Seinän u-arvon merkitys

ratkaisee, ei yksittäinen laskennallinen U-arvo.

Ja jos kovasti pihistät vuosikulutuksesta, alkavat seinät hohkata kylmää (talvella) ja LTO aiheuttaa vedontunnetta. Se siitä ekoenergiasta.

Omakotitalossa alle 1K€ vuosikulutukseen pääsee aivan tavallisella rakentamisella.

vuosikulutus kirjoitti:

ratkaisee, ei yksittäinen laskennallinen U-arvo.

Ja jos kovasti pihistät vuosikulutuksesta, alkavat seinät hohkata kylmää (talvella) ja LTO aiheuttaa vedontunnetta. Se siitä ekoenergiasta.

Omakotitalossa alle 1K€ vuosikulutukseen pääsee aivan tavallisella rakentamisella.

Lue lisää

ja autossa ratkaisee vuosittainen bensalasku, ei kuinka paljon kulutus on satasella!

Aivan tavallisella henkilöautolla pääsee helposti alle 1K€ vuosikulutukseen!

paljonko säästät?

oikein on???? Kun puhutaan "kivi" taloista, en ole oikein muuta kuullut käytettävän kuin siporex, tiili ja joku lammikin on tullut markkinoille lähiaikoina.

ne eurot.... kirjoitti:

paljonko säästät?

joka oli että alkuperäisen aloittajan numerot oli päin Ikaalista.

Ja kysymykseesi "paljonko säästät?" vastaus on "paljon", ensin rakennusvaiheessa sillä leca on rautakauppatavaraa ja varmasti halvempi kuin monopolisoitu kaasubetoni, ja lämmityskustannusten säästön voit laskea vaikka noista edellisen viestin luvuista.

(Jännää muuten että nyt sipoa lobataan halpana vaihtoehtona, ennen markkinointiponnistus on ollut enemmänkin suunnattu tuonne premium-kategoriaan.
Teknisinä argumentteina on ollut juuri mm. energiatehokkuus mutta nyt sekään ei oikein tunnu kantavan.)

jii kirjoitti:

joka oli että alkuperäisen aloittajan numerot oli päin Ikaalista.

Ja kysymykseesi "paljonko säästät?" vastaus on "paljon", ensin rakennusvaiheessa sillä leca on rautakauppatavaraa ja varmasti halvempi kuin monopolisoitu kaasubetoni, ja lämmityskustannusten säästön voit laskea vaikka noista edellisen viestin luvuista.

(Jännää muuten että nyt sipoa lobataan halpana vaihtoehtona, ennen markkinointiponnistus on ollut enemmänkin suunnattu tuonne premium-kategoriaan.
Teknisinä argumentteina on ollut juuri mm. energiatehokkuus mutta nyt sekään ei oikein tunnu kantavan.)

Lue lisää

montakaan satasta, teit talosi papuharkoista tai siporexista. Ne säästetytkin sataset kuluvat sisustukseen.

Mittatarkkana ohutsaumattuna sipoa on helpompi liimata kuin muurattavia tai valettavia harkkoja.

Iso toimittaja pystyy paremmin saattohoitamaan talopakettisi maaliin kuin pienempi
peluri, jolla voi olla vain myyjäsalkkukonttoreineen tavoitettavissa
eikä mitään teknistä tukea.

Jostain syystä papu- ja leca-harkot ymmärretään enempi navetan tai kellarin rakennusaineiksi ja siporex asuintiloihin. Kuka tykkää asua missäkin.

Eniten säästöä saat, kun tilaat tavarat joskus muulloin kuin kevätsesongin aikaan.

säästä kirjoitti:

montakaan satasta, teit talosi papuharkoista tai siporexista. Ne säästetytkin sataset kuluvat sisustukseen.

Mittatarkkana ohutsaumattuna sipoa on helpompi liimata kuin muurattavia tai valettavia harkkoja.

Iso toimittaja pystyy paremmin saattohoitamaan talopakettisi maaliin kuin pienempi
peluri, jolla voi olla vain myyjäsalkkukonttoreineen tavoitettavissa
eikä mitään teknistä tukea.

Jostain syystä papu- ja leca-harkot ymmärretään enempi navetan tai kellarin rakennusaineiksi ja siporex asuintiloihin. Kuka tykkää asua missäkin.

Eniten säästöä saat, kun tilaat tavarat joskus muulloin kuin kevätsesongin aikaan.

Lue lisää

"Ne säästetytkin sataset kuluvat sisustukseen. "

Joo, tuo kuulostaakin fiksulta: vaikka nyt saisinkin nämä harkot toiselta toimittajalta 5t€ halvemmalla niin enpäs ota, tuhlaisin vaan kuitenkin ne säästyneet eurot johonkin typeryyksiin myöhemmin..

"Iso toimittaja pystyy paremmin saattohoitamaan talopakettisi maaliin kuin pienempi
peluri, jolla voi olla vain myyjäsalkkukonttoreineen tavoitettavissa
eikä mitään teknistä tukea."

Ostin harkkoni rautakaupasta enkä pakettina, ja mun taloni tullaan toivottavasti saattohoitamaan vasta kauan mun jälkeeni. Mitä hiton "teknistä tukea" olet tarvinnut talopakettisi kanssa? Kaatuuko se?

"Jostain syystä papu- ja leca-harkot ymmärretään enempi navetan tai kellarin rakennusaineiksi ja siporex asuintiloihin. Kuka tykkää asua missäkin."

Taitaa olla toisin päin, sipo on aina ollut ja on teollisuuden ja myös niiden navetoiden materiaali. Siinä ei ole mitään pahaa, sillä sehän on osoittautunut vallan loistavaksi puolilämpimien tilojen rungoksi. Sille puolelle se nimellinen lämmöneristävyys on sallittu ja hyväksytty koska tilat ovat monesti puolilämpimiä, mutta jos asuinkäytöstä puhutaan niin sipoa kyllä pistäisin 500mm vahvuudelta.

Pointtisi oli, että sulla on pieni talo?

Ei noilla prosenteilla aivan oikeasti osteta kaupasta mitään. Prosenttia katto vs. seinä ei ostettane sitäkään vähää?

Eiköhän se ole, että kokonaisuus ratkaisee? Vaikka seinän eristävyys olisi 2/3 esimerkkisi mukaan, niin säästyvän rahan voi käytää johonkin muuhun. Tuolla säästyvällä rahalla voi ostaa paremman YP:n, tai AP:n, paremmat ikkunat, tai ovet, tai sitten kossua ja makkaraa.

Ihan oikeati tuolla ei ole merkitystä. Rakentaminen on sen verran kallista puuhaa, että jos putkari kaivaa genitaalialueitaan päivän, niin tuossa tulee jo seinien U- arvon säästöt/ tuhlaukset kulutettua.

Terveisin kivi(harkko)talossa asuva, jota ei pätkän vertaa kiinnosta yläpohjan kulutus vs. seinät, vaan se mitä lämmitys ja yleensäkin asumien maksaa.

PS. Jos olisit halunnut säästää lämmityskuluissa, niin olisit hankkinut esim. pienemmät ikkunat.

Joopa joo kirjoitti:

Pointtisi oli, että sulla on pieni talo?

Ei noilla prosenteilla aivan oikeasti osteta kaupasta mitään. Prosenttia katto vs. seinä ei ostettane sitäkään vähää?

Eiköhän se ole, että kokonaisuus ratkaisee? Vaikka seinän eristävyys olisi 2/3 esimerkkisi mukaan, niin säästyvän rahan voi käytää johonkin muuhun. Tuolla säästyvällä rahalla voi ostaa paremman YP:n, tai AP:n, paremmat ikkunat, tai ovet, tai sitten kossua ja makkaraa.

Ihan oikeati tuolla ei ole merkitystä. Rakentaminen on sen verran kallista puuhaa, että jos putkari kaivaa genitaalialueitaan päivän, niin tuossa tulee jo seinien U- arvon säästöt/ tuhlaukset kulutettua.

Terveisin kivi(harkko)talossa asuva, jota ei pätkän vertaa kiinnosta yläpohjan kulutus vs. seinät, vaan se mitä lämmitys ja yleensäkin asumien maksaa.

PS. Jos olisit halunnut säästää lämmityskuluissa, niin olisit hankkinut esim. pienemmät ikkunat.

Lue lisää

eräiden firmojen myyjät näyttävät ottaneen tavaksi aloitella näitä tällaisia threadeja n. kerran viikossa. Erityisen paljon näkyy olevan näitä vihreätakkien aloittamia.. mistä lie johtuneekaan.

"Terveisin kivi(harkko)talossa asuva, jota ei pätkän vertaa kiinnosta yläpohjan kulutus vs. seinät, vaan se mitä lämmitys ja yleensäkin asumien maksaa. "

Tuossa on niin musertavaa logiikkaa että se vetää jo sanattomaksi.

jii kirjoitti:

eräiden firmojen myyjät näyttävät ottaneen tavaksi aloitella näitä tällaisia threadeja n. kerran viikossa. Erityisen paljon näkyy olevan näitä vihreätakkien aloittamia.. mistä lie johtuneekaan.

"Terveisin kivi(harkko)talossa asuva, jota ei pätkän vertaa kiinnosta yläpohjan kulutus vs. seinät, vaan se mitä lämmitys ja yleensäkin asumien maksaa. "

Tuossa on niin musertavaa logiikkaa että se vetää jo sanattomaksi.

Lue lisää

että tänne sonta palstalle lähtis kirjoittelemaan joku Jämerän myyjä? Voi herranjestas

todella kirjoitti:

että tänne sonta palstalle lähtis kirjoittelemaan joku Jämerän myyjä? Voi herranjestas

osui ja upposi?

Nämä styrox-kerrosvoileivät sekä papumuhennokset levittävät yksinkertaista säveltä nykyrakentajalle.

Se kuuluu: "Meiltä saat Energiaa säästävän seinärakenteen" , mikä tarkoittanee...niin mitä?!

Että saadaan huonommin soveltuva materiaali myytyä jollain kikalla joillekkin talonrakentajille mukavalla katteella (mm.styrox on melko edullista). Tässä ei puhuta mistään puhtaasta sisäilmasta tai vuosikymmenten faktoista. Tässähän puhutaan palturia :) Tai siis oletuksia joistain euroista, jotka voinnee säästää lämmityskustannuksissa.

Kuinka moni ostaa auton vain polttoainemenekin mukaan? Meidän perhe myy satoja autoja vuodessa, mutta vastaan ei ole tullut ainuttakaan auton ostajaa, jonka valintakriteerinä on bensan/dieselin kulutus! Miksiköhän?

Raksa -05 kirjoitti:

Nämä styrox-kerrosvoileivät sekä papumuhennokset levittävät yksinkertaista säveltä nykyrakentajalle.

Se kuuluu: "Meiltä saat Energiaa säästävän seinärakenteen" , mikä tarkoittanee...niin mitä?!

Että saadaan huonommin soveltuva materiaali myytyä jollain kikalla joillekkin talonrakentajille mukavalla katteella (mm.styrox on melko edullista). Tässä ei puhuta mistään puhtaasta sisäilmasta tai vuosikymmenten faktoista. Tässähän puhutaan palturia :) Tai siis oletuksia joistain euroista, jotka voinnee säästää lämmityskustannuksissa.

Kuinka moni ostaa auton vain polttoainemenekin mukaan? Meidän perhe myy satoja autoja vuodessa, mutta vastaan ei ole tullut ainuttakaan auton ostajaa, jonka valintakriteerinä on bensan/dieselin kulutus! Miksiköhän?

Lue lisää

Aikaa, josta piti päästä eroon jo eduskuntavaaleissa :-)

Itse olen rakentanut eps-eristeisestä lekaharkosta hyvin kokemuksin. Seuraavaksi saatan tehdä siitä tai siposta, katsoo nyt sitten.

Mielestäni on naurettavaa täällä keuhkota harkkojen eroista esim. sisäilman perusteella, koska sen vaihtaa ilmanvaihtokone - ei talon seinät, markkinointi-ihmiset jätetään ulos näistä keskusteluista.

Itsekään en osta autoja vaan ja ainoastaan polttoaineenkulutuksen mukaan, toki kokonaisuus ratkaisee. Mutta se näyttelee kyllä tärkeää osaa, varsinkin tulevaisuudessa voimakkaammin.

Raksa -05 kirjoitti:

Nämä styrox-kerrosvoileivät sekä papumuhennokset levittävät yksinkertaista säveltä nykyrakentajalle.

Se kuuluu: "Meiltä saat Energiaa säästävän seinärakenteen" , mikä tarkoittanee...niin mitä?!

Että saadaan huonommin soveltuva materiaali myytyä jollain kikalla joillekkin talonrakentajille mukavalla katteella (mm.styrox on melko edullista). Tässä ei puhuta mistään puhtaasta sisäilmasta tai vuosikymmenten faktoista. Tässähän puhutaan palturia :) Tai siis oletuksia joistain euroista, jotka voinnee säästää lämmityskustannuksissa.

Kuinka moni ostaa auton vain polttoainemenekin mukaan? Meidän perhe myy satoja autoja vuodessa, mutta vastaan ei ole tullut ainuttakaan auton ostajaa, jonka valintakriteerinä on bensan/dieselin kulutus! Miksiköhän?

Lue lisää

Jäin kovin ihmettelemään että mitä nuo vuosikymmenten faktat oikein. Itse jos ajattelen näitä faktoja niin vuosikymmenten perusteella EPS-Jämerä-Kevytsora-Betoni kaikki ovat ainakin kestäviä ilman pahoja rakennusvirheitä

utelias?- kirjoitti:

Jäin kovin ihmettelemään että mitä nuo vuosikymmenten faktat oikein. Itse jos ajattelen näitä faktoja niin vuosikymmenten perusteella EPS-Jämerä-Kevytsora-Betoni kaikki ovat ainakin kestäviä ilman pahoja rakennusvirheitä

Lue lisää

Sipon puolesta puhujat argumentoivat usein puhtaammalla sisäilmalla. Tästä tahtoisin oikeasti jonkun faktan. Mikä tekee sipo seinästä sellaisen, että sen sisällä ilma olisi jotenkin puhtaampaa kuin muiden talojen sisällä, mukaanlukien myös puutalot?

Joku totesi tuossa ylempänä suuren talon eduista ilmeisesti juuri Jämerään viitaten. Eipäs se maxitkaan nin kovin pieni firma ole ja neuvontaa löytyy myös. Eli siinä mielessä taas yksi pointti päin metsää...

Eiköhän tässä itse kukin mennä aikas paljon markkinamiesten naruun. Todellisia faktoja esim. sipo ja papuharkko talojen energiankulutuksista/vertailusta ei ole löydettävissä. Siihen ilmeisesti vaadittaisiin täysin samanlaiset talot, samalla paikkakunnalla ja asukkaiksi samanlaiset perheet. Vertailuksi ei oikein kelpaa tuo:"meillä menee 1000€ vuodessa kaukolämpöä". Mikäs energian yksikkö se € oikein olikaan?

tänne kirjoitti:

Sipon puolesta puhujat argumentoivat usein puhtaammalla sisäilmalla. Tästä tahtoisin oikeasti jonkun faktan. Mikä tekee sipo seinästä sellaisen, että sen sisällä ilma olisi jotenkin puhtaampaa kuin muiden talojen sisällä, mukaanlukien myös puutalot?

Joku totesi tuossa ylempänä suuren talon eduista ilmeisesti juuri Jämerään viitaten. Eipäs se maxitkaan nin kovin pieni firma ole ja neuvontaa löytyy myös. Eli siinä mielessä taas yksi pointti päin metsää...

Eiköhän tässä itse kukin mennä aikas paljon markkinamiesten naruun. Todellisia faktoja esim. sipo ja papuharkko talojen energiankulutuksista/vertailusta ei ole löydettävissä. Siihen ilmeisesti vaadittaisiin täysin samanlaiset talot, samalla paikkakunnalla ja asukkaiksi samanlaiset perheet. Vertailuksi ei oikein kelpaa tuo:"meillä menee 1000€ vuodessa kaukolämpöä". Mikäs energian yksikkö se € oikein olikaan?

Lue lisää

että markka on hyvä konsultti.
Siinä on vaan valuutta vaihtunut, mutta tilanne on sama. Aiemmin meni lämmitykseen vajaa 5500FIM,
mutta ekernian hintahaitari on vähän venähtänyt ja nyt menee kaukolämpöön 1000€. Megawatteina vähän yli 20. Kesällähän kaukolämmön hinta on puolet talvihinnasta, joten k-lämmöllä kandee lämmittää kaakelilattiat ja uima-allas läpi vuoden. Siitä nautin mieluummin kuin jostain Uuarvoista, mitkä käytännössä eivät välttämättä edes toteudu.

Pistä paremmaks,

Terveellisyys johtuu osaltaan siitä, ettei rakennusaineesta erity sisäilmaan epäpuhtauksia (M1-luokitus pitää olla).
Kokemusperäisesti siporex-talossa sisäilman kosteus pysyy melko vakiona, tieto on peräisin vanhemmasta hyyskästä ilman uima-allasta ja nykyisestä, missä sellainen on, kosteus% vaihtelee 40-47.
Niin ja se tila, missä sauna, takkahuone ja allastila ovat, on tehty papuharkolla. LTO jakaa ilman melko tasaisesti, kellaritilassa on helposti 25C, ykkösessä 23C ja makuutiloissa yläkerrassa 21-22C.
Sitä en osaa sanoa, miten papuharkoista tai styrox-papuharkoista tehty talo käyttäytyy, kun asun kokonaan kiven sisällä, mitä nyt ikkunoista välillä päivä paistaa ja kuu kumottaa.

Suoralämmittaisessä puutalossa olen myös asunut ja talvella astman kanssa oli tosi vaikeeta, kun ilma oli sisällä niin kuivaa, taisi kosteus%mennä alle kolmenkymmenen. Talossa oli huippari, joka toimi ajastimella, joten siihen ei voinut vaikuttaa. Käytiin suihkusso

sanottiin kirjoitti:

että markka on hyvä konsultti.
Siinä on vaan valuutta vaihtunut, mutta tilanne on sama. Aiemmin meni lämmitykseen vajaa 5500FIM,
mutta ekernian hintahaitari on vähän venähtänyt ja nyt menee kaukolämpöön 1000€. Megawatteina vähän yli 20. Kesällähän kaukolämmön hinta on puolet talvihinnasta, joten k-lämmöllä kandee lämmittää kaakelilattiat ja uima-allas läpi vuoden. Siitä nautin mieluummin kuin jostain Uuarvoista, mitkä käytännössä eivät välttämättä edes toteudu.

Pistä paremmaks,

Terveellisyys johtuu osaltaan siitä, ettei rakennusaineesta erity sisäilmaan epäpuhtauksia (M1-luokitus pitää olla).
Kokemusperäisesti siporex-talossa sisäilman kosteus pysyy melko vakiona, tieto on peräisin vanhemmasta hyyskästä ilman uima-allasta ja nykyisestä, missä sellainen on, kosteus% vaihtelee 40-47.
Niin ja se tila, missä sauna, takkahuone ja allastila ovat, on tehty papuharkolla. LTO jakaa ilman melko tasaisesti, kellaritilassa on helposti 25C, ykkösessä 23C ja makuutiloissa yläkerrassa 21-22C.
Sitä en osaa sanoa, miten papuharkoista tai styrox-papuharkoista tehty talo käyttäytyy, kun asun kokonaan kiven sisällä, mitä nyt ikkunoista välillä päivä paistaa ja kuu kumottaa.

Suoralämmittaisessä puutalossa olen myös asunut ja talvella astman kanssa oli tosi vaikeeta, kun ilma oli sisällä niin kuivaa, taisi kosteus%mennä alle kolmenkymmenen. Talossa oli huippari, joka toimi ajastimella, joten siihen ei voinut vaikuttaa. Käytiin suihkusso

Lue lisää

"Kokemusperäisesti siporex-talossa sisäilman kosteus pysyy melko vakiona, tieto on peräisin vanhemmasta hyyskästä ilman uima-allasta ja nykyisestä, missä sellainen on, kosteus% vaihtelee 40-47."

Uima-altaan ymmärrän, mutta jos sipo-talossa kosteus pysyy sydäntalvella normi-ilmanvaihdolla 40-47% normaalilla sisälämpötilalla on kysymyksessä vaikea kosteusongelma. Ei siitä sun siposeinästä hengittävää tee että siitä pääsee lusikalla läpi.

En ymmärrä miksi kukaan tekisi siposta talon, mikäli samaan hintaan tai halvemmalla saa kestävämmän ja energiatehokkaamman tönön muusta materiaalista. Sipon helppo liimaus ohutsaumalla on sitten se suurin kupla. Muuraamalla tai Lammissa kiiloilla saa paljon näppärämmin seinää aikaiseksi kun pienet heitot (joita myös sipossa on) saa korjattua "lennossa". Tämä ei ollut minun keksintöä vaan siposta rakennuttaneen kokemus kun pystytysporukka sovitteli sipokiviä kuin setä tädin kipeetä tavaraa.

Koko ketju onnettoman myynninpaikkausyritys.

kosteus... kirjoitti:

"Kokemusperäisesti siporex-talossa sisäilman kosteus pysyy melko vakiona, tieto on peräisin vanhemmasta hyyskästä ilman uima-allasta ja nykyisestä, missä sellainen on, kosteus% vaihtelee 40-47."

Uima-altaan ymmärrän, mutta jos sipo-talossa kosteus pysyy sydäntalvella normi-ilmanvaihdolla 40-47% normaalilla sisälämpötilalla on kysymyksessä vaikea kosteusongelma. Ei siitä sun siposeinästä hengittävää tee että siitä pääsee lusikalla läpi.

En ymmärrä miksi kukaan tekisi siposta talon, mikäli samaan hintaan tai halvemmalla saa kestävämmän ja energiatehokkaamman tönön muusta materiaalista. Sipon helppo liimaus ohutsaumalla on sitten se suurin kupla. Muuraamalla tai Lammissa kiiloilla saa paljon näppärämmin seinää aikaiseksi kun pienet heitot (joita myös sipossa on) saa korjattua "lennossa". Tämä ei ollut minun keksintöä vaan siposta rakennuttaneen kokemus kun pystytysporukka sovitteli sipokiviä kuin setä tädin kipeetä tavaraa.

Koko ketju onnettoman myynninpaikkausyritys.

Lue lisää

Aina tasaisin väliajoin sipoa materiaalina vähätellään.

Taloja siitä on tehty pidempään kuin mistään muusta materiaalifiksauksesta ns. kivitalovaihtoehdoissa. Jokainen voi tutustua näiden talojen (esim. -50 luvun) toimivuuteen.

Minä uskon historiaan. Se on ainoa fakta näissä rakennekysymyksissä. Uusia juttuja saatan kokeilla vaikkapa digiboksin valintakriteereissä, mutta talo on vähän eri juttu.

ongelmaton :)) kirjoitti:

Aina tasaisin väliajoin sipoa materiaalina vähätellään.

Taloja siitä on tehty pidempään kuin mistään muusta materiaalifiksauksesta ns. kivitalovaihtoehdoissa. Jokainen voi tutustua näiden talojen (esim. -50 luvun) toimivuuteen.

Minä uskon historiaan. Se on ainoa fakta näissä rakennekysymyksissä. Uusia juttuja saatan kokeilla vaikkapa digiboksin valintakriteereissä, mutta talo on vähän eri juttu.

Lue lisää

tässä maailmassa ei tasaisin väliajoin vähäteltäisi.
Oliko siporex jo kivikaudella käytössä?
Missä se 50-luvun talo on, jossa jokainen voi käydä siihen tutustumassa? Voiko siinä yöpyä?
Yleisen käsityksen mukaan kivi on kuollut materiaali, mutta oikeassa olet siporexin toimivuuden suhteen; se halkeilee (eloa löytyy).
Historiaakin voi tukita niin monella tavalla.

m itä kirjoitti:

tässä maailmassa ei tasaisin väliajoin vähäteltäisi.
Oliko siporex jo kivikaudella käytössä?
Missä se 50-luvun talo on, jossa jokainen voi käydä siihen tutustumassa? Voiko siinä yöpyä?
Yleisen käsityksen mukaan kivi on kuollut materiaali, mutta oikeassa olet siporexin toimivuuden suhteen; se halkeilee (eloa löytyy).
Historiaakin voi tukita niin monella tavalla.

Lue lisää

pahemman kerran. Sipotaloja on tehty paljon pitempään kuin muita harkkovirityksiä ja oikein tehtynä ne ovat kestäneet todella hyvin. Kokemus on puolestaan osoittanut, että tietyt papuharkot halkeilevat, kun seinä on riittävän korkea. Mitkähän mahtavat olla kirjoituksesi vaikuttimet?

faktat hukassa kirjoitti:

pahemman kerran. Sipotaloja on tehty paljon pitempään kuin muita harkkovirityksiä ja oikein tehtynä ne ovat kestäneet todella hyvin. Kokemus on puolestaan osoittanut, että tietyt papuharkot halkeilevat, kun seinä on riittävän korkea. Mitkähän mahtavat olla kirjoituksesi vaikuttimet?

Lue lisää

vuodesta 1991, eli on kohta 17 vuotta pitkät "kivirakentamisen" perinteet.... :-)

faktat hukassa kirjoitti:

pahemman kerran. Sipotaloja on tehty paljon pitempään kuin muita harkkovirityksiä ja oikein tehtynä ne ovat kestäneet todella hyvin. Kokemus on puolestaan osoittanut, että tietyt papuharkot halkeilevat, kun seinä on riittävän korkea. Mitkähän mahtavat olla kirjoituksesi vaikuttimet?

Lue lisää

jos sinulla on hallussasi absoluuttinen totuus.
Minulla ei ole mitään intohimoja minkään harkon suhteen, kaikissa on puolensa; neljä sivua, ylä- ja alapuoli. Minun intohimoni kohdistuu ensisijaisesti takapuoleen.
Etenkin tämä kivitalopalsta tuntuu olevan vähän kuin hölmöläisten oma höpötyskerho, jossa hämmennetään samaa pohjaan palanutta puuroa loputtomiin, kunnes kattilassa on enää palanut pohja.
Mutta sinä ei tietenkään heihin kuulu, sinullahan on totuus. Ja ehkä vihreä takki löytyy naulakosta.

kosteus... kirjoitti:

"Kokemusperäisesti siporex-talossa sisäilman kosteus pysyy melko vakiona, tieto on peräisin vanhemmasta hyyskästä ilman uima-allasta ja nykyisestä, missä sellainen on, kosteus% vaihtelee 40-47."

Uima-altaan ymmärrän, mutta jos sipo-talossa kosteus pysyy sydäntalvella normi-ilmanvaihdolla 40-47% normaalilla sisälämpötilalla on kysymyksessä vaikea kosteusongelma. Ei siitä sun siposeinästä hengittävää tee että siitä pääsee lusikalla läpi.

En ymmärrä miksi kukaan tekisi siposta talon, mikäli samaan hintaan tai halvemmalla saa kestävämmän ja energiatehokkaamman tönön muusta materiaalista. Sipon helppo liimaus ohutsaumalla on sitten se suurin kupla. Muuraamalla tai Lammissa kiiloilla saa paljon näppärämmin seinää aikaiseksi kun pienet heitot (joita myös sipossa on) saa korjattua "lennossa". Tämä ei ollut minun keksintöä vaan siposta rakennuttaneen kokemus kun pystytysporukka sovitteli sipokiviä kuin setä tädin kipeetä tavaraa.

Koko ketju onnettoman myynninpaikkausyritys.

Lue lisää

"En ymmärrä miksi kukaan tekisi siposta talon, mikäli samaan hintaan tai halvemmalla saa kestävämmän ja energiatehokkaamman tönön muusta materiaalista"

Itse valitsin Siporexin koska arvostin rakenteiden yksinkertaisuutta ja yksiaineisuutta. Taloni seinät, väliseinät, portaat, alapohja, välipohja, yläpohja ja pilarit ovat kaikki samaa materiaalia.

Hinnan osalta muutaman tonnin ero suuntaan tai toiseen rungomateriaalin hinnassa ei merkitse mitään. Energiatehokkuuden osalta en ole yhtään huolissani, rakenteet toimivat vähintään yhtä hyvin kuin kilpailevissa ratkaisuissa.

Siporexin elinkaariolettamasta on eläviä todisteita.

itse ymmärrän kirjoitti:

"En ymmärrä miksi kukaan tekisi siposta talon, mikäli samaan hintaan tai halvemmalla saa kestävämmän ja energiatehokkaamman tönön muusta materiaalista"

Itse valitsin Siporexin koska arvostin rakenteiden yksinkertaisuutta ja yksiaineisuutta. Taloni seinät, väliseinät, portaat, alapohja, välipohja, yläpohja ja pilarit ovat kaikki samaa materiaalia.

Hinnan osalta muutaman tonnin ero suuntaan tai toiseen rungomateriaalin hinnassa ei merkitse mitään. Energiatehokkuuden osalta en ole yhtään huolissani, rakenteet toimivat vähintään yhtä hyvin kuin kilpailevissa ratkaisuissa.

Siporexin elinkaariolettamasta on eläviä todisteita.

Lue lisää

"Energiatehokkuuden osalta en ole yhtään huolissani, rakenteet toimivat vähintään yhtä hyvin kuin kilpailevissa ratkaisuissa. "

etkö ole lukenut materiaalien speksejä vai etkö ymmärrä lukemaasi? Miten se siporakenne nyt "toimisi vähintään yhtä hyvin" kun 375mm siposeinän lämmönhukka on 50% suurempi kuin Design-seinän?

Yksiaineisuus ulkoseinässä on tietyllä tapaa hyvä asia, mutta en ymmärrä mitä erityistä etua tai haittaa on portaiden vs. ulkoseinän teosta samasta aineesta? Ja valtaosassa sipotaloja on teräsrakennetta joten se siitä yksiaineisuudesta..

m itä kirjoitti:

tässä maailmassa ei tasaisin väliajoin vähäteltäisi.
Oliko siporex jo kivikaudella käytössä?
Missä se 50-luvun talo on, jossa jokainen voi käydä siihen tutustumassa? Voiko siinä yöpyä?
Yleisen käsityksen mukaan kivi on kuollut materiaali, mutta oikeassa olet siporexin toimivuuden suhteen; se halkeilee (eloa löytyy).
Historiaakin voi tukita niin monella tavalla.

Lue lisää

kun hinnoista sovitaan.

Meillä on maavaraisena betonilaatalla toteutettu alapohja, välipohjat ovat 'keveitä', samoin yläpohja. Kellarin osuus on betonivalua, eristeenä lastuvillalevyt tms, kahden asuinkerroksen seinä ovat siporex-harkkoa muutattuna - jaa korjaukset:
70-luvulla pantiin haltexit seiniin,
90-luvun alussa maalattiin ulkoa ja uusittiin ikkunat kolmilasisiksi ja viimeksi alkuperäinen tiilikate vaihdettiin muutama vuosi sitten peltiin. Mainitut rempat ovat pienentäneet huomattavasti öljynkulutusta. Aluksi oli puilla ja koksilla lämmitettävä keskuslämpö eikä ainakaan vielä ole tarkoitusta vaihtaa tämmitystapaa, ehkä seuraavan kattilarempan yhteydessä, edellinen oli 1978 kaksipesäkattilaan.

jii kirjoitti:

"Energiatehokkuuden osalta en ole yhtään huolissani, rakenteet toimivat vähintään yhtä hyvin kuin kilpailevissa ratkaisuissa. "

etkö ole lukenut materiaalien speksejä vai etkö ymmärrä lukemaasi? Miten se siporakenne nyt "toimisi vähintään yhtä hyvin" kun 375mm siposeinän lämmönhukka on 50% suurempi kuin Design-seinän?

Yksiaineisuus ulkoseinässä on tietyllä tapaa hyvä asia, mutta en ymmärrä mitä erityistä etua tai haittaa on portaiden vs. ulkoseinän teosta samasta aineesta? Ja valtaosassa sipotaloja on teräsrakennetta joten se siitä yksiaineisuudesta..

Lue lisää

-harkkotaloon ei kannata valita ainakaan kaukolämpöä, kun perivät perusmaksut joka tapauksessa, käytti tai ei ja sopimuksessa ei ole mainintaa energian myynnistä kaupungille päin.

jii kirjoitti:

"Energiatehokkuuden osalta en ole yhtään huolissani, rakenteet toimivat vähintään yhtä hyvin kuin kilpailevissa ratkaisuissa. "

etkö ole lukenut materiaalien speksejä vai etkö ymmärrä lukemaasi? Miten se siporakenne nyt "toimisi vähintään yhtä hyvin" kun 375mm siposeinän lämmönhukka on 50% suurempi kuin Design-seinän?

Yksiaineisuus ulkoseinässä on tietyllä tapaa hyvä asia, mutta en ymmärrä mitä erityistä etua tai haittaa on portaiden vs. ulkoseinän teosta samasta aineesta? Ja valtaosassa sipotaloja on teräsrakennetta joten se siitä yksiaineisuudesta..

Lue lisää

"etkö ole lukenut materiaalien speksejä vai etkö ymmärrä lukemaasi? Miten se siporakenne nyt "toimisi vähintään yhtä hyvin" kun 375mm siposeinän lämmönhukka on 50% suurempi kuin Design-seinän?"

Mielestäni rakennuksen energiatehokkuus muodostuu kokonaisuudesta. Rakennuksen energiatehokkkuus koostuu valittujen materiaalien ominaisuuksista ja rakennuksen toteutuksesta esim. pari liian suurta ikkunaa, epätarkka seinien muuraus, huonosti eristetty tekniikkakanava tai huono ovien ja ikkunoiden asennus voi heikentää rakennuksesi energiatehokkuutta merkittävästi. Ota myös huomioon ala- ja yläpohja. Itse olen sitä mieltä, että hyvin ohutsaumaliimattu Siporex-talon vaippa on erittäin tiivis ja riittävän energiatehokas ainakin minulle.

"Yksiaineisuus ulkoseinässä on tietyllä tapaa hyvä asia, mutta en ymmärrä mitä erityistä etua tai haittaa on portaiden vs. ulkoseinän teosta samasta aineesta? Ja valtaosassa sipotaloja on teräsrakennetta joten se siitä yksiaineisuudesta.. "

Olen samaa mieltä, yksiaineisuus on hyvä asia myös monesssa muussa paikassa:)

Sipoportaan on näppärä tehdä ja niitä voidaan käyttää myös rakennusaikaisina portaina aivan samoin kuin betonista valettuja portaita.

Tuo teräspalkkiasia oli aika kaukaa haettu, ymmärrät varmaan itsekkin:)

kummallinen kirjoitti:

"etkö ole lukenut materiaalien speksejä vai etkö ymmärrä lukemaasi? Miten se siporakenne nyt "toimisi vähintään yhtä hyvin" kun 375mm siposeinän lämmönhukka on 50% suurempi kuin Design-seinän?"

Mielestäni rakennuksen energiatehokkuus muodostuu kokonaisuudesta. Rakennuksen energiatehokkkuus koostuu valittujen materiaalien ominaisuuksista ja rakennuksen toteutuksesta esim. pari liian suurta ikkunaa, epätarkka seinien muuraus, huonosti eristetty tekniikkakanava tai huono ovien ja ikkunoiden asennus voi heikentää rakennuksesi energiatehokkuutta merkittävästi. Ota myös huomioon ala- ja yläpohja. Itse olen sitä mieltä, että hyvin ohutsaumaliimattu Siporex-talon vaippa on erittäin tiivis ja riittävän energiatehokas ainakin minulle.

"Yksiaineisuus ulkoseinässä on tietyllä tapaa hyvä asia, mutta en ymmärrä mitä erityistä etua tai haittaa on portaiden vs. ulkoseinän teosta samasta aineesta? Ja valtaosassa sipotaloja on teräsrakennetta joten se siitä yksiaineisuudesta.. "

Olen samaa mieltä, yksiaineisuus on hyvä asia myös monesssa muussa paikassa:)

Sipoportaan on näppärä tehdä ja niitä voidaan käyttää myös rakennusaikaisina portaina aivan samoin kuin betonista valettuja portaita.

Tuo teräspalkkiasia oli aika kaukaa haettu, ymmärrät varmaan itsekkin:)

Lue lisää

leimattujen kuvien mukaan, ei U-arvojen erolla
ole merkitystä.

Kyllä talopaketti valitaan aivan muiden kriteerien mukaan.

Jos teetät, teetä vaikka minkälaisista muotoilluista design- tms kivistä, mutta jos itse teet ja tarvitset teknistä neuvoa ja muita apuja rakentamisen varrella, valitse isompi toimittaja, jolla on resurssia myös antaa niitä neuvoja. Juuri tästä syystä otin sipo- paketin variax-välipohjilla aikanaan. Tulipa erittäin hyvä ja lämmin talo, josta ei asumisen kolinat kuulu ulos eikä toisinkaan päin.
Nyt kun teen uutta, otin kokonaan sipoa. Mitään ongelmia ei ole ilmennyt vaikka torso talvehti sellaisenaan yhden talven yli (lämmittämättömänä).
Tänä suvena on tarkoitus viimeistellä ja syksyllä rappauttaa ulkokuori.
U-arvot ei voisi vähemmän kiinnostaa, kun on muutkin arvot puntarissa.

kummallinen kirjoitti:

"etkö ole lukenut materiaalien speksejä vai etkö ymmärrä lukemaasi? Miten se siporakenne nyt "toimisi vähintään yhtä hyvin" kun 375mm siposeinän lämmönhukka on 50% suurempi kuin Design-seinän?"

Mielestäni rakennuksen energiatehokkuus muodostuu kokonaisuudesta. Rakennuksen energiatehokkkuus koostuu valittujen materiaalien ominaisuuksista ja rakennuksen toteutuksesta esim. pari liian suurta ikkunaa, epätarkka seinien muuraus, huonosti eristetty tekniikkakanava tai huono ovien ja ikkunoiden asennus voi heikentää rakennuksesi energiatehokkuutta merkittävästi. Ota myös huomioon ala- ja yläpohja. Itse olen sitä mieltä, että hyvin ohutsaumaliimattu Siporex-talon vaippa on erittäin tiivis ja riittävän energiatehokas ainakin minulle.

"Yksiaineisuus ulkoseinässä on tietyllä tapaa hyvä asia, mutta en ymmärrä mitä erityistä etua tai haittaa on portaiden vs. ulkoseinän teosta samasta aineesta? Ja valtaosassa sipotaloja on teräsrakennetta joten se siitä yksiaineisuudesta.. "

Olen samaa mieltä, yksiaineisuus on hyvä asia myös monesssa muussa paikassa:)

Sipoportaan on näppärä tehdä ja niitä voidaan käyttää myös rakennusaikaisina portaina aivan samoin kuin betonista valettuja portaita.

Tuo teräspalkkiasia oli aika kaukaa haettu, ymmärrät varmaan itsekkin:)

Lue lisää

"Mielestäni rakennuksen energiatehokkuus muodostuu kokonaisuudesta. ...
.
.
..alon vaippa on erittäin tiivis ja riittävän energiatehokas ainakin minulle."

No hyvä että sulle kelpaa huonompikin. Tuo perustelusi on samaa luokkaa kuin "ostin ladan enkä mersua koska jos mersuun laittaa huonot renkaat niin ei sekään sitten oo hyvä ajaa.." Lämmöneristävyys on sipossa huono, ja sitä faktaa ei muuta se miten talon rakentaa. Kaikista aineista saa ihan varmasti tehtyä huonon talon.

Ei se teräsrakenne ollut mitenkään kaukaa revitty. Ei taida tulla kovin sirot sipoportaat ilman terästä, samaten on turha puhua kätevistä yläpohjista kun keskellä olohuoneen kattoa kulkee teräspylväiden kannattelema I-teräs. Kuinkas hyvin se toimiikaan eristeenä?
(Meidän talon ylä- eikä välipohjia ei olisi voinut toteuttaa sipolla halutuilla jänneväleillä, siinä olisi tarvinnut terästä paljonkin.)

seinät kirjoitti:

leimattujen kuvien mukaan, ei U-arvojen erolla
ole merkitystä.

Kyllä talopaketti valitaan aivan muiden kriteerien mukaan.

Jos teetät, teetä vaikka minkälaisista muotoilluista design- tms kivistä, mutta jos itse teet ja tarvitset teknistä neuvoa ja muita apuja rakentamisen varrella, valitse isompi toimittaja, jolla on resurssia myös antaa niitä neuvoja. Juuri tästä syystä otin sipo- paketin variax-välipohjilla aikanaan. Tulipa erittäin hyvä ja lämmin talo, josta ei asumisen kolinat kuulu ulos eikä toisinkaan päin.
Nyt kun teen uutta, otin kokonaan sipoa. Mitään ongelmia ei ole ilmennyt vaikka torso talvehti sellaisenaan yhden talven yli (lämmittämättömänä).
Tänä suvena on tarkoitus viimeistellä ja syksyllä rappauttaa ulkokuori.
U-arvot ei voisi vähemmän kiinnostaa, kun on muutkin arvot puntarissa.

Lue lisää

on tässä yhteydessä? Miten niin "ei U-arvojen erolla ole merkitystä."? Rakennusluvan saanti edellyttää että rakennus kokonaisuutena täyttää minimilämmöneristävyysvaatimukset -ai niin mikäs seinämateriaali se olikaan mikä ei täytä edes minimivaatimusta? No sehän on 375 sipo- eikä luvan saanti tarkoita sitä että talosta tulisi hyvä.

Tai ehkä halusit sanoa että sillä ei ole merkitystä sinulle? Se on järkevä ja mahdollinen väittämä, tuo sinun väittämäsi ei ole.

jii kirjoitti:

"Mielestäni rakennuksen energiatehokkuus muodostuu kokonaisuudesta. ...
.
.
..alon vaippa on erittäin tiivis ja riittävän energiatehokas ainakin minulle."

No hyvä että sulle kelpaa huonompikin. Tuo perustelusi on samaa luokkaa kuin "ostin ladan enkä mersua koska jos mersuun laittaa huonot renkaat niin ei sekään sitten oo hyvä ajaa.." Lämmöneristävyys on sipossa huono, ja sitä faktaa ei muuta se miten talon rakentaa. Kaikista aineista saa ihan varmasti tehtyä huonon talon.

Ei se teräsrakenne ollut mitenkään kaukaa revitty. Ei taida tulla kovin sirot sipoportaat ilman terästä, samaten on turha puhua kätevistä yläpohjista kun keskellä olohuoneen kattoa kulkee teräspylväiden kannattelema I-teräs. Kuinkas hyvin se toimiikaan eristeenä?
(Meidän talon ylä- eikä välipohjia ei olisi voinut toteuttaa sipolla halutuilla jänneväleillä, siinä olisi tarvinnut terästä paljonkin.)

Lue lisää

http://www.energiatehokaskoti.fi/fi/esimerkit/

seinät kirjoitti:

leimattujen kuvien mukaan, ei U-arvojen erolla
ole merkitystä.

Kyllä talopaketti valitaan aivan muiden kriteerien mukaan.

Jos teetät, teetä vaikka minkälaisista muotoilluista design- tms kivistä, mutta jos itse teet ja tarvitset teknistä neuvoa ja muita apuja rakentamisen varrella, valitse isompi toimittaja, jolla on resurssia myös antaa niitä neuvoja. Juuri tästä syystä otin sipo- paketin variax-välipohjilla aikanaan. Tulipa erittäin hyvä ja lämmin talo, josta ei asumisen kolinat kuulu ulos eikä toisinkaan päin.
Nyt kun teen uutta, otin kokonaan sipoa. Mitään ongelmia ei ole ilmennyt vaikka torso talvehti sellaisenaan yhden talven yli (lämmittämättömänä).
Tänä suvena on tarkoitus viimeistellä ja syksyllä rappauttaa ulkokuori.
U-arvot ei voisi vähemmän kiinnostaa, kun on muutkin arvot puntarissa.

Lue lisää

rapautuu jo ennen syksyä ihan itsekseen, älä huoli.

jankuttajalle kirjoitti:

http://www.energiatehokaskoti.fi/fi/esimerkit/

"Ulkoseinissä pääosin Siporex-kevytbetoni 375 mm, osassa lisäeritys polyuretaani 50mm, yläpohjassa suulakepuristettu polystyreeni 350 mm Siporex 250 mm, alapohjassa suulakepuristettu polystyreeni 175 mm Siporex 250 mm"

..vai kertooko tuo lisäeristysuretaani seinissä (ja kaikkialla muuallakin) sulle jotain? m.o.t.

jii kirjoitti:

"Ulkoseinissä pääosin Siporex-kevytbetoni 375 mm, osassa lisäeritys polyuretaani 50mm, yläpohjassa suulakepuristettu polystyreeni 350 mm Siporex 250 mm, alapohjassa suulakepuristettu polystyreeni 175 mm Siporex 250 mm"

..vai kertooko tuo lisäeristysuretaani seinissä (ja kaikkialla muuallakin) sulle jotain? m.o.t.

Lue lisää

Siporexin voi tehda myös 500 mm harkoista, lisäeristystä pystyy käyttämään kapeammassa. En käyttäisi, koska vaipan tiiviys (ilmanläpäisy ja ilmavuodot) kuitenkin ratkaisee. Tätä kovin monet eivät halua ymmärtää. Ymmärtäisivät kyllä muuten, mutta kuten sanottu, eivät halua.

seinähulluille kirjoitti:

Siporexin voi tehda myös 500 mm harkoista, lisäeristystä pystyy käyttämään kapeammassa. En käyttäisi, koska vaipan tiiviys (ilmanläpäisy ja ilmavuodot) kuitenkin ratkaisee. Tätä kovin monet eivät halua ymmärtää. Ymmärtäisivät kyllä muuten, mutta kuten sanottu, eivät halua.

Lue lisää

tarvitaan ollenkaan koska pelkällä muovilla saat varmasti tiiviin talon. Eristeistä viis?

Katsoppas uudestaan minkälaisesta viestistä tämä threadi lähti liikkeelle. Oletko muuten alkup. aloittaja?

jii kirjoitti:

"Mielestäni rakennuksen energiatehokkuus muodostuu kokonaisuudesta. ...
.
.
..alon vaippa on erittäin tiivis ja riittävän energiatehokas ainakin minulle."

No hyvä että sulle kelpaa huonompikin. Tuo perustelusi on samaa luokkaa kuin "ostin ladan enkä mersua koska jos mersuun laittaa huonot renkaat niin ei sekään sitten oo hyvä ajaa.." Lämmöneristävyys on sipossa huono, ja sitä faktaa ei muuta se miten talon rakentaa. Kaikista aineista saa ihan varmasti tehtyä huonon talon.

Ei se teräsrakenne ollut mitenkään kaukaa revitty. Ei taida tulla kovin sirot sipoportaat ilman terästä, samaten on turha puhua kätevistä yläpohjista kun keskellä olohuoneen kattoa kulkee teräspylväiden kannattelema I-teräs. Kuinkas hyvin se toimiikaan eristeenä?
(Meidän talon ylä- eikä välipohjia ei olisi voinut toteuttaa sipolla halutuilla jänneväleillä, siinä olisi tarvinnut terästä paljonkin.)

Lue lisää

>> Lämmöneristävyys on sipossa huono, ja sitä faktaa ei muuta se miten talon rakentaa.

Jos joku toinen on parempi, niin eihän se tee toisesta silloin huonoa, vai tekeekö?

Siposta on erittäin helppo tehdä talo ilman mitään kylmäsiltoja, vuotokohtia, reikiä höyrysulussa ym. Vaikuttavat muuten kaikki lämpimyyteen mitä toinen tässä tarkoitti.

>> Ei se teräsrakenne ollut mitenkään kaukaa revitty.

Kyllä tämä nyt aikaa kaukaa on. Sipossa seinissä olevat raudat toimivat lähinnä kutistumateräksinä. Tokihan kaikki palkit ym. venymälle altistuvat kohdat raudoitetaan, tai ratkaistaan ylitykset muilla tavoin. Betonia (kevytsellainenkaan) kun vetoa ei kestä.

Vaikka Siposeinässä on enemmän rautaa, kuin ilmaa, niin kyllä se silti hötöä on.

>> Ei taida tulla kovin sirot sipoportaat ilman terästä, samaten on turha puhua kätevistä yläpohjista kun keskellä olohuoneen kattoa kulkee teräspylväiden kannattelema I-teräs. Kuinkas hyvin se toimiikaan eristeenä?

Kun minulla on nämä laput silmillä, enkä näe omia seiniä kauemmaksi, niin tähän asti argumenteilla pääsee. Hienoa, että valitsit niin ison jännevälin, että siihen Siposta olisi tarvinnut palkin. Koska materiaali ei katossa toiminut sinulla hyvin, niin se tekee kyseisestä materiaalista kaikille huonon.


Jotenkin koominen tämäkin ketju täällä. Puhutaan jotain lämmityksen 1/5 osasta. Kyllä ne paremmat ikkunat eristävät aivan yhtä paljon oli sitten seinien eristävyys mitä tahansa. Noilla osilla ei saa kaupasta yhtään mitään.

Talon kokonaisuus ratkaisee, eikä yksi osa. Säästämällä 1 000 juuroa jossain voi uhrata sen jonnekkin muualle, jos sillä pääsee parempaan kokonaisuuteen.

Päivää vaan sinnekkin kirjoitti:

>> Lämmöneristävyys on sipossa huono, ja sitä faktaa ei muuta se miten talon rakentaa.

Jos joku toinen on parempi, niin eihän se tee toisesta silloin huonoa, vai tekeekö?

Siposta on erittäin helppo tehdä talo ilman mitään kylmäsiltoja, vuotokohtia, reikiä höyrysulussa ym. Vaikuttavat muuten kaikki lämpimyyteen mitä toinen tässä tarkoitti.

>> Ei se teräsrakenne ollut mitenkään kaukaa revitty.

Kyllä tämä nyt aikaa kaukaa on. Sipossa seinissä olevat raudat toimivat lähinnä kutistumateräksinä. Tokihan kaikki palkit ym. venymälle altistuvat kohdat raudoitetaan, tai ratkaistaan ylitykset muilla tavoin. Betonia (kevytsellainenkaan) kun vetoa ei kestä.

Vaikka Siposeinässä on enemmän rautaa, kuin ilmaa, niin kyllä se silti hötöä on.

>> Ei taida tulla kovin sirot sipoportaat ilman terästä, samaten on turha puhua kätevistä yläpohjista kun keskellä olohuoneen kattoa kulkee teräspylväiden kannattelema I-teräs. Kuinkas hyvin se toimiikaan eristeenä?

Kun minulla on nämä laput silmillä, enkä näe omia seiniä kauemmaksi, niin tähän asti argumenteilla pääsee. Hienoa, että valitsit niin ison jännevälin, että siihen Siposta olisi tarvinnut palkin. Koska materiaali ei katossa toiminut sinulla hyvin, niin se tekee kyseisestä materiaalista kaikille huonon.


Jotenkin koominen tämäkin ketju täällä. Puhutaan jotain lämmityksen 1/5 osasta. Kyllä ne paremmat ikkunat eristävät aivan yhtä paljon oli sitten seinien eristävyys mitä tahansa. Noilla osilla ei saa kaupasta yhtään mitään.

Talon kokonaisuus ratkaisee, eikä yksi osa. Säästämällä 1 000 juuroa jossain voi uhrata sen jonnekkin muualle, jos sillä pääsee parempaan kokonaisuuteen.

Lue lisää

"Hienoa, että valitsit niin ison jännevälin, että siihen Siposta olisi tarvinnut palkin. Koska materiaali ei katossa toiminut sinulla hyvin, niin se tekee kyseisestä materiaalista kaikille huonon."

Ei taida olla yli 6m jänne mitenkään harvinainen OK-taloissa (en muuten tiedä mikä on sipovälipohjan jänne jos yläkerroksen valiseinät on kiveä, kertokaa joku?), pikemminkin niin että sipotalo tehdään materiaalin eikä arkkitehtuurin ja järkevän tilankäytön ehdoilla.

"Jotenkin koominen tämäkin ketju täällä. Puhutaan jotain lämmityksen 1/5 osasta. Kyllä ne paremmat ikkunat eristävät aivan yhtä paljon oli sitten seinien eristävyys mitä tahansa. Noilla osilla ei saa kaupasta yhtään mitään."

Lue aloitus. Kiinnitin ekassa viestissäni huomiota siihen että siinä oli tarkoitushakuisesti vääristelty eri osien suhteita, aloittajan motiivit voi kukin päätellä mielessään. Oletko sinä muuten alkup. aloittaja?

Totta kai kokonaisuus ratkaisee ja kokonaisuus on osiensa summa. Huonot seinät pitää kompensoida jollain muulla niinkuin tuossa lahtelaisessa sipotalossa joka oli motivan sivuilla. Katto on ylieristetty xps:llä (joka ei ole ihan halpaa) niin että kokonaisuudesta saadaan suht' ok.

jii kirjoitti:

tarvitaan ollenkaan koska pelkällä muovilla saat varmasti tiiviin talon. Eristeistä viis?

Katsoppas uudestaan minkälaisesta viestistä tämä threadi lähti liikkeelle. Oletko muuten alkup. aloittaja?

Lue lisää

eikä asiakaan ole välttynyt rönsyilyltä, näinhän palstan keskusteluissa tuppaa käymään. Niin - muovi muovina ja kivi kivenä, mutta kiviaines ja muoveja samassa rakenteessa. Ei kiitos :) Hyvää päivänjatkoa.

alkup. kirjoitti:

eikä asiakaan ole välttynyt rönsyilyltä, näinhän palstan keskusteluissa tuppaa käymään. Niin - muovi muovina ja kivi kivenä, mutta kiviaines ja muoveja samassa rakenteessa. Ei kiitos :) Hyvää päivänjatkoa.

Lue lisää

ja sitä oli esim tuossa motivan sivun talossa käytetty äkkiä laskien ehkä 60m3.

Terveisiä vaan sinne oikeisiin "kivi"taloihin!

Päivää vaan sinnekkin kirjoitti:

>> Lämmöneristävyys on sipossa huono, ja sitä faktaa ei muuta se miten talon rakentaa.

Jos joku toinen on parempi, niin eihän se tee toisesta silloin huonoa, vai tekeekö?

Siposta on erittäin helppo tehdä talo ilman mitään kylmäsiltoja, vuotokohtia, reikiä höyrysulussa ym. Vaikuttavat muuten kaikki lämpimyyteen mitä toinen tässä tarkoitti.

>> Ei se teräsrakenne ollut mitenkään kaukaa revitty.

Kyllä tämä nyt aikaa kaukaa on. Sipossa seinissä olevat raudat toimivat lähinnä kutistumateräksinä. Tokihan kaikki palkit ym. venymälle altistuvat kohdat raudoitetaan, tai ratkaistaan ylitykset muilla tavoin. Betonia (kevytsellainenkaan) kun vetoa ei kestä.

Vaikka Siposeinässä on enemmän rautaa, kuin ilmaa, niin kyllä se silti hötöä on.

>> Ei taida tulla kovin sirot sipoportaat ilman terästä, samaten on turha puhua kätevistä yläpohjista kun keskellä olohuoneen kattoa kulkee teräspylväiden kannattelema I-teräs. Kuinkas hyvin se toimiikaan eristeenä?

Kun minulla on nämä laput silmillä, enkä näe omia seiniä kauemmaksi, niin tähän asti argumenteilla pääsee. Hienoa, että valitsit niin ison jännevälin, että siihen Siposta olisi tarvinnut palkin. Koska materiaali ei katossa toiminut sinulla hyvin, niin se tekee kyseisestä materiaalista kaikille huonon.


Jotenkin koominen tämäkin ketju täällä. Puhutaan jotain lämmityksen 1/5 osasta. Kyllä ne paremmat ikkunat eristävät aivan yhtä paljon oli sitten seinien eristävyys mitä tahansa. Noilla osilla ei saa kaupasta yhtään mitään.

Talon kokonaisuus ratkaisee, eikä yksi osa. Säästämällä 1 000 juuroa jossain voi uhrata sen jonnekkin muualle, jos sillä pääsee parempaan kokonaisuuteen.

Lue lisää

varmasti molempiin suuntiin yli 6-metrinen niinku mitalla mitattuna. Silloin siporex-lankut voisi vaihtaa variaxiin, niin ei tule kannatinpilareita k-e-s-k-e-l-l-e olohuonetta.
...aika valtavia olohuoneita tekevät tällä palstalla...

Hartiapankkitoteutuksena siporex on yksi parhaista. Leca-harkon muuraukseen menee kaksinkertainen aika. Talon niistä saa kummastakin.

olohuone kirjoitti:

varmasti molempiin suuntiin yli 6-metrinen niinku mitalla mitattuna. Silloin siporex-lankut voisi vaihtaa variaxiin, niin ei tule kannatinpilareita k-e-s-k-e-l-l-e olohuonetta.
...aika valtavia olohuoneita tekevät tällä palstalla...

Hartiapankkitoteutuksena siporex on yksi parhaista. Leca-harkon muuraukseen menee kaksinkertainen aika. Talon niistä saa kummastakin.

Lue lisää

on 8,6 * 11m, siinä on takkahuone, oh ja keittiö ja osa katon alaista terassia. Melko varma olen.

Mihin perustuu väite kaksinkertaisesta ajasta? Design tehdään ohutsaumamurauksella ja laastia kuluu niin vähän että se tehdään vispilällä. Talon saa kummastakin, ja itsekin harkitsin sipoa. Myyjä ei suostunut myymään sipo-ontelo yhdistelmärakennetta koska hänen mukaansa erilaiset lämpöliikkeet halkaisevat seinät (Huom! tämä on myyjän kommentti, ei minun).

jii kirjoitti:

on 8,6 * 11m, siinä on takkahuone, oh ja keittiö ja osa katon alaista terassia. Melko varma olen.

Mihin perustuu väite kaksinkertaisesta ajasta? Design tehdään ohutsaumamurauksella ja laastia kuluu niin vähän että se tehdään vispilällä. Talon saa kummastakin, ja itsekin harkitsin sipoa. Myyjä ei suostunut myymään sipo-ontelo yhdistelmärakennetta koska hänen mukaansa erilaiset lämpöliikkeet halkaisevat seinät (Huom! tämä on myyjän kommentti, ei minun).

Lue lisää

samat eli 8.2x11 ja tehty siporexilla ja välipohjat (2 kpl) variax 20. Yläkertaan tuli 6metrin siporex-lankut, kun parveletilassa tuli sisäänvetoa tuo pari metriä, niin siporex ylettyi.
Eipä tärise lattiat edes parvekkeella.
En ole huomannut vääntymiä tai halkeamia seinissä tai kattosaumoissa.

jii kirjoitti:

on tässä yhteydessä? Miten niin "ei U-arvojen erolla ole merkitystä."? Rakennusluvan saanti edellyttää että rakennus kokonaisuutena täyttää minimilämmöneristävyysvaatimukset -ai niin mikäs seinämateriaali se olikaan mikä ei täytä edes minimivaatimusta? No sehän on 375 sipo- eikä luvan saanti tarkoita sitä että talosta tulisi hyvä.

Tai ehkä halusit sanoa että sillä ei ole merkitystä sinulle? Se on järkevä ja mahdollinen väittämä, tuo sinun väittämäsi ei ole.

Lue lisää

U-arvo määräysten mukana olla 0,60, jos oikein luet niitä...

Mutta lukeisepa edelleen uudet energiamääräysluonnokset, jotka tulevat voimaan syksyllä. Ja kerro meille muillekin kantasi ilmavuotojen merkityksestä, tai oikeammin mitä vuotolukuja voi/saa käyttää kussakin rakenneratkaisuissa...

jii kirjoitti:

"Mielestäni rakennuksen energiatehokkuus muodostuu kokonaisuudesta. ...
.
.
..alon vaippa on erittäin tiivis ja riittävän energiatehokas ainakin minulle."

No hyvä että sulle kelpaa huonompikin. Tuo perustelusi on samaa luokkaa kuin "ostin ladan enkä mersua koska jos mersuun laittaa huonot renkaat niin ei sekään sitten oo hyvä ajaa.." Lämmöneristävyys on sipossa huono, ja sitä faktaa ei muuta se miten talon rakentaa. Kaikista aineista saa ihan varmasti tehtyä huonon talon.

Ei se teräsrakenne ollut mitenkään kaukaa revitty. Ei taida tulla kovin sirot sipoportaat ilman terästä, samaten on turha puhua kätevistä yläpohjista kun keskellä olohuoneen kattoa kulkee teräspylväiden kannattelema I-teräs. Kuinkas hyvin se toimiikaan eristeenä?
(Meidän talon ylä- eikä välipohjia ei olisi voinut toteuttaa sipolla halutuilla jänneväleillä, siinä olisi tarvinnut terästä paljonkin.)

Lue lisää

>Meidän talon ylä- eikä välipohjia ei olisi voinut toteuttaa sipolla halutuilla jänneväleillä, siinä olisi tarvinnut terästä paljonkin.

... tällä olisi mitään tekemistä arkkitehtuurin kanssa? ;-D

jii kirjoitti:

"Mielestäni rakennuksen energiatehokkuus muodostuu kokonaisuudesta. ...
.
.
..alon vaippa on erittäin tiivis ja riittävän energiatehokas ainakin minulle."

No hyvä että sulle kelpaa huonompikin. Tuo perustelusi on samaa luokkaa kuin "ostin ladan enkä mersua koska jos mersuun laittaa huonot renkaat niin ei sekään sitten oo hyvä ajaa.." Lämmöneristävyys on sipossa huono, ja sitä faktaa ei muuta se miten talon rakentaa. Kaikista aineista saa ihan varmasti tehtyä huonon talon.

Ei se teräsrakenne ollut mitenkään kaukaa revitty. Ei taida tulla kovin sirot sipoportaat ilman terästä, samaten on turha puhua kätevistä yläpohjista kun keskellä olohuoneen kattoa kulkee teräspylväiden kannattelema I-teräs. Kuinkas hyvin se toimiikaan eristeenä?
(Meidän talon ylä- eikä välipohjia ei olisi voinut toteuttaa sipolla halutuilla jänneväleillä, siinä olisi tarvinnut terästä paljonkin.)

Lue lisää

"No hyvä että sulle kelpaa huonompikin. Tuo perustelusi on samaa luokkaa kuin "ostin ladan enkä mersua koska jos mersuun laittaa huonot renkaat niin ei sekään sitten oo hyvä ajaa.." Lämmöneristävyys on sipossa huono, ja sitä faktaa ei muuta se miten talon rakentaa. Kaikista aineista saa ihan varmasti tehtyä huonon talon."

En kyllä ymmärrä noita autojuttuja ollenkaan ja mitä haet niillä takaa. Enkä myöskään ymmärrä mitä tarkoitat sillä, että minulle kelpaa huonompikin? Kuten olen aikaisemmin todennut arvostan yksiaineisuutta ja rakenteiden yksinkertaisuutta, enkä pidä erityisemmin muovijohdannaisista. Näillä vaatimuksilla ei ole montakaan tuotetta tarjolla, valitsin parhaat tarjolla olevan.

En myös edelleenkään usko, että taloni lämmityskustannukset poikkeavat muiden vastaavien rakennusten kulutuksesta muuta kuin edukseen väitteistäsi huolimatta.

Palkkeja ei ole olohuoneissa eikä yläpohjassa.

Olet nyt ilmeisesti epäilevä oman valintasi osalta, kun noin pitää hyökkäillä muita ratkaisuja vastaan. Toivon, että olet valintaasi tyytyväinen ja pärjäät heikkobrändisemmän tuotteen kanssa, vai onko oma valintasi ottamassa luonnon päälle kun pitää hyökkäillä noin voimakkaasti muita ratkaisuja vastaan...tämä voisi selvittää nuo autojututkin?

tämä, että kirjoitti:

>Meidän talon ylä- eikä välipohjia ei olisi voinut toteuttaa sipolla halutuilla jänneväleillä, siinä olisi tarvinnut terästä paljonkin.

... tällä olisi mitään tekemistä arkkitehtuurin kanssa? ;-D

Lue lisää

mutta jos yrität kysyä että onko jänneväleillä ja arkkitehtuurilla minun mielestäni joku yhteys niin vastaus on kyllä.

se on kirjoitti:

"No hyvä että sulle kelpaa huonompikin. Tuo perustelusi on samaa luokkaa kuin "ostin ladan enkä mersua koska jos mersuun laittaa huonot renkaat niin ei sekään sitten oo hyvä ajaa.." Lämmöneristävyys on sipossa huono, ja sitä faktaa ei muuta se miten talon rakentaa. Kaikista aineista saa ihan varmasti tehtyä huonon talon."

En kyllä ymmärrä noita autojuttuja ollenkaan ja mitä haet niillä takaa. Enkä myöskään ymmärrä mitä tarkoitat sillä, että minulle kelpaa huonompikin? Kuten olen aikaisemmin todennut arvostan yksiaineisuutta ja rakenteiden yksinkertaisuutta, enkä pidä erityisemmin muovijohdannaisista. Näillä vaatimuksilla ei ole montakaan tuotetta tarjolla, valitsin parhaat tarjolla olevan.

En myös edelleenkään usko, että taloni lämmityskustannukset poikkeavat muiden vastaavien rakennusten kulutuksesta muuta kuin edukseen väitteistäsi huolimatta.

Palkkeja ei ole olohuoneissa eikä yläpohjassa.

Olet nyt ilmeisesti epäilevä oman valintasi osalta, kun noin pitää hyökkäillä muita ratkaisuja vastaan. Toivon, että olet valintaasi tyytyväinen ja pärjäät heikkobrändisemmän tuotteen kanssa, vai onko oma valintasi ottamassa luonnon päälle kun pitää hyökkäillä noin voimakkaasti muita ratkaisuja vastaan...tämä voisi selvittää nuo autojututkin?

Lue lisää

ilman niitä vaikeita autojuttuja;)

Sanot että "Rakennuksen energiatehokkkuus koostuu valittujen materiaalien ominaisuuksista ja rakennuksen toteutuksesta esim. pari liian suurta ikkunaa, epätarkka seinien muuraus, huonosti eristetty tekniikkakanava tai huono ovien ja ikkunoiden asennus voi heikentää rakennuksesi energiatehokkuutta merkittävästi."

Eli et valitse eristyskyvyltään hyvää seinän materiaalia koska muut valinnat, ratkaisut ja toteutus vaikuttavat kokonaisuuteen. Totta kai vaikuttavat, eli jos sinulla on huono seinämateriaali ja ei yllämainittuja, tulos on ok. Jos sinulla on hyvä seinämateriaali eikä yllämainittuja, tulos on erinomainen jne.. tämähän on aivan selkeää lämpöhäviöiden yhteenlaskua, mikset voit tunnustaa sitä?

En tiedä kuka olet koska et halua käyttää yhtä nikkiä, joten en tiedä kuka kaivoi esille tuon motivan sivujen jämerätalon muka minulle kuittina. Sen jossa on 60m3 (en enää muista oliko 55 vai 60) xps:ää eristeenä. Se siitä muovittomuudesta.

Minäkin harkitsin sipoa mutta totesin sen meille sopimattomaksi monestakin syystä (olisin tehnyt 500mm:stä koska se on eristyskyvyltään hyväksyttävä) enkä ole ainakaan vielä katunut valintaani.

Sinulle kelpaa lämmöneristävyydeltään huonompi ja materiaali ja olkoon niin. Mutta miksi on niin vaikea tunnustaa että sipo ei ole u-arvoltaan hyvä vaan pitää esittää näitä typeriä väitteitä jotka ovat fysiikan lakien vastaisia (tässä vielä tämä lauseesi uudestaan muistutuksena):

"Energiatehokkuuden osalta en ole yhtään huolissani, rakenteet toimivat vähintään yhtä hyvin kuin kilpailevissa ratkaisuissa."

Tai no joo, ehkä tarkoitit kilpailevalla ratkaisulla aerocia?

jii kirjoitti:

"Hienoa, että valitsit niin ison jännevälin, että siihen Siposta olisi tarvinnut palkin. Koska materiaali ei katossa toiminut sinulla hyvin, niin se tekee kyseisestä materiaalista kaikille huonon."

Ei taida olla yli 6m jänne mitenkään harvinainen OK-taloissa (en muuten tiedä mikä on sipovälipohjan jänne jos yläkerroksen valiseinät on kiveä, kertokaa joku?), pikemminkin niin että sipotalo tehdään materiaalin eikä arkkitehtuurin ja järkevän tilankäytön ehdoilla.

"Jotenkin koominen tämäkin ketju täällä. Puhutaan jotain lämmityksen 1/5 osasta. Kyllä ne paremmat ikkunat eristävät aivan yhtä paljon oli sitten seinien eristävyys mitä tahansa. Noilla osilla ei saa kaupasta yhtään mitään."

Lue aloitus. Kiinnitin ekassa viestissäni huomiota siihen että siinä oli tarkoitushakuisesti vääristelty eri osien suhteita, aloittajan motiivit voi kukin päätellä mielessään. Oletko sinä muuten alkup. aloittaja?

Totta kai kokonaisuus ratkaisee ja kokonaisuus on osiensa summa. Huonot seinät pitää kompensoida jollain muulla niinkuin tuossa lahtelaisessa sipotalossa joka oli motivan sivuilla. Katto on ylieristetty xps:llä (joka ei ole ihan halpaa) niin että kokonaisuudesta saadaan suht' ok.

Lue lisää

>> Ei taida olla yli 6m jänne mitenkään harvinainen OK-taloissa (en muuten tiedä mikä on sipovälipohjan jänne jos yläkerroksen valiseinät on kiveä, kertokaa joku?), pikemminkin niin että sipotalo tehdään materiaalin eikä arkkitehtuurin ja järkevän tilankäytön ehdoilla.

Kyllähän tuo yli 6m jänneväli on iso, eli olohuoneen lyhyemmän seinän pituudeksi 6m. Aika harvoin kumpikaan seinistä on tuon pituinen, saati molemmat.

Järkevintä on piirtää ensin sellainen talo kuin haluaa ja sen jälkeen sitten katsella materiaaleja.

>> Lue aloitus. Kiinnitin ekassa viestissäni huomiota siihen että siinä oli tarkoitushakuisesti vääristelty eri osien suhteita, aloittajan motiivit voi kukin päätellä mielessään.

Luen yleensä, kuten nytkin, koko viestiketjun ennen kuin vastaan. Tämä on mielestäni hyvän netiketin (vieras sana useimmille) mukaista.

Mitenkä perustelet alkuperäisen vääristyneitä suhteita? Mielestäni, kuten Motivankin, nuo ovat aivan kohdallaan. Tässä esim. linkki tavanomaiseen taloon, jossa prosenttiluku on 22%, ja energiaa säästävään taloon (19%), eli molemmissa juurikin tuo 1/5.

http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/rakentaminen/energiaasaastavapientalo/lammitysenergiansaasto.html

Eli Motivakin on mukana salaliitossa sinun mukaan?

>> Oletko sinä muuten alkup. aloittaja?

En ole.

>> Totta kai kokonaisuus ratkaisee ja kokonaisuus on osiensa summa. Huonot seinät pitää kompensoida jollain muulla niinkuin tuossa lahtelaisessa sipotalossa joka oli motivan sivuilla. Katto on ylieristetty xps:llä (joka ei ole ihan halpaa) niin että kokonaisuudesta saadaan suht' ok.

Ja nyt sitten vetäiset jonkun esimerkkitalon ja päättelet siitä jotain xps:n kalleuden mukaan. Ylläolevan linkin mukaan katto vie 2/3 seinien hukkaamasta energiasta. Jos seinät ovat eristävyydeltään huonoja, niin ei auta vaikka katon eristävyys olisi ääretön.

minimi (=maksimi) kirjoitti:

U-arvo määräysten mukana olla 0,60, jos oikein luet niitä...

Mutta lukeisepa edelleen uudet energiamääräysluonnokset, jotka tulevat voimaan syksyllä. Ja kerro meille muillekin kantasi ilmavuotojen merkityksestä, tai oikeammin mitä vuotolukuja voi/saa käyttää kussakin rakenneratkaisuissa...

Lue lisää

pitää tehdä tasauslaskelma jossa kompensoidaan muiden osien paremmalla eristävyydellä tai viime vaiheessa LTO:n määräyksiä paremmalla hyötysuhteella. Eli 0,25 on määräysten huonoin sallima seinälle.

Lukaisin ja en näe pointtiasi. Olisi kiva tietää mikä on tuo mainittu "muu menettely" ilmanpitävyyden osoittamiseen. Varmaa on se että kaikki harkkoseinät tasoitettuna ovat ilmatiiviitä, mikäli sitä tässä haet?

(Ihan muuten hauska detalji noissa on että halogeenit käytännössä kielletään jos oikein tiukasti ehdotusta tulkitaan.)

jii kirjoitti:

on 8,6 * 11m, siinä on takkahuone, oh ja keittiö ja osa katon alaista terassia. Melko varma olen.

Mihin perustuu väite kaksinkertaisesta ajasta? Design tehdään ohutsaumamurauksella ja laastia kuluu niin vähän että se tehdään vispilällä. Talon saa kummastakin, ja itsekin harkitsin sipoa. Myyjä ei suostunut myymään sipo-ontelo yhdistelmärakennetta koska hänen mukaansa erilaiset lämpöliikkeet halkaisevat seinät (Huom! tämä on myyjän kommentti, ei minun).

Lue lisää

>> väliseinätön tila on 8,6 * 11m, siinä on takkahuone, oh ja keittiö ja osa katon alaista terassia. Melko varma olen.

Itse määrittelen kyllä huoneen sellaiseksi, että sitä reunustaa seinät. Luettelit ilmeisesti ison kasan eri funktioita tarkoittavia tiloja, jotka kuitenkin ovat samaa huonetta. Sipo ei varmaankaan tuollaisessa ole mikään hyvä ratkaisu. Jos sinulle se ei käynyt, niin ei kai se materiaalista huonoa edelleenkään tee.

Hieman kyllä ihmetteln eikö sinulla tosiaan ole seinää terassin ja muiden tilojen välillä? Minun tulisi talvella kylmä.

>> Myyjä ei suostunut myymään sipo-ontelo yhdistelmärakennetta koska hänen mukaansa erilaiset lämpöliikkeet halkaisevat seinät (Huom! tämä on myyjän kommentti, ei minun).

Siposta rakentaessa muistaakseni suositellaan liikuntasaumaa yli 10m seiniin. Jos tarkoitit ontelolaattojen ja Sipon välistä lämpölaajenemista, niin ei kai nuo väli/yläpohjat juurikaan muuta lämpöä, joten laajenemista ei ole. Käytännössä kaikissa maanvastaisissa Sipotaloissa on alapohjana betoni ilman ongelmia lämpölaajenemisista.

Veikkaan, että myyjä vain halusi myydä enemmän.


Ja tämähän ei mitenkään liittynyt ketjun aloitukseen.

Päivää vaan sinnekkin kirjoitti:

>> Ei taida olla yli 6m jänne mitenkään harvinainen OK-taloissa (en muuten tiedä mikä on sipovälipohjan jänne jos yläkerroksen valiseinät on kiveä, kertokaa joku?), pikemminkin niin että sipotalo tehdään materiaalin eikä arkkitehtuurin ja järkevän tilankäytön ehdoilla.

Kyllähän tuo yli 6m jänneväli on iso, eli olohuoneen lyhyemmän seinän pituudeksi 6m. Aika harvoin kumpikaan seinistä on tuon pituinen, saati molemmat.

Järkevintä on piirtää ensin sellainen talo kuin haluaa ja sen jälkeen sitten katsella materiaaleja.

>> Lue aloitus. Kiinnitin ekassa viestissäni huomiota siihen että siinä oli tarkoitushakuisesti vääristelty eri osien suhteita, aloittajan motiivit voi kukin päätellä mielessään.

Luen yleensä, kuten nytkin, koko viestiketjun ennen kuin vastaan. Tämä on mielestäni hyvän netiketin (vieras sana useimmille) mukaista.

Mitenkä perustelet alkuperäisen vääristyneitä suhteita? Mielestäni, kuten Motivankin, nuo ovat aivan kohdallaan. Tässä esim. linkki tavanomaiseen taloon, jossa prosenttiluku on 22%, ja energiaa säästävään taloon (19%), eli molemmissa juurikin tuo 1/5.

http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/rakentaminen/energiaasaastavapientalo/lammitysenergiansaasto.html

Eli Motivakin on mukana salaliitossa sinun mukaan?

>> Oletko sinä muuten alkup. aloittaja?

En ole.

>> Totta kai kokonaisuus ratkaisee ja kokonaisuus on osiensa summa. Huonot seinät pitää kompensoida jollain muulla niinkuin tuossa lahtelaisessa sipotalossa joka oli motivan sivuilla. Katto on ylieristetty xps:llä (joka ei ole ihan halpaa) niin että kokonaisuudesta saadaan suht' ok.

Ja nyt sitten vetäiset jonkun esimerkkitalon ja päättelet siitä jotain xps:n kalleuden mukaan. Ylläolevan linkin mukaan katto vie 2/3 seinien hukkaamasta energiasta. Jos seinät ovat eristävyydeltään huonoja, niin ei auta vaikka katon eristävyys olisi ääretön.

Lue lisää

"Mitenkä perustelet alkuperäisen vääristyneitä suhteita? Mielestäni, kuten Motivankin, nuo ovat aivan kohdallaan. Tässä esim. linkki tavanomaiseen taloon, jossa prosenttiluku on 22%, ja energiaa säästävään taloon (19%), eli molemmissa juurikin tuo 1/5. "

Tuo suhde ei toteudu tavallisessa 250m2 2-kerroksisessa talossa lähellekkään, laske itse tai tarkista mitä minä hahmottelin suhteiksi. Sipon u-arvoilla ei päästä edes samalle stadionille, niinkuin amerikkalaiset sanoo.

"Ja nyt sitten vetäiset jonkun esimerkkitalon ja päättelet siitä jotain xps:n kalleuden mukaan. Ylläolevan linkin mukaan katto vie 2/3 seinien hukkaamasta energiasta. Jos seinät ovat eristävyydeltään huonoja, niin ei auta vaikka katon eristävyys olisi ääretön."

mitä tällä tarkotit? Luuletko että suhde on aina 2/3 koska motiva niin sanoo? Katso sen esimerkkitalon u-arvoja niin ymmärrät epäsuhdan.

Päivää vaan sinnekkin kirjoitti:

>> väliseinätön tila on 8,6 * 11m, siinä on takkahuone, oh ja keittiö ja osa katon alaista terassia. Melko varma olen.

Itse määrittelen kyllä huoneen sellaiseksi, että sitä reunustaa seinät. Luettelit ilmeisesti ison kasan eri funktioita tarkoittavia tiloja, jotka kuitenkin ovat samaa huonetta. Sipo ei varmaankaan tuollaisessa ole mikään hyvä ratkaisu. Jos sinulle se ei käynyt, niin ei kai se materiaalista huonoa edelleenkään tee.

Hieman kyllä ihmetteln eikö sinulla tosiaan ole seinää terassin ja muiden tilojen välillä? Minun tulisi talvella kylmä.

>> Myyjä ei suostunut myymään sipo-ontelo yhdistelmärakennetta koska hänen mukaansa erilaiset lämpöliikkeet halkaisevat seinät (Huom! tämä on myyjän kommentti, ei minun).

Siposta rakentaessa muistaakseni suositellaan liikuntasaumaa yli 10m seiniin. Jos tarkoitit ontelolaattojen ja Sipon välistä lämpölaajenemista, niin ei kai nuo väli/yläpohjat juurikaan muuta lämpöä, joten laajenemista ei ole. Käytännössä kaikissa maanvastaisissa Sipotaloissa on alapohjana betoni ilman ongelmia lämpölaajenemisista.

Veikkaan, että myyjä vain halusi myydä enemmän.


Ja tämähän ei mitenkään liittynyt ketjun aloitukseen.

Lue lisää

"Luettelit ilmeisesti ison kasan eri funktioita tarkoittavia tiloja, jotka kuitenkin ovat samaa huonetta. Sipo ei varmaankaan tuollaisessa ole mikään hyvä ratkaisu. Jos sinulle se ei käynyt, niin ei kai se materiaalista huonoa edelleenkään tee."

Aika tavallista uusissa taloissa että (oleskelu)tilat nivoutuu yhdeksi eikä niitä erotella seinillä. Meillä on matalia (2,3m) seinäkkeitä esim oh-takkahuone ja keittiö -aula.

"Hieman kyllä ihmetteln eikö sinulla tosiaan ole seinää terassin ja muiden tilojen välillä? Minun tulisi talvella kylmä. "

Lasista on huono tehdä kantavaa seinää, se ottaa kuormaa aika huonosti.

"Veikkaan, että myyjä vain halusi myydä enemmän.
"

Tmä kävi mielessä mullakin.

jii kirjoitti:

ja sitä oli esim tuossa motivan sivun talossa käytetty äkkiä laskien ehkä 60m3.

Terveisiä vaan sinne oikeisiin "kivi"taloihin!

muovieristeen käyttö yläpohjassa tai lisäeristeenä ei ole todellakaan välttämätöntä, laittaisin mieluummin villaa. Minulle on pääasia että rakenteessa ei ole muovia kiviaineskerrosten välissä ja vaippa on yhtenäistä rakennetta sekä tiivis muutaman sukupolven ajan. Energiatalous on hyvinkin kilpailukykyinen näiltä osin koko torpan elinkaaren ajan. Tästä lienee turha kalistella sapeleita enempää, nyt ollaan jo patologisen inttämisen rajoilla.

jii kirjoitti:

ilman niitä vaikeita autojuttuja;)

Sanot että "Rakennuksen energiatehokkkuus koostuu valittujen materiaalien ominaisuuksista ja rakennuksen toteutuksesta esim. pari liian suurta ikkunaa, epätarkka seinien muuraus, huonosti eristetty tekniikkakanava tai huono ovien ja ikkunoiden asennus voi heikentää rakennuksesi energiatehokkuutta merkittävästi."

Eli et valitse eristyskyvyltään hyvää seinän materiaalia koska muut valinnat, ratkaisut ja toteutus vaikuttavat kokonaisuuteen. Totta kai vaikuttavat, eli jos sinulla on huono seinämateriaali ja ei yllämainittuja, tulos on ok. Jos sinulla on hyvä seinämateriaali eikä yllämainittuja, tulos on erinomainen jne.. tämähän on aivan selkeää lämpöhäviöiden yhteenlaskua, mikset voit tunnustaa sitä?

En tiedä kuka olet koska et halua käyttää yhtä nikkiä, joten en tiedä kuka kaivoi esille tuon motivan sivujen jämerätalon muka minulle kuittina. Sen jossa on 60m3 (en enää muista oliko 55 vai 60) xps:ää eristeenä. Se siitä muovittomuudesta.

Minäkin harkitsin sipoa mutta totesin sen meille sopimattomaksi monestakin syystä (olisin tehnyt 500mm:stä koska se on eristyskyvyltään hyväksyttävä) enkä ole ainakaan vielä katunut valintaani.

Sinulle kelpaa lämmöneristävyydeltään huonompi ja materiaali ja olkoon niin. Mutta miksi on niin vaikea tunnustaa että sipo ei ole u-arvoltaan hyvä vaan pitää esittää näitä typeriä väitteitä jotka ovat fysiikan lakien vastaisia (tässä vielä tämä lauseesi uudestaan muistutuksena):

"Energiatehokkuuden osalta en ole yhtään huolissani, rakenteet toimivat vähintään yhtä hyvin kuin kilpailevissa ratkaisuissa."

Tai no joo, ehkä tarkoitit kilpailevalla ratkaisulla aerocia?

Lue lisää

>> Mutta miksi on niin vaikea tunnustaa että sipo ei ole u-arvoltaan hyvä vaan pitää esittää näitä typeriä väitteitä jotka ovat fysiikan lakien vastaisia

Onkohan sinulla jotain eroa sanoilla huono ja huonompi? Taas jankutat, että joku on huono, mutta et perustele sitä.

Minun mielestäni Sipo on eristävyydeltään aivan keskitasoa. Erittäin hyviä ovat esim. EPS- eristeiset U- arvoltaan 0,17 luokkaa olevat seinät.

Jos tavallista (375) Sipoa vertaa esim. 10v sitten rakennettuihin taloihin on se eristävyydeltään hyvä.

Jos talon seinät tekee 0,17 (nykyään käytännössä paras) vs. 0,28 U- arvoisesta harkoista on lämmityskulut 0,17/0,28 * 1/5 = 12% pienemmät. Pyöreällä 1 000€/a lämmityskuluilla säästöä tulee 120€/a. Ero on mielestäni merkityksetön.

Kyseisen 120€/a voi erittäin helposti ryssiä edellisen kirjoittajan luettelemilla esimerkeillä.

jii kirjoitti:

"Mitenkä perustelet alkuperäisen vääristyneitä suhteita? Mielestäni, kuten Motivankin, nuo ovat aivan kohdallaan. Tässä esim. linkki tavanomaiseen taloon, jossa prosenttiluku on 22%, ja energiaa säästävään taloon (19%), eli molemmissa juurikin tuo 1/5. "

Tuo suhde ei toteudu tavallisessa 250m2 2-kerroksisessa talossa lähellekkään, laske itse tai tarkista mitä minä hahmottelin suhteiksi. Sipon u-arvoilla ei päästä edes samalle stadionille, niinkuin amerikkalaiset sanoo.

"Ja nyt sitten vetäiset jonkun esimerkkitalon ja päättelet siitä jotain xps:n kalleuden mukaan. Ylläolevan linkin mukaan katto vie 2/3 seinien hukkaamasta energiasta. Jos seinät ovat eristävyydeltään huonoja, niin ei auta vaikka katon eristävyys olisi ääretön."

mitä tällä tarkotit? Luuletko että suhde on aina 2/3 koska motiva niin sanoo? Katso sen esimerkkitalon u-arvoja niin ymmärrät epäsuhdan.

Lue lisää

>>Tuo suhde ei toteudu tavallisessa 250m2 2-kerroksisessa talossa lähellekkään, laske itse tai tarkista mitä minä hahmottelin suhteiksi. Sipon u-arvoilla ei päästä edes samalle stadionille, niinkuin amerikkalaiset sanoo.

Nyt otat jälleen oman talosi esimerkiksi. Toki, jos talo on kaksikerroksinen, niin ylä- ja alapohjan merkitys vähenee. Tämähän ei tarkoita sitä, että seinien hukkaama energia kasvaa. Seinien osuus käytetystä energiasta toki kasvaa.

Edelleen ero on kuitenkin pieni, joten eiköhän se sille Ameriikkalaisten stadionilleekin mahdu.

>> mitä tällä tarkotit? Luuletko että suhde on aina 2/3 koska motiva niin sanoo? Katso sen esimerkkitalon u-arvoja niin ymmärrät epäsuhdan.

Tarkoitin sitä, että jos yksi osa on huono, niin kokonaisuudesta ei saa hyvää vaikka muut osat olisivat maailman parhaita. Ei yläpohjan eristämisellä (oli eristettä kuinka paljon tahansa), voida kompensoida seiniä, jos ne ovat huonot.

Päivää vaan sinnekkin kirjoitti:

>> Mutta miksi on niin vaikea tunnustaa että sipo ei ole u-arvoltaan hyvä vaan pitää esittää näitä typeriä väitteitä jotka ovat fysiikan lakien vastaisia

Onkohan sinulla jotain eroa sanoilla huono ja huonompi? Taas jankutat, että joku on huono, mutta et perustele sitä.

Minun mielestäni Sipo on eristävyydeltään aivan keskitasoa. Erittäin hyviä ovat esim. EPS- eristeiset U- arvoltaan 0,17 luokkaa olevat seinät.

Jos tavallista (375) Sipoa vertaa esim. 10v sitten rakennettuihin taloihin on se eristävyydeltään hyvä.

Jos talon seinät tekee 0,17 (nykyään käytännössä paras) vs. 0,28 U- arvoisesta harkoista on lämmityskulut 0,17/0,28 * 1/5 = 12% pienemmät. Pyöreällä 1 000€/a lämmityskuluilla säästöä tulee 120€/a. Ero on mielestäni merkityksetön.

Kyseisen 120€/a voi erittäin helposti ryssiä edellisen kirjoittajan luettelemilla esimerkeillä.

Lue lisää

niin toteat että 375 sipo ei täytä seinälle asetettua u-arvon vähimmäisvaatimusta. Ja se on keskitasoa? Huono on varmaan sitten ..niin mikä? Pahvilaatikko? En tarkoita tällä sitä etteikö siposta voi tehdä taloa jossa on mukava asua, vaan sitä että siitä ei tule energiataloudellista.

"Jos talon seinät tekee 0,17 (nykyään käytännössä paras) vs. 0,28 U- arvoisesta harkoista on lämmityskulut 0,17/0,28 * 1/5 = 12% pienemmät. Pyöreällä 1 000€/a lämmityskuluilla säästöä tulee 120€/a. Ero on mielestäni merkityksetön. "

Laskeppa uudelleen alusta, vaikka noilla mun viestini pinta-aloilla ja u-arvoilla (tai oman talosi) niin huomaat että ero on jotain muuta. Tuo motivan "tyypillinen pientalo" on yksikerroksinen 120m2 jukkatalo jonka seinien u-arvo on parempi kuin sipon eli noilla suhteilla ei tee mitään.

Päivää vaan sinnekkin kirjoitti:

>>Tuo suhde ei toteudu tavallisessa 250m2 2-kerroksisessa talossa lähellekkään, laske itse tai tarkista mitä minä hahmottelin suhteiksi. Sipon u-arvoilla ei päästä edes samalle stadionille, niinkuin amerikkalaiset sanoo.

Nyt otat jälleen oman talosi esimerkiksi. Toki, jos talo on kaksikerroksinen, niin ylä- ja alapohjan merkitys vähenee. Tämähän ei tarkoita sitä, että seinien hukkaama energia kasvaa. Seinien osuus käytetystä energiasta toki kasvaa.

Edelleen ero on kuitenkin pieni, joten eiköhän se sille Ameriikkalaisten stadionilleekin mahdu.

>> mitä tällä tarkotit? Luuletko että suhde on aina 2/3 koska motiva niin sanoo? Katso sen esimerkkitalon u-arvoja niin ymmärrät epäsuhdan.

Tarkoitin sitä, että jos yksi osa on huono, niin kokonaisuudesta ei saa hyvää vaikka muut osat olisivat maailman parhaita. Ei yläpohjan eristämisellä (oli eristettä kuinka paljon tahansa), voida kompensoida seiniä, jos ne ovat huonot.

Lue lisää

80% uusista kivitaloista on yli 200m2 brutto ja 90% yli yksikerroksisia. Mitkä ovat oman talosi luvut, jos pidät minun lukujani jotenkin väärinä?

Kun seinän pinta-alan suhde AP ja YP verrattuna kasvaa, niin seinän merkitys kasvaa, eli seinien hukkaama energia kasvaa.

"Tarkoitin sitä, että jos yksi osa on huono, niin kokonaisuudesta ei saa hyvää vaikka muut osat olisivat maailman parhaita. Ei yläpohjan eristämisellä (oli eristettä kuinka paljon tahansa), voida kompensoida seiniä, jos ne ovat huonot."

Niin se on. Ja sitähän monissa sipotaloissa juuri yritetään tehdä. Tuo aikaisemmassa viestissä heitetty linkki

http://www.energiatehokaskoti.fi/fi/esimerkit/jameratalolahdessa/talon-perustiedot.html

on tyyppiesimerkki tästä: kun katsoo noita lukuja, niin tulee mieleen että eiköhän se katto ala jo olla eristetty, mitäs jos katsottaisiin mitä niille seinille voisi tehdä (niin, osa niistä onkin jo lisäeristetty uretaanilla että päästään edes tuohon 0,25:een..)

jii kirjoitti:

niin toteat että 375 sipo ei täytä seinälle asetettua u-arvon vähimmäisvaatimusta. Ja se on keskitasoa? Huono on varmaan sitten ..niin mikä? Pahvilaatikko? En tarkoita tällä sitä etteikö siposta voi tehdä taloa jossa on mukava asua, vaan sitä että siitä ei tule energiataloudellista.

"Jos talon seinät tekee 0,17 (nykyään käytännössä paras) vs. 0,28 U- arvoisesta harkoista on lämmityskulut 0,17/0,28 * 1/5 = 12% pienemmät. Pyöreällä 1 000€/a lämmityskuluilla säästöä tulee 120€/a. Ero on mielestäni merkityksetön. "

Laskeppa uudelleen alusta, vaikka noilla mun viestini pinta-aloilla ja u-arvoilla (tai oman talosi) niin huomaat että ero on jotain muuta. Tuo motivan "tyypillinen pientalo" on yksikerroksinen 120m2 jukkatalo jonka seinien u-arvo on parempi kuin sipon eli noilla suhteilla ei tee mitään.

Lue lisää

Rakennusmääräyskokoelma antaa mahdollisuuden käyttää 0,60 u-arvoon asti. Eli silloin tietääkseni vähimmäismääräys on tuo 0,60, eikö?

Taisipa mennä paljon asiaakin jankannut jii vipuun....

jii kirjoitti:

80% uusista kivitaloista on yli 200m2 brutto ja 90% yli yksikerroksisia. Mitkä ovat oman talosi luvut, jos pidät minun lukujani jotenkin väärinä?

Kun seinän pinta-alan suhde AP ja YP verrattuna kasvaa, niin seinän merkitys kasvaa, eli seinien hukkaama energia kasvaa.

"Tarkoitin sitä, että jos yksi osa on huono, niin kokonaisuudesta ei saa hyvää vaikka muut osat olisivat maailman parhaita. Ei yläpohjan eristämisellä (oli eristettä kuinka paljon tahansa), voida kompensoida seiniä, jos ne ovat huonot."

Niin se on. Ja sitähän monissa sipotaloissa juuri yritetään tehdä. Tuo aikaisemmassa viestissä heitetty linkki

http://www.energiatehokaskoti.fi/fi/esimerkit/jameratalolahdessa/talon-perustiedot.html

on tyyppiesimerkki tästä: kun katsoo noita lukuja, niin tulee mieleen että eiköhän se katto ala jo olla eristetty, mitäs jos katsottaisiin mitä niille seinille voisi tehdä (niin, osa niistä onkin jo lisäeristetty uretaanilla että päästään edes tuohon 0,25:een..)

Lue lisää

>> 80% uusista kivitaloista on yli 200m2 brutto ja 90% yli yksikerroksisia. Mitkä ovat oman talosi luvut, jos pidät minun lukujani jotenkin väärinä?

Paha tuohon meikäläisen väittää kun ei ole hajuakaan.

>> Kun seinän pinta-alan suhde AP ja YP verrattuna kasvaa, niin seinän merkitys kasvaa, eli seinien hukkaama energia kasvaa.

Eiköhän se mene nyt hieman toisinpäin tämä asia jos talo on kaksikerroksinen. Kun AP ja YP pienenee, niin ei toki seinien osuus kasva, vaan AP:n ja YP:n pienenee. Eli eivät nuo seinät hukkaa yhtään enempää energiaa kaksikerroksisessa talossa kuin yksikerroksisessakaan. YP ja AP toki vievät vähemmän energiaa.

>> >> "Tarkoitin sitä, että jos yksi osa on huono, niin kokonaisuudesta ei saa hyvää vaikka muut osat olisivat maailman parhaita. Ei yläpohjan eristämisellä (oli eristettä kuinka paljon tahansa), voida kompensoida seiniä, jos ne ovat huonot."

>> Niin se on. Ja sitähän monissa sipotaloissa juuri yritetään tehdä. Tuo aikaisemmassa viestissä heitetty linkki

Yritäppä nyt ymmärtää. Jos seinät ovat huonot, niin millään ilveellä talosta ei saada hyvää, vaikka muille osa- alueille tehtäisiin mitä. Olisiko kenties sinun hieman uudelleenharkittava mielipidettäsi Sipon huonoudesta?

Empä tuota Lahden esimerkkitaloa tunne, enkä oikein viitsi tutustuakkaan.

Sipo ei varmasti ole mikään hyvä materiaali jos haluaa rakentaa erngianpihin talon tänä päivänä. Siihen on olemassa tuohon tarkoitukseen parempia materiaaleja. Ei Sipo eristävyydeltään kuitenkaan mikään huono ole, vaikka parempia onkin.

jii kirjoitti:

ilman niitä vaikeita autojuttuja;)

Sanot että "Rakennuksen energiatehokkkuus koostuu valittujen materiaalien ominaisuuksista ja rakennuksen toteutuksesta esim. pari liian suurta ikkunaa, epätarkka seinien muuraus, huonosti eristetty tekniikkakanava tai huono ovien ja ikkunoiden asennus voi heikentää rakennuksesi energiatehokkuutta merkittävästi."

Eli et valitse eristyskyvyltään hyvää seinän materiaalia koska muut valinnat, ratkaisut ja toteutus vaikuttavat kokonaisuuteen. Totta kai vaikuttavat, eli jos sinulla on huono seinämateriaali ja ei yllämainittuja, tulos on ok. Jos sinulla on hyvä seinämateriaali eikä yllämainittuja, tulos on erinomainen jne.. tämähän on aivan selkeää lämpöhäviöiden yhteenlaskua, mikset voit tunnustaa sitä?

En tiedä kuka olet koska et halua käyttää yhtä nikkiä, joten en tiedä kuka kaivoi esille tuon motivan sivujen jämerätalon muka minulle kuittina. Sen jossa on 60m3 (en enää muista oliko 55 vai 60) xps:ää eristeenä. Se siitä muovittomuudesta.

Minäkin harkitsin sipoa mutta totesin sen meille sopimattomaksi monestakin syystä (olisin tehnyt 500mm:stä koska se on eristyskyvyltään hyväksyttävä) enkä ole ainakaan vielä katunut valintaani.

Sinulle kelpaa lämmöneristävyydeltään huonompi ja materiaali ja olkoon niin. Mutta miksi on niin vaikea tunnustaa että sipo ei ole u-arvoltaan hyvä vaan pitää esittää näitä typeriä väitteitä jotka ovat fysiikan lakien vastaisia (tässä vielä tämä lauseesi uudestaan muistutuksena):

"Energiatehokkuuden osalta en ole yhtään huolissani, rakenteet toimivat vähintään yhtä hyvin kuin kilpailevissa ratkaisuissa."

Tai no joo, ehkä tarkoitit kilpailevalla ratkaisulla aerocia?

Lue lisää

"Eli et valitse eristyskyvyltään hyvää seinän materiaalia koska muut valinnat, ratkaisut ja toteutus vaikuttavat kokonaisuuteen. Totta kai vaikuttavat, eli jos sinulla on huono seinämateriaali ja ei yllämainittuja, tulos on ok. Jos sinulla on hyvä seinämateriaali eikä yllämainittuja, tulos on erinomainen jne.. tämähän on aivan selkeää lämpöhäviöiden yhteenlaskua, mikset voit tunnustaa sitä?"

Kuten aikaisemmin olen maininnut oma arvoasteikkoni materiaalin hyvyydelle tulee aivan muista seikoista kuin mitä itse painotat. Enkä edelleenkään allekirjoita materiaalin heikkoutta lämpötaloudessa. Oletettavat erot ovat marginaalisia ja eroja on suuntaan sun toiseen.

"En tiedä kuka olet koska et halua käyttää yhtä nikkiä, joten en tiedä kuka kaivoi esille tuon motivan sivujen jämerätalon muka minulle kuittina. Sen jossa on 60m3 (en enää muista oliko 55 vai 60) xps:ää eristeenä. Se siitä muovittomuudesta. "

Kuten olen aikaisemmin todennut itse en pitänyt moista ratkaisua meille sopivana olkoon muovi sitten harkon sisällä tai ulkopuolella. Katso perustelut aikaisemmasta viestistäni.

"Tai no joo, ehkä tarkoitit kilpailevalla ratkaisulla aerocia? "

Kyllä se kilpailu käytiin kaikkien materiaalien kesken ja valintaperusteena oli kokonaisuus. Hinta ei myöskään ollut driveri, joten tämä ei estänyt tekemästä meille soveliainta valintaa.

olla ihan /C:stä kirjoitti:

Rakennusmääräyskokoelma antaa mahdollisuuden käyttää 0,60 u-arvoon asti. Eli silloin tietääkseni vähimmäismääräys on tuo 0,60, eikö?

Taisipa mennä paljon asiaakin jankannut jii vipuun....

Lue lisää

"3.2 Vaatimukset rakennusosakohtaisille
lämmönläpäisykertoimille
ja rakennuksen
ikkunapinta-alalle
3.2.1
Lämpimän tai erityisen lämpimän tilan rajoittuessa
ulkoilmaan, lämmittämättömään tilaan tai maahan
rakennusosien lämmönläpäisykertoimet U eivät
saa ylittää seuraavia arvoja:
seinä 0,25 W/m2K
yläpohja, ulkoilmaan
rajoittuva alapohja 0,16 W/m2K
ryömintätilaan rajoittuva
alapohja (tuuletusaukkojen
määrä enintään 8 promillea
alapohjan pinta-alasta) 0,20 W/m2K
maata vastaan oleva
rakennusosa 0,25 W/m2K
ikkuna, ovi 1,4 W/m2K
kattoikkuna 1,5 W/m2K"

eli tämä on lähtökohta YKSITTÄISILLE RAKENNUSOSILLE.

0,6 yksittäiselle osalle mikäli sitä kompensoidaan muun rakenteen paremmalla u-arvolla, eli silloin rakennusta tarkastellaan kokonaisuutena. Mutta kyllähän sinä tämän jo tiesitkin.

Päivää vaan sinnekkin kirjoitti:

>> 80% uusista kivitaloista on yli 200m2 brutto ja 90% yli yksikerroksisia. Mitkä ovat oman talosi luvut, jos pidät minun lukujani jotenkin väärinä?

Paha tuohon meikäläisen väittää kun ei ole hajuakaan.

>> Kun seinän pinta-alan suhde AP ja YP verrattuna kasvaa, niin seinän merkitys kasvaa, eli seinien hukkaama energia kasvaa.

Eiköhän se mene nyt hieman toisinpäin tämä asia jos talo on kaksikerroksinen. Kun AP ja YP pienenee, niin ei toki seinien osuus kasva, vaan AP:n ja YP:n pienenee. Eli eivät nuo seinät hukkaa yhtään enempää energiaa kaksikerroksisessa talossa kuin yksikerroksisessakaan. YP ja AP toki vievät vähemmän energiaa.

>> >> "Tarkoitin sitä, että jos yksi osa on huono, niin kokonaisuudesta ei saa hyvää vaikka muut osat olisivat maailman parhaita. Ei yläpohjan eristämisellä (oli eristettä kuinka paljon tahansa), voida kompensoida seiniä, jos ne ovat huonot."

>> Niin se on. Ja sitähän monissa sipotaloissa juuri yritetään tehdä. Tuo aikaisemmassa viestissä heitetty linkki

Yritäppä nyt ymmärtää. Jos seinät ovat huonot, niin millään ilveellä talosta ei saada hyvää, vaikka muille osa- alueille tehtäisiin mitä. Olisiko kenties sinun hieman uudelleenharkittava mielipidettäsi Sipon huonoudesta?

Empä tuota Lahden esimerkkitaloa tunne, enkä oikein viitsi tutustuakkaan.

Sipo ei varmasti ole mikään hyvä materiaali jos haluaa rakentaa erngianpihin talon tänä päivänä. Siihen on olemassa tuohon tarkoitukseen parempia materiaaleja. Ei Sipo eristävyydeltään kuitenkaan mikään huono ole, vaikka parempia onkin.

Lue lisää

"Eiköhän se mene nyt hieman toisinpäin tämä asia jos talo on kaksikerroksinen. Kun AP ja YP pienenee, niin ei toki seinien osuus kasva, vaan AP:n ja YP:n pienenee. Eli eivät nuo seinät hukkaa yhtään enempää energiaa kaksikerroksisessa talossa kuin yksikerroksisessakaan. YP ja AP toki vievät vähemmän energiaa. "

1 kerros 200m2 14m*14m*3m:
YP 200m2
AP 200m2
US 170m2

2 kerrosta 200m2 10m*10m*6m:
YP 100m2
AP 100m2
US 240m2

kyllä seinää tarvitaan lisää, ei tosin niin paljon kuin YP ja AP yhteensä pienenee.

"Olisiko kenties sinun hieman uudelleenharkittava mielipidettäsi Sipon huonoudesta? "

No minun mielipiteeni on edelleen että siposeinän u-arvo on huono. Miksikö? Koska kaikki kilpailijat ovat lämmöneristävyydeltään parempia. Eli se on siis vertailuryhmän viimeinen, huonoin. (Tämä alkaa muuten jo lipsua pahasti tuonne kielitoimiston toimialueelle;)

jii kirjoitti:

"3.2 Vaatimukset rakennusosakohtaisille
lämmönläpäisykertoimille
ja rakennuksen
ikkunapinta-alalle
3.2.1
Lämpimän tai erityisen lämpimän tilan rajoittuessa
ulkoilmaan, lämmittämättömään tilaan tai maahan
rakennusosien lämmönläpäisykertoimet U eivät
saa ylittää seuraavia arvoja:
seinä 0,25 W/m2K
yläpohja, ulkoilmaan
rajoittuva alapohja 0,16 W/m2K
ryömintätilaan rajoittuva
alapohja (tuuletusaukkojen
määrä enintään 8 promillea
alapohjan pinta-alasta) 0,20 W/m2K
maata vastaan oleva
rakennusosa 0,25 W/m2K
ikkuna, ovi 1,4 W/m2K
kattoikkuna 1,5 W/m2K"

eli tämä on lähtökohta YKSITTÄISILLE RAKENNUSOSILLE.

0,6 yksittäiselle osalle mikäli sitä kompensoidaan muun rakenteen paremmalla u-arvolla, eli silloin rakennusta tarkastellaan kokonaisuutena. Mutta kyllähän sinä tämän jo tiesitkin.

Lue lisää

Olet kyllä aika jääräpää. Vänkäämällä vänkäät vastaan jopa selvää tekstiä.

"3.3.2
Rakennuksen vaippaan kuuluvan seinän, yläpohjan
ja alapohjan lämmönläpäisykerroin saa kuitenkin
olla enintään 0,6 W/m2K."

Eli eiköhän Siporex täytä tuon vähittäisvaatimuksen aika reilulla marginaalilla vastoin kuin kirjoitat.

"Jos uudestaan rakentaisin niin seinät on suurin yksittäinen lämpöreikä talossamme... "

Jota siis alkaisin paikkaamaan. Eli matalaenergiaharkko ainoa vaihtoehto jatkossa.

Meinaan ulkopuolelta sopivilla keleillä on osa ikkunoista kosteassa huurussa. Samoin kuin esim autossa lasit ovat.

Ikkunat huurtuu ulkoapäin (kosteus tiivistyy kylmään pintaan) samoin kuin moni pinta ulkona ollessaan. Mutta jos sisältä tulee lämpöä "huonosta ikkunasta" niin näin ei tapahdu

raksaaja--sh kirjoitti:

"Jos uudestaan rakentaisin niin seinät on suurin yksittäinen lämpöreikä talossamme... "

Jota siis alkaisin paikkaamaan. Eli matalaenergiaharkko ainoa vaihtoehto jatkossa.

Lue lisää

Minua on usein mietityttänyt että mitä tämä matalaenergia- harkko tai talo ylipäätään tarkoittaa. No tietenkin vähän energiaa virtaa harkon lävitse valmiissa talossa, mutta mikä on matala niin on hyvin suhteellista. Joissakin motivan opuksissa raja-arvot on hyvin alhaisia, että niiitä tuskin juuri missään alitetaan.

Kun tuo jääkausikaan ei uhkaa, vaan pikemminkin päinvastoin.

Kyllä tuo talon eletty elämä ja elämisen laatu ilman muovikerroksia vaikutti materiaalin valintaan.


Minä en halunnut rakentaa muovikuorrutettua harkkotaloa, jota kivitaloksi kehutaan. Minä rakensin Kivitalon. Ihan samasta syystä kuin joku myy muovipinnoitetun "puutalon" näille U-ARVOJEN METSÄSTÄJILLE.

Jokainen taplaa tyylillään. Jokainen rakentaa tyylillään.

Siposta alkaa jo olla jankutettu tarpeeksi mutta tämä pisti silmään:

"Kun lämmityskulut ovat vuodessa kohtuulliset, et voi säästää, vaikka kuinka yrittäisit.
Sähkölaitokset ja kaukolämpö käyvät kukkarollasi perusmaksun verran joka tapauksessa ja KWH-maksujen osuus on useinkin perusmaksua pienempi
kuluosuus. Mistäs säästät ja missä ajassa investointisi kuolettuu. "

Suomen ok-taloista alle 10% lämpiää kaukolämmöllä eli valtaosassa lämmityksen häviöt näkyvät sähkölaskussa. Sähkön perusmaksu Lahtienergialla on 3,72 €/kk, vuodessa siis 45€. Sähkössä perusmaksu on siis merkityksetön, ja millään lämmitysmuodolla perusmaksu ei ole suurempi kuin energiamaksu koska perusmaksu on yleisesti sidottu huipputehoon.

jii kirjoitti:

Siposta alkaa jo olla jankutettu tarpeeksi mutta tämä pisti silmään:

"Kun lämmityskulut ovat vuodessa kohtuulliset, et voi säästää, vaikka kuinka yrittäisit.
Sähkölaitokset ja kaukolämpö käyvät kukkarollasi perusmaksun verran joka tapauksessa ja KWH-maksujen osuus on useinkin perusmaksua pienempi
kuluosuus. Mistäs säästät ja missä ajassa investointisi kuolettuu. "

Suomen ok-taloista alle 10% lämpiää kaukolämmöllä eli valtaosassa lämmityksen häviöt näkyvät sähkölaskussa. Sähkön perusmaksu Lahtienergialla on 3,72 €/kk, vuodessa siis 45€. Sähkössä perusmaksu on siis merkityksetön, ja millään lämmitysmuodolla perusmaksu ei ole suurempi kuin energiamaksu koska perusmaksu on yleisesti sidottu huipputehoon.

Lue lisää

Tässä hieman alkeita.

http://lammitysjarjestelmat.hosting.ambientia.fi/tyyppitalovertailu.php

http://www.energia.fi/fi/sahko/kotijasahko/tietoarakentajalle

jii kirjoitti:

Siposta alkaa jo olla jankutettu tarpeeksi mutta tämä pisti silmään:

"Kun lämmityskulut ovat vuodessa kohtuulliset, et voi säästää, vaikka kuinka yrittäisit.
Sähkölaitokset ja kaukolämpö käyvät kukkarollasi perusmaksun verran joka tapauksessa ja KWH-maksujen osuus on useinkin perusmaksua pienempi
kuluosuus. Mistäs säästät ja missä ajassa investointisi kuolettuu. "

Suomen ok-taloista alle 10% lämpiää kaukolämmöllä eli valtaosassa lämmityksen häviöt näkyvät sähkölaskussa. Sähkön perusmaksu Lahtienergialla on 3,72 €/kk, vuodessa siis 45€. Sähkössä perusmaksu on siis merkityksetön, ja millään lämmitysmuodolla perusmaksu ei ole suurempi kuin energiamaksu koska perusmaksu on yleisesti sidottu huipputehoon.

Lue lisää

muuta kuin eilinen maksalaatikko.

Sähkölämmityksen perustamiskustannukset ovat kevyet, mutta käytännössä ei sitten ole varaa syödäkään kuin vanhaa lämmitettyä ja jos suihkussa haluaisi käydä kaksi peräkkäin, niin toinen saapi kylmät.

Milloinkas niista pulpeista ja pilpeistä alkaa saada vuosikymmenten kokemukset eli kestänevätkö takuuajan kunnolla loppuun. Ei ole halpaa sekään kokeilu.