Minkä vuoksi juuri lääkäreillä perustutkinnon pitää olla lisensiaatti? Kumma kun ei ihan tohtori. Kuinka vanha tämä nimitys on?
Millään muulla alalla lisensiaatin tutkinto ei ole perustutkinto. Taitaa olla niin, että se paremmuus pitää pakostakin näkyä myös tutkintonimikkeessä. Lääkäreiden perustutkinnon nimeksi voitaisiin aivan hyvin muuttaa lääketieteen kandidaatti.
Lääketieteen lisensiaatti?
miksi oi miksi?
34
8741
Vastaukset
- lääkärin
tutkinto on jo pelkästään opintopisteissä mitattuna paljon laajempi kuin maisterin ja koulutus kestää 6 vuotta (maisterin 4 vuotta). Kandidaatti on vain välitutkinto. Ainakin 1800-luvulta juontaa juurensa, ei ennen yliopistoissa muuta kuin teologiaa ja lääketiedettä opetettukaan. Mielestäni näin saisi olla nykyäänkin ja taide-maisterit ynnä muut humaani-yhteiskunta-tietotekniikka hörhöt joutaisi ammattikorkeakouluun.
- huh huh...
Kyllä on taas pientä ylimielisyyttä havaittavissa. Samanlailla ne humanistit tiedettä tekee kuin lääketieteilijätkin. Liri liri...
- supernero
Nykyään yliopistoissa aloittavat opiskelevat ensin kandiksi kolme(3) vuotta ja maisteriksi kaksi(2) vuotta, mikä tekee yhteensä viisi vuotta (3 2=5).
Itseäni ihmetyttää lääkiksessä se, ettei siellä tarvitse tehdä sellaista loppurykäisyä kuin meillä muualla (gradu tai dippatyö) - loppurykäisy
supernero kirjoitti:
Nykyään yliopistoissa aloittavat opiskelevat ensin kandiksi kolme(3) vuotta ja maisteriksi kaksi(2) vuotta, mikä tekee yhteensä viisi vuotta (3 2=5).
Itseäni ihmetyttää lääkiksessä se, ettei siellä tarvitse tehdä sellaista loppurykäisyä kuin meillä muualla (gradu tai dippatyö)on periaatteessa syventävä tutkimus (ainakin Helsingissä) ja sitten käytännön tentti.
Lääketieteen kandidaatti on kahden vuoden opinnot suorittanut opiskelija, joten se tutkintonimike on jo olemassa. Lääketieteen maisteria taas ei ole, eli tuo lisensiaatti on ollut vuosikymmeniä tutkinnon nimenä - se ei siis ole mikään nykyaikainen keksintö jonka tavoitteena olisi korostaa lääkärin osaamista, vaan sillä on historialliset perinteet.
Aina ei pidä kuvitella salaliittoja sinne, missä niitä ei ole. - ei muuten ole
loppurykäisy kirjoitti:
on periaatteessa syventävä tutkimus (ainakin Helsingissä) ja sitten käytännön tentti.
Lääketieteen kandidaatti on kahden vuoden opinnot suorittanut opiskelija, joten se tutkintonimike on jo olemassa. Lääketieteen maisteria taas ei ole, eli tuo lisensiaatti on ollut vuosikymmeniä tutkinnon nimenä - se ei siis ole mikään nykyaikainen keksintö jonka tavoitteena olisi korostaa lääkärin osaamista, vaan sillä on historialliset perinteet.
Aina ei pidä kuvitella salaliittoja sinne, missä niitä ei ole.4 vuotta ja on kandi ja sitten työelämässä kandina.
2 vuodella ei saa edes mielikuvitusyliopistosta kandin papereita saati lääkiksestä. - Otahan selvää asoista
...että maisterin tutkinto kestää 4 vuotta? Hatustako vedit vai MuTusta?
OPM:n tavoiteaika maisterin tutkinnon suorittamiseksi on 5 vuotta ja siihen saa käyttää 7 vuotta. Esim. luonnontieteissä suoritusaikojen mediaani on 6,5 vuotta.
Mitä opintopisteisiin tulee, olet tasan ensimmäinen taho, joka yrittää väittää niiden olevan vaativuudeltaan yhteismitallisia eri tiedekuntien välillä.
Tekisi vissiin todella hyvää lääkisläisillekin tehdä jonkinlainen loppyutyö perustutkintonsa päätteeksi - se harjaannuttaisi kriittiseen ajatteluun ja motivoisi opettelemaan oikeaa ajattelutapaa jo opintojen aikana. Kriittisellä ajattelulla tarkoitan tiedontarpeensa arviointia ("tiedänkö tämän asian vai luulenko vain", "pitäisiköhän minun ottaa selvää faktoista ennen kuin otan asiaan kantaa") ja itsenäistä tiedonhankintaa asioiden oikean laidan tarkistamiseksi.
JOS tuommoinen pelkkien omien luulojen varaan perustuva katteeton elitismi rehottaa laajemmaltikin lääkisläisten keskuudessa, en ihmettele yhtään, että (jotkut) sairaanhoitajat pompottavat kandeja armotta näiden ollessa kliinisessä harjoittelussa. Katteettomalla uskolla omaan erinomaisuuteensa ja muiden ylenkatsomisella omien luulokuvien pohjalta ei kyllä rakenna yhteistyöhenkeä, ei. - kandidaatti
supernero kirjoitti:
Nykyään yliopistoissa aloittavat opiskelevat ensin kandiksi kolme(3) vuotta ja maisteriksi kaksi(2) vuotta, mikä tekee yhteensä viisi vuotta (3 2=5).
Itseäni ihmetyttää lääkiksessä se, ettei siellä tarvitse tehdä sellaista loppurykäisyä kuin meillä muualla (gradu tai dippatyö)No kyllä meillä Kuopiossa ainakin pitää syventävä tutkimus tehdä maturiteetteineen yms. Vastaa gradua ja dippatyötä.
- on...
ei muuten ole kirjoitti:
4 vuotta ja on kandi ja sitten työelämässä kandina.
2 vuodella ei saa edes mielikuvitusyliopistosta kandin papereita saati lääkiksestä.Oulussa 2 vuotta opiskellut ja klinikkaan siirtyvä on kandi.
- ei ei...
on... kirjoitti:
Oulussa 2 vuotta opiskellut ja klinikkaan siirtyvä on kandi.
Olet ymmärtänyt asian väärin. Vasta 4 vuotta opiskellut on kandi. Näin kaikkialla.
- höpö!!
ei ei... kirjoitti:
Olet ymmärtänyt asian väärin. Vasta 4 vuotta opiskellut on kandi. Näin kaikkialla.
Kuopiossakin 2 vuotta opiskellut ja klinikkaan siirtyvä on kandi. että silleen.
- joo joo...
höpö!! kirjoitti:
Kuopiossakin 2 vuotta opiskellut ja klinikkaan siirtyvä on kandi. että silleen.
Varmaan meinaa potilailla naurut päästä, kun nämä noviisit hilluvat jaloissa lääkärintakit päällä.
- M. Mle.
Otahan selvää asoista kirjoitti:
...että maisterin tutkinto kestää 4 vuotta? Hatustako vedit vai MuTusta?
OPM:n tavoiteaika maisterin tutkinnon suorittamiseksi on 5 vuotta ja siihen saa käyttää 7 vuotta. Esim. luonnontieteissä suoritusaikojen mediaani on 6,5 vuotta.
Mitä opintopisteisiin tulee, olet tasan ensimmäinen taho, joka yrittää väittää niiden olevan vaativuudeltaan yhteismitallisia eri tiedekuntien välillä.
Tekisi vissiin todella hyvää lääkisläisillekin tehdä jonkinlainen loppyutyö perustutkintonsa päätteeksi - se harjaannuttaisi kriittiseen ajatteluun ja motivoisi opettelemaan oikeaa ajattelutapaa jo opintojen aikana. Kriittisellä ajattelulla tarkoitan tiedontarpeensa arviointia ("tiedänkö tämän asian vai luulenko vain", "pitäisiköhän minun ottaa selvää faktoista ennen kuin otan asiaan kantaa") ja itsenäistä tiedonhankintaa asioiden oikean laidan tarkistamiseksi.
JOS tuommoinen pelkkien omien luulojen varaan perustuva katteeton elitismi rehottaa laajemmaltikin lääkisläisten keskuudessa, en ihmettele yhtään, että (jotkut) sairaanhoitajat pompottavat kandeja armotta näiden ollessa kliinisessä harjoittelussa. Katteettomalla uskolla omaan erinomaisuuteensa ja muiden ylenkatsomisella omien luulokuvien pohjalta ei kyllä rakenna yhteistyöhenkeä, ei.LL-tutkinto on 360 op ja onko se sitten 240 ov.
Lääkiksessä on lopputyö, joka periaatteessa vastaa gradua. Lopputyö on kirjallinen tutkielma.
Kandin opinnot on tehty, kun 2 vuotta opintoja on täynnä. Klinikka alkaa kolmantena (tai tampereella neljäntenä vuotena) vuonna ja klinikkaan mentäessä kandin opinnot tulee olla siis tehty.
4. vuoden jälkeen voi mennä lääkärin sijaiseksi töihin.
Kandina ollaan siis valmistumiseen asti, kolmannen vuoden alusta kuudennen vuoden (tai kuinka kauan opintojaan sitten venyttääkään) asti.
Kaikki tiedot löytyvät tiedekuntien opinto-oppaista, jotka löytyvät netistä. - asiallinen_tuntija
ei ei... kirjoitti:
Olet ymmärtänyt asian väärin. Vasta 4 vuotta opiskellut on kandi. Näin kaikkialla.
Täällä taas näemmä ei-alaa opiskelevat mutuviisastelevat...
Näin on näreet (tarkastakaa vakka jonkin lääkiksen opinto-oppaasta jos ette usko): kandin arvonimen (se ei ole tutkinto) saa kun 2 ekaa vuotta on suoritettu . Lääkärin töitä taas saa tehdä rajoitetusta kun 4 ekaa vuotta on suoritettu. Sijaistamisoikeuden saavuttamisen kohdalla ollaan edelleen kandeja, ei se arvonimi siinä kohtaa miksikään muutu.
Kun sinusta tulee kandi, aloitat kliinisen vaiheen. Näin se on aina ollut. Prekliinisiä kursseja suorittavat ovat vasta lääketieteen ylioppilaita. - antaa väärän kuvan
asiallinen_tuntija kirjoitti:
Täällä taas näemmä ei-alaa opiskelevat mutuviisastelevat...
Näin on näreet (tarkastakaa vakka jonkin lääkiksen opinto-oppaasta jos ette usko): kandin arvonimen (se ei ole tutkinto) saa kun 2 ekaa vuotta on suoritettu . Lääkärin töitä taas saa tehdä rajoitetusta kun 4 ekaa vuotta on suoritettu. Sijaistamisoikeuden saavuttamisen kohdalla ollaan edelleen kandeja, ei se arvonimi siinä kohtaa miksikään muutu.
Kun sinusta tulee kandi, aloitat kliinisen vaiheen. Näin se on aina ollut. Prekliinisiä kursseja suorittavat ovat vasta lääketieteen ylioppilaita.opintojen vaiheesta.Miksi vain lääketieteen opiskelijat ovat oikeutettuja titteleihin ja arvonimiin?Ovatko he ylempänä muita tieteen aloja?
kannattaisi jo modernisoitua, ei enää nykyaikana pidetä lääkäreitä jumalista seuraavina kuten joskus antiikin aikaan. - Otahan selvää asioista
M. Mle. kirjoitti:
LL-tutkinto on 360 op ja onko se sitten 240 ov.
Lääkiksessä on lopputyö, joka periaatteessa vastaa gradua. Lopputyö on kirjallinen tutkielma.
Kandin opinnot on tehty, kun 2 vuotta opintoja on täynnä. Klinikka alkaa kolmantena (tai tampereella neljäntenä vuotena) vuonna ja klinikkaan mentäessä kandin opinnot tulee olla siis tehty.
4. vuoden jälkeen voi mennä lääkärin sijaiseksi töihin.
Kandina ollaan siis valmistumiseen asti, kolmannen vuoden alusta kuudennen vuoden (tai kuinka kauan opintojaan sitten venyttääkään) asti.
Kaikki tiedot löytyvät tiedekuntien opinto-oppaista, jotka löytyvät netistä....esittämääni kysymykseen "mistä sait päähäsi, että maisterin tutkinto kestää (vain) 4 vuotta?".
Kiitos myös perinpohjaisesta selvityksestäsi käsitteestä "lääketieteen kandi". Tosin minä en kysynyt siitä mitään. Selvityksesi kandin asemasta tai lähteeksesi tarjoamasi tiedekuntien opinto-oppaat eivät tarjoa mitään vastausta siihen kysymykseen, jonka todella esitin.
Sen sijaan mainitsemasi tiedekuntien opinto-oppaat kyllä kertovat maisterin tutkinnon suorittamisajaksi 5-7 vuotta - mikä sinulta on jollakin ihmeellisellä tavalla lipsahtanut ohi silmien... tokihan sinä olet itse noihin oppaisiin perehtynyt, kun niihin oikein lähteenäsi vetoat... olethan? - krisu3
Otahan selvää asioista kirjoitti:
...esittämääni kysymykseen "mistä sait päähäsi, että maisterin tutkinto kestää (vain) 4 vuotta?".
Kiitos myös perinpohjaisesta selvityksestäsi käsitteestä "lääketieteen kandi". Tosin minä en kysynyt siitä mitään. Selvityksesi kandin asemasta tai lähteeksesi tarjoamasi tiedekuntien opinto-oppaat eivät tarjoa mitään vastausta siihen kysymykseen, jonka todella esitin.
Sen sijaan mainitsemasi tiedekuntien opinto-oppaat kyllä kertovat maisterin tutkinnon suorittamisajaksi 5-7 vuotta - mikä sinulta on jollakin ihmeellisellä tavalla lipsahtanut ohi silmien... tokihan sinä olet itse noihin oppaisiin perehtynyt, kun niihin oikein lähteenäsi vetoat... olethan?Täällä liikkuu varmaan eri kirjoittajia.
Minäkään en nyt vastaa kysymykseesi, koska en ole se, joka väitti että maisterin tutkinto tehdään neljässä vuodessa. Olen myös ymmärtänyt, että siihen kuluu keskimäärin n. 5v.
Mutta miten on mahdollista, että muissa tiedekunnissa tehdään tutkinnon mukaan vähemmän opintoviikkoja (160? 180?) ja opiskellaan vähintään yhtä kauan kuin lääkiksessä, jossa 160 ov:a on täynnä jo neljän opiskeluvuoden jälkeen.
Mitä muualla oikein tehdään jos sitä aikaa kuluu niin paljon? Tuttuni, jotka opiskelevat luonnontieteitä ja humanistisia aineita, ovat kaikki ylittäneet tuon kuuden vuoden rajan. Eikä opintoviikkoja heillä ainakaan ole enempää (esim. runsaasti sivuaineita), joilla ajan kulumisen voisi selittää. - Lähteen kera
krisu3 kirjoitti:
Täällä liikkuu varmaan eri kirjoittajia.
Minäkään en nyt vastaa kysymykseesi, koska en ole se, joka väitti että maisterin tutkinto tehdään neljässä vuodessa. Olen myös ymmärtänyt, että siihen kuluu keskimäärin n. 5v.
Mutta miten on mahdollista, että muissa tiedekunnissa tehdään tutkinnon mukaan vähemmän opintoviikkoja (160? 180?) ja opiskellaan vähintään yhtä kauan kuin lääkiksessä, jossa 160 ov:a on täynnä jo neljän opiskeluvuoden jälkeen.
Mitä muualla oikein tehdään jos sitä aikaa kuluu niin paljon? Tuttuni, jotka opiskelevat luonnontieteitä ja humanistisia aineita, ovat kaikki ylittäneet tuon kuuden vuoden rajan. Eikä opintoviikkoja heillä ainakaan ole enempää (esim. runsaasti sivuaineita), joilla ajan kulumisen voisi selittää."Mutta miten on mahdollista,---"
Katsos kun ne opintoviikot, nykyisin opintopisteet, eivät ole yhteismitallisia, vaikka siihen onkin pyritty. AMK:issakin mitataan opintoja opintopisteillä - aiemmin opintoviikoilla - ja kohta varmaan ammattikouluissakin, mutta ei se sitä tarkoita, että neljä vuotta AMK:ssa on sama asia kuin neljä vuotta yliopistossa, vaikka noppia kertyisi sama määrä. Siten se on mahdollista. Jossain saa tehdä vähän enemmän hommia noppien eteen, ja jossain saa saman noppamäärän vahemmällä - mutta ei se samaa oppimäärää tarkoita.
"Mutta miten on mahdollista, että muissa tiedekunnissa tehdään tutkinnon mukaan vähemmän opintoviikkoja (160? 180?) ja opiskellaan vähintään yhtä kauan kuin lääkiksessä, jossa 160 ov:a on täynnä jo neljän opiskeluvuoden jälkeen"
Nii-in - mieti sitä. Todellakin.
"Olen myös ymmärtänyt, että siihen [maisterin tutkintoon] kuluu keskimäärin n. 5v."
Olet ymmärtänyt väärin. Viisi vuotta on OPM:n tavoiteaika, ja yliopistot ovat velvoitettuja järjestämään opetuksen niin, että maisterin tutkinto on MAHDOLLISTA suorittaa viidessä vuodessa, mutta mikään keskiarvo se ei tosiaankaan ole. Ymmärtämyksesi oikeellisuuden voit tsekata tuolta:
http://www.stat.fi/til/yop/2005/yop_2005_2006-06-22_tau_005.html
(Tilastokeskus: ylempien korkeakoulututkintojen suoritusajat). - Kandi V
krisu3 kirjoitti:
Täällä liikkuu varmaan eri kirjoittajia.
Minäkään en nyt vastaa kysymykseesi, koska en ole se, joka väitti että maisterin tutkinto tehdään neljässä vuodessa. Olen myös ymmärtänyt, että siihen kuluu keskimäärin n. 5v.
Mutta miten on mahdollista, että muissa tiedekunnissa tehdään tutkinnon mukaan vähemmän opintoviikkoja (160? 180?) ja opiskellaan vähintään yhtä kauan kuin lääkiksessä, jossa 160 ov:a on täynnä jo neljän opiskeluvuoden jälkeen.
Mitä muualla oikein tehdään jos sitä aikaa kuluu niin paljon? Tuttuni, jotka opiskelevat luonnontieteitä ja humanistisia aineita, ovat kaikki ylittäneet tuon kuuden vuoden rajan. Eikä opintoviikkoja heillä ainakaan ole enempää (esim. runsaasti sivuaineita), joilla ajan kulumisen voisi selittää.siitä miten muualla kuin aika kulutetaan en osaa vastata, mutta lukuvuodet, lukukaudet ovat pidempiä ja aktiivisemmin täytettyjä kuin perus maisterintutkintoja suorittavilla, esim, lääkiksessä koulu alkaa jo elokuun puolessa välissä ja kestää täydellä painolla toukokuun loppuun. Eli vuiodessa ehtii aika paljon verrattuna siihen että opiskelu aloitetaan lokakuun puolella ja lopetellaan jo huhti-toukokuun vaihteessa, sekä siitä että viikot ovat täysi lääkiksen puolella ja opetusta on joka päivä, toisin kuin joillakin muilla opintolinjoilla
- lääk.kand.
antaa väärän kuvan kirjoitti:
opintojen vaiheesta.Miksi vain lääketieteen opiskelijat ovat oikeutettuja titteleihin ja arvonimiin?Ovatko he ylempänä muita tieteen aloja?
kannattaisi jo modernisoitua, ei enää nykyaikana pidetä lääkäreitä jumalista seuraavina kuten joskus antiikin aikaan.Niin se vaan on, että "lääketieteen kandidaatti" ei ole mikään tutkinto, vaikka ainakin oulun lääkiksen kilta sitä niin mainostaakin ("kanditodistus").
"Kanditutkinnon" puuttumisesta kertoo jo sekin, että et saa yliopistolta mitään tutkintotodistusta.
Itse asiassa "lääketieteen kandidaatti" on jossain yliopistoasetuksessa erikseen mainittu arvonimi, jota saa käyttää sellainen lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut 2 ensimmäisen vuoden opinnot. Ja tätä arvonimeä saa Suomessa käyttää kaikkien suomalaisten yliopistojen lääkiksien opiskelijat niin kauan kun mikään suomalainen yliopisto ei ota käyttöön virallista lääketieteen kanditutkintoa, eli toisin sanoen niin kauan kun lääketieteen alalla ei ole kaksiportaista tutkintorakennetta, niin kandinimitys on käytössä arvonimenä. - asiallinen_tuntija
krisu3 kirjoitti:
Täällä liikkuu varmaan eri kirjoittajia.
Minäkään en nyt vastaa kysymykseesi, koska en ole se, joka väitti että maisterin tutkinto tehdään neljässä vuodessa. Olen myös ymmärtänyt, että siihen kuluu keskimäärin n. 5v.
Mutta miten on mahdollista, että muissa tiedekunnissa tehdään tutkinnon mukaan vähemmän opintoviikkoja (160? 180?) ja opiskellaan vähintään yhtä kauan kuin lääkiksessä, jossa 160 ov:a on täynnä jo neljän opiskeluvuoden jälkeen.
Mitä muualla oikein tehdään jos sitä aikaa kuluu niin paljon? Tuttuni, jotka opiskelevat luonnontieteitä ja humanistisia aineita, ovat kaikki ylittäneet tuon kuuden vuoden rajan. Eikä opintoviikkoja heillä ainakaan ole enempää (esim. runsaasti sivuaineita), joilla ajan kulumisen voisi selittää.Lisuri on laajempi tutkinto kuin maisteri. Lääkäri ei vähemmällä tietomäärällä pärjäisi millään, eikä valmistuva LL edes ole vielä ammatissaan kovin taitava vaan pelkkä vehreä aloittelija.
Suuri opintoviikkomäärä suhteessa kokonaisopintoaikaan taas johtuu siitä että lääkiksessä tahti on kova eli meillä opiskellaan paljon! Siksi tiettynä lukukautena kertyy väkisinkin jo pakollisista kursseista noin 17-20 ov.
Lääkisläisillä ei käytännössä ole tästä syystä ongelmia saada täyteen opintotukiin vaadittavia opintoviikkomääriä; jo ne opinnot jotka edellytetään että saisi jatkaa eteenpäin kerryttävät saldoa tarpeeksi.
Tiivistettynä: miksikö lääkärin perustutkinto on lisuri ja siihen vaadittava suuri oparimäärä kertyy suhteessa nopeasti verrattuna kaiken maailman maistereihin?
Vastaus: koska lääkiksessä opiskellaan pirullisen paljon asiaa pirullisen nopeasti ja kyseessä on pirullisen vaikea ammatti johon pelkät maisterinpaperit eivät antaisi kovinkaan kummoisia eväitä. - aksuu92
Otahan selvää asoista kirjoitti:
...että maisterin tutkinto kestää 4 vuotta? Hatustako vedit vai MuTusta?
OPM:n tavoiteaika maisterin tutkinnon suorittamiseksi on 5 vuotta ja siihen saa käyttää 7 vuotta. Esim. luonnontieteissä suoritusaikojen mediaani on 6,5 vuotta.
Mitä opintopisteisiin tulee, olet tasan ensimmäinen taho, joka yrittää väittää niiden olevan vaativuudeltaan yhteismitallisia eri tiedekuntien välillä.
Tekisi vissiin todella hyvää lääkisläisillekin tehdä jonkinlainen loppyutyö perustutkintonsa päätteeksi - se harjaannuttaisi kriittiseen ajatteluun ja motivoisi opettelemaan oikeaa ajattelutapaa jo opintojen aikana. Kriittisellä ajattelulla tarkoitan tiedontarpeensa arviointia ("tiedänkö tämän asian vai luulenko vain", "pitäisiköhän minun ottaa selvää faktoista ennen kuin otan asiaan kantaa") ja itsenäistä tiedonhankintaa asioiden oikean laidan tarkistamiseksi.
JOS tuommoinen pelkkien omien luulojen varaan perustuva katteeton elitismi rehottaa laajemmaltikin lääkisläisten keskuudessa, en ihmettele yhtään, että (jotkut) sairaanhoitajat pompottavat kandeja armotta näiden ollessa kliinisessä harjoittelussa. Katteettomalla uskolla omaan erinomaisuuteensa ja muiden ylenkatsomisella omien luulokuvien pohjalta ei kyllä rakenna yhteistyöhenkeä, ei."otahan selvää asioista" merkin takana on ilmiselvää vitutusta havaittavissa.
"riittisellä ajattelulla tarkoitan tiedontarpeensa arviointia ("tiedänkö tämän asian vai luulenko vain", "pitäisiköhän minun ottaa selvää faktoista ennen kuin otan asiaan kantaa") ja itsenäistä tiedonhankintaa asioiden oikean laidan tarkistamiseksi."
Mitähän helvettiä..? Koko tekstin teesisi on ilmeisesti se, että lääketieteen opiskelijat ovat haihattelijoita ja ylimielisiä "luuloon mielipiteen perustavia" paskoja. Ja mitähän itse teet koko tekstin ajan??? Oma "tietosi" lääkiksessä opiskelevista henkilöistä tuskin perustuu mihinkään muuhun LUULOtietoon.
Idiootti. -.-
Plus lääkiksessä nyt vaan opiskellaan enemmän.
- tutkinto
vastaa 160 ov ja lääketieteen lisensiaatin 240 ov. Opintopisteiden vastaavuuksia en tiedä. Eli lisensiaatin tutkinto on laajempi. Maisterista lisensiaatiksi vaatii kaikilla aloilla 80 ov lisäopinnot.
- miksi siis
maisteriksi kestää 5-6 vuotta kun lääkiksessä sama opintoviikkomäärä tulee täyteen jo neljässä vuodessa. Sehän on selvä: lääkiksessä mennään tiukasti kurssimuotoisesti lukujärjestyksen kanssa, eli siellä ei hörhöillä siellä sun täällä vaan opiskellaan tiukan ohjelman mukaan, johon opiskelijalla itsellään ei ole mahdollisuutta vaikuttaa.
Jos muissa tiedekunnissa olisi samanlainen tiukka linja, niin maisterin paperit saisi niissäkin neljässä vuodessa. Mutta muualla kun saa opiskella vähän siinä tahdissa kuin itseä sattuu huvittamaan, niin mitenkäs siinä sitten valmistut.
Eli jos halutaan opintoaikoja lyhentää, niin samanlainen tiukka ohjelma ilman henkilökohtaisia valintoja kuin lääkiksessä olisi se oikea tie nopeaan valmistumiseen. - FM2003
miksi siis kirjoitti:
maisteriksi kestää 5-6 vuotta kun lääkiksessä sama opintoviikkomäärä tulee täyteen jo neljässä vuodessa. Sehän on selvä: lääkiksessä mennään tiukasti kurssimuotoisesti lukujärjestyksen kanssa, eli siellä ei hörhöillä siellä sun täällä vaan opiskellaan tiukan ohjelman mukaan, johon opiskelijalla itsellään ei ole mahdollisuutta vaikuttaa.
Jos muissa tiedekunnissa olisi samanlainen tiukka linja, niin maisterin paperit saisi niissäkin neljässä vuodessa. Mutta muualla kun saa opiskella vähän siinä tahdissa kuin itseä sattuu huvittamaan, niin mitenkäs siinä sitten valmistut.
Eli jos halutaan opintoaikoja lyhentää, niin samanlainen tiukka ohjelma ilman henkilökohtaisia valintoja kuin lääkiksessä olisi se oikea tie nopeaan valmistumiseen... muissa tiedekunnissa on olemassa sellainen käsite saman koulutusohjelman sisällä kun suuntautumisvaihtoehto. Suuntautumisvaihtoehdon valinta kestää jo oman aikansa, ja sitten kun on valinta tehty, ehkä pitää kasata sivuaineista opintokokonaisuudet jotta niistä olisi tutkintotodistuksessa jotain hyötyä. Sitä paitsi suuntautumisvaihtoehdon suorituskin kestää aikansa.
Siksi maisterin (160ov) tutkinnon suorittaneilla on usein enemmän opintoviikkoja kuin tarvis vaatii (minulla 190, sisältää kahdet sivuaineet), ja aikaa menee enemmän kuin 5v.
- Vanhempi l.l.
Historiassa lääkäreillä on ollut vaihteleva asema. Oli orjia ja vapaita, joiden koulutukseen liittyi useinkin pappistutkinto ja tämä perinne seurasi Eurooppaankin. Kirurgia ei kuulunut lääketieteeseen, joita nimitettiin sitemmin torhtoreiksi (opettaja) ja vieläkin Englannissa kirurgi on Mr (eli meister, mestari kuten käsityöammateissa) siätautilääkäri tai yleislääkäri on tyypillinen Dr. Suomessa muistaakseni HY:ssa väitelleen arvona on LKT ja Turussa LT. Lääkärin Opiskelusta putosi teologia pois mutta vaadittiin maisterin paperit alkuopintona ja sitten ns. medikofiilitutkinto. Itselläni oli rudimenttina 1v alfa ja beta kurssilla ja sitten 3 aasista mihin loppuikin lääketiede ja alkoivat kliiniset kurssit ja lukuunottamatta c V kaikki huomattavan pitkiä opintomäärältään.
Lisensiaatti on yleensäkin maisterin tutkintoa pitempi muillakin aloilla. Useimmissa maissa lääkärit suorittavat M.D. tutkinnon ja tohtori on meilläkin puhekielessä tavallinen. Virkanimikettä ei juuri käytetä ja kollegoilla oli ennen tapana sinutella, joten oppiarvo oli vain ulkopuolisten käyttöön ja kyllä niitä nimtyksiä aina on ollut. Poju tai tyttölääkäri olivat tavallisimpia.
Itse olen valmistumiseni jälkeen käyttänyt nimitystä lääkärija sitäkin vain ammatin vaatiessa, muuten pärjään kyllä ilman nimityksiä, sormuksia tai titteleitä. Uuden kikkelin kyllä ottaisin.- Lääkärinpentu
Kiitos vastauksesta vanhemmalle ll:lle. Mukava historianäkökulma, vaikkakin vaikeaa luettavaa.
Haluaisin tarkentaa tuosta LKT/LT -nimikkeistöstä. Se nimittäin ei riipu väittely-yliopistosta, vaan väittelyvuodesta. Jokin tutkintoasetus määrää, että lääketieteen tohtoriarvo on LT alkaen tietystä vuodesta (n. 1985 tms). Sitä ennen syntyi LKT-tohtoreita, vaikka kirurgiaa ei väitellyt lääkäri harrastanutkaan. - .....................
Lääkärinpentu kirjoitti:
Kiitos vastauksesta vanhemmalle ll:lle. Mukava historianäkökulma, vaikkakin vaikeaa luettavaa.
Haluaisin tarkentaa tuosta LKT/LT -nimikkeistöstä. Se nimittäin ei riipu väittely-yliopistosta, vaan väittelyvuodesta. Jokin tutkintoasetus määrää, että lääketieteen tohtoriarvo on LT alkaen tietystä vuodesta (n. 1985 tms). Sitä ennen syntyi LKT-tohtoreita, vaikka kirurgiaa ei väitellyt lääkäri harrastanutkaan.LKT tuli vain hesasta, sieltä loppuivat sitten jossain vaiheessa nekin. Stadilaiset snobit taas ottanu ittelleen hienomman tittelin, mutta pienemmän kikkelin :)
- no johan on
Keneltä se on pois, että on olemassa nimike lääketieteen lisensiaatti? MITÄ VÄLIÄ SILLÄ ON?? Yhtä tyhjänpäiväisen keskustelun saisi aikaiseksi valittamalla, että miksi sipulia sanotaan sipuliksi eikä vaikka kuumemittariksi.
- LLputkessa
Siksi tietysti, että teitä köyhiä kommareita vituttaisi aivan armottomasti. LL=Jumala, ökyporvari, palkkaa tulen saamaan valmistuttuani sellaset 5-6k/kuussa. Mitenkäs siellä muualla?
- 16
Ps. Monissa muissa maissa tosiaan valmistutaan suoraan tohtoreiksi MD. Sama käytäntö pitäisi saada Suomeen erottamaan meidät rahvaasta. Väitellyt lääkäri olisi sitten LT (väit.) tai paremminkin LT, FT.
- derjau
Jokaisella on mahdollisuus Suomessa ihan itse valita mihin ammattiin opiskelee!
- tuleva lääkäri
Eikä ole. Meidän suvussa kaikki ovat lääkäreitä.
- Lääkopinpolku
Lääkärin perusopinnot (6 vuotta, 360 opintopistettä) johtavat lääketieteen lisensiaatin tutkintoon, jonka suoritettuasi voit toimia lääkärinä.
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on akateeminen, mutta myös selkeästi ammattiin johtava tutkinto, jonka vuoksi suurin osa opinnoista on kaikille yhteistä ja pakollista.
Opiskelijalla on oikeus käyttää lääketieteen kandidaatin arvoa, kun hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista opinnoista vähintään kahden vuoden opinnot.
Opintojen jälkeen saat oikeuden harjoittaa itsenäisesti ammattia laillistettuna lääkärinä. Lääkäri voi työskennellä esimerkiksi sairaaloissa, terveyskeskuksissa, työterveydenhuollossa tai yksityisellä sektorilla. He voivat toimia myös tutkijoina tai opettajina.
Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluva harjoittelu kestää 4 kuukautta (24 opintopistettä). Harjoittelu hyväksytään tutkintoon 3 vuoden opintojen jälkeen, ja se suoritetaan loma-aikoina. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija sairaanhoitolaitosten ja terveyskeskusten käytännön toimintaan.
Amanuenssi on tutkintoon kuuluvaa pakollista harjoittelua suorittava lääketieteen opiskelija, joka työskentelee jossakin terveydenhuollon toimintayksikössä. Amanuenssina opitaan lääkärin ammattiin kuuluvia käytännön taitoja ja valmiuksia. Amanuenssi ei ole synonyymi lääkärin sijaisena toimivalle tai "kesäkandille" - amanuenssi ei saa tehdä itsenäisiä hoitopäätöksiä, vaan hänen toimintaansa valvoo muu henkilökunta. Valvotusti amanuenssi voi suorittaa myös itse lääkärin perustaitoihin kuuluvia tehtäviä.
Neljän vuoden opinnot suorittanut lääketieteen opiskelija voi toimia erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla, mutta ei muissa tehtävissä terveyskeskuksessa.
Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti vähintään viiteen ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi toimia ”kesäkandina” lääkärin tehtävässä, myös päivystäen. Hän toimii laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikössä.
Suuri osa jatkaa kouluttautumista erikoistumalla - esimerkiksi kirurgian, psykiatrian, silmätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäreiksi. Erikoisaloja on Suomessa tällä hetkellä 50, ja koulutuksen kesto on viisi tai kuusi vuotta. Kouluttautuminen suoritetaan pitkälti töitä tehden. - hulluhammaspeikko
Tervetuloa maisterit opiskelemaan lääketieteelliseen tiedekuntaan, jo loppuisi valitus. Mutta mikä poru siitä tulisikaan jos heillä olisi esim. pakolliset harjoittelut loma aikoina? Juuri yksi yleislääkisystäväni kertoi, kuinka menee joululomaksi harjoitteluun terveyskeskukseen ja yliopistolta kerrottiin että palkan ottaminen on kiellettyä. Itse opiskelen hampaalla, ja istutaan koululla kirjaimellisesti aamusta iltaan. Jos klinikka alkaa klo 8, kandit ovat koululla (kyllä, koululla, koska akateeminen vapaus ei kuulu meille) jo 7.30. Klinikka loppuu virallisesti klo 16, mutta harvoin pääsee lähtemään ennen 16.30. Tietysti lisäbonuksena kuuntelet opettajien v****lua, mikä aina lämmittää sydäntä.
Omalla vapaa-ajalla suunnitellaan ja tehdään osa potilaiden hoitosuunnitelmista, proteettisista töistä etc. Meillä ei ole edes syventää työtä varten kirjoituslomaa, kuten ainakin gradua kirjoittavilla on. Osa tekee syventävänä työnä tutkimusta tai artikkelin lääketieteelliseen julkaisuun, osa kirjallisuuskatsauksen. Olisipa luksusta jos voisi oikeasti mennä päivällä kirjastoon kirjoittelemaan! Varmaan puolet meidän kurssilaisista kärsii univaikeuksista stressin vuoksi. Tietysti samaan aikaan on tenttejä pahimmillaan viikon-kahden välein. Valmistuminen voi jäädä kiinni siitä ettet saa tietynlaista potilasta, tai potilaalla ei ole maksukykyä ja opinnot venyvät sen vuoksi. Kampusalue on myös aika hiljainen toukokuussa ja elokuussa kun me ollaan täysillä opiskelemassa, te maisterisihmiset taidatte silloin vielä lomailla :)
Te lääkikseen/hampaalle haaveilevat, kannattaa vielä miettiä. Jos itse nyt päättäisin uudestaan, en tiedä hakisinko tälle alalle enää. Kivan työn ja hyvän palkan saa helpommallakin. Masokistisen luonteen omaavat, tervetuloa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän401992Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p431526Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,281438Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61431- 191427
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11395Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21367Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11300Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21230Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta51217