Liberaalit 60-luvun Suomessa?

Liberaalit olivat älykkäiden, koulutettujen ja keskituloistn puolue. Nykyään kuka tahansa kelpaa, mikä on hyvä asia.

Liberaalien nykyinen johto ja asioitten tila Helsingin päässä on heikko.Missään nimessä ei kannata ottaa osaa liberaalien toimintaan.

.....jolle lipputangonnuppi(=kommunistinen manifesti) oli kolahtanut päähän !

LIBERAALIPUOLUEITA SUOMESSA 125 VUOTTA


Lauantaina 14.1.06 vietettiin Laulumiesten juhlasalissa Helsingissä Suomen ensimmäisen puolueen, Liberaalisen puolueen 125-vuotisjuhlaa sekä Liberaalisen Kansapuolueen, joka nykyisin tunnetaan Liberaalit r.p:nä, 40-vuotisjuhlaa.

Tunnelma oli korkealla, kun professori Olavi Borg ja puolueen entinen puheenjohtaja Jaakko Itälä sekä puolueen muut entiset kansanedustajat kertoivat puolueen perustamisaikojen kuohuista sekä sosialismin vyörystä,
jonka aikana jopa jotkut puolueen nuoret pohtivat, olisiko valtion virastotoiminta vapaata yrittäjyyttä edistyksellisempää.


Nykyinen puheenjohtaja Ilkka Innamaa viitoitti tietä tulevaisuuteen, korostaen yhteiskunnassamme esiintyvien pienten signaalien kuuntelemisen tärkeyttä.


Juhlapuheessaan puolueen entinen puheenjohtaja, professori Pekka Tarjanne muistutti liberaalien vaikutuksen olleen puolueiden koko 125-vuotisen historian ajan huomattavasti puolueen kokoa suurempi, ja tähdensi paremman tulevaisuuden olevan puolueen kokoa tärkeämpi.

Hän myös piti puolueelle erittäin tärkeänä globalisaatiokysymysten pohtimista siitä huolimatta, että 90 prosenttia globalisaation vaikutuksista on myönteisiä. Tarjanne kiinnitti myös huomiota siihen, miten nykypuolueesta puuttuu melkein kokonaan yksi ”suurien ikäluokkien” edustama sukupolvi, kun taas pari-kolmekymppisiä on jo mukana sankoin joukoin.


Puolueen nuorisojärjestön tervehdyksessä Liberaalinuorten puheenjohtaja Toni Heinonen vaati puolueen palaamista juurilleen klassiseen liberalismiin, torjui sääntelyn ja byrokratian tarjoten tilalle julkisten palveluiden, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen, tuottamista markkinoilla kilpailuttaen. Kehitysmaiden köyhyyteen hän tarjosi ratkaisuksi vapaakauppaa, jonka avulla myös nykyiset teollisuusmaat ovat aikanaan vaurastuneet. Salin pääosin täyttänyt vanhempi kaartikin yhtyi innolla nuorten ajatuksiin.

Tarjanne ja Innamaa myös muistuttivat niistä vaikeista ajoista, joina Suomen ensimmäisen liberaalipuolueen perustaja, Leo Mechelin, taisteli maahamme liberaalin demokratian sortovuosien vaikeina aikoina, venäläistämistoimista, konservatiivisista asenteista ja saamastaan maastakarkoitustuomiosta huolimatta. Mechelinin johtama hallitus (senaatti) 1905-1908 toi vuonna 1906 Suomeen ensimmäisenä maailmassa täyden demokratian, jossa kaikilla sukupuoleen katsomatta oli äänioikeus ja asettua ehdokkaaksi, sananvapauden (sensuurin poiston), yhdistymisvapauden, kokoontumisvapauden ja uskonvapauden. Pidemmälle menevät uudistukset konservatiivit ja suuriruhtinas torjuivat.

Leo Mechelinin perustama liberaalipuolue tosin kuihtui konservatiivien vastustukseen jo varsin pian, mutta hänen kanssaan työskennelleistä suomenkielisistä perustuslaillisista syntyi myöhemmin Nuorsuomalainen puolue ja sen seuraaja Edistyspuolue, sittemmin Kansanpuolue ja Vapaamielisten liitto, jotka vuonna1965 yhdistyivät Liberaaliksi kansanpuolueeksi (nykyisin Liberaalit r.p.).

Tarjanteen puheessa esiintyivät myös neljän suomalaisen vertaansa hakevan liberaalin suurmiehen nimet: Anders Chydenius, Leo Mechelin, K. K.J.Ståhlberg ja Risto Ryti. Itse juhlakin alkoi saattueella ja seppeleenlaskulla Mechelinin, Ståhlbergin ja Rytin haudoille.


Chydeniuksen ja muiden valistusajattelijoiden klassisen liberalismin ajatuksissa nähtiin vielä monia sellaisia yhä ajankohtaisia tavoitteita, jotka olisi toteutettava työttömyyden ja syrjäytymisen estämiseksi ja vapauden, moniarvoisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.