Kui siin tommot kävi?

Kyllä Ruuneper on huastanna hyvä jutumiel tekis tulostoo,mutta ku en osoo;(

Huasta lissee,minä tykkeen lukkee.

Et sunkas siä nyv vähäl liiottele? Miä kyttäin tiän lairas sitä metelii, ku en ohitte päässy. Kylhä siäl sanat lenteli muttei veri sentää.
Miä ensteks luulinki, et siäl oli tonttiavisuuni, ku nii huusivatten. Ihmettelinki, ku ei siit paikallises leheres ollum mitää ilmotusta, että kuinkas se väki sinne huutokauppaan oli osannu tulla.
Yhrel oli klasit kateissa, mut se löysi ne sitte poskeltaaj ja jatko huutamist. Toinen oli rähmällään kuras, mut se oli vaa kompastunu johki karahkaan ja kiroili niim maan perhanasti. Oli vissiin satuttanu varpaans, ku se oli paleij jaloi.
Pahinta metelii piti muutama pusikkoom maastoutunu, ku ne yllytti porukkaa rähinöimääj ja nauro räkäsetip päälle. Ku sit tuli seriffi paikalle, ne tuntemattomat häipy lippahivooj ja nopeesti!
Sit rupiki rauhottumaa. Tiällekki tuli sev verrar rakoo, et miäki pääsin rollaattorini kans ohitte.
Meinain et menen kaffepirttiin, kun siäl on aina niil lepposa tunnelma.

Mitä nyt on tapahtunnu, kun ikinä en osu paikalle kun jottain jännittävvää säpinätä sattuu.
No voi yhen kerran, pitipä nyt Ruuneperin joutuakkin eukkoin välliin tulilinjoille.On siinä mahtanu höyhenet pöllytä.
Nyt ois tippaiitan hellää hoivaa tarvittu laastaroimaan ja lohuttelemaan.
Seuraavan kerran kun vähännii on aihetta, killautat iitalle vaan ,niin het paikalla polen pyörällä kahtomaan ja tekemään tilannearvion.
Kahvipirtissä ei ikinä moista satu, sen vois ottaa huomioon yks jos toinennii.

Oma murreketju pitää olla jokaisella.
Minunkin puumerkkini heti paikalla.

Miä aattelin aina ennen itestäni, että miähän oon niin kiltti ja joustava ja lälly, että enhän miä nyt mikään jästipää oo. Mut höpön löpö. Tässä kun on tullu kymmeniä vuosia kokemusta omasta ittestä, niin täytyy sanoa, että selvimmin peritty luonteenpiirre miussa on tuo jääräpäisyys. Se meinaa sitä, että jos joku sanoo ei, niin miä kysyn heti itekseen, että miksei. Ja jos vaan suinkiin mahollista, niin teen just niiinkun ei muka voinnu tehä.

Niinpä miekii mänin tuonne 70 palstalla olevaan kahakkaan ja sain itteni mustelmia täytte, mutta kyllä sai toisetki.
Emmä viittint männä kahvipirttiin enää sellaisena hakattuna, van painuin sänkyyn kottii nukkumaan.

Mukava nährä , et teek kaik olet noinki friskei eikkä kukka ol lasareti sänkyn pohjal luut tohjos.

Eläkäk kaik sovinos huame ehtosse asti. Mää lähre
meril, seilaman paatil.

Eläkäs sovinos niinku ennenki!

Kirjottaka lissä vaa!