkuperäinen kysyjä kysyi kuvankäsittelyn harrastajana ja halusi tietää mahdollisen eron kamerasta tulevaan kuvaan.

Kamerasta tuleva kuva on "rasterikuva" eikä vektorigrafiikkaa.

Nämä siis oikein laajoilla kädenliikkeillä selitettynä. Ja niinpä "tavallaan" Mika on oikeassa, ammattikorkeakoulun tieto on "oikeaa", edellä oleva kirjapainoasiantuntija on "oikeassa" ja minä olen "oikeassa."

Riippuu siitä, missä yhteydessä "rasterikuva-termiä" käytetään. Valokuvapuolella se on se "lopullinen" kuva ("valokuva") olipa kyseessä alunperin valokuva tai piirroskuva. Piirroskuvastakin tehdään siis katselua varten "valokuva" jpg:nä,tif:nä tai minä milloinkin tarvitaan.

Kirjapainossa rasterointi on sitten jotakin painotekniikkaan liittyvää, kuten aiemmin on selvitettykin.

En jatka tästä enää keskustelua. Monilla "lainausmerkeillä" varustettuna tämä selvitys on joko "ymmärrettävä" tai sekottaa lopullisesti.

Lue lisää

suoraan Photoshopin tutoriaalista:

"You can take LAYERS that may be composed of multiple, generated elements and SIMPLIFY them to a FLAT RASTER IMAGE that can then be edited with the painting tools. You can convert data from type layers, shapes, fill layers, linked layers, layer clipping paths, the current layer, or all layers"

*isot kirjaimet lainaajan tekosia*

Ja kuten tuosta käy ilmi, niin kuvassa voi olla samanaikasesti bittikarttakuva(!) eli se valokuva, mutta sen päällä tekstiä ja "muotoja" vektorigrafiikkana. Nuo kaikki "rasteroidaan" lopulta kuvaksi eli yhdeksi tasoksi.

Jos jäi jotakin selväksi, niin voi lukea asiasta tarkemmin eri lähteistä.

sekoittelet kirjoitti:

jos tarkoitat bitmappia ,BMP, niin se on eri tiedostomuoto kuin vaikka jpg. BMP on se perinteisen vanha ja isokokoinen "windowsin oma." Tässä voisi tietenkin ****** pilkkua, mutta ei varmaan helpota alkuperäistä kysyjää.

Itse asiassa minä en luetellut mitään vaan kopioin suoraan lähteen mainiten tänne. Voit käydä katsomassa sieltä.

Eikä rasteri ole vain harmaasävyjen painamista varten kuten aiemmin kerroit, samalla tavalla värikuvatkin painetaan.

Alkuperäisen kysyjän kysymys liittyi kuvankäsittelyyn yleensä, ei niinkään kirjapainotekniikkaan. Kuvankäsittelyyn vaikka nettiä varten. Ja kuvankäsittelyssä kuvankäsittelyohjelmalla, kuten Mika tietää, kuvaa käsitellään lisäilemällä siihen työn eri vaiheissa "tasoja" (layers) ja Mikan on mahdollista tallentaa kuva talteen sellaisessa muodossa, jossa nuo tasot säilyvät, samoin historiikki yms. Tähän saakka ollaan samaa mieltä?

Mutta tuollaista tiedostomuotoa ei voi laittaa sellaisenaan kotisivulle eikä tuosta ole juuri hyötyä muillekaan kuvien vastaanottajille. Selain ei tue PSD-tiedostomuotoa eikä 60 megan tiedostoa voi lähetellä sähköpostin liitteenäkään.

Edelleen samaa mieltä? Hyvä.

No silloin ratkaisuksi tulee tuon kuvan "rasterointi." Se tapahtuu litistämällä (flatten) nuo "tasot" ja kuvasta tulee se "lopullinen" kuva. Tuosta kuvasta vastaanottaja ei voi enää poistella tekstiä, ei säädellä tasoja tai vastaavaa. Se on "vain" kuva, jota voi "vain" katsella.

Vektorigrafiikka ei ole "rasterikuva", kuten tuossa lähteessä myös mainittiin. Se on "kaava", jota tietyt ohjelmat osaavat lukea. Näillä ohjelmilla vektorigrafiikkaa voi skaalata mielin määrin kuvan laadun siitä kärsimättä. Vektorigrafiikka on siis "piirtämistä" eikä valokuvaamista kameralla.

Mutta vektorigrafiikalla tehty piirros, käyntikortti, kartta yms. on tietenkin saatava katsojille näkyville "lopullisena kuvana" lehden sivulle tai vastaavaan. Tällöin tämä vektorigrafiikalla tehty piirros "rasteroidaan kuvaksi" joka voi olla muotoa jpg, tif, bmp. jne. Siihen loppui sen "skaalattavuus" koska kyseessä on nyt rasterikuva, jota suurentamalla Mikakin alkaa havaita ne kuvapisteet, sekä netissä että lehden sivulla.

Sama "rasteri" on siis kirjapainotekninen termi ja kuvankäsittelytermi. Tarkoittaa eri asiaa riippuen kummasta puhutaan. Ja alkuperäinen kysyjä kysyi kuvankäsittelyn harrastajana ja halusi tietää mahdollisen eron kamerasta tulevaan kuvaan.

Kamerasta tuleva kuva on "rasterikuva" eikä vektorigrafiikkaa.

Nämä siis oikein laajoilla kädenliikkeillä selitettynä. Ja niinpä "tavallaan" Mika on oikeassa, ammattikorkeakoulun tieto on "oikeaa", edellä oleva kirjapainoasiantuntija on "oikeassa" ja minä olen "oikeassa."

Riippuu siitä, missä yhteydessä "rasterikuva-termiä" käytetään. Valokuvapuolella se on se "lopullinen" kuva ("valokuva") olipa kyseessä alunperin valokuva tai piirroskuva. Piirroskuvastakin tehdään siis katselua varten "valokuva" jpg:nä,tif:nä tai minä milloinkin tarvitaan.

Kirjapainossa rasterointi on sitten jotakin painotekniikkaan liittyvää, kuten aiemmin on selvitettykin.

En jatka tästä enää keskustelua. Monilla "lainausmerkeillä" varustettuna tämä selvitys on joko "ymmärrettävä" tai sekottaa lopullisesti.

Lue lisää

.... esitin asian typerästi yksinkertaistaen. Eli tietysti värikuvatkin painetaan rasteroimalla, mutta jokaista värikanavaa varten tehdään oma rasteri. En ihan joka kohdassa pysty seuraamaan ajatustasi.

Minun keskeiset väittämät olivat:
- rasterikuva on eri asia kuin bittikarttakuva
- kamerasta ei tule rasterikuva vaan bittikarttakuva
- vektoreilla ei voida esittää valokuvia vain piirroksia kaavioita käyritä tms. valokuvaa varten tarvitaan aina bittikartta.
- jpeg, bmb, tiff, psd, etc.... ovat bittikarttakuvan tiedosto muotoja.

Olenko mielestäsi väärässä? ja missä kohtaa?

sekoittelet kirjoitti:

jos tarkoitat bitmappia ,BMP, niin se on eri tiedostomuoto kuin vaikka jpg. BMP on se perinteisen vanha ja isokokoinen "windowsin oma." Tässä voisi tietenkin ****** pilkkua, mutta ei varmaan helpota alkuperäistä kysyjää.

Itse asiassa minä en luetellut mitään vaan kopioin suoraan lähteen mainiten tänne. Voit käydä katsomassa sieltä.

Eikä rasteri ole vain harmaasävyjen painamista varten kuten aiemmin kerroit, samalla tavalla värikuvatkin painetaan.

Alkuperäisen kysyjän kysymys liittyi kuvankäsittelyyn yleensä, ei niinkään kirjapainotekniikkaan. Kuvankäsittelyyn vaikka nettiä varten. Ja kuvankäsittelyssä kuvankäsittelyohjelmalla, kuten Mika tietää, kuvaa käsitellään lisäilemällä siihen työn eri vaiheissa "tasoja" (layers) ja Mikan on mahdollista tallentaa kuva talteen sellaisessa muodossa, jossa nuo tasot säilyvät, samoin historiikki yms. Tähän saakka ollaan samaa mieltä?

Mutta tuollaista tiedostomuotoa ei voi laittaa sellaisenaan kotisivulle eikä tuosta ole juuri hyötyä muillekaan kuvien vastaanottajille. Selain ei tue PSD-tiedostomuotoa eikä 60 megan tiedostoa voi lähetellä sähköpostin liitteenäkään.

Edelleen samaa mieltä? Hyvä.

No silloin ratkaisuksi tulee tuon kuvan "rasterointi." Se tapahtuu litistämällä (flatten) nuo "tasot" ja kuvasta tulee se "lopullinen" kuva. Tuosta kuvasta vastaanottaja ei voi enää poistella tekstiä, ei säädellä tasoja tai vastaavaa. Se on "vain" kuva, jota voi "vain" katsella.

Vektorigrafiikka ei ole "rasterikuva", kuten tuossa lähteessä myös mainittiin. Se on "kaava", jota tietyt ohjelmat osaavat lukea. Näillä ohjelmilla vektorigrafiikkaa voi skaalata mielin määrin kuvan laadun siitä kärsimättä. Vektorigrafiikka on siis "piirtämistä" eikä valokuvaamista kameralla.

Mutta vektorigrafiikalla tehty piirros, käyntikortti, kartta yms. on tietenkin saatava katsojille näkyville "lopullisena kuvana" lehden sivulle tai vastaavaan. Tällöin tämä vektorigrafiikalla tehty piirros "rasteroidaan kuvaksi" joka voi olla muotoa jpg, tif, bmp. jne. Siihen loppui sen "skaalattavuus" koska kyseessä on nyt rasterikuva, jota suurentamalla Mikakin alkaa havaita ne kuvapisteet, sekä netissä että lehden sivulla.

Sama "rasteri" on siis kirjapainotekninen termi ja kuvankäsittelytermi. Tarkoittaa eri asiaa riippuen kummasta puhutaan. Ja alkuperäinen kysyjä kysyi kuvankäsittelyn harrastajana ja halusi tietää mahdollisen eron kamerasta tulevaan kuvaan.

Kamerasta tuleva kuva on "rasterikuva" eikä vektorigrafiikkaa.

Nämä siis oikein laajoilla kädenliikkeillä selitettynä. Ja niinpä "tavallaan" Mika on oikeassa, ammattikorkeakoulun tieto on "oikeaa", edellä oleva kirjapainoasiantuntija on "oikeassa" ja minä olen "oikeassa."

Riippuu siitä, missä yhteydessä "rasterikuva-termiä" käytetään. Valokuvapuolella se on se "lopullinen" kuva ("valokuva") olipa kyseessä alunperin valokuva tai piirroskuva. Piirroskuvastakin tehdään siis katselua varten "valokuva" jpg:nä,tif:nä tai minä milloinkin tarvitaan.

Kirjapainossa rasterointi on sitten jotakin painotekniikkaan liittyvää, kuten aiemmin on selvitettykin.

En jatka tästä enää keskustelua. Monilla "lainausmerkeillä" varustettuna tämä selvitys on joko "ymmärrettävä" tai sekottaa lopullisesti.

Lue lisää

"Sekoittelet" selvittää asiaa pääosin ihan OK. Joissain kohdissa on pieniä horjuvuuksia. Eri työalueillahan käytetään eri termejä samasta asiasta tai sama termi tarkoittaa eri asiaa. Sekoittelen siis minäkin hiukan ja täsmentelen.

Bittikarttakuva: on siis pikseli*pikseli dataläjä. Jokaisella pikselillä on tietosisältönsä
Kamera tuottaa bittikarttakuvia. Samoin niitä tuotetaan skannerilla ja niitä tuotetaan muuntamalla vektorikuvista (esim CAD-kuvat).

Bittikarttakuvien tallennemuotoja ovat mm nuo .tif, .jpg, .gif - eikä pelkästää .bmp.
Niissä on eroja max värimäärän suhteen, ovatko pakkaavia vai eivät, hävittävätkö informaatiota vai eivät, säilyttävätkö tasot vai eivät ymm

Vektorikuviakin voi liittää vektoripohjaisena myös esim Pagemakerillä tuotettuihin dokumetteihin.

Bittikarttakuviakin voi suurentaa ilman, että pikselit alkavat näkyä...
Flatten ei ole litistämistä vaan eri tasojen yhdistämistä yhdeksi tasoksi - selvemmin ilmaistuna...
60 megan tiedostoja joutuu kyllä lähettelemään sähköpostissa, järkevää se ei ole muuten kuin pakosta.

Tuo rasterikub/bittikarttakuva käsitteiden ero on vähän veteen piirretty viiva. Edeltä löytyy useita totuuksia.

Jonniinverran sinäkin kirjoitti:

"Sekoittelet" selvittää asiaa pääosin ihan OK. Joissain kohdissa on pieniä horjuvuuksia. Eri työalueillahan käytetään eri termejä samasta asiasta tai sama termi tarkoittaa eri asiaa. Sekoittelen siis minäkin hiukan ja täsmentelen.

Bittikarttakuva: on siis pikseli*pikseli dataläjä. Jokaisella pikselillä on tietosisältönsä
Kamera tuottaa bittikarttakuvia. Samoin niitä tuotetaan skannerilla ja niitä tuotetaan muuntamalla vektorikuvista (esim CAD-kuvat).

Bittikarttakuvien tallennemuotoja ovat mm nuo .tif, .jpg, .gif - eikä pelkästää .bmp.
Niissä on eroja max värimäärän suhteen, ovatko pakkaavia vai eivät, hävittävätkö informaatiota vai eivät, säilyttävätkö tasot vai eivät ymm

Vektorikuviakin voi liittää vektoripohjaisena myös esim Pagemakerillä tuotettuihin dokumetteihin.

Bittikarttakuviakin voi suurentaa ilman, että pikselit alkavat näkyä...
Flatten ei ole litistämistä vaan eri tasojen yhdistämistä yhdeksi tasoksi - selvemmin ilmaistuna...
60 megan tiedostoja joutuu kyllä lähettelemään sähköpostissa, järkevää se ei ole muuten kuin pakosta.

Tuo rasterikub/bittikarttakuva käsitteiden ero on vähän veteen piirretty viiva. Edeltä löytyy useita totuuksia.

Lue lisää

tälläkin palstalla on valiteltu sitä, että kysymyksiin ei saa ymmärrettäviä vastauksia. Siis tavallisella järjellä ymmärrettäviä. Sellainenhan vastaus tästäkin oli tulossa, pikselin halkomista.

- kun alkuperäinen kysyjä halusi tietää, miten rasterikuva eroaa hänen kameran tuottamasta kuvasta. Ei mitenkään kun puhutaan valokuvauksen termeillä, ei kirjapainotermeillä

- jos joku haluaa ottamasi kuvan rasteroituna, niin hän haluaa kuvan sellaisena, ettei siinä ole mukana kuvankäsittelyn aikana tehtyjä "tasoja." Hän haluaa sen kuvana, ei mitään muuta.

- litistäminen on "huono" termi, mutta kuvaa asiaa riittävän hyvin, tasot "liiskataan", "flätätään", ja mitä muita termejä liikkuukaan. Tasot voidaan "yhdistää" myös link-komennolla mutta sehän sekoittaisi liikaa tätä termistöä.

Toivottavasti alkuperäinen kysyjä ilmoittaisi, onko hänen kysymyksiinsä tullut vastaukset. Muutenhan tässä on filosofoitu turhaan.

summarum siis kirjoitti:

tälläkin palstalla on valiteltu sitä, että kysymyksiin ei saa ymmärrettäviä vastauksia. Siis tavallisella järjellä ymmärrettäviä. Sellainenhan vastaus tästäkin oli tulossa, pikselin halkomista.

- kun alkuperäinen kysyjä halusi tietää, miten rasterikuva eroaa hänen kameran tuottamasta kuvasta. Ei mitenkään kun puhutaan valokuvauksen termeillä, ei kirjapainotermeillä

- jos joku haluaa ottamasi kuvan rasteroituna, niin hän haluaa kuvan sellaisena, ettei siinä ole mukana kuvankäsittelyn aikana tehtyjä "tasoja." Hän haluaa sen kuvana, ei mitään muuta.

- litistäminen on "huono" termi, mutta kuvaa asiaa riittävän hyvin, tasot "liiskataan", "flätätään", ja mitä muita termejä liikkuukaan. Tasot voidaan "yhdistää" myös link-komennolla mutta sehän sekoittaisi liikaa tätä termistöä.

Toivottavasti alkuperäinen kysyjä ilmoittaisi, onko hänen kysymyksiinsä tullut vastaukset. Muutenhan tässä on filosofoitu turhaan.

Lue lisää

Juuri tätä ajatusta minä vastustin ja vastustan vieläkin.

"- kun alkuperäinen kysyjä halusi tietää, miten rasterikuva eroaa hänen kameran tuottamasta kuvasta. Ei mitenkään kun puhutaan valokuvauksen termeillä, ei kirjapainotermeillä "

Eroaapas. Rasterikuvalla ja bittikartalla ei ole tekemistä keskenään. Rasterikuvan kuvatason kuva-alkio voi sisältää vain kaksi sävyarvoa (kuvan värikanava on siis yksibittinen) ja sävyvaikutelma kokonaiskuvaan saadaan niiden kuvapisteiden sijoittelulla (=rasteri). Bittikarttakuvan kuva-alkio eli pikseli voi sisältää huomattavasti useamman sävyarvon (kuvan värikanava voi olla esim. kahdeksan tai kuusitoista bittinen).

"- jos joku haluaa ottamasi kuvan rasteroituna, niin hän haluaa kuvan sellaisena, ettei siinä ole mukana kuvankäsittelyn aikana tehtyjä "tasoja." Hän haluaa sen kuvana, ei mitään muuta. "

Hän haluaa sen paperille painettuna. Jos kuvan rasteroi kuvankäsittelyssä kuva muuttuu karkeammaksi ja ero bittikarttakuvaan on ihan selvä. Kamera pökäisee ulos nimenomaa bittikarttakuvan ei rasterikuvaa.

Mika.... kirjoitti:

Juuri tätä ajatusta minä vastustin ja vastustan vieläkin.

"- kun alkuperäinen kysyjä halusi tietää, miten rasterikuva eroaa hänen kameran tuottamasta kuvasta. Ei mitenkään kun puhutaan valokuvauksen termeillä, ei kirjapainotermeillä "

Eroaapas. Rasterikuvalla ja bittikartalla ei ole tekemistä keskenään. Rasterikuvan kuvatason kuva-alkio voi sisältää vain kaksi sävyarvoa (kuvan värikanava on siis yksibittinen) ja sävyvaikutelma kokonaiskuvaan saadaan niiden kuvapisteiden sijoittelulla (=rasteri). Bittikarttakuvan kuva-alkio eli pikseli voi sisältää huomattavasti useamman sävyarvon (kuvan värikanava voi olla esim. kahdeksan tai kuusitoista bittinen).

"- jos joku haluaa ottamasi kuvan rasteroituna, niin hän haluaa kuvan sellaisena, ettei siinä ole mukana kuvankäsittelyn aikana tehtyjä "tasoja." Hän haluaa sen kuvana, ei mitään muuta. "

Hän haluaa sen paperille painettuna. Jos kuvan rasteroi kuvankäsittelyssä kuva muuttuu karkeammaksi ja ero bittikarttakuvaan on ihan selvä. Kamera pökäisee ulos nimenomaa bittikarttakuvan ei rasterikuvaa.

Lue lisää

vastusta mitä vastustat. Suomi on vapaa maa.

Jos joku todella haluaa kuvan rasterikuvana, niin hän haluaa katsoa sitä ruudulla! Ei paperilla. Ja siihen tarkotukseen käy se digikameran ottama kuva mainiosti. Ellei sinun, Mika, näyttöruutu toimi rullapaperilla...meidän muiden on tyytyminen tähän sähköiseen versioon.

Koska suomenkieli ei selvästikään ole äidinkielesi, niin lue englanniksi:

- raster image corresponds bit for bit with an IMAGE displayed on a SCREEN, probably in the same format as it would be stored in the display's video memory or maybe as a device independent bitmap.
- Typically, the pixels are stored in computer memory as a RASTER IMAGE or raster map...

Vahinko sikälikin tuo inttämisesi, että alkuperäinen kysyjäkin ymmärsi jo aikaa sitten.

tavaton sentään! kirjoitti:

vastusta mitä vastustat. Suomi on vapaa maa.

Jos joku todella haluaa kuvan rasterikuvana, niin hän haluaa katsoa sitä ruudulla! Ei paperilla. Ja siihen tarkotukseen käy se digikameran ottama kuva mainiosti. Ellei sinun, Mika, näyttöruutu toimi rullapaperilla...meidän muiden on tyytyminen tähän sähköiseen versioon.

Koska suomenkieli ei selvästikään ole äidinkielesi, niin lue englanniksi:

- raster image corresponds bit for bit with an IMAGE displayed on a SCREEN, probably in the same format as it would be stored in the display's video memory or maybe as a device independent bitmap.
- Typically, the pixels are stored in computer memory as a RASTER IMAGE or raster map...

Vahinko sikälikin tuo inttämisesi, että alkuperäinen kysyjäkin ymmärsi jo aikaa sitten.

Lue lisää

kirjapainoalalta, olikohan karhukopio.fi.

"Skannaus on paperi- tai muovipiirustusten tai kuvien muuttamista DIGITAALISEEN, tietokoneella käsiteltävään muotoon. Skannauksen jälkeen kuva muodostuu pisteistä eli pikseleistä (ns. RASTERIKUVA)."

Mika! Pyydä joku lukemaan tuo Sinulle vaikka ta-vaa-mal-la. ISOT kirjaimet tämän kirjoittajan selvennyksenä.

Loppu!

selvennys kirjoitti:

kirjapainoalalta, olikohan karhukopio.fi.

"Skannaus on paperi- tai muovipiirustusten tai kuvien muuttamista DIGITAALISEEN, tietokoneella käsiteltävään muotoon. Skannauksen jälkeen kuva muodostuu pisteistä eli pikseleistä (ns. RASTERIKUVA)."

Mika! Pyydä joku lukemaan tuo Sinulle vaikka ta-vaa-mal-la. ISOT kirjaimet tämän kirjoittajan selvennyksenä.

Loppu!

Lue lisää

.... jos jankkaukseni hermostuttaa sinua, mutta en vain löydä tukea ajatuksellesi, vaikka ihan googletin hakusanalla "rasteri".

Puhun kyllä äidinkielenäni suomea, mutta en kirjoita sitä kovin hyvin ja siitä varmaan tämä sekaannus. Minusta nimittäin näyttää siltä, että uskomme molemmat olevamme oikeassa, mutta lisäksi uskomme olevamme eri mieltä tässä asiassa.

Minä luulin sinun väittävän, että digitaaliesta kamerasta tuleva kuva olisi sellaisenaan rasterikuva ja sitä erhettä aloin kiivaasti oikomaan. Tutkailin tuossa englanninkielistä photoshopia ja huomasin, että toiminne jolla tavallisesta digikuvasta hävitetään sävyinformaatio niin, että kuva näyttää kaukaa katsottuna kuitenkin sävykkäältä (tehdään kuvasta rasterikuva käsitykseni mukaan), on nimetty "bitmap":iksi. ehkä tässä on tämä meidän väärinkäsitys.

Halusin erottaa tällaisen yksibittisen bittikartan enemmän sävyjä sisältävästä bittikartasta nimittämällä sitä rasterikuvaksi, mutta tajusin viimein itsekin että eihän se käy. Sähköisessä muodossa bittikarttakuva on bittikarttakuva oli siinä sävyjä tai ei.

Olin väärässä tässä meidän jankkaamisessa, mutta ei tämä ollut mielestäni turhaa sillä nautin suunnattomasti tästä, mistä kiitokset. En kylläkään halunnut turhauttaa sinua jääräpäisyydelläni. Hyvää kesää:-)

Mika.... kirjoitti:

.... jos jankkaukseni hermostuttaa sinua, mutta en vain löydä tukea ajatuksellesi, vaikka ihan googletin hakusanalla "rasteri".

Puhun kyllä äidinkielenäni suomea, mutta en kirjoita sitä kovin hyvin ja siitä varmaan tämä sekaannus. Minusta nimittäin näyttää siltä, että uskomme molemmat olevamme oikeassa, mutta lisäksi uskomme olevamme eri mieltä tässä asiassa.

Minä luulin sinun väittävän, että digitaaliesta kamerasta tuleva kuva olisi sellaisenaan rasterikuva ja sitä erhettä aloin kiivaasti oikomaan. Tutkailin tuossa englanninkielistä photoshopia ja huomasin, että toiminne jolla tavallisesta digikuvasta hävitetään sävyinformaatio niin, että kuva näyttää kaukaa katsottuna kuitenkin sävykkäältä (tehdään kuvasta rasterikuva käsitykseni mukaan), on nimetty "bitmap":iksi. ehkä tässä on tämä meidän väärinkäsitys.

Halusin erottaa tällaisen yksibittisen bittikartan enemmän sävyjä sisältävästä bittikartasta nimittämällä sitä rasterikuvaksi, mutta tajusin viimein itsekin että eihän se käy. Sähköisessä muodossa bittikarttakuva on bittikarttakuva oli siinä sävyjä tai ei.

Olin väärässä tässä meidän jankkaamisessa, mutta ei tämä ollut mielestäni turhaa sillä nautin suunnattomasti tästä, mistä kiitokset. En kylläkään halunnut turhauttaa sinua jääräpäisyydelläni. Hyvää kesää:-)

Lue lisää

googleta sanalla "rasterikuva" ja löytyy vaikka tällainen, josta kopioin "suomenkielisen suomennoksen" noin sivun puolivälistä:

http://www.karhukopio.fi/sisasivu.phtml?menu_id=76

Siinäpä kaipaamaasi tukea ajatukselleni, joka ei ole edes omani.

Aurinkoista kesää Sinullekin! Otahan paljon kuvia!!
:)

jotain järkeä kirjoitti:

googleta sanalla "rasterikuva" ja löytyy vaikka tällainen, josta kopioin "suomenkielisen suomennoksen" noin sivun puolivälistä:

http://www.karhukopio.fi/sisasivu.phtml?menu_id=76

Siinäpä kaipaamaasi tukea ajatukselleni, joka ei ole edes omani.

Aurinkoista kesää Sinullekin! Otahan paljon kuvia!!
:)

Lue lisää

Epäselvyyksien välttämiseksi on asioilla olemassa vakiintuneet nimityskäytännöt, ei mitään hatusta vedettyjä "suomennoksia". Skannattu kuva ei todellakaan ole "rasteroitu", se on digitoitu eli muunnettu sähköiseksi pikseligrafiikaksi. Digikameralla otettu kuva on jo valmiiksi pikseligrafiikkana.

Ilmaistaan lyhenteillä:
ppi = pixels per inch (pikseleitä tuumaa kohti) tai dpi = dots per inch (pisteitä tuumaa kohti)
Webbi kuvan resoluutio on 72ppi ja tavallisissa painotöihin tarkoitetun yleensä 300ppi.

Kuva rasteroidaan painattamista"raster image prosessing" Ja lyhenne on:
LPI: linjoja tuumalla (engl. lines per inch). Lyhenne tarkoittaa nimenomaan painomenetelmän "piirtokykyä" eli kuinka monta linjaa se pystyy tuumalle piirtämään. Seripainossa tiheydet voivat olla 24 lpi ja yleinen offset tiheys on vaikkapa 64 lpi.

http://www.media.hut.fi/~as753118/luentokalvot2006/aikakauslehti-2.pdf



http://www.saunalahti.fi/joro2/opetus/resoluutio.html

http://www.pikseli.fi/digifaq/2_reso.html

http://www.kupla.net/akatemia/framet.html?/akatemia/kerros1/luokka1a/rasteri.html

http://www.opuskirjat.fi/tuotteet/Mangan_harmaasavyt_johdanto.pdf

http://www.painotalo.fi/i/ohjeita_ja_suosituksia_painotyon_ostajalle.pdf

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ota_yhteytta/mediatiedot/fi_FI/tekniset_tiedot/

Mika.... kirjoitti:

.... esitin asian typerästi yksinkertaistaen. Eli tietysti värikuvatkin painetaan rasteroimalla, mutta jokaista värikanavaa varten tehdään oma rasteri. En ihan joka kohdassa pysty seuraamaan ajatustasi.

Minun keskeiset väittämät olivat:
- rasterikuva on eri asia kuin bittikarttakuva
- kamerasta ei tule rasterikuva vaan bittikarttakuva
- vektoreilla ei voida esittää valokuvia vain piirroksia kaavioita käyritä tms. valokuvaa varten tarvitaan aina bittikartta.
- jpeg, bmb, tiff, psd, etc.... ovat bittikarttakuvan tiedosto muotoja.

Olenko mielestäsi väärässä? ja missä kohtaa?

Lue lisää

Jos tiedät noin paljon,- Miksi tarvitset apua? Jäikö läksyt tekemättä?

VirusBomb kirjoitti:

Jos tiedät noin paljon,- Miksi tarvitset apua? Jäikö läksyt tekemättä?

Ps. Öh... Tohon viimeiseen ei kuulu välilyöntiä.

T: Pikkutyttö.

Mika.... kirjoitti:

.... jos jankkaukseni hermostuttaa sinua, mutta en vain löydä tukea ajatuksellesi, vaikka ihan googletin hakusanalla "rasteri".

Puhun kyllä äidinkielenäni suomea, mutta en kirjoita sitä kovin hyvin ja siitä varmaan tämä sekaannus. Minusta nimittäin näyttää siltä, että uskomme molemmat olevamme oikeassa, mutta lisäksi uskomme olevamme eri mieltä tässä asiassa.

Minä luulin sinun väittävän, että digitaaliesta kamerasta tuleva kuva olisi sellaisenaan rasterikuva ja sitä erhettä aloin kiivaasti oikomaan. Tutkailin tuossa englanninkielistä photoshopia ja huomasin, että toiminne jolla tavallisesta digikuvasta hävitetään sävyinformaatio niin, että kuva näyttää kaukaa katsottuna kuitenkin sävykkäältä (tehdään kuvasta rasterikuva käsitykseni mukaan), on nimetty "bitmap":iksi. ehkä tässä on tämä meidän väärinkäsitys.

Halusin erottaa tällaisen yksibittisen bittikartan enemmän sävyjä sisältävästä bittikartasta nimittämällä sitä rasterikuvaksi, mutta tajusin viimein itsekin että eihän se käy. Sähköisessä muodossa bittikarttakuva on bittikarttakuva oli siinä sävyjä tai ei.

Olin väärässä tässä meidän jankkaamisessa, mutta ei tämä ollut mielestäni turhaa sillä nautin suunnattomasti tästä, mistä kiitokset. En kylläkään halunnut turhauttaa sinua jääräpäisyydelläni. Hyvää kesää:-)

Lue lisää

Photoshop: ''RASTER''
«Mikäköhän se on suomeksi??!!!«


T: Minä taaaaas~~

VB kirjoitti:

Photoshop: ''RASTER''
«Mikäköhän se on suomeksi??!!!«


T: Minä taaaaas~~

Ne on nuo lontoonkieliset PhS-termit helppo ymmärtää väärin kuvittelemalla niiden tarkoittavan samaa kuin joku kirjapainon ammattitermi. Perinteisessä offset kirjapainossa rasteri on kalvo (verkko/hila) jonka läpi kuva (osaväri) valotetaan painofilmille.

Perinteisessä painetussa kuvassa ei ole rasteria vaan painopisteitä joiden etääisyys toisistaa määräytyy käytetyn rasterin mukaan (kaikki pisteet ovat samanmuotoisia ja yhtä kaukana toisistaan (=linjatiheys=, yleensä n. 80 – 200.

Uudempi tekniikka on ns. hajautettu (stokastinen) rasteri siinä pisteett ovat muodoltaan vaihtelevia ja satunnaisella etäisyydellä toisistaan.

Painovärit eivät aina ole CMYK ja niiden määrä vaihtelee (n. 1–8)

Mutta eipä ole Adoben suomennoksissakaan aina kehumista.
raster = rasterihila
grid = hila

voi hyvä tavaton teidän kan... kirjoitti:

Epäselvyyksien välttämiseksi on asioilla olemassa vakiintuneet nimityskäytännöt, ei mitään hatusta vedettyjä "suomennoksia". Skannattu kuva ei todellakaan ole "rasteroitu", se on digitoitu eli muunnettu sähköiseksi pikseligrafiikaksi. Digikameralla otettu kuva on jo valmiiksi pikseligrafiikkana.

Ilmaistaan lyhenteillä:
ppi = pixels per inch (pikseleitä tuumaa kohti) tai dpi = dots per inch (pisteitä tuumaa kohti)
Webbi kuvan resoluutio on 72ppi ja tavallisissa painotöihin tarkoitetun yleensä 300ppi.

Kuva rasteroidaan painattamista"raster image prosessing" Ja lyhenne on:
LPI: linjoja tuumalla (engl. lines per inch). Lyhenne tarkoittaa nimenomaan painomenetelmän "piirtokykyä" eli kuinka monta linjaa se pystyy tuumalle piirtämään. Seripainossa tiheydet voivat olla 24 lpi ja yleinen offset tiheys on vaikkapa 64 lpi.

http://www.media.hut.fi/~as753118/luentokalvot2006/aikakauslehti-2.pdf



http://www.saunalahti.fi/joro2/opetus/resoluutio.html

http://www.pikseli.fi/digifaq/2_reso.html

http://www.kupla.net/akatemia/framet.html?/akatemia/kerros1/luokka1a/rasteri.html

http://www.opuskirjat.fi/tuotteet/Mangan_harmaasavyt_johdanto.pdf

http://www.painotalo.fi/i/ohjeita_ja_suosituksia_painotyon_ostajalle.pdf

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ota_yhteytta/mediatiedot/fi_FI/tekniset_tiedot/

Lue lisää

”LPI: linjoja tuumalla (engl. lines per inch). Lyhenne tarkoittaa nimenomaan painomenetelmän "piirtokykyä" eli kuinka monta linjaa se pystyy tuumalle piirtämään.”

No sinä se vasta höpöjä kirjoittelet. Lpi-arvolla ilmoitetaan kuvan rasteroinnissa käytetyn rasterin tiheyttä sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa paljonko joku painomenetelmä pystyy ”piirtämään”. Samalla painomenetelmällä voidaan painaa useita eri Lpi-tiheyksiä.

– offset-menetelmällä voidaan painaa perinteisellä pisterasterilla (AM screening) n. 40 – 225 lpi

– stokastinen rasteri (FM screening) vastaa 350 lpi perinteistä rasteria (20 µ)

– hybridirasteri (Hybrid screening) vastaa 650 lpi perinteistä rasteria (15 µ)

esimerkkejä:
http://www.screeneurope.com/ga_dtp/en/product/workflow/spekta2/details.html

No kerroppa mikä on rasterikuva?
Tekeekö rasterointi kuvasta rasterikuvan??

Kumpi on verbi – millä perusteella?

”toinen on verbi ja toinen ei”
Meneekös se niin, että kun tuo ”rasterointi” on substantiivi niin silloin tuo ”rasteri” on verbi??

Kun valokuva pitää saada painettuun muotoon. Se pitää ns. rasteroida. Eli kuvataan reprokameralla, jossa käytetään yhdessä filmin kanssa rasterikalvoa, joita on eri tiheyksiä, eli kuinka tarkkaa ja sävyistä kuvaa halutaan painaa.

On se hienoa että vastataan yli kymmenen vuotta vanhaan kysymykseen 60 vuotta vanhoilla tiedoilla.