Kannustakaa lapsianne

- ennenkuin sydän katkeroituu
- ennenkuin mieli järkkyy
- vielä kun elämää on jäljellä

Lapset tarvitsevat sopuisaa ja rakentavaa kasvuilmapiiriä. Riitely ja kodin kylmä henki ovat lapsille kaikkein ahdistavinta

semtac kirjoitti:

- ennenkuin sydän katkeroituu
- ennenkuin mieli järkkyy
- vielä kun elämää on jäljellä

Lapset tarvitsevat sopuisaa ja rakentavaa kasvuilmapiiriä. Riitely ja kodin kylmä henki ovat lapsille kaikkein ahdistavinta

Lue lisää

jatkuva riitely on tietenkin ikävää kuunneltavaa.

Pitäisi tietenkin oppia riitelemään sovussa, ja puida riidan aiheet loppuun.

Onkohan yhtään paria joka ei joskus ole erimieltä asioista ja riitele, mie en oikein usko?

Pirre* kirjoitti:

jatkuva riitely on tietenkin ikävää kuunneltavaa.

Pitäisi tietenkin oppia riitelemään sovussa, ja puida riidan aiheet loppuun.

Onkohan yhtään paria joka ei joskus ole erimieltä asioista ja riitele, mie en oikein usko?

Lue lisää

Lapsestaan kuitenkin näkee, että onko kyseessä normaali suhteeseen kuuluva "riitely", vai onko avioliitto viemässä voimat ja elämänilon.

Joskus kannustukseksi riittää että jättää tuomitsematta lapsen mahdollisen eron

semtac kirjoitti:

Joskus kannustukseksi riittää että jättää tuomitsematta lapsen mahdollisen eron

Aivan hienotunteisuutta se varmaan vaatii. Minulla ei ole kokemusta asiasta, vain aavistus.

Paljon stemppiä uudelle elämälle.

Heille pääsy pois riitelevästä kodin ilmapiiristä on helpotus. Eropäätöksen tekeminen on aina vaikea paikka, on avioliitto sitten kuinka ahdistava tahansa. Kaikkien tuki on silloin tarpeen, eikä vähiten vanhempien.

semtac kirjoitti:

Heille pääsy pois riitelevästä kodin ilmapiiristä on helpotus. Eropäätöksen tekeminen on aina vaikea paikka, on avioliitto sitten kuinka ahdistava tahansa. Kaikkien tuki on silloin tarpeen, eikä vähiten vanhempien.

Lue lisää

riitelyn takia kannustaisi, en ainakaan yksipuolisen kertomuksen perusteella; ensin yrittäisin kannustaa hoitamaan sitä heidän parisuhdettaan.

semtac kirjoitti:

Heille pääsy pois riitelevästä kodin ilmapiiristä on helpotus. Eropäätöksen tekeminen on aina vaikea paikka, on avioliitto sitten kuinka ahdistava tahansa. Kaikkien tuki on silloin tarpeen, eikä vähiten vanhempien.

Lue lisää

Eronneiden vanhempien lapset pitivät riitelyä eroa pienempänä pahana.

Taitaa olla niin, etteivät vanhemmat oikeasti ajattele lastensa parasta vaan omaa mukavuuttaan ja edessä kangastelevaa sinkkuelämää uusine mahdollisuuksineen. Puheet lasten parhaasta ovat fraasi, joka auttaa itsekästä vanhempaa kovettamaan omantuntonsa lasten tulevilta kärsimyksiltä.

Juniperus kirjoitti:

Eronneiden vanhempien lapset pitivät riitelyä eroa pienempänä pahana.

Taitaa olla niin, etteivät vanhemmat oikeasti ajattele lastensa parasta vaan omaa mukavuuttaan ja edessä kangastelevaa sinkkuelämää uusine mahdollisuuksineen. Puheet lasten parhaasta ovat fraasi, joka auttaa itsekästä vanhempaa kovettamaan omantuntonsa lasten tulevilta kärsimyksiltä.

Lue lisää

jatkamaan riitelevässä avioliitossa että lapsenlapsien olisi parempi olla. Siis mikäli sen kokee oikeammaksi tavaksi tukea lastaan ja lapsenlapsiaan.

semtac kirjoitti:

Heille pääsy pois riitelevästä kodin ilmapiiristä on helpotus. Eropäätöksen tekeminen on aina vaikea paikka, on avioliitto sitten kuinka ahdistava tahansa. Kaikkien tuki on silloin tarpeen, eikä vähiten vanhempien.

Lue lisää

"Lapset ovat mukautuvaisia"

ei lapset ole mukautuvaisia, heillä vaan ei ole mitään muuta vaihtoehtoa,
muuta kuin aikuiset sanelee.

Lapset ovat aivan kotieläimen asemassa,
niin on toimittava kun aikuiset sanoo.

On lapset tai koira, molemmat odottavat joka päivä kun iskä ja äiti tulee kotiin,
näin se vaan on, eikä muuksi muutu.


Kyllä ensin pitäisi tietää varmoja ongelmia,
kun voisi kannustaa eroamaan.

Silloinkin kannustaminen on väärä sana,
vaan ihanne olisi tukea asiallisesti molempia puoliskoja,
jos vähänkin sen hyökyvät.
Em. olen varautunut,
en tiedä kuinka pystyisin toteuttamaan jos tilanne tulisi.

Juniperus kirjoitti:

Eronneiden vanhempien lapset pitivät riitelyä eroa pienempänä pahana.

Taitaa olla niin, etteivät vanhemmat oikeasti ajattele lastensa parasta vaan omaa mukavuuttaan ja edessä kangastelevaa sinkkuelämää uusine mahdollisuuksineen. Puheet lasten parhaasta ovat fraasi, joka auttaa itsekästä vanhempaa kovettamaan omantuntonsa lasten tulevilta kärsimyksiltä.

Lue lisää

Eronneiden vanhempien lapset pitivät riitelyä eroa pienempänä pahana.
-----------------------

Meilläpäi, Turussa,

Eronneiden vanhempien lapset pitivät EROA,
RIITELYÄ pienempänä pahana.

Eli heillä on hyvin heikko itsetunto,
on kuin leima jossain ja pelko että tulee jätetyksi,
pitää ennen erota, kuin tulee jätetyksi

semtac kirjoitti:

jatkamaan riitelevässä avioliitossa että lapsenlapsien olisi parempi olla. Siis mikäli sen kokee oikeammaksi tavaksi tukea lastaan ja lapsenlapsiaan.

Ei riitely ole eron syy,
väitän että tavalla tai toisella aina riidellään tai alistutaan,
ei täydellisiä suhteita kovin usein olekaan.
Niitä tulee vasta 10–20 aviovuoden jälkeen kun ajatellaan yhdessä nuoruuden tyhmyyksiä.
Muta mitä sitä muistelee, jos on eronnut, kaikki muistot haluaisi unohtaa.

Vasta alkoholi, väkivalta, pettäminen, epäluottamus on eron syitä.

Meilläkin on olut riitelyjä,
johtuen kiireestä ja olimme iltaunisia ja illalla aina väsyneitä,
joka ilta piti viedä lapsia harrastuksiin, ohjata kouluasioissa,
pestä joka päivä 1-3 koneellista pyykkiä, siivota, yms.

Riitelyä kesti vain 16 vuotta, toki se harmittaa ja huutamisenikin lapsille.

Usein käy ilmi kuinka vieläkin, lapsetkin arvostavat sitä että kotimme on ehjä.

Ja ensimmäisiä kysymyksiä se oli aviopuolisonkin kodin puolelta,
heillekin vain ehjässä kodissa voi kasvaa tervejärkinen lapsi.

mitä kirjoitit ?? kirjoitti:

Eronneiden vanhempien lapset pitivät riitelyä eroa pienempänä pahana.
-----------------------

Meilläpäi, Turussa,

Eronneiden vanhempien lapset pitivät EROA,
RIITELYÄ pienempänä pahana.

Eli heillä on hyvin heikko itsetunto,
on kuin leima jossain ja pelko että tulee jätetyksi,
pitää ennen erota, kuin tulee jätetyksi

Lue lisää

Jos teillä Turussa on tuollainen selvitys tehty, niin varmaankin se sitten pitää paikkansa Turussa - ainakin, jos kyseessä ei ollut naistutkimus. Eri kysymyksillä saadaan luonnollisesti erilainen tulos.

Oleellinen kysymys onkin, voidaanko vedota siihen, mikä on lapsille parasta. Jos tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, ei mielestäni voida.

ole pelkästä riitelystä vaan perheväkivallasta.Joka viides lapsi joutuu näkemään väkivaltaa kotonaan. Suomi sai kaksi
huomautusta E.U:lta perheväkivallasta ja naisiin kohdistuvasta väkivalasta. Toinen meni suoraan
Vanhaselle. Mutta vastausta ei ole E.U:lle annettu. Koska lyhyen aikavälin ratkaisu oisi
avioero.Mutta niitäkin meillä eniten.(yksinhuoltajia) Suomipoika on väkivaltainen.
Oisko syynä se,että pojita kielletään ihmisyys?

kysymyksessä kirjoitti:

ole pelkästä riitelystä vaan perheväkivallasta.Joka viides lapsi joutuu näkemään väkivaltaa kotonaan. Suomi sai kaksi
huomautusta E.U:lta perheväkivallasta ja naisiin kohdistuvasta väkivalasta. Toinen meni suoraan
Vanhaselle. Mutta vastausta ei ole E.U:lle annettu. Koska lyhyen aikavälin ratkaisu oisi
avioero.Mutta niitäkin meillä eniten.(yksinhuoltajia) Suomipoika on väkivaltainen.
Oisko syynä se,että pojita kielletään ihmisyys?

Lue lisää

ihmisyys?

Kuka kieltää? Miten?

tästä ketjusta, muutama miete vielä. Kaikkein eniten näyttävät erosta tietävän ne, joilla ei ole siitä omakohtaista kokemusta. Tarkoitan että he ovat kaikkein tuomitsevimpia, löytävät tutkimukset jos minkä tueksi, osaavat neuvoa toisia..jne jne..
Eron kokeneena olen todella paljon nöyrempi ja ymmärtäväisempi. Kaikki tilanteet ovat omanlaisiaan, ei ole yleispätevää ratkaisua.

Ero voi olla hyvä ratkaisu joskus. Nykyään ei etsitä syyllistä eroon.
Avioliittolupauksesta sen verran, että lupasin rakastaa miestäni myötä- ja vastoinkäymisissä...en asua hänen kanssaan loppuelämääni, jos tarkkoja halutaan olla. Tuon lupaukseni olen täyttänyt ehkä paremmin kuin moni avioliitossaan kärvistelevä. Miettiköön kukin miten se voi olla mahdollista.

Pintapuolisilta vaikuttivat monet kommentit. Ero ei ole koskaan kenellekään helppo juttu. Samoin eron perusteet tulee jättää eroavan pariskunnan itsensä arvioitaviksi. Ulkopuolinen ei niitä voi määritellä milloinkaan. Ei myöskään sitä mikä on parasta lapsille.

mama triste kirjoitti:

tästä ketjusta, muutama miete vielä. Kaikkein eniten näyttävät erosta tietävän ne, joilla ei ole siitä omakohtaista kokemusta. Tarkoitan että he ovat kaikkein tuomitsevimpia, löytävät tutkimukset jos minkä tueksi, osaavat neuvoa toisia..jne jne..
Eron kokeneena olen todella paljon nöyrempi ja ymmärtäväisempi. Kaikki tilanteet ovat omanlaisiaan, ei ole yleispätevää ratkaisua.

Ero voi olla hyvä ratkaisu joskus. Nykyään ei etsitä syyllistä eroon.
Avioliittolupauksesta sen verran, että lupasin rakastaa miestäni myötä- ja vastoinkäymisissä...en asua hänen kanssaan loppuelämääni, jos tarkkoja halutaan olla. Tuon lupaukseni olen täyttänyt ehkä paremmin kuin moni avioliitossaan kärvistelevä. Miettiköön kukin miten se voi olla mahdollista.

Pintapuolisilta vaikuttivat monet kommentit. Ero ei ole koskaan kenellekään helppo juttu. Samoin eron perusteet tulee jättää eroavan pariskunnan itsensä arvioitaviksi. Ulkopuolinen ei niitä voi määritellä milloinkaan. Ei myöskään sitä mikä on parasta lapsille.

Lue lisää

liitossaan pysyvät mielestäsi tyhmempiä, kuin eronneet?

kysymyksessä kirjoitti:

ole pelkästä riitelystä vaan perheväkivallasta.Joka viides lapsi joutuu näkemään väkivaltaa kotonaan. Suomi sai kaksi
huomautusta E.U:lta perheväkivallasta ja naisiin kohdistuvasta väkivalasta. Toinen meni suoraan
Vanhaselle. Mutta vastausta ei ole E.U:lle annettu. Koska lyhyen aikavälin ratkaisu oisi
avioero.Mutta niitäkin meillä eniten.(yksinhuoltajia) Suomipoika on väkivaltainen.
Oisko syynä se,että pojita kielletään ihmisyys?

Lue lisää

kuulla, mitä tarkoitat!

Pirre* kirjoitti:

liitossaan pysyvät mielestäsi tyhmempiä, kuin eronneet?

Eivät. Tyhmyys ja viisaus määrittyy aivan muuten. Kuinka se tuli mieleesi kysyä :)

On hyviä liittoja ja huonoja liittoja. On hyviä eroja ja huonoja eroja. Näin olen aina sanonut ja sanon yhä.

mama triste kirjoitti:

Eivät. Tyhmyys ja viisaus määrittyy aivan muuten. Kuinka se tuli mieleesi kysyä :)

On hyviä liittoja ja huonoja liittoja. On hyviä eroja ja huonoja eroja. Näin olen aina sanonut ja sanon yhä.

Lue lisää

oli ymmärryksestä mainittu, mutta kai se tarkoitti ymmärtämystä yleensä eron kokeneita kohtaan.

Tuolla kyllä tämä tutkimukseen vedonnutkin luetteli "hyväksyttäviä" eron syitä, niinkuin esim. väkivalta liitossa, alkoholin liikakäyttö, jne.

Mutta, - eroaminen tässä iässähän ei ole mikään ongelma, - ei meillä monellakaan ole enää alaikäisiä lapsia.

Pirre* kirjoitti:

oli ymmärryksestä mainittu, mutta kai se tarkoitti ymmärtämystä yleensä eron kokeneita kohtaan.

Tuolla kyllä tämä tutkimukseen vedonnutkin luetteli "hyväksyttäviä" eron syitä, niinkuin esim. väkivalta liitossa, alkoholin liikakäyttö, jne.

Mutta, - eroaminen tässä iässähän ei ole mikään ongelma, - ei meillä monellakaan ole enää alaikäisiä lapsia.

Lue lisää

Tarkoitin sitä, että ymmärrän jopa lapseni eroaikeita hyvinkin paljon paremmin kun olen itse eronnut kuin jos olisin vaikkapa vielä onnellisessa aviossa.

Samoin en koskaan esim. kysy eronneelta syytä hänen eroonsa. Ei siihen useimmiten ole yhtä ainutta syytä tai tarvitseeko muiden niitä edes tietää.

Minusta aina hyväksyttävä syy eroon on se, että ei voi elää avioliitossa omana itsenään vaan kärsii suurimman osan aikaa. Pitää huolehtia omasta jaksamisestaan jotta jaksaa huolehtia lapsistaan.

mama triste kirjoitti:

Tarkoitin sitä, että ymmärrän jopa lapseni eroaikeita hyvinkin paljon paremmin kun olen itse eronnut kuin jos olisin vaikkapa vielä onnellisessa aviossa.

Samoin en koskaan esim. kysy eronneelta syytä hänen eroonsa. Ei siihen useimmiten ole yhtä ainutta syytä tai tarvitseeko muiden niitä edes tietää.

Minusta aina hyväksyttävä syy eroon on se, että ei voi elää avioliitossa omana itsenään vaan kärsii suurimman osan aikaa. Pitää huolehtia omasta jaksamisestaan jotta jaksaa huolehtia lapsistaan.

Lue lisää

on pakko tehä kahen vieraan ihmisen tälläydyttyä yhteen; ei voi kuvitellakaan että se niin auvvoista aina oisi, ettei riidan riitaakaan olisi.

Miusta riita ei riitä vielä eron syyksi; kyllä mie halluisin tietää lastemme liitoista sen verran, jos he oisivat eroomassa riitelyn takia, että mistä riidellään - jos vaikka elämänkokemus oisi tuonu jottai neuvoa.

Miusta tilanne on jo pahempi jos puolisot eivät riitelekään enää, vaan liiton on vallannut syvä mykkyys - sillon pitäisi soida kellot ja kovaa.

kielletään kirjoitti:

ihmisyys?

Kuka kieltää? Miten?

Mies ei itke. Mies ei valita.Mies vetää turpiin.
Pojilta kielletään inhimillidet tunteet. Pojan täytyy olla enemmän kuin ihminen.Mikä häpeä koko suvulle, jos poika haluaa esim. balettitanssijaksi, eikä jääkiekkoilijaksi. Tästähän on kirjoitettu viimeaikoina. Pojilla on identiteetti hukassa. Niistä kasvaa nuoria miehiä, joita tapaa näin kesäaikana Tukholmassa,Göteborg`issa ,Hampurissa,muovikasseineen toreilla ja asemilla. Miksei meillä näy pohjoismaisia nuoria juoppoja katukuvassa?

Pirre* kirjoitti:

on pakko tehä kahen vieraan ihmisen tälläydyttyä yhteen; ei voi kuvitellakaan että se niin auvvoista aina oisi, ettei riidan riitaakaan olisi.

Miusta riita ei riitä vielä eron syyksi; kyllä mie halluisin tietää lastemme liitoista sen verran, jos he oisivat eroomassa riitelyn takia, että mistä riidellään - jos vaikka elämänkokemus oisi tuonu jottai neuvoa.

Miusta tilanne on jo pahempi jos puolisot eivät riitelekään enää, vaan liiton on vallannut syvä mykkyys - sillon pitäisi soida kellot ja kovaa.

Lue lisää

riiteleminen kertoo karua kieltään siitä ettei pari tule toimeen keskenään. Miksi yrittää tekohengittää toimimatonta suhdetta. Miksi pitäisi odotella niin kauan että mykkyys saapuu.

Vanhempi joka painostaa lastaan jatkamaan huonossa liitossa ei ajattele lapsensa parasta vaan ajattelee hyvin itsekkääasti kuvitellessaan olevansa mestari toisen elämässä. Ei ole oikein että lapsesi joutuisi uhraamaan oman elämänsä sillä perusteella mitä isovanhempi kuvittelee lapsenlapsensa parhaaksi.

Väitänkiin että nämä huonojenkin liittoen puolustajat täällä ovat niitä katkeroituneita jotka eivät aikanaan uskaltaneet erota omasta toimimattomasta liitostaan ehkä omien vanhempiensa painostuksen johdosta ja ovat nyt valmiita siirtämään huonon olonsa seuraavalle sukupolvelle.

jatkuva kirjoitti:

riiteleminen kertoo karua kieltään siitä ettei pari tule toimeen keskenään. Miksi yrittää tekohengittää toimimatonta suhdetta. Miksi pitäisi odotella niin kauan että mykkyys saapuu.

Vanhempi joka painostaa lastaan jatkamaan huonossa liitossa ei ajattele lapsensa parasta vaan ajattelee hyvin itsekkääasti kuvitellessaan olevansa mestari toisen elämässä. Ei ole oikein että lapsesi joutuisi uhraamaan oman elämänsä sillä perusteella mitä isovanhempi kuvittelee lapsenlapsensa parhaaksi.

Väitänkiin että nämä huonojenkin liittoen puolustajat täällä ovat niitä katkeroituneita jotka eivät aikanaan uskaltaneet erota omasta toimimattomasta liitostaan ehkä omien vanhempiensa painostuksen johdosta ja ovat nyt valmiita siirtämään huonon olonsa seuraavalle sukupolvelle.

Lue lisää

kun ei kuunnella, haluta ymmärtää toista, keskustella asioista,päätetä yhteisistä tekemisistä/tekemättä jättämisistä.
Yhteiset pelisäännöt puuttuu.
Mielestäni nykyään erotaan liian helposti.
Ompa sattunut niinkin että on palattu takaisin samankatonalle, koska ymmärretty asia vasta sitten kun on jo kerran sieltä pesästä jakoon kaikki laitettu.
Ei kenenkään tarvitse kuitenkaan elää huonossa liitossa, jos se ei onnistu, se ei onnistu.
Nykyajan ihmiset kyllä hoitaa itse asiansa, ei heidän tarvitse kenenkään painostuksen alla olla pakko aviossa. On sitä ennenki USKALLETTU erota.
Ja sitä paitsi, tuleeko hyväolo erosta,,ei varmasti tule, varsinki jos on pieniä lapsia.

kysy ja keskustele kirjoitti:

kun ei kuunnella, haluta ymmärtää toista, keskustella asioista,päätetä yhteisistä tekemisistä/tekemättä jättämisistä.
Yhteiset pelisäännöt puuttuu.
Mielestäni nykyään erotaan liian helposti.
Ompa sattunut niinkin että on palattu takaisin samankatonalle, koska ymmärretty asia vasta sitten kun on jo kerran sieltä pesästä jakoon kaikki laitettu.
Ei kenenkään tarvitse kuitenkaan elää huonossa liitossa, jos se ei onnistu, se ei onnistu.
Nykyajan ihmiset kyllä hoitaa itse asiansa, ei heidän tarvitse kenenkään painostuksen alla olla pakko aviossa. On sitä ennenki USKALLETTU erota.
Ja sitä paitsi, tuleeko hyväolo erosta,,ei varmasti tule, varsinki jos on pieniä lapsia.

Lue lisää

olo itse erosta, mutta eron jälkeisestä elämästä on mahdollisuus tulla hyvä. Ei pitäisikään pysähtyä tuijotamaan pelkkää erotapahtumaa vaan nähdä asioita hieman pidemmällä tähtäimellä.

Viisaampaa oliskin vanhempien neuvoa lastaan yhteisten pelisääntöjen luomiseen ja keskusteluyhteyden ylläpitämiseen tulevan kumppaninsa kanssa ENNENKUIN lapsi solmii liiton. Jälkiviisaus on naurettavaa.

Pirre* kirjoitti:

on pakko tehä kahen vieraan ihmisen tälläydyttyä yhteen; ei voi kuvitellakaan että se niin auvvoista aina oisi, ettei riidan riitaakaan olisi.

Miusta riita ei riitä vielä eron syyksi; kyllä mie halluisin tietää lastemme liitoista sen verran, jos he oisivat eroomassa riitelyn takia, että mistä riidellään - jos vaikka elämänkokemus oisi tuonu jottai neuvoa.

Miusta tilanne on jo pahempi jos puolisot eivät riitelekään enää, vaan liiton on vallannut syvä mykkyys - sillon pitäisi soida kellot ja kovaa.

Lue lisää

läheisteni tilanteen hyvinkin tarkkaan. Kaikkea en vain halua täällä julkituoda. Toki ymmärrän ettei normaalien jokapäiväisten riitojen takia erota.
Ikäväähän se on, että elämänkokemusta ei voi siirtää suoraan nupista nuppiin :) Keskustellut olen hyvinkin paljon molempien osapuolien kanssa.

hyvä... kirjoitti:

olo itse erosta, mutta eron jälkeisestä elämästä on mahdollisuus tulla hyvä. Ei pitäisikään pysähtyä tuijotamaan pelkkää erotapahtumaa vaan nähdä asioita hieman pidemmällä tähtäimellä.

Viisaampaa oliskin vanhempien neuvoa lastaan yhteisten pelisääntöjen luomiseen ja keskusteluyhteyden ylläpitämiseen tulevan kumppaninsa kanssa ENNENKUIN lapsi solmii liiton. Jälkiviisaus on naurettavaa.

Lue lisää

kaikki mene aina suunnitelmien mukaan. Tietyt pelisäännöt on hyvä, mutta olennaisempaa minusta on kyky selviytyä eteentulevista yllättävistäkin vaikeuksista.

Kyky seisoa itsenäisesti omilla jaloillaan ja pystyä tukemaan sitä, kellä on vaikeaa esim. sairauden takia. Silloin ei toinen saisi taantua lapseksi vaatien huomiota itsekin näin pahentaen tilannetta entisestään.

kasvatetaan miehiksi. kirjoitti:

Mies ei itke. Mies ei valita.Mies vetää turpiin.
Pojilta kielletään inhimillidet tunteet. Pojan täytyy olla enemmän kuin ihminen.Mikä häpeä koko suvulle, jos poika haluaa esim. balettitanssijaksi, eikä jääkiekkoilijaksi. Tästähän on kirjoitettu viimeaikoina. Pojilla on identiteetti hukassa. Niistä kasvaa nuoria miehiä, joita tapaa näin kesäaikana Tukholmassa,Göteborg`issa ,Hampurissa,muovikasseineen toreilla ja asemilla. Miksei meillä näy pohjoismaisia nuoria juoppoja katukuvassa?

Lue lisää

Ei enää nykyään poikalapsiakaan kielletä itkemästä, - siihen aikaan kun me olimme lapsia piti poikien olla miehiä jo heti synnyttyään.

Ehkä se sota-aika teki sen ajan isistä karskeja, ja niinmyös rankat elinolosuhteet - oli pakko kestää, ei itkulla pärjänny kivisten peltojen kyntäjä.

Enkä mie ainakaan ole koskaan kieltänyt poikaani itkemästä.

miljoona kirjoitti:

Paljon stemppiä uudelle elämälle.

Uutta elämää joka päivä. Uutta elämää lapsukaisissa. Näin sen koen.

Kiitän kannustuksesta ;) Täällä saavat eronneet joskus aika kylmää kyytiä. Vaan enpä vaivaudu sellaisiin vastailemaankaan. Silti mielenkiintoista lukea erilaisia mielipiteitä, ihan ammatillisessa mielessä.

mama triste kirjoitti:

Uutta elämää joka päivä. Uutta elämää lapsukaisissa. Näin sen koen.

Kiitän kannustuksesta ;) Täällä saavat eronneet joskus aika kylmää kyytiä. Vaan enpä vaivaudu sellaisiin vastailemaankaan. Silti mielenkiintoista lukea erilaisia mielipiteitä, ihan ammatillisessa mielessä.

Lue lisää

Että löydät pian sellaisen mukavan rakkaan, jonka kanssa on teidän kaikkien hyvä olla!

semtac kirjoitti:

Heille pääsy pois riitelevästä kodin ilmapiiristä on helpotus. Eropäätöksen tekeminen on aina vaikea paikka, on avioliitto sitten kuinka ahdistava tahansa. Kaikkien tuki on silloin tarpeen, eikä vähiten vanhempien.

Lue lisää

tähän kiitos hyvästä aloituksesta. Mielestäni siinä ei ollut vääriä sanavalintoja, ymmärsin asian tykönäni aivan hyvin.

Syntyipä pitkä, polveileva ja kiintoisa keskustelu.

mama triste kirjoitti:

kaikki mene aina suunnitelmien mukaan. Tietyt pelisäännöt on hyvä, mutta olennaisempaa minusta on kyky selviytyä eteentulevista yllättävistäkin vaikeuksista.

Kyky seisoa itsenäisesti omilla jaloillaan ja pystyä tukemaan sitä, kellä on vaikeaa esim. sairauden takia. Silloin ei toinen saisi taantua lapseksi vaatien huomiota itsekin näin pahentaen tilannetta entisestään.

Lue lisää

kun sanot: " Kyky seisoa itsenäisesti omilla jaloillaan ja pystyä tukemaan sitä, kellä on vaikeaa esim. sairauden takia. Silloin ei toinen saisi taantua lapseksi vaatien huomiota itsekin näin pahentaen tilannetta entisestään."

En oikein ymmärtänyt, millaista sairautta meinaat ja mitä tilannetta?

Pirrejuupas kirjoitti:

kun sanot: " Kyky seisoa itsenäisesti omilla jaloillaan ja pystyä tukemaan sitä, kellä on vaikeaa esim. sairauden takia. Silloin ei toinen saisi taantua lapseksi vaatien huomiota itsekin näin pahentaen tilannetta entisestään."

En oikein ymmärtänyt, millaista sairautta meinaat ja mitä tilannetta?

Lue lisää

toinen on vakavasti työuupunut ja vaikeasti masentunut. Ei silloin jaksa tuntea normaalisti, ei jaksa vastailla kysymyksiin, ei pysty tekemään päätöksiä...hyvä kun jaksaa olla olemassa. Kuitenkin on jaksettava huolehtia pienistä lapsista.
Jokainen aikuinen on vastuussa tiettyyn rajaan omasta jaksamisestaan ja ellei jaksa itse, täytyy olla kanttia hakea ulkopuolista apua.

mama triste kirjoitti:

toinen on vakavasti työuupunut ja vaikeasti masentunut. Ei silloin jaksa tuntea normaalisti, ei jaksa vastailla kysymyksiin, ei pysty tekemään päätöksiä...hyvä kun jaksaa olla olemassa. Kuitenkin on jaksettava huolehtia pienistä lapsista.
Jokainen aikuinen on vastuussa tiettyyn rajaan omasta jaksamisestaan ja ellei jaksa itse, täytyy olla kanttia hakea ulkopuolista apua.

Lue lisää

jos on vielä voimia hakea sitä apua itse.

Olet ajatellut asian kauniisti. Mutta käytännössä ylevät ajatukset eivät ehkä ongelmatilanteessa toimi, teoria on kuitenkin aina hyvä olla pohjana.

Jos suhde ei toimi, rakkaus katoaa.
Jos rakkaus katoaa, suhde ei toimi.

semtac kirjoitti:

Jos suhde ei toimi, rakkaus katoaa.
Jos rakkaus katoaa, suhde ei toimi.

miksi suhde ei toimi?

Ajattelen niin että syyt eroon on helppo löytää, mutta suhteen korjaamiseen tarvitaan nöyryyttä.

Diagnoosin teko on helppoa, mutta korjaavan hoidon löytäminen onkin jo toinen juttu - siihen tarvitaan sitä tahtomista.

Pirre* kirjoitti:

miksi suhde ei toimi?

Ajattelen niin että syyt eroon on helppo löytää, mutta suhteen korjaamiseen tarvitaan nöyryyttä.

Diagnoosin teko on helppoa, mutta korjaavan hoidon löytäminen onkin jo toinen juttu - siihen tarvitaan sitä tahtomista.

Lue lisää

Sanoit aivan oikein: sovintoon tarvitaan nimenomaan nöyryyttä. Sitä vain on harvassa nykyään, ja tällä palstalla vielä harvemmassa. Täällä ylpeillään sillä, kuinka helppoa oli kääntää kantapäät vastakkain, ja siihen kehotetaan kaikkia, jotka kohtaavat liitossaan vastoinkäymisiä. (Ja yhtä paljon kuin näitä ylpeilijöitä on täällä yksinäisyyttään itkeviä.)

Tahtomistahan se pappikin vain vihkikaavassaan vaati, ei muuta.

Juniperus kirjoitti:

Sanoit aivan oikein: sovintoon tarvitaan nimenomaan nöyryyttä. Sitä vain on harvassa nykyään, ja tällä palstalla vielä harvemmassa. Täällä ylpeillään sillä, kuinka helppoa oli kääntää kantapäät vastakkain, ja siihen kehotetaan kaikkia, jotka kohtaavat liitossaan vastoinkäymisiä. (Ja yhtä paljon kuin näitä ylpeilijöitä on täällä yksinäisyyttään itkeviä.)

Tahtomistahan se pappikin vain vihkikaavassaan vaati, ei muuta.

Lue lisää

joskus tiukassa, mutta aina kun se rupatuluppa (=ongelma/t) seleviää on (lähes) tyytyväinen olo :)

Ja niitä ongelmia on jokkaisella, - ongelmanratkaisuun tarvittavat työkalut vain ovat jokkaisella erilaiset, - monestakin eri syystä.

Tuollaisessa tilanteessa vanhempien on tuettava lastaan pyrkimyksessään parempaan elämään. Mikäli vanhemmat tuputtavat silloin terapioita, hoitoja, korjaussarjoja ja voivottelevat lastenlasten kovaa kohtaloa, kokevat lapset eroamisen paheksuttavana ja tuomittavana ja pyrkivät jatkamaan epäonnistunutta ihmissuhdettaan josta rakkaus on kadonnut.

Onnelle on annettava mahdollisuus tulla.
Onnettomassa avioliitossa onni tulee myös jos sitä jaksaa riittävän pitkään elää. Aika kun kutsuu toisen väistämättä ennen pitkää.

semtac kirjoitti:

Onnelle on annettava mahdollisuus tulla.
Onnettomassa avioliitossa onni tulee myös jos sitä jaksaa riittävän pitkään elää. Aika kun kutsuu toisen väistämättä ennen pitkää.

Lue lisää

Toit mieleen iso-äidin hartaan toivomuksen.Hän rukoili iltaisin,että saisi elää leskenpäiviä viitisen vuotta.Silloin en ymmärtänyt,mitä se tarkoitti..
Ps.pappa oli mies,joka kulki "omia polkujaan".
Erosta mamma ei koskaan puhunut.

enkelitrio kirjoitti:

Toit mieleen iso-äidin hartaan toivomuksen.Hän rukoili iltaisin,että saisi elää leskenpäiviä viitisen vuotta.Silloin en ymmärtänyt,mitä se tarkoitti..
Ps.pappa oli mies,joka kulki "omia polkujaan".
Erosta mamma ei koskaan puhunut.

Lue lisää

kun 60 -vuottaaviossa olleelta vaimolta kysyttiin että onko tullut koskaan mieleenkään erota; ei kuulemma, mutta tappaa on tehnyt monesti mieli.

Olihan toi "herättävä" aloitus,kyllä omatunnossa kolahti;olen kovasti katunut aikaa,jolloin käänsin omalle pojalle selän,en millään tahtonut hyväksyä eroa.Kesti kolme kuukautta
tajuta asia.Nykyinen vaimo kertoi juttuja,jotka ex.miniä sitten sanoi todeksi. :(
Heillä toimii hienosti kaikki asiat nykyisin.
Ps.oli vaikea hyväksyä ero,koska kaikki näytti niin suloisen kauniilta...

Kun lapsi haluaa tehdä päätoksensä ja elää elämäänsä ilman vanhempien kommentointia ja mielipidettä, sitä on luonnollisesti kunnioitettava.
Usein vanhempi-/lapsi-/lapsenlapsisuhde on niin läheinen että vaikeistakin asioista keskustellaan. Toisaalta tiedän tapauksia joissa joululahjojen antaminen lapsenlapsille on koettu tunkeilevaksi.

semtac kirjoitti:

Kun lapsi haluaa tehdä päätoksensä ja elää elämäänsä ilman vanhempien kommentointia ja mielipidettä, sitä on luonnollisesti kunnioitettava.
Usein vanhempi-/lapsi-/lapsenlapsisuhde on niin läheinen että vaikeistakin asioista keskustellaan. Toisaalta tiedän tapauksia joissa joululahjojen antaminen lapsenlapsille on koettu tunkeilevaksi.

Lue lisää

että äitini eli koko elämänsä meidän kauttamme.
Lopetti lähes kaiken kanssakäymisen muihin ihmisiin.

Avioliittoni kesti viisi vuotta. Lapsistani vanhin on ollut aviossa neljä vuotta ja nuorempi vuoden. Heillä molemmilla on hyvä aviosuhde, lapsia ei vielä kummallakaan.

Itse elän avosuhteessa ja olen onnellinen. Toivoisin vastaavaa onnea myös muille jotka sitä eivät ole saaneet kokea.

kertomasi kaltaiseen tilanteeseen ja rakastaa toista, ei minun mielestäni ole syytä erota.
Lapset ne huutamiset muistavat lopun ikäänsä, joten heidän kannaltaan tilanne ei sitten ole ollenkaan yksinkertainen. Todennäköisesti sen kaltainen kommunikointi tulee jatkumaan myös heidän omassa parisuhteessaan, opittuna käytäntönä.

Minä olin yksi niistä, jotka olivat eri mieltä aloittajan kanssa siitä, pitäisikö lapsia kehottaa eroamaan. Eli hurskastelija?

Ensimmäisessä viestissäni mainitsin perheväkivallan hyväksyttäväksi eron syyksi, parantumattoman alkoholismin toiseksi ja jatkuvan alistamisen kolmanneksi. Ja siinä ne oikeat syyt sitten olivatkin. Sinun erosi ei siis kuulu minun paheksuntani piiriin lainkaan.

Jos minun neuvoani joskus kysytään, kehotan ilman muuta katsomaan loppuun asti, onko ero todellakin parempi vaihtoehto - myös lasten kannalta - kuin liiton jatkaminen. Eroon ei yleensä tarvitse nykynuoria kehottaa, se on muutenkin aina ensimmäisenä mielessä, niin kuin tilastoistakin näkyy.

Aina joku onnistuu löytämään uuden "paremman" puolison, mutta kuinka usein eroaja itse on oppinut erosta jotakin ja muuttanut itseään ja suhtautumistaan kumppaniinsa? Kuinka usein yhtä hyvä suhde olisi voinut syntyä entisen kumppanin kanssa, jos pari oli sitä tosissaan tahtonut?

...löytyy minultakin. Itse olisin toivonut vanhemmiltani myös tukea, en sitä silloin kuitenkaan saanut.

Vuosia myöhemmin sain heiltä kuitenkin "synninpäästön" ja onnittelun oikeasta ratkaisusta.

Juniperus kirjoitti:

Minä olin yksi niistä, jotka olivat eri mieltä aloittajan kanssa siitä, pitäisikö lapsia kehottaa eroamaan. Eli hurskastelija?

Ensimmäisessä viestissäni mainitsin perheväkivallan hyväksyttäväksi eron syyksi, parantumattoman alkoholismin toiseksi ja jatkuvan alistamisen kolmanneksi. Ja siinä ne oikeat syyt sitten olivatkin. Sinun erosi ei siis kuulu minun paheksuntani piiriin lainkaan.

Jos minun neuvoani joskus kysytään, kehotan ilman muuta katsomaan loppuun asti, onko ero todellakin parempi vaihtoehto - myös lasten kannalta - kuin liiton jatkaminen. Eroon ei yleensä tarvitse nykynuoria kehottaa, se on muutenkin aina ensimmäisenä mielessä, niin kuin tilastoistakin näkyy.

Aina joku onnistuu löytämään uuden "paremman" puolison, mutta kuinka usein eroaja itse on oppinut erosta jotakin ja muuttanut itseään ja suhtautumistaan kumppaniinsa? Kuinka usein yhtä hyvä suhde olisi voinut syntyä entisen kumppanin kanssa, jos pari oli sitä tosissaan tahtonut?

Lue lisää

joka ajattelee oman kunniansa ja oman viisautensa ylitse lapsensa onnen.

Mitä tarkoitat loppuun asti katsomisella?

Vielä tuohon kehoittamiseen, minä näen kehoittamisen ja kannustamisen eri asioina. Kannustaminen on tehdyn päätöksen tukemista ja kehoittaminen on vielä tekemättömän päätöksen ehdottamista. Niillä on aika iso käytännön ero. Minusta ei ensinkään pidä mennä sekaantumaan aikuisten lastensa avioelämään ellei lapsi nimenomaan käänny vanhempansa puoleen asiassa.

Edelleen...olen sitä mieltä että lasten kannalta on parempi mitä aikaisemmassa vaiheessa erotaan, ennenkuin on myrkytetty täysin heidän elinpiirinsä katkeruudella ja riitelyllä. Jos liitto toimii niin eihän silloin edes harkita eroa.

on jokainen kirjoitti:

joka ajattelee oman kunniansa ja oman viisautensa ylitse lapsensa onnen.

Mitä tarkoitat loppuun asti katsomisella?

Vielä tuohon kehoittamiseen, minä näen kehoittamisen ja kannustamisen eri asioina. Kannustaminen on tehdyn päätöksen tukemista ja kehoittaminen on vielä tekemättömän päätöksen ehdottamista. Niillä on aika iso käytännön ero. Minusta ei ensinkään pidä mennä sekaantumaan aikuisten lastensa avioelämään ellei lapsi nimenomaan käänny vanhempansa puoleen asiassa.

Edelleen...olen sitä mieltä että lasten kannalta on parempi mitä aikaisemmassa vaiheessa erotaan, ennenkuin on myrkytetty täysin heidän elinpiirinsä katkeruudella ja riitelyllä. Jos liitto toimii niin eihän silloin edes harkita eroa.

Lue lisää

Mikä on lapselle parasta? Muutamia tapauksia vuosikausia läheltä seuranneena yhdyn ruotsalaisen tutkimuksen viestiin: huonokin liitto on useimmiten lapselle parempi kuin ero.

Millä tavalla kenenkään kunnia voi olla lapsen erosta kiinni, kun nykyisistä liitoista yli puolet päättyy eroon? Sehän on jo normi.

Loppuun asti katsomisella tarkoitan, että käytetään kaikki mahdolliset keinot liiton korjaamiseksi, ja että eroon päädytään vasta, kun mitään ei enää ole tehtävissä. Erojen suuri määrä kertoo, että kannat käännetään vastakkain kovin helposti itsekkäistä syistä, ja että ero alkaa olla se ensimmäisenä harkittava vaihtoehto.

Kannustaminen tarkoittaa sitä, että ratsastaja iskee rautaiset kannukset hevosen kylkiin vauhtia lisätäkseen. Minä pidän sitä vähintäänkin kehottamisena.

Juniperus kirjoitti:

Mikä on lapselle parasta? Muutamia tapauksia vuosikausia läheltä seuranneena yhdyn ruotsalaisen tutkimuksen viestiin: huonokin liitto on useimmiten lapselle parempi kuin ero.

Millä tavalla kenenkään kunnia voi olla lapsen erosta kiinni, kun nykyisistä liitoista yli puolet päättyy eroon? Sehän on jo normi.

Loppuun asti katsomisella tarkoitan, että käytetään kaikki mahdolliset keinot liiton korjaamiseksi, ja että eroon päädytään vasta, kun mitään ei enää ole tehtävissä. Erojen suuri määrä kertoo, että kannat käännetään vastakkain kovin helposti itsekkäistä syistä, ja että ero alkaa olla se ensimmäisenä harkittava vaihtoehto.

Kannustaminen tarkoittaa sitä, että ratsastaja iskee rautaiset kannukset hevosen kylkiin vauhtia lisätäkseen. Minä pidän sitä vähintäänkin kehottamisena.

Lue lisää

kovin usein päädytään äkkipikaistuksissa eroon, mutta noissa tapauksissa tuskin edes vanhemmilta neuvoja kysellään.

Kannustamisesta voi tietysti johtaa myös kertomasi sanan, mutta kannustaminen suomenkielessä tarkoittaa kyllä lähinnä tukemista ja rohkaisemista ei suinkaan kannuksilla potkimista.

Jaa´a miksikähän se onkin niin monelle vanhemmalle kunniakysymys jos lapsi eroaa. Sitä kannattaisi miettiä itsekunkin tahollaan. Tunnetaanko syyllisyyttä epäonnistuneesta kasvatuksesta, vai tunnetaanko häpeää siitä ettei lapsi osannut valita oikein.....

Juniperus kirjoitti:

Mikä on lapselle parasta? Muutamia tapauksia vuosikausia läheltä seuranneena yhdyn ruotsalaisen tutkimuksen viestiin: huonokin liitto on useimmiten lapselle parempi kuin ero.

Millä tavalla kenenkään kunnia voi olla lapsen erosta kiinni, kun nykyisistä liitoista yli puolet päättyy eroon? Sehän on jo normi.

Loppuun asti katsomisella tarkoitan, että käytetään kaikki mahdolliset keinot liiton korjaamiseksi, ja että eroon päädytään vasta, kun mitään ei enää ole tehtävissä. Erojen suuri määrä kertoo, että kannat käännetään vastakkain kovin helposti itsekkäistä syistä, ja että ero alkaa olla se ensimmäisenä harkittava vaihtoehto.

Kannustaminen tarkoittaa sitä, että ratsastaja iskee rautaiset kannukset hevosen kylkiin vauhtia lisätäkseen. Minä pidän sitä vähintäänkin kehottamisena.

Lue lisää

paras riipu siitä että mitä eron jälkeen tapahtuu.Ei sitä voi yleistää kumpaankaan suuntaan. Tutkimukset on keskiarvoja ja niiden tulokset tilastoja. Eroavat vanhemmat voivat vaikuttaa paljon siihen miten lapset uuden tilanteen kokevat

Juniperus kirjoitti:

Mikä on lapselle parasta? Muutamia tapauksia vuosikausia läheltä seuranneena yhdyn ruotsalaisen tutkimuksen viestiin: huonokin liitto on useimmiten lapselle parempi kuin ero.

Millä tavalla kenenkään kunnia voi olla lapsen erosta kiinni, kun nykyisistä liitoista yli puolet päättyy eroon? Sehän on jo normi.

Loppuun asti katsomisella tarkoitan, että käytetään kaikki mahdolliset keinot liiton korjaamiseksi, ja että eroon päädytään vasta, kun mitään ei enää ole tehtävissä. Erojen suuri määrä kertoo, että kannat käännetään vastakkain kovin helposti itsekkäistä syistä, ja että ero alkaa olla se ensimmäisenä harkittava vaihtoehto.

Kannustaminen tarkoittaa sitä, että ratsastaja iskee rautaiset kannukset hevosen kylkiin vauhtia lisätäkseen. Minä pidän sitä vähintäänkin kehottamisena.

Lue lisää

tuosta mikä on lapselle parasta. En pane kovinkaan suurta arvoa jollekin yksittäiselle tutkimukselle, varsinkaan kun joku toinen tutkimus antaa päinvastaisen tuloksen. Lapsen turvallisuudentunteelle ja perusturvalisuuden kehittymiselle ei ole hyväksi nähdä ja kuulla vanhempien jatkuvaa riitelyä, ei myöskään nähdä väkivaltaa vaikkei itse joutuisikaan kohteeksi. Myöskään lapsen parasta ei ole se, että toinen vanhempi lupaa ja toinen kieltää saman asian. Tuollaista tapahtuu useinkin jos vanhempien välit ovat huonot, lasta käytetään välikappaleena. Kyllä lapselle on parempi elää vaikka vain yhden vanhemman kanssa kuin joutua jatkuvasti alttiiksi riidoille ja ristiriidoille.

mieltä kirjoitti:

tuosta mikä on lapselle parasta. En pane kovinkaan suurta arvoa jollekin yksittäiselle tutkimukselle, varsinkaan kun joku toinen tutkimus antaa päinvastaisen tuloksen. Lapsen turvallisuudentunteelle ja perusturvalisuuden kehittymiselle ei ole hyväksi nähdä ja kuulla vanhempien jatkuvaa riitelyä, ei myöskään nähdä väkivaltaa vaikkei itse joutuisikaan kohteeksi. Myöskään lapsen parasta ei ole se, että toinen vanhempi lupaa ja toinen kieltää saman asian. Tuollaista tapahtuu useinkin jos vanhempien välit ovat huonot, lasta käytetään välikappaleena. Kyllä lapselle on parempi elää vaikka vain yhden vanhemman kanssa kuin joutua jatkuvasti alttiiksi riidoille ja ristiriidoille.

Lue lisää

Varsinkin, jos näen kysymyksenasettelun.

Vanhempien ero on lasten mielestä pahinta, mitä lapselle voi tapahtua, tietenkin vanhempien kuoleman jälkeen. Kysypä asiaa viisivuotiaalta, niin saat rehellisen vastauksen; minä olen heitä kuunnellut. - Ja nyt en edelleenkään puhu rappiolle alkoholisoituneista, väkivaltaisista enkä alistavista puolisoista. Jos halutaan puhua lasten edusta, on kysyttävä asiaa lapselta, joka on asiantuntija omassa asiassaan.

Eroa voidaan pehmentää, jos puolisoiden välit ovat hyvät, mutta kannattaako siinä tapauksessa erota. Välit ovat siis huonot ja huononevat eroprosessissa, kun edessä ovat ositusriidat ja lasten huoltajuussota sekä riita elatusmaksuista, tapaamisoikeuksista, eteen tulevista yllättävistä kuluista jne. Näissä kaikissa lapsi on lyömäaseena.

"Lasten etua" käytetään usein ajamaan puolisoonsa ikävystyneen kypsymättömän erohinkuisen aikuisen etua.

Juniperus kirjoitti:

Varsinkin, jos näen kysymyksenasettelun.

Vanhempien ero on lasten mielestä pahinta, mitä lapselle voi tapahtua, tietenkin vanhempien kuoleman jälkeen. Kysypä asiaa viisivuotiaalta, niin saat rehellisen vastauksen; minä olen heitä kuunnellut. - Ja nyt en edelleenkään puhu rappiolle alkoholisoituneista, väkivaltaisista enkä alistavista puolisoista. Jos halutaan puhua lasten edusta, on kysyttävä asiaa lapselta, joka on asiantuntija omassa asiassaan.

Eroa voidaan pehmentää, jos puolisoiden välit ovat hyvät, mutta kannattaako siinä tapauksessa erota. Välit ovat siis huonot ja huononevat eroprosessissa, kun edessä ovat ositusriidat ja lasten huoltajuussota sekä riita elatusmaksuista, tapaamisoikeuksista, eteen tulevista yllättävistä kuluista jne. Näissä kaikissa lapsi on lyömäaseena.

"Lasten etua" käytetään usein ajamaan puolisoonsa ikävystyneen kypsymättömän erohinkuisen aikuisen etua.

Lue lisää

että vetoat mielelläsi johonkin yksittäiseen ruotsalaiseen tutkimukseen mielipiteesi pönkittäjänä, se on ihan ok. Ja joissakin tapauksissa varmasti käytetään lasten etua omien etujen tavoitteluun, mutta suurin osa vanhemmista kuitenkin onneksi ajattelee aidosti lapsensa hyvinvointia ja eronneet ihmiset hoitavat lapsensa hyvin. Lapsi ei kuitenkaan saisi olla ainoa syy minkä vuoksi avioliitoa jatketaan, koska lapsi kokee silloin itsensä syylliseksi tilanteseen. Ellei vanhemmilla ole keskinäiset välit kunnossa niin se valitettavasti hiejastuu lapseen.

Jos tutkimuksessasi on kysytty lapsen mielikuvia jostakin, niin ne eivät välttämättä ole yksi yhteen todellisten tilanteiden kanssa ja pidemmällä tähtäimellä tuo lapsen ehkä tuntema turvattomudentunne eron johdosta muuttuukin rauhoittumiseksi elämän seestyttyä ja elinolosuhteiden parannuttua. Itse eroprosessi on kaikille osapuolille kuluttava ja ehkäpä traumaattinenkin, mutta jos tuloksena on pidemmässä juoksussa on eheämpi ja seesteisempi elämä niin eroprosessi kannattaa siltikin läpikäydä. Viisivuotias lapsi aika harvoin on täysin kykenenvä näkemään omia etujaan kokonaisvaltaisesti.

kyllä kirjoitti:

että vetoat mielelläsi johonkin yksittäiseen ruotsalaiseen tutkimukseen mielipiteesi pönkittäjänä, se on ihan ok. Ja joissakin tapauksissa varmasti käytetään lasten etua omien etujen tavoitteluun, mutta suurin osa vanhemmista kuitenkin onneksi ajattelee aidosti lapsensa hyvinvointia ja eronneet ihmiset hoitavat lapsensa hyvin. Lapsi ei kuitenkaan saisi olla ainoa syy minkä vuoksi avioliitoa jatketaan, koska lapsi kokee silloin itsensä syylliseksi tilanteseen. Ellei vanhemmilla ole keskinäiset välit kunnossa niin se valitettavasti hiejastuu lapseen.

Jos tutkimuksessasi on kysytty lapsen mielikuvia jostakin, niin ne eivät välttämättä ole yksi yhteen todellisten tilanteiden kanssa ja pidemmällä tähtäimellä tuo lapsen ehkä tuntema turvattomudentunne eron johdosta muuttuukin rauhoittumiseksi elämän seestyttyä ja elinolosuhteiden parannuttua. Itse eroprosessi on kaikille osapuolille kuluttava ja ehkäpä traumaattinenkin, mutta jos tuloksena on pidemmässä juoksussa on eheämpi ja seesteisempi elämä niin eroprosessi kannattaa siltikin läpikäydä. Viisivuotias lapsi aika harvoin on täysin kykenenvä näkemään omia etujaan kokonaisvaltaisesti.

Lue lisää

Älä mitätöi sanomaani kyseenalaistamalla motiivejani. Ei minulla ole tarvetta saarnata avioeroja vastaan yleensä, enkä itse asiassa ole edes vakuuttunut koko avioliitto-instituutiosta.

Vastustan vain sitä, että eroa perustellaan väärin. Erojen suurta määrää ei voida selittää millään muulla kuin puolisoiden kypsymättömyydellä ja ajallemme tyypillisellä itsekkyydellä. Yksittäistapauksissa syyt ovat erilaisia, mutta tilastot kertovat kiistatta, että ero otetaan kovin kevyin perustein. Kun vielä tiedetään, että avioon mennään nykyään useimmiten pitkän koeajan jälkeen, niin väärät valinnat eivät selitä erolukujen kasvua.

Ero on aina julkinen tunnustus epäonnistumisesta, ja sellaisena se tulee myös nähdä. Onnistujia ovat ne kumppanit, jotka vanhenevat yhdessä. Tosiasioiden tunnustaminen on viisautta.

Tänne kirjoittelevat ne, jotka ovat mielestään kokeneet onnistuneen eron, ja "kannustavat" muitakin eroamaan. Sitä minä vastustan. Yhden onnistuneen eroajan takana on toinen epäonnistunut, joka ei kokemuksiaan halua tänne muiden riepoteltaviksi. Kenenkään ei tulisi puuttua "kannustuksellaan" muiden ihmisten henkilökohtaiseen ratkaisuun, jolla vielä on vaikutuksia monien muiden ihmisten loppuelämään.

Juniperus kirjoitti:

Älä mitätöi sanomaani kyseenalaistamalla motiivejani. Ei minulla ole tarvetta saarnata avioeroja vastaan yleensä, enkä itse asiassa ole edes vakuuttunut koko avioliitto-instituutiosta.

Vastustan vain sitä, että eroa perustellaan väärin. Erojen suurta määrää ei voida selittää millään muulla kuin puolisoiden kypsymättömyydellä ja ajallemme tyypillisellä itsekkyydellä. Yksittäistapauksissa syyt ovat erilaisia, mutta tilastot kertovat kiistatta, että ero otetaan kovin kevyin perustein. Kun vielä tiedetään, että avioon mennään nykyään useimmiten pitkän koeajan jälkeen, niin väärät valinnat eivät selitä erolukujen kasvua.

Ero on aina julkinen tunnustus epäonnistumisesta, ja sellaisena se tulee myös nähdä. Onnistujia ovat ne kumppanit, jotka vanhenevat yhdessä. Tosiasioiden tunnustaminen on viisautta.

Tänne kirjoittelevat ne, jotka ovat mielestään kokeneet onnistuneen eron, ja "kannustavat" muitakin eroamaan. Sitä minä vastustan. Yhden onnistuneen eroajan takana on toinen epäonnistunut, joka ei kokemuksiaan halua tänne muiden riepoteltaviksi. Kenenkään ei tulisi puuttua "kannustuksellaan" muiden ihmisten henkilökohtaiseen ratkaisuun, jolla vielä on vaikutuksia monien muiden ihmisten loppuelämään.

Lue lisää

kasvamisen tärkeimmistä syistä on nykyinen taloudellinen riippumattomuus verrattuna entiseen aikaan. Enää ei olla pelon erämaassa pakkosaumassa nyrkin ja hellan välissä, kun sosiaaliturvamme takaa minimaalisen toimeentulon jopa yksinhuoltajalle. Tosin sitä toimeentuloa yritetään jo nakertaa. (keskustelu päivähoitomaksuista)

Minusta luokittelusi onnistujiin ja epäonnistujiin ei tee oikeutta ihmisyydelle, mutta oletan että kuulutkin tuohon mainitsemaasi onnistujien ryhmään jossa niin mielellän asetutaan lähimmäisen tuomariksi.

Juniperus kirjoitti:

Älä mitätöi sanomaani kyseenalaistamalla motiivejani. Ei minulla ole tarvetta saarnata avioeroja vastaan yleensä, enkä itse asiassa ole edes vakuuttunut koko avioliitto-instituutiosta.

Vastustan vain sitä, että eroa perustellaan väärin. Erojen suurta määrää ei voida selittää millään muulla kuin puolisoiden kypsymättömyydellä ja ajallemme tyypillisellä itsekkyydellä. Yksittäistapauksissa syyt ovat erilaisia, mutta tilastot kertovat kiistatta, että ero otetaan kovin kevyin perustein. Kun vielä tiedetään, että avioon mennään nykyään useimmiten pitkän koeajan jälkeen, niin väärät valinnat eivät selitä erolukujen kasvua.

Ero on aina julkinen tunnustus epäonnistumisesta, ja sellaisena se tulee myös nähdä. Onnistujia ovat ne kumppanit, jotka vanhenevat yhdessä. Tosiasioiden tunnustaminen on viisautta.

Tänne kirjoittelevat ne, jotka ovat mielestään kokeneet onnistuneen eron, ja "kannustavat" muitakin eroamaan. Sitä minä vastustan. Yhden onnistuneen eroajan takana on toinen epäonnistunut, joka ei kokemuksiaan halua tänne muiden riepoteltaviksi. Kenenkään ei tulisi puuttua "kannustuksellaan" muiden ihmisten henkilökohtaiseen ratkaisuun, jolla vielä on vaikutuksia monien muiden ihmisten loppuelämään.

Lue lisää

Turhan kielteinen ja tuomitseva sana. Jokainen meistä on joskus epäonnistunut jossain. Sitä on ihmisyys. Toivonkin vain, etten koskaan kohtaisi kaikessa onnistunutta ihmistä! Täällä heitä taitaa oman mielipiteensä mukaan olla. Mutta he epäonnistuvat takuuvarmasti lähimmäisten ymmärtämisessä sitten.

"Julkinen tunnustus epäonnistumisesta.." miten luotaantyöntäviä sanavalintoja keksitkin. Eipä sitä julkisesti tarvitse tunnustaa. Muuten, olen ani harvoin tavannut tosi onnellisia aviopareja, semmoisia harmonisesti yhdessä vanhenevia.

Eron jälkeen se toinen ei ole epäonnistunut eron tähden (siis tultuaan ns. jätetyksi), vaan siksi ettei alunperinkään ollut kypsä avioliittoon tai ei osannut ratkaista omia ongelmiaan tai oli läheisriippuvainen tai avuton mammanpoika/-tyttö tai mitä tahansa muuta, noin karrikoiden.

Juniperus kirjoitti:

Älä mitätöi sanomaani kyseenalaistamalla motiivejani. Ei minulla ole tarvetta saarnata avioeroja vastaan yleensä, enkä itse asiassa ole edes vakuuttunut koko avioliitto-instituutiosta.

Vastustan vain sitä, että eroa perustellaan väärin. Erojen suurta määrää ei voida selittää millään muulla kuin puolisoiden kypsymättömyydellä ja ajallemme tyypillisellä itsekkyydellä. Yksittäistapauksissa syyt ovat erilaisia, mutta tilastot kertovat kiistatta, että ero otetaan kovin kevyin perustein. Kun vielä tiedetään, että avioon mennään nykyään useimmiten pitkän koeajan jälkeen, niin väärät valinnat eivät selitä erolukujen kasvua.

Ero on aina julkinen tunnustus epäonnistumisesta, ja sellaisena se tulee myös nähdä. Onnistujia ovat ne kumppanit, jotka vanhenevat yhdessä. Tosiasioiden tunnustaminen on viisautta.

Tänne kirjoittelevat ne, jotka ovat mielestään kokeneet onnistuneen eron, ja "kannustavat" muitakin eroamaan. Sitä minä vastustan. Yhden onnistuneen eroajan takana on toinen epäonnistunut, joka ei kokemuksiaan halua tänne muiden riepoteltaviksi. Kenenkään ei tulisi puuttua "kannustuksellaan" muiden ihmisten henkilökohtaiseen ratkaisuun, jolla vielä on vaikutuksia monien muiden ihmisten loppuelämään.

Lue lisää

julkinen tunnustus epäonnistumisesta, ei ero. Ero oli julkinen tunnustus halusta aloittaa uusi elämä.

Kolmenkymmenen vuoden piina on pidempi rangaistus kuin elinkautinen.

Kun lapset sain saatettua kunniallisesti maailmalle, päätin antaa arvon omalle elämälleni, onhan tämä on ainoani.

Usein pitkästä liitosta eroaja on se osapuoli, joka on yrittänyt saada liittoa toimimaan. Liitto on kuitenkin kahden kauppa ja ellei toisella ole mitään haluja saada asioita kuntoon, niin eipä se yksin onnistu.

Vielä tässä ehkä ehtii elää toisen yhtä pitkän suhteen, nyt vain ilman velvoitteita, rakastaen.

erojen kirjoitti:

kasvamisen tärkeimmistä syistä on nykyinen taloudellinen riippumattomuus verrattuna entiseen aikaan. Enää ei olla pelon erämaassa pakkosaumassa nyrkin ja hellan välissä, kun sosiaaliturvamme takaa minimaalisen toimeentulon jopa yksinhuoltajalle. Tosin sitä toimeentuloa yritetään jo nakertaa. (keskustelu päivähoitomaksuista)

Minusta luokittelusi onnistujiin ja epäonnistujiin ei tee oikeutta ihmisyydelle, mutta oletan että kuulutkin tuohon mainitsemaasi onnistujien ryhmään jossa niin mielellän asetutaan lähimmäisen tuomariksi.

Lue lisää

Sinä et minun elämääni tunne, eikä se kuulu tähän keskusteluun.

Kun sanoin, että ero on epäonnistumisen tunnustamista, niin sekin näköjään herättää kiukkua. Miksi? Eikö ole itsestään selvää, että naimisiin mennään lopuksi elämää, ja silloinhan ero merkitsee aina sitä, että liitto ei siltä osin onnistunut. Se siis epäonnistui: näin yksinkertaista.

Elämä on täynnä epäonnistumisia meillä kaikilla ja avioero on niistä vain yksi. Haluan kuitenkin, että tosiasiat tunnustetaan, eikä yritetä vääntää eroa pelkästään positiiviseksi asiaksi. Ero voi tuoda joillekin paljon hyvää, mutta vielä useammalle aikuiselle ja lapselle se tuo paljon pahaa.

Talouden kohentuminen on yksi eroja selittävä tekijä, mutta köyhyys ei enää aikoihin ole estänyt ihmisiä eroamasta. Pikemminkin suuri omaisuus ja osituksen pelko.

JK. Kun nyt minut esimerkkitapaukseksi nostit, niin kerrottakoon, että kuulun palstan enemmistöön eli onnellisiin eronneisiin/ erotettuihin.

Juniperus kirjoitti:

Sinä et minun elämääni tunne, eikä se kuulu tähän keskusteluun.

Kun sanoin, että ero on epäonnistumisen tunnustamista, niin sekin näköjään herättää kiukkua. Miksi? Eikö ole itsestään selvää, että naimisiin mennään lopuksi elämää, ja silloinhan ero merkitsee aina sitä, että liitto ei siltä osin onnistunut. Se siis epäonnistui: näin yksinkertaista.

Elämä on täynnä epäonnistumisia meillä kaikilla ja avioero on niistä vain yksi. Haluan kuitenkin, että tosiasiat tunnustetaan, eikä yritetä vääntää eroa pelkästään positiiviseksi asiaksi. Ero voi tuoda joillekin paljon hyvää, mutta vielä useammalle aikuiselle ja lapselle se tuo paljon pahaa.

Talouden kohentuminen on yksi eroja selittävä tekijä, mutta köyhyys ei enää aikoihin ole estänyt ihmisiä eroamasta. Pikemminkin suuri omaisuus ja osituksen pelko.

JK. Kun nyt minut esimerkkitapaukseksi nostit, niin kerrottakoon, että kuulun palstan enemmistöön eli onnellisiin eronneisiin/ erotettuihin.

Lue lisää

siis meihin epäonnistuneisiin sinäkin. Tosin en yhtään ihmettele sitä :D

Hyvä juhannusta kaikesta huolimatta ja hitunen suvaitsevaisuutta elämääsi.

mama triste kirjoitti:

Turhan kielteinen ja tuomitseva sana. Jokainen meistä on joskus epäonnistunut jossain. Sitä on ihmisyys. Toivonkin vain, etten koskaan kohtaisi kaikessa onnistunutta ihmistä! Täällä heitä taitaa oman mielipiteensä mukaan olla. Mutta he epäonnistuvat takuuvarmasti lähimmäisten ymmärtämisessä sitten.

"Julkinen tunnustus epäonnistumisesta.." miten luotaantyöntäviä sanavalintoja keksitkin. Eipä sitä julkisesti tarvitse tunnustaa. Muuten, olen ani harvoin tavannut tosi onnellisia aviopareja, semmoisia harmonisesti yhdessä vanhenevia.

Eron jälkeen se toinen ei ole epäonnistunut eron tähden (siis tultuaan ns. jätetyksi), vaan siksi ettei alunperinkään ollut kypsä avioliittoon tai ei osannut ratkaista omia ongelmiaan tai oli läheisriippuvainen tai avuton mammanpoika/-tyttö tai mitä tahansa muuta, noin karrikoiden.

Lue lisää

"Jokainen meistä on joskus epäonnistunut jossain. Sitä on ihmisyys."
-Nimenomaan, mutta miksi epäonnistunutta liittoa ei saa sanoa epäonnistuneeksi?

"Toivonkin vain, etten koskaan kohtaisi kaikessa onnistunutta ihmistä! Täällä heitä taitaa oman mielipiteensä mukaan olla."
-Tämä palsta on heitä pullollaan!

"Eipä sitä julkisesti tarvitse tunnustaa."
- Mutta sitähän ero juuri nimenomaan on: julkinen tunnustus.

"Muuten, olen ani harvoin tavannut tosi onnellisia aviopareja, semmoisia harmonisesti yhdessä vanhenevia."
-Niin minäkin, mutta aina nähdessäni heitä ihailen ja kadehdin.

"Eron jälkeen se toinen ei ole epäonnistunut eron tähden (siis tultuaan ns. jätetyksi), vaan siksi ettei alunperinkään ollut kypsä avioliittoon tai ei osannut ratkaista omia ongelmiaan tai oli läheisriippuvainen tai avuton mammanpoika/-tyttö tai mitä tahansa muuta, noin karrikoiden."
-Miksi juuri jätetty olisi kypsymätön? Minun havaintojeni mukaan usein juuri eron ottaja on se, joka lähtee uuden paremman mukaan. Ja puolison hylkääminen uuden kumppanin vuoksi nyt ainakin osoittaa kypsymättömyyttä, jos mikä.

Juniperus kirjoitti:

"Jokainen meistä on joskus epäonnistunut jossain. Sitä on ihmisyys."
-Nimenomaan, mutta miksi epäonnistunutta liittoa ei saa sanoa epäonnistuneeksi?

"Toivonkin vain, etten koskaan kohtaisi kaikessa onnistunutta ihmistä! Täällä heitä taitaa oman mielipiteensä mukaan olla."
-Tämä palsta on heitä pullollaan!

"Eipä sitä julkisesti tarvitse tunnustaa."
- Mutta sitähän ero juuri nimenomaan on: julkinen tunnustus.

"Muuten, olen ani harvoin tavannut tosi onnellisia aviopareja, semmoisia harmonisesti yhdessä vanhenevia."
-Niin minäkin, mutta aina nähdessäni heitä ihailen ja kadehdin.

"Eron jälkeen se toinen ei ole epäonnistunut eron tähden (siis tultuaan ns. jätetyksi), vaan siksi ettei alunperinkään ollut kypsä avioliittoon tai ei osannut ratkaista omia ongelmiaan tai oli läheisriippuvainen tai avuton mammanpoika/-tyttö tai mitä tahansa muuta, noin karrikoiden."
-Miksi juuri jätetty olisi kypsymätön? Minun havaintojeni mukaan usein juuri eron ottaja on se, joka lähtee uuden paremman mukaan. Ja puolison hylkääminen uuden kumppanin vuoksi nyt ainakin osoittaa kypsymättömyyttä, jos mikä.

Lue lisää

vaikka loppujen lopuksi olemmekin aika paljon yhtä mieltä.

Tarkoitin, että eron ei tarvitse olla julkinen. Meillä meni vuosia, ennen kuin edes työkaverit tiesivät siitä. Eihän sitä julkisteta missään. No jotkut järjestää nykyään erojuhliakin, mutta ei sopisi minulle.

Tarkoitin mielessäni sitä, että ero ei ole epäonnistunut. Se on uuden alku. Tottakai avioliiton loppuminen on epäonnistuminen, kun toiveena oli elää loppuelämä yhdessä. Niinhän silloin nuorena idealistina kuvitteli.

Ei voi yleistää koskaan. Tämä eron haluaja elää yhä yksin, viidentoista vuoden jälkeen. Toisella on ollut suhteita useampiakin. Aika usein menee näin, ainakin jos eroaa neljänkympin tietämillä tai vanhempana.

kuulut kirjoitti:

siis meihin epäonnistuneisiin sinäkin. Tosin en yhtään ihmettele sitä :D

Hyvä juhannusta kaikesta huolimatta ja hitunen suvaitsevaisuutta elämääsi.

Ikuisessa avioliitossani epäonnistuneisiin, kyllä.

Mistä sinä sen suvaitsemattomuuden tähän nykäisit? Olen mielestäni lähes jokaisessa puheenvuorossani kannustanut ihmisiä nimenomaan suvaitsevuuteen ja anteeksiantamiseen. Minähän suvaitsen kaikkea paitsi suvaisemattomuutta. Sekö on suvaitsevuutta, että kääntää kantapäät vastakkain heti, kun puoliso tekee virheen? Minusta ei.

Enhän minä, eikä muistaakseni kukaan muukaan tässä keskustelussa, ole tuomitsemassa eronneita tai erotettuja. Kysymyshän kuului, onko vanhempien kannustettava lapsiaan eroon. Vastaan edelleen, että ei missään tapauksessa, vaan aina on ensin kannustettava sovinnon löytämiseen.

Hyvää Jussia vaan teille kaikille - niillekin, jotka lapsiaan avioeroon kannustavat!

Juniperus kirjoitti:

Ikuisessa avioliitossani epäonnistuneisiin, kyllä.

Mistä sinä sen suvaitsemattomuuden tähän nykäisit? Olen mielestäni lähes jokaisessa puheenvuorossani kannustanut ihmisiä nimenomaan suvaitsevuuteen ja anteeksiantamiseen. Minähän suvaitsen kaikkea paitsi suvaisemattomuutta. Sekö on suvaitsevuutta, että kääntää kantapäät vastakkain heti, kun puoliso tekee virheen? Minusta ei.

Enhän minä, eikä muistaakseni kukaan muukaan tässä keskustelussa, ole tuomitsemassa eronneita tai erotettuja. Kysymyshän kuului, onko vanhempien kannustettava lapsiaan eroon. Vastaan edelleen, että ei missään tapauksessa, vaan aina on ensin kannustettava sovinnon löytämiseen.

Hyvää Jussia vaan teille kaikille - niillekin, jotka lapsiaan avioeroon kannustavat!

Lue lisää

eikö edes jos
- kumppani on väkivaltainen?
- jos kumppani on alkoholisoitunut
- jos kumppani pelaa kaikki rahat
- jos kumppani on sairaan mustasukkainen
- jos kumppani hakee sänkyseuransa muualta
- jos kumppani ei kestä lapsia

tässä muutamia esimerkkejä .... kannustaisitko tästä huolimatta lastasi jatkamaan??? kuinka kauan??? niin kauan kuin jotain peruuttamatonta tapahtuu???

Juniperus kirjoitti:

Ikuisessa avioliitossani epäonnistuneisiin, kyllä.

Mistä sinä sen suvaitsemattomuuden tähän nykäisit? Olen mielestäni lähes jokaisessa puheenvuorossani kannustanut ihmisiä nimenomaan suvaitsevuuteen ja anteeksiantamiseen. Minähän suvaitsen kaikkea paitsi suvaisemattomuutta. Sekö on suvaitsevuutta, että kääntää kantapäät vastakkain heti, kun puoliso tekee virheen? Minusta ei.

Enhän minä, eikä muistaakseni kukaan muukaan tässä keskustelussa, ole tuomitsemassa eronneita tai erotettuja. Kysymyshän kuului, onko vanhempien kannustettava lapsiaan eroon. Vastaan edelleen, että ei missään tapauksessa, vaan aina on ensin kannustettava sovinnon löytämiseen.

Hyvää Jussia vaan teille kaikille - niillekin, jotka lapsiaan avioeroon kannustavat!

Lue lisää

arvo myös heille jotka eivät myötäile omaa näkemystäsi, sitä toivotan sinulle.
Kannustetaan lapsiamme heidän tekemissään ratkaisuissa, ei aseteta omaa olettamaamme viisautta tukahduttamaan lapsiemme elämää.

herää ajoissa! kirjoitti:

eikö edes jos
- kumppani on väkivaltainen?
- jos kumppani on alkoholisoitunut
- jos kumppani pelaa kaikki rahat
- jos kumppani on sairaan mustasukkainen
- jos kumppani hakee sänkyseuransa muualta
- jos kumppani ei kestä lapsia

tässä muutamia esimerkkejä .... kannustaisitko tästä huolimatta lastasi jatkamaan??? kuinka kauan??? niin kauan kuin jotain peruuttamatonta tapahtuu???

Lue lisää

Olen käyttänyt samaa nikkiä koko keskustelun ajan, ja kaikki, mitä olen tähän keskusteluun kirjoittanut, on helppo tarkistaa. Siksi ihmettelen, miksi yrität panna sanoja suuhuni.

En ole sanonut, ettei eroon olisi hyväksyttäviäkin syitä. Vain, että parempi on kannustaa antamaan anteeksi ja suvaitsemaan puolisoaan kuin kehottaa eroamaan.

Yksittäinen pettämistapaus ei minulle olisi riittävä eron syy, enkä missään tapauksessa kannustaisi lastani eroamaan sen vuopksi. Muista syistä olen kutakuinkin samaa mieltä.

antaa kirjoitti:

arvo myös heille jotka eivät myötäile omaa näkemystäsi, sitä toivotan sinulle.
Kannustetaan lapsiamme heidän tekemissään ratkaisuissa, ei aseteta omaa olettamaamme viisautta tukahduttamaan lapsiemme elämää.

Lue lisää

Kertoisitko, missä puheenvuorossani olen mollannut sitä, joka on eri mieltä kanssani. Olenko mennyt huomaamattani henkilökohtaisuuksiin, niin kuin vastaväittäjäni? Asioista voin olla eri mieltä, mutta ihmisinä pidän kaikkia vähintäänkin itseni veroisina.

"Kannustetaan lapsiamme heidän tekemissään ratkaisuissa, ei aseteta omaa olettamaamme viisautta tukahduttamaan lapsiemme elämää."
-Sinäpä sen sanoit. Sitä olen juuri yrittänyt koko ajan sanoa, mutta ilmeisesti ilmaissut itseäni huonosti.

Avaaja vain oli toista mieltä.

Juniperus kirjoitti:

Olen käyttänyt samaa nikkiä koko keskustelun ajan, ja kaikki, mitä olen tähän keskusteluun kirjoittanut, on helppo tarkistaa. Siksi ihmettelen, miksi yrität panna sanoja suuhuni.

En ole sanonut, ettei eroon olisi hyväksyttäviäkin syitä. Vain, että parempi on kannustaa antamaan anteeksi ja suvaitsemaan puolisoaan kuin kehottaa eroamaan.

Yksittäinen pettämistapaus ei minulle olisi riittävä eron syy, enkä missään tapauksessa kannustaisi lastani eroamaan sen vuopksi. Muista syistä olen kutakuinkin samaa mieltä.

Lue lisää

"Vastaan edelleen, että ei missään tapauksessa, vaan aina on ensin kannustettava sovinnon löytämiseen. "

Joten en mielestäni laittanut sanoja suuhusi. Enkä todellakaan tiennyt mielipiteittesi olevan niin ailahtelevaisia, että olisi pitänyt käydä tarkastamassa aiemmat nimimerkkisi kirjoitukset (kuinka pitkälle???), koska viestissäsi sanoit "vastaan edelleen, että ei missään tapauksessa"

Minä ihmettelen miksi syytät minua sanojen suuhusi panemisesta????

jossa kirjoitit kirjoitti:

"Vastaan edelleen, että ei missään tapauksessa, vaan aina on ensin kannustettava sovinnon löytämiseen. "

Joten en mielestäni laittanut sanoja suuhusi. Enkä todellakaan tiennyt mielipiteittesi olevan niin ailahtelevaisia, että olisi pitänyt käydä tarkastamassa aiemmat nimimerkkisi kirjoitukset (kuinka pitkälle???), koska viestissäsi sanoit "vastaan edelleen, että ei missään tapauksessa"

Minä ihmettelen miksi syytät minua sanojen suuhusi panemisesta????

Lue lisää

... menkää te ja olkaa hänen seuraajiaan."

Jos irrottaa lauseen asiayhteydestään, löytää mistä tekstistä tahansa mieleisiään kokonaisuuksia.

Minä kirjoitin:"Kysymyshän kuului, onko vanhempien kannustettava lapsiaan eroon. Vastaan edelleen, että ei missään tapauksessa, vaan aina on ensin kannustettava sovinnon löytämiseen."

Oliko vaikeaa?

Juniperus kirjoitti:

... menkää te ja olkaa hänen seuraajiaan."

Jos irrottaa lauseen asiayhteydestään, löytää mistä tekstistä tahansa mieleisiään kokonaisuuksia.

Minä kirjoitin:"Kysymyshän kuului, onko vanhempien kannustettava lapsiaan eroon. Vastaan edelleen, että ei missään tapauksessa, vaan aina on ensin kannustettava sovinnon löytämiseen."

Oliko vaikeaa?

Lue lisää

alkuperäinen kysymyshän ei kuulunut "onko vanhempien kannustettava lapsiaan eroon"

vaan se oli:

"Kannustakaa lapsianne eroamaan ajoissa avioliitostaan, mikäli se ei toimi! Turha kärvistely ja kituminen huonossa suhteessa on elämänhukkaa"

Eihän alkuperäinenkään kehoittanut tukemaan turhaa eroa!!!!!!

Oot sie aikamoinen Jeesustelija... sotket asiaan Juudakset ja kaikki, saadaksesi muita mollattua omista mokistasi.

Juniperus kirjoitti:

Kertoisitko, missä puheenvuorossani olen mollannut sitä, joka on eri mieltä kanssani. Olenko mennyt huomaamattani henkilökohtaisuuksiin, niin kuin vastaväittäjäni? Asioista voin olla eri mieltä, mutta ihmisinä pidän kaikkia vähintäänkin itseni veroisina.

"Kannustetaan lapsiamme heidän tekemissään ratkaisuissa, ei aseteta omaa olettamaamme viisautta tukahduttamaan lapsiemme elämää."
-Sinäpä sen sanoit. Sitä olen juuri yrittänyt koko ajan sanoa, mutta ilmeisesti ilmaissut itseäni huonosti.

Avaaja vain oli toista mieltä.

Lue lisää

"Kannustetaan lapsiamme heidän tekemissään ratkaisuissa, ei aseteta omaa olettamaamme viisautta tukahduttamaan lapsiemme elämää." tarkoittaa myös sitä että kannustetaan lapsiamme myös heidän tekemissään eroratkaisuissa.

Sinun suvaitsevaisuutesi ei ylettynyt suvaitsemaan kannustamista eroon missään tapauksessa.

Juniperus kirjoitti:

Sinä et minun elämääni tunne, eikä se kuulu tähän keskusteluun.

Kun sanoin, että ero on epäonnistumisen tunnustamista, niin sekin näköjään herättää kiukkua. Miksi? Eikö ole itsestään selvää, että naimisiin mennään lopuksi elämää, ja silloinhan ero merkitsee aina sitä, että liitto ei siltä osin onnistunut. Se siis epäonnistui: näin yksinkertaista.

Elämä on täynnä epäonnistumisia meillä kaikilla ja avioero on niistä vain yksi. Haluan kuitenkin, että tosiasiat tunnustetaan, eikä yritetä vääntää eroa pelkästään positiiviseksi asiaksi. Ero voi tuoda joillekin paljon hyvää, mutta vielä useammalle aikuiselle ja lapselle se tuo paljon pahaa.

Talouden kohentuminen on yksi eroja selittävä tekijä, mutta köyhyys ei enää aikoihin ole estänyt ihmisiä eroamasta. Pikemminkin suuri omaisuus ja osituksen pelko.

JK. Kun nyt minut esimerkkitapaukseksi nostit, niin kerrottakoon, että kuulun palstan enemmistöön eli onnellisiin eronneisiin/ erotettuihin.

Lue lisää

tämän väittämäsi :

"Ero voi tuoda joillekin paljon hyvää, mutta vielä useammalle aikuiselle ja lapselle se tuo paljon pahaa." Onko sinulla siitä tilastoja tai muuta dokumentoitua faktaa, nimenomaan tuosta "vielä useammalle"-väittämästäsi? ?

Juniperus kirjoitti:

Älä mitätöi sanomaani kyseenalaistamalla motiivejani. Ei minulla ole tarvetta saarnata avioeroja vastaan yleensä, enkä itse asiassa ole edes vakuuttunut koko avioliitto-instituutiosta.

Vastustan vain sitä, että eroa perustellaan väärin. Erojen suurta määrää ei voida selittää millään muulla kuin puolisoiden kypsymättömyydellä ja ajallemme tyypillisellä itsekkyydellä. Yksittäistapauksissa syyt ovat erilaisia, mutta tilastot kertovat kiistatta, että ero otetaan kovin kevyin perustein. Kun vielä tiedetään, että avioon mennään nykyään useimmiten pitkän koeajan jälkeen, niin väärät valinnat eivät selitä erolukujen kasvua.

Ero on aina julkinen tunnustus epäonnistumisesta, ja sellaisena se tulee myös nähdä. Onnistujia ovat ne kumppanit, jotka vanhenevat yhdessä. Tosiasioiden tunnustaminen on viisautta.

Tänne kirjoittelevat ne, jotka ovat mielestään kokeneet onnistuneen eron, ja "kannustavat" muitakin eroamaan. Sitä minä vastustan. Yhden onnistuneen eroajan takana on toinen epäonnistunut, joka ei kokemuksiaan halua tänne muiden riepoteltaviksi. Kenenkään ei tulisi puuttua "kannustuksellaan" muiden ihmisten henkilökohtaiseen ratkaisuun, jolla vielä on vaikutuksia monien muiden ihmisten loppuelämään.

Lue lisää

havaitun avioliiton loppuhuipentuma, eronnut ihminen ei ole epäonnistunut ihminen. Kommentistasi saa helposti käsityksen että mollaat eronneita ihmisiä epäonnistuneiksi koska vertaat ei eronneita onnistujiksi. Teet sanoillasi eronneesta ihmisestä vähempiarvoisen ei-eronneeseen nähden, etkä edes huomaa sitä??

sanomanani kirjoitti:

"Kannustetaan lapsiamme heidän tekemissään ratkaisuissa, ei aseteta omaa olettamaamme viisautta tukahduttamaan lapsiemme elämää." tarkoittaa myös sitä että kannustetaan lapsiamme myös heidän tekemissään eroratkaisuissa.

Sinun suvaitsevaisuutesi ei ylettynyt suvaitsemaan kannustamista eroon missään tapauksessa.

Lue lisää

"- - tarkoittaa myös sitä että kannustetaan lapsiamme myös heidän tekemissään eroratkaisuissa."

Tässä keskustelussa ei ole kysymys lasten tukemisesta, sehän on itsestään selvää, vaan siitä, tuleeko eroon yllyttää (=kannustaa). Vanhempien tulee ensisijaisesti kannustaa lapsiaan etsimään liitostaan uusia jatkomahdollisuuksia.

"Sinun suvaitsevaisuutesi ei ylettynyt suvaitsemaan kannustamista eroon missään tapauksessa."
- Panet sanoja suuhuni. Toisaalla tässä keskustelussa olen kirjoittanut niistä syistä, jotka mielestäni ovat yksiselitteisesti eroa puoltavia.

perustella kirjoitti:

tämän väittämäsi :

"Ero voi tuoda joillekin paljon hyvää, mutta vielä useammalle aikuiselle ja lapselle se tuo paljon pahaa." Onko sinulla siitä tilastoja tai muuta dokumentoitua faktaa, nimenomaan tuosta "vielä useammalle"-väittämästäsi? ?

Lue lisää

Onko sinulla jotakin, mikä osoittaisi oletukseni vääräksi? Näkökulmassamme on ero: minä näen eron pääsääntöisesti negatiivisena asiana, ja siinä kannassani pysyn, kunnes toisin todistetaan.

asiayhteydestä kirjoitti:

alkuperäinen kysymyshän ei kuulunut "onko vanhempien kannustettava lapsiaan eroon"

vaan se oli:

"Kannustakaa lapsianne eroamaan ajoissa avioliitostaan, mikäli se ei toimi! Turha kärvistely ja kituminen huonossa suhteessa on elämänhukkaa"

Eihän alkuperäinenkään kehoittanut tukemaan turhaa eroa!!!!!!

Oot sie aikamoinen Jeesustelija... sotket asiaan Juudakset ja kaikki, saadaksesi muita mollattua omista mokistasi.

Lue lisää

Et millään tavalla pyri kiistämään edellisen viestini pääsisältöä, vaan esität uuden syytöksen. Tämä on yksi tapa keskustella, mutta ei minun tapani. Mielestäni pitäisi myös myöntää virheensä silloin, kun se virheiksi osoitetaan.

Otetaanpa sitten uusi väittämäsi. Minä vastustan myös aloituksen konaisuutta. Vanhempien ei siis mielestäni tule yllyttää lapsiaan eroamaan, vaikka suhde - vanhempien mielestä - olisikin toimimaton tai huono.

1. Koska ulkopuolisen ei näillä perusteilla tule sekaantua avioliittoon.
2. Koska vanhemmat ovat puolueellisia.
3. Koska ero hyvin usein on lasten edun vastainen.
4. Toimimattomuus tai huonous ovat subjektiivisia arvioita, ja viittaavat tilanteeseen, joka voi olla korjattavissa. Jos on kysymys alistamisesta tai parantumattomasta sairaudesta, suhde on jotakin muuta kuin huono tai toimimaton.

Ja lopuksi: Olenko minä keskustelun aikana esittänyt arvioitani kenestäkään muusta kirjoittajasta? Mielestäni olen puuttunut vain tekteihin, en kirjoittajiin.

Juniperus kirjoitti:

"- - tarkoittaa myös sitä että kannustetaan lapsiamme myös heidän tekemissään eroratkaisuissa."

Tässä keskustelussa ei ole kysymys lasten tukemisesta, sehän on itsestään selvää, vaan siitä, tuleeko eroon yllyttää (=kannustaa). Vanhempien tulee ensisijaisesti kannustaa lapsiaan etsimään liitostaan uusia jatkomahdollisuuksia.

"Sinun suvaitsevaisuutesi ei ylettynyt suvaitsemaan kannustamista eroon missään tapauksessa."
- Panet sanoja suuhuni. Toisaalla tässä keskustelussa olen kirjoittanut niistä syistä, jotka mielestäni ovat yksiselitteisesti eroa puoltavia.

Lue lisää

sanat :
"Kysymyshän kuului, onko vanhempien kannustettava lapsiaan eroon. Vastaan edelleen, että ei missään tapauksessa, vaan aina on ensin kannustettava sovinnon löytämiseen."

Tässä keskustelussa kantani on ollut koko ajan että kannustan (rohkaisen, en yllytä) lastani hänen tekemissään päätöksissä, jos lapseni on päättänyt erota niin kannustan häntä siinä päätöksessään. Kun lapseni on täysi-ikäinen, en katso oikeudekseni enää kasvattaa häntä vaan myötäelää suvaiten ja hyväksyen hänen tekemänsä ratkaisut, vaikka eropäätöksen. Siinä on meidän näkemyseromme. Minusta sinä et oikein voi ohjeistaa muita palstakirjoittajia siitä mikä on vanhempien ensisijainen tehtävä aikuisen lapsen kyseessä ollen, voit toki omasta puolestasi kertoa minkä näet tehtäväksesi.

ps. lapseni ei ole eroamssa jos näin olet käsittänyt.

on toimimattomaksi kirjoitti:

havaitun avioliiton loppuhuipentuma, eronnut ihminen ei ole epäonnistunut ihminen. Kommentistasi saa helposti käsityksen että mollaat eronneita ihmisiä epäonnistuneiksi koska vertaat ei eronneita onnistujiksi. Teet sanoillasi eronneesta ihmisestä vähempiarvoisen ei-eronneeseen nähden, etkä edes huomaa sitä??

Lue lisää

Omituisesti olet viestini tulkinnut. Tekeekö yksi epäonnistuminen todellakin ihmisestä muita huonomman? Varsinkaan, kun eronneet alkavat olla enemmistö.

Avioliitossaan jatkavista useat ovat onnistuneet ainakin yhdessä asiassa: liitossaan. Kaikissa muissa asioissa he ovat hyvinkin voineet epäonnistua (eivätkä siltikään ole muita huonompia, vain muita epäonnistuneempia).

Juniperus kirjoitti:

Onko sinulla jotakin, mikä osoittaisi oletukseni vääräksi? Näkökulmassamme on ero: minä näen eron pääsääntöisesti negatiivisena asiana, ja siinä kannassani pysyn, kunnes toisin todistetaan.

Lue lisää

ajattelen enemmänkin elämää eron jälkeen kuin itse eroa.

Juniperus kirjoitti:

Omituisesti olet viestini tulkinnut. Tekeekö yksi epäonnistuminen todellakin ihmisestä muita huonomman? Varsinkaan, kun eronneet alkavat olla enemmistö.

Avioliitossaan jatkavista useat ovat onnistuneet ainakin yhdessä asiassa: liitossaan. Kaikissa muissa asioissa he ovat hyvinkin voineet epäonnistua (eivätkä siltikään ole muita huonompia, vain muita epäonnistuneempia).

Lue lisää

sinä oletkin kirjoittanut omituisesti :))

Senpä vuoksi ihmettelenkin kirjoittamaasi, mielestäni eronnut ihminen on yhtä arvokas kuin ei-eronnut ja pidänkin koko epäonnistunut- nimikettä erittäin negatiivisena ja halventavana.

Juniperus kirjoitti:

Onko sinulla jotakin, mikä osoittaisi oletukseni vääräksi? Näkökulmassamme on ero: minä näen eron pääsääntöisesti negatiivisena asiana, ja siinä kannassani pysyn, kunnes toisin todistetaan.

Lue lisää

miten olet muuttanut sanan kannustaa kesken keskustelua yllyttämiseksi.
Kannustaminen on tukemista ja ihan eri asia kuin yllyttäminen.
Uskon sinun tehneen sen tahallasi kun huomasit itsekin omien vastaustesi ontuvuuden.

entä jos.... kirjoitti:

sinä oletkin kirjoittanut omituisesti :))

Senpä vuoksi ihmettelenkin kirjoittamaasi, mielestäni eronnut ihminen on yhtä arvokas kuin ei-eronnut ja pidänkin koko epäonnistunut- nimikettä erittäin negatiivisena ja halventavana.

Lue lisää

Jätän lukijoiden arvioitavaksi, olenko kirjoittanut huonosti vai oletko lukenut väärin.

Juniperus kirjoitti:

Jätän lukijoiden arvioitavaksi, olenko kirjoittanut huonosti vai oletko lukenut väärin.

tietenkin tehdä johtopäätöksiä.

Hierarkia tuli vastaan kirjoitti:

miten olet muuttanut sanan kannustaa kesken keskustelua yllyttämiseksi.
Kannustaminen on tukemista ja ihan eri asia kuin yllyttäminen.
Uskon sinun tehneen sen tahallasi kun huomasit itsekin omien vastaustesi ontuvuuden.

Lue lisää

Sana "kannustaa" tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan innostamista, kiihottamista, yllyttämistä ja rohkaisemista. Eli samasta asiasta puhun.

Sen sijaan tukemista ei mainita kannustamisen synonyymiksi, eikä se mielestäni sitä olekaan.

kirjoittamasi kirjoitti:

sanat :
"Kysymyshän kuului, onko vanhempien kannustettava lapsiaan eroon. Vastaan edelleen, että ei missään tapauksessa, vaan aina on ensin kannustettava sovinnon löytämiseen."

Tässä keskustelussa kantani on ollut koko ajan että kannustan (rohkaisen, en yllytä) lastani hänen tekemissään päätöksissä, jos lapseni on päättänyt erota niin kannustan häntä siinä päätöksessään. Kun lapseni on täysi-ikäinen, en katso oikeudekseni enää kasvattaa häntä vaan myötäelää suvaiten ja hyväksyen hänen tekemänsä ratkaisut, vaikka eropäätöksen. Siinä on meidän näkemyseromme. Minusta sinä et oikein voi ohjeistaa muita palstakirjoittajia siitä mikä on vanhempien ensisijainen tehtävä aikuisen lapsen kyseessä ollen, voit toki omasta puolestasi kertoa minkä näet tehtäväksesi.

ps. lapseni ei ole eroamssa jos näin olet käsittänyt.

Lue lisää

Jos kannustat lastasi eroamaan, niin kiihotat, yllytät, innostat, rohkaiset häntä siihen. Katso Nykysuomen sanakirja.

On aivan eri asia tukea lapsen tekemää päätöstä kuin kannustaa häntä jonkinsuuntaiseen ratkaisuun. Ja siitähän avauksessa oli kysymys.

"Kun lapseni on täysi-ikäinen, en katso oikeudekseni enää kasvattaa häntä vaan myötäelää suvaiten ja hyväksyen hänen tekemänsä ratkaisut, vaikka eropäätöksen. Siinä on meidän näkemyseromme."

Mikä ihmeen ero. Tottahan jokainen vanhempi tukee lastaan kaikissa ratkaisuissa. Eri asia on kannustaa eroamaan.

"Minusta sinä et oikein voi ohjeistaa muita palstakirjoittajia siitä mikä on vanhempien ensisijainen tehtävä aikuisen lapsen kyseessä ollen, voit toki omasta puolestasi kertoa minkä näet tehtäväksesi."

Minä olen kertonut mielipiteeni, en ohjeistanut enkä edes kehottanut ketään yhtään mihinkään.

Juniperus kirjoitti:

Jätän lukijoiden arvioitavaksi, olenko kirjoittanut huonosti vai oletko lukenut väärin.

Voisin antaa sinun osuudestasi tähän keskusteluun vaikka 10. Sun täytyy olla harvinaisen "selväpäinen", kun jaksat... Tai sitten olet hirveän viisas tai oppinut.
Voisit olla sellainen itämaan tietäjä tai viisas mies, jolta voisi kysyä aivan mitä vaan.
En ymmärrä lainkaan näiden muiden tulkintoja kirjoituksistasi.
Kelpaako? Eihän meillä tavallisilla ihmisillä ole muuta tietoa kuin se oma eletty elämä ja mitä siitä tähän asti on oppinut.
Minusta olet ainoa, jonka tekstit ovat ymmärrettäviä. Noista muista en puolestani ymmärrä yhtään mitään.

vanhauneksija... kirjoitti:

Voisin antaa sinun osuudestasi tähän keskusteluun vaikka 10. Sun täytyy olla harvinaisen "selväpäinen", kun jaksat... Tai sitten olet hirveän viisas tai oppinut.
Voisit olla sellainen itämaan tietäjä tai viisas mies, jolta voisi kysyä aivan mitä vaan.
En ymmärrä lainkaan näiden muiden tulkintoja kirjoituksistasi.
Kelpaako? Eihän meillä tavallisilla ihmisillä ole muuta tietoa kuin se oma eletty elämä ja mitä siitä tähän asti on oppinut.
Minusta olet ainoa, jonka tekstit ovat ymmärrettäviä. Noista muista en puolestani ymmärrä yhtään mitään.

Lue lisää

voisi nimetä kaikkien ymmärtämättömien kuninkaaksi

minustakin kirjoitti:

voisi nimetä kaikkien ymmärtämättömien kuninkaaksi

sanasi eivät tule ymmärretyksi

Juniperus kirjoitti:

Sinä et minun elämääni tunne, eikä se kuulu tähän keskusteluun.

Kun sanoin, että ero on epäonnistumisen tunnustamista, niin sekin näköjään herättää kiukkua. Miksi? Eikö ole itsestään selvää, että naimisiin mennään lopuksi elämää, ja silloinhan ero merkitsee aina sitä, että liitto ei siltä osin onnistunut. Se siis epäonnistui: näin yksinkertaista.

Elämä on täynnä epäonnistumisia meillä kaikilla ja avioero on niistä vain yksi. Haluan kuitenkin, että tosiasiat tunnustetaan, eikä yritetä vääntää eroa pelkästään positiiviseksi asiaksi. Ero voi tuoda joillekin paljon hyvää, mutta vielä useammalle aikuiselle ja lapselle se tuo paljon pahaa.

Talouden kohentuminen on yksi eroja selittävä tekijä, mutta köyhyys ei enää aikoihin ole estänyt ihmisiä eroamasta. Pikemminkin suuri omaisuus ja osituksen pelko.

JK. Kun nyt minut esimerkkitapaukseksi nostit, niin kerrottakoon, että kuulun palstan enemmistöön eli onnellisiin eronneisiin/ erotettuihin.

Lue lisää

Teillä on ollut varmaan kannustavia ja rakentavia avioliiton elvytysneuvotteluja, muistitte kai käydä ne?

Täytyy sanoa että jo on exä vetänyt poikapolon syvältä kölin alta...

että... kirjoitti:

sanasi eivät tule ymmärretyksi

Kyllä minä hänen sanomansa ymmärsin. Mutta oli sentään joku toistakin mieltä.

Juniperus kirjoitti:

Kyllä minä hänen sanomansa ymmärsin. Mutta oli sentään joku toistakin mieltä.

ymmärtävän, mutta pelkään että henkilö joka ei ymmärtänyt muiden teksteistä mitään ei ymmärtäisi tuotakaan.

heh-hee kirjoitti:

Teillä on ollut varmaan kannustavia ja rakentavia avioliiton elvytysneuvotteluja, muistitte kai käydä ne?

Täytyy sanoa että jo on exä vetänyt poikapolon syvältä kölin alta...

Lue lisää

Minut on erotettu; vaimoni erotti minut pitkän onnellisen avioliiton jälkeen. Nyt elelen yksin eikä suunnitelmissani ole nappiutua ihan heti uudestaan.

Exäni voi olla tyytymättömämpi nykytilanteeseen kuin minä.

Juniperus kirjoitti:

Minut on erotettu; vaimoni erotti minut pitkän onnellisen avioliiton jälkeen. Nyt elelen yksin eikä suunnitelmissani ole nappiutua ihan heti uudestaan.

Exäni voi olla tyytymättömämpi nykytilanteeseen kuin minä.

Lue lisää

koko mies sukupuolelle. Ota kunnon känni ja unohda katkeruutes

oot häpeäksi kirjoitti:

koko mies sukupuolelle. Ota kunnon känni ja unohda katkeruutes

Tunnen syvää myötähäpeää ilman tunnistettavaa nikkiä kirjoittavien solvaajien tekstejä lukiessani. Katkera en ole mistään kenellekään, ja känninkin otan vain silloin kun itse niin päätän.

minullekin mieleen ketjua lukiessa.
Vanha, ehkä kulunutkin sanonta saattaisi sopia:
Ei onni tule etsien, vaan eläen.

on tullut kirjoitti:

minullekin mieleen ketjua lukiessa.
Vanha, ehkä kulunutkin sanonta saattaisi sopia:
Ei onni tule etsien, vaan eläen.

Se ei ole nyt enää ollut tapetilla, eikä siten ole enää kulunut.

Onnea voi etsiä yhdessä sitten. :-)

hirveimpiä?

justiinsa kirjoitti:

Se ei ole nyt enää ollut tapetilla, eikä siten ole enää kulunut.

Onnea voi etsiä yhdessä sitten. :-)

vanhempiin jotka haluaisivat päättää aikuisten lastensa puolesta asiat? :)

...keskustelu loppuu, alkavat nämä tyhjänpäiväiset lauseenosien heittelyt. Tää on niin tätä taas

niihin kirjoitti:

vanhempiin jotka haluaisivat päättää aikuisten lastensa puolesta asiat? :)

.. haluaisi niitten päätyvän yksin.

tavalla kirjoitti:

hirveimpiä?

.... ei ole koskaan kitkattomia. Ja toisen lapsien hyväksyminen ei ole mutkatonta, omat on aina rakkaampia ... jne.

notredam kirjoitti:

...keskustelu loppuu, alkavat nämä tyhjänpäiväiset lauseenosien heittelyt. Tää on niin tätä taas

Tuo viesti mihin vastasit, on täysin asiallinen näkemys uusperheistä.

suhteet kirjoitti:

.... ei ole koskaan kitkattomia. Ja toisen lapsien hyväksyminen ei ole mutkatonta, omat on aina rakkaampia ... jne.

onkin usein vakavamman harkinnan tulos kuin kahden lapsettoman nuoren yhteenmeno. Lapset ovat rikkaus ja vastuu. Uusperhellä on yhtä hyvät ellei paremmatkin mahdollisuudet onnistua kuin ensimmäisessä liitossa. Yleensä kun uusperhettä lähdetään perustamaan ollaan jo sitoutuneita tilanteeseen, nuorten liitoissa niin voimakkaan oleva "menovietti" on tasoittunut ja puolisoilla on halu puhaltaa yhteen hiileen koko perheen voimalla.

keskustelija234 kirjoitti:

Tuo viesti mihin vastasit, on täysin asiallinen näkemys uusperheistä.

oma mielipidekin tuoda vilkkaan keskustelun sekaan;)

Tuntuisi näin äkkisiltään siltä, että napanuora on poikki ja täysi-ikäiset tekee oman harkintansa mukaan mitä haluaa ja mitä se vanhemmille kuuluu ohjata ja opastaa enää, koska eväät on annettu aiemmin tulevaa elämää varten. Ei vanhemmatkaan saa roikkua koko ikäänsä lasten niskavilloissa, sillä lapsen oma itsenäistyminen kärsii ja epävarmuus vaikeuksien keskellä lisääntyy.

Mielestäni vanhemmat ei ole tuomareita, koska eivät voi tietää kaikkea tunnesiteistä ja nuorenparin ongelmista, vaikka vaistoavatkin tulehtuneisuuden. Eihän eroamiseen kannustaminen ole vanhempien tehtävä, vaan elvyttää liitto kaikin keinoin toimivaksi ja nuoret päättäkööt itse mihin ratkaisuun päätyvät.

Mettäläinen kirjoitti:

oma mielipidekin tuoda vilkkaan keskustelun sekaan;)

Tuntuisi näin äkkisiltään siltä, että napanuora on poikki ja täysi-ikäiset tekee oman harkintansa mukaan mitä haluaa ja mitä se vanhemmille kuuluu ohjata ja opastaa enää, koska eväät on annettu aiemmin tulevaa elämää varten. Ei vanhemmatkaan saa roikkua koko ikäänsä lasten niskavilloissa, sillä lapsen oma itsenäistyminen kärsii ja epävarmuus vaikeuksien keskellä lisääntyy.

Mielestäni vanhemmat ei ole tuomareita, koska eivät voi tietää kaikkea tunnesiteistä ja nuorenparin ongelmista, vaikka vaistoavatkin tulehtuneisuuden. Eihän eroamiseen kannustaminen ole vanhempien tehtävä, vaan elvyttää liitto kaikin keinoin toimivaksi ja nuoret päättäkööt itse mihin ratkaisuun päätyvät.

Lue lisää

"Eihän eroamiseen kannustaminen ole vanhempien tehtävä, vaan elvyttää liitto kaikin keinoin toimivaksi ja nuoret päättäkööt itse mihin ratkaisuun päätyvät"

Siis millätavoin vanhempien tehtävä on elvyttää nuorten liitto kaikin keinoin toimivaksi, kysyn vaan. Taidat nyt puhua pehmoisia. Miten sitä voi toisten liittoja elvytellä ???

... muuta kuin yhteiseen hiileen puhaltaminen.

Viinä ja huumeet on kyllä paha este sopuisalle elolle.

siis mitä kirjoitti:

"Eihän eroamiseen kannustaminen ole vanhempien tehtävä, vaan elvyttää liitto kaikin keinoin toimivaksi ja nuoret päättäkööt itse mihin ratkaisuun päätyvät"

Siis millätavoin vanhempien tehtävä on elvyttää nuorten liitto kaikin keinoin toimivaksi, kysyn vaan. Taidat nyt puhua pehmoisia. Miten sitä voi toisten liittoja elvytellä ???

Lue lisää

vastattuna ja et ilmeisesti omaksuisi monimutkaista vastaustakaan.

Esimerkiksi tuoden hyviäkin puolia esiin vastapuolesta ja omia positiivisia näkemyksiä kykyjensä mukaan. Ainahan voi yrittää elvyttää, mutta loppupeleissä nuoripari päättää.

notredam kirjoitti:

...keskustelu loppuu, alkavat nämä tyhjänpäiväiset lauseenosien heittelyt. Tää on niin tätä taas

Aloitapa uusi hyvä ketju.

hauska tavata kirjoitti:

Aloitapa uusi hyvä ketju.

Miksi uusi ja oliko tämä miulle?

Ketjuhan oli hyvä ja antoisa!

"anteeksi suo tämä oikkuni mun", ollaan kavereita mielipide erosta huolimatta;))

lähinnä seniileiltä. Huonossa avioliitossa tuskin seksikään toimii ainakaan molempia osapuolia tyydyttävästi. Jos toimisi, liitto ei olisi huono.

Tuskin kukaan on lasta eroon käskemässä, sensijaan näyttää siltä että osa haluaisi lapsensa jatkavan onnettomassa suhteessa. Ei se ole rakkautta omaansa kohtaan.

Eroon kannustaminen voi olla perusteltua, varsinkin jos ollaan jo siinä pisteessä että lapsen omat voimat ovat loppumassa ja hän on luhistumassa vaikkapa väkivaltaisen liittonsa alle.

vaikuttavat kirjoitti:

lähinnä seniileiltä. Huonossa avioliitossa tuskin seksikään toimii ainakaan molempia osapuolia tyydyttävästi. Jos toimisi, liitto ei olisi huono.

Tuskin kukaan on lasta eroon käskemässä, sensijaan näyttää siltä että osa haluaisi lapsensa jatkavan onnettomassa suhteessa. Ei se ole rakkautta omaansa kohtaan.

Eroon kannustaminen voi olla perusteltua, varsinkin jos ollaan jo siinä pisteessä että lapsen omat voimat ovat loppumassa ja hän on luhistumassa vaikkapa väkivaltaisen liittonsa alle.

Lue lisää

jatkamaan kai väkivaltaisessa liitossa, - eikös alkuperäinen kysymys ollut vain yksilön onnesta?

Lapset ovat kai sivuseikka sen oman onnen rinnalla, kuhan itsellä on mukavaa, näköjään.

Pirre* kirjoitti:

jatkamaan kai väkivaltaisessa liitossa, - eikös alkuperäinen kysymys ollut vain yksilön onnesta?

Lapset ovat kai sivuseikka sen oman onnen rinnalla, kuhan itsellä on mukavaa, näköjään.

Lue lisää

näytätte ajattelevan, oman lapsen onni on sivuseikka kunhan vain ei omaan sukuun tule eron häpeää.

Pieni lapsi ei yleensä ole onnellinen jos näkee vanhempansa kärsivän. Valitettavasti lapsi alkaa oireilemaan lähes ensimmäisenä, huono ja toimimaton liitto ei ole hyvä kasvupojhan kenellekään saati pienelle lapselle joka imee kaiken oppimansa lähiympäristöstään. Yleensä lapsi pelkää kun vanhemmat riitelevät.

Pirre* kirjoitti:

jatkamaan kai väkivaltaisessa liitossa, - eikös alkuperäinen kysymys ollut vain yksilön onnesta?

Lapset ovat kai sivuseikka sen oman onnen rinnalla, kuhan itsellä on mukavaa, näköjään.

Lue lisää

Riitelevien kotien ongelmat heijastuvat lapsen käyttäytymiseen. Minulle on vuosien saatossa kertynyt useita esimerkkejä siitä kuinka lapsen mieli on rauhoittunut eron jälkeen kun hänen ei ole tarvinnut enää kuunnella vanhempiensa riitelyä. Valtaosa eronneiden lapsista on tasapainoisia ja iloisia lapsia, ja valtaosa niin eronneista ja avioliitossa olevista vanhemmista huolehtii lapsistaan esimerkillisesti. Eroa ei tässä ole havaittavissa.

noinhan kirjoitti:

näytätte ajattelevan, oman lapsen onni on sivuseikka kunhan vain ei omaan sukuun tule eron häpeää.

Pieni lapsi ei yleensä ole onnellinen jos näkee vanhempansa kärsivän. Valitettavasti lapsi alkaa oireilemaan lähes ensimmäisenä, huono ja toimimaton liitto ei ole hyvä kasvupojhan kenellekään saati pienelle lapselle joka imee kaiken oppimansa lähiympäristöstään. Yleensä lapsi pelkää kun vanhemmat riitelevät.

Lue lisää

äiti ei jaksa iloita lapsistaan niin kuin onnellisinta olisi. Se vaurioittaa pahasti, jos lapsi kokee, että hänkin on taakka vain.

tarhantäti kirjoitti:

Riitelevien kotien ongelmat heijastuvat lapsen käyttäytymiseen. Minulle on vuosien saatossa kertynyt useita esimerkkejä siitä kuinka lapsen mieli on rauhoittunut eron jälkeen kun hänen ei ole tarvinnut enää kuunnella vanhempiensa riitelyä. Valtaosa eronneiden lapsista on tasapainoisia ja iloisia lapsia, ja valtaosa niin eronneista ja avioliitossa olevista vanhemmista huolehtii lapsistaan esimerkillisesti. Eroa ei tässä ole havaittavissa.

Lue lisää

olen vuosien kokemuksella.

noinhan kirjoitti:

näytätte ajattelevan, oman lapsen onni on sivuseikka kunhan vain ei omaan sukuun tule eron häpeää.

Pieni lapsi ei yleensä ole onnellinen jos näkee vanhempansa kärsivän. Valitettavasti lapsi alkaa oireilemaan lähes ensimmäisenä, huono ja toimimaton liitto ei ole hyvä kasvupojhan kenellekään saati pienelle lapselle joka imee kaiken oppimansa lähiympäristöstään. Yleensä lapsi pelkää kun vanhemmat riitelevät.

Lue lisää

eteen pitää tehä töitä, - kannustaisin järjestämään yhteisiä lomia, kiireetöntä yhdessäoloa ja keskustelua - ei riitelyä.

Enkä pidä eroa häpeänä, vaan tappiona.

Niin ja tässä ketjussahan oli kysymys eroon kannustamisesta...en hyväksy kannustamista eroon.

Pirre* kirjoitti:

eteen pitää tehä töitä, - kannustaisin järjestämään yhteisiä lomia, kiireetöntä yhdessäoloa ja keskustelua - ei riitelyä.

Enkä pidä eroa häpeänä, vaan tappiona.

Niin ja tässä ketjussahan oli kysymys eroon kannustamisesta...en hyväksy kannustamista eroon.

Lue lisää

niitä muitakin töitä. Mites yhteisen loman järjestät jos ei ole lastenhoitoapua. Kunnasta ei saanu edes äidin vakavan leikkauksen ajaksi. Ei ole kodinhoitajia.

Ero ei ole tappio. Epäonnistuneensa voi tuntea niissä haaveissa, joita joskus nuorena oli. Tappio se ei ollut ainakaan kohdallani. Elämäni ja lasteni elämä on ollut paljon parempaa (ja köyhempää) sen jälkeen.

Erotilanteessa kaikki käytännön apu on tarpeen. Tuskin kukaan kevyesti kannustaa eroon, en minäkään.

No niin, tästä taas lapsukaisia paimentamaan, jotta äitinsä pääsee terapiaan. Heipat hetkeksi :)

tarhantäti kirjoitti:

Riitelevien kotien ongelmat heijastuvat lapsen käyttäytymiseen. Minulle on vuosien saatossa kertynyt useita esimerkkejä siitä kuinka lapsen mieli on rauhoittunut eron jälkeen kun hänen ei ole tarvinnut enää kuunnella vanhempiensa riitelyä. Valtaosa eronneiden lapsista on tasapainoisia ja iloisia lapsia, ja valtaosa niin eronneista ja avioliitossa olevista vanhemmista huolehtii lapsistaan esimerkillisesti. Eroa ei tässä ole havaittavissa.

Lue lisää

Onko tarhatäti itse eronnut?

Onko havaittavissa eronneen lapsen käyttäytymisessä mitään poikkeavaa ja kysymyksiä, sekä kaipuuta, että miksi isä/äiti ei tule kotiin?

mama triste kirjoitti:

niitä muitakin töitä. Mites yhteisen loman järjestät jos ei ole lastenhoitoapua. Kunnasta ei saanu edes äidin vakavan leikkauksen ajaksi. Ei ole kodinhoitajia.

Ero ei ole tappio. Epäonnistuneensa voi tuntea niissä haaveissa, joita joskus nuorena oli. Tappio se ei ollut ainakaan kohdallani. Elämäni ja lasteni elämä on ollut paljon parempaa (ja köyhempää) sen jälkeen.

Erotilanteessa kaikki käytännön apu on tarpeen. Tuskin kukaan kevyesti kannustaa eroon, en minäkään.

No niin, tästä taas lapsukaisia paimentamaan, jotta äitinsä pääsee terapiaan. Heipat hetkeksi :)

Lue lisää

olemassakaan mitään yleispätevää seuraamusta eroistakaan, mutta liian löyhin perustein eroon ei pidä mennä, eikä ainakaan kannustaa, mikäli ymmärrän kannustus -sanan merkityksen oikein.

Niin, tässä ootellaan pikkuista päivähoitoon, että vanhemmat saavat tehdä muuttoaan rauhassa.
Menee se loma näinkin :)

tarhantäti kirjoitti:

Riitelevien kotien ongelmat heijastuvat lapsen käyttäytymiseen. Minulle on vuosien saatossa kertynyt useita esimerkkejä siitä kuinka lapsen mieli on rauhoittunut eron jälkeen kun hänen ei ole tarvinnut enää kuunnella vanhempiensa riitelyä. Valtaosa eronneiden lapsista on tasapainoisia ja iloisia lapsia, ja valtaosa niin eronneista ja avioliitossa olevista vanhemmista huolehtii lapsistaan esimerkillisesti. Eroa ei tässä ole havaittavissa.

Lue lisää

herää vain kysymys mistä on kysymys, kun erot ovat lisääntyneet, joka toinen liitto hajoaa -, silti myös lasten psykiatrisen hoidon tarve on lisääntynyt ja räjähtämässä käsiin, myös lasten huostaan otot ovat lisääntyneet; jotenkin yhtälö ei kuitenkaan toimi, vaikka kaikenhan pitäisi olla niin hyvin - kun vain erotaan?

Tuleeko sitten tilalle sinkkuuden paineet..?

mama triste, "kouluntä... kirjoitti:

olen vuosien kokemuksella.

vanhempien eron takia. Heitä on paljon.

Pirre* kirjoitti:

olemassakaan mitään yleispätevää seuraamusta eroistakaan, mutta liian löyhin perustein eroon ei pidä mennä, eikä ainakaan kannustaa, mikäli ymmärrän kannustus -sanan merkityksen oikein.

Niin, tässä ootellaan pikkuista päivähoitoon, että vanhemmat saavat tehdä muuttoaan rauhassa.
Menee se loma näinkin :)

Lue lisää

ymmärrä sitä, että vanhempien pitäisi kannustaa eroon.

Pirre* kirjoitti:

olemassakaan mitään yleispätevää seuraamusta eroistakaan, mutta liian löyhin perustein eroon ei pidä mennä, eikä ainakaan kannustaa, mikäli ymmärrän kannustus -sanan merkityksen oikein.

Niin, tässä ootellaan pikkuista päivähoitoon, että vanhemmat saavat tehdä muuttoaan rauhassa.
Menee se loma näinkin :)

Lue lisää

Lastenlasten hoitaminen on oikeanlaista kannustusta avioliiton hyväksi. Siis tiukassa tilanteessa on hyvä jos vaikka mummo tulee apuun. Meillä ei tällaista apua ollut saatavilla: isäni oli jo vanha ja anoppi oli ylirasitettu tyttäriensä lasten hoidolla, ei sinne kehdannut laittaa. Jos lapsenlapsia joskus tulee, niin otan heitä hoitaakseni että vanhemmat saavat joskus kahdenkeskistä aikaa.

Mettäläinen kirjoitti:

Onko tarhatäti itse eronnut?

Onko havaittavissa eronneen lapsen käyttäytymisessä mitään poikkeavaa ja kysymyksiä, sekä kaipuuta, että miksi isä/äiti ei tule kotiin?

Lue lisää

He kertovat avoimesti ja vilpittömästi kaikesta mitä kotona tapahtuu, niin kuin he asiat ovat ymmärtäneet. Ilot, surut ja ikävöinnit ovat arkipäivää. Avauksen teemaan liittyen, suosikkiaiheita maanantaisin ovat heillä joista toinen vanhempi asuu muualla, vierailut hänen luonaan ja mitä kaikkea tehtiin viikonlopun aikana.

Koska katson olevani kelvollinen ottamaan asiaan kantaa olen sitten avioliitossa, avoliitossa, eronnut tai pantu, naitu tai puitu, totean että säätyni ei sinulle Mettäläinen kuulu pennin vertaa.

tarhantäti kirjoitti:

He kertovat avoimesti ja vilpittömästi kaikesta mitä kotona tapahtuu, niin kuin he asiat ovat ymmärtäneet. Ilot, surut ja ikävöinnit ovat arkipäivää. Avauksen teemaan liittyen, suosikkiaiheita maanantaisin ovat heillä joista toinen vanhempi asuu muualla, vierailut hänen luonaan ja mitä kaikkea tehtiin viikonlopun aikana.

Koska katson olevani kelvollinen ottamaan asiaan kantaa olen sitten avioliitossa, avoliitossa, eronnut tai pantu, naitu tai puitu, totean että säätyni ei sinulle Mettäläinen kuulu pennin vertaa.

Lue lisää

vastauksesta, ymmärrän paremmin ja hyvää juhannusta!

Mettäläinen kirjoitti:

ymmärrä sitä, että vanhempien pitäisi kannustaa eroon.

...olen neuvonut pojilleni, että huonossa suhteessa ei kannata elämäänsä pilata. Mutta en ole koskaan puuttunut heidän valintoihinsa enkä neuvonut eroamaan. Kannustamisella ymmärrän sitä, että tukee sitä ratkaisua, mihin lapset päätyvät. He itse parhaiten tietävät oman perhetilanteensa.

Tulee vaan mieleen vuosi sitten sattunut perhetragedia Jämsässä. Tytär oli puhunut halustaan erota mutta vanhemmat olivat vain kehottaneet että "sopikaa asianne". No, luulenpa, että jos vanhemmat olisivat tienneet silloin sen mitä tietävät nyt, niin varmastikin olisivat kannustaneet eroamaan.

Pirre* kirjoitti:

herää vain kysymys mistä on kysymys, kun erot ovat lisääntyneet, joka toinen liitto hajoaa -, silti myös lasten psykiatrisen hoidon tarve on lisääntynyt ja räjähtämässä käsiin, myös lasten huostaan otot ovat lisääntyneet; jotenkin yhtälö ei kuitenkaan toimi, vaikka kaikenhan pitäisi olla niin hyvin - kun vain erotaan?

Tuleeko sitten tilalle sinkkuuden paineet..?

Lue lisää

Lasten huostaanotot liittyvät yleisimmin päihteiden väärinkäyttöön ja sitä ilmenee niin avio- kuin avioeroperheissä.
Työn paineet näkyvät nykyään lisääntyvästi kodeissa. Töistä kotiin päästyään kaikilla vanhemmilla ei yksinkertaisesti riitä voimia lapselleen, aika kuluu omaan toipumiseen että jaksaa taas aamulla töihin.
Asia on hyvin monitahoinen. Korostan kuitenkin edelleen, että ongelmat ovat samoja niin avio- kuin eroperheissä.

tarhantäti kirjoitti:

Lasten huostaanotot liittyvät yleisimmin päihteiden väärinkäyttöön ja sitä ilmenee niin avio- kuin avioeroperheissä.
Työn paineet näkyvät nykyään lisääntyvästi kodeissa. Töistä kotiin päästyään kaikilla vanhemmilla ei yksinkertaisesti riitä voimia lapselleen, aika kuluu omaan toipumiseen että jaksaa taas aamulla töihin.
Asia on hyvin monitahoinen. Korostan kuitenkin edelleen, että ongelmat ovat samoja niin avio- kuin eroperheissä.

Lue lisää

vanhemmat käyttävät nykyään päihteitä, niinkö?

Pirre* kirjoitti:

vanhemmat käyttävät nykyään päihteitä, niinkö?

siinä juodaan ruokarahat ja eletään jatkuvan epävarmuuden ja pelon tilassa.

Ammattiapu ei vaan usein saavuta näitä ns. "normaalien" perheiden lapsia, kun sitä ei itse edes ymmärretä hakea. Erotilanteissa apua usein tarjotaan, joten silloin saattavat "erolapset" olla paremmassa asemassa kuin huonojen liittojen lapset.

Mettäläinen kirjoitti:

Onko tarhatäti itse eronnut?

Onko havaittavissa eronneen lapsen käyttäytymisessä mitään poikkeavaa ja kysymyksiä, sekä kaipuuta, että miksi isä/äiti ei tule kotiin?

Lue lisää

lapselle on molemmat vanhemmat ihan yhtä tärkeitä, - iso ikävä jää, - ellei sitten kyseessä ole pahoinpitelevä isä tai äiti.

Lapset ovat solidaarisia kumpaankin vanhempaansa kohtaan.

Pirre* kirjoitti:

vanhemmat käyttävät nykyään päihteitä, niinkö?

Se riittää kuitenkin saamaan elämän perhehelvetiksi perheväkivaltoineen ja rahahuolineen. Jos päihteet astuvat kuvaan yksinhuoltajalla, on ongelma sitten jossain määrin toisenlainen. Molemmat tilanteet kuitenkin lapsen kannalta kestämättömiä.

tarhantäti kirjoitti:

He kertovat avoimesti ja vilpittömästi kaikesta mitä kotona tapahtuu, niin kuin he asiat ovat ymmärtäneet. Ilot, surut ja ikävöinnit ovat arkipäivää. Avauksen teemaan liittyen, suosikkiaiheita maanantaisin ovat heillä joista toinen vanhempi asuu muualla, vierailut hänen luonaan ja mitä kaikkea tehtiin viikonlopun aikana.

Koska katson olevani kelvollinen ottamaan asiaan kantaa olen sitten avioliitossa, avoliitossa, eronnut tai pantu, naitu tai puitu, totean että säätyni ei sinulle Mettäläinen kuulu pennin vertaa.

Lue lisää

ainakin!!!!!!!!!!

Pirre* kirjoitti:

lapselle on molemmat vanhemmat ihan yhtä tärkeitä, - iso ikävä jää, - ellei sitten kyseessä ole pahoinpitelevä isä tai äiti.

Lapset ovat solidaarisia kumpaankin vanhempaansa kohtaan.

Lue lisää

Lapset ovat solidaarisia vanhemmilleen hyvinkin vaikeissa tilanteissa.
Mutta jos vanhemmat hoitavat vastuun lapsestaan myös eron jälkeen, eli huolehtivat säännöllisestä tapaamisesta eivätkä yritä manipuloida lasta toista vanhempaansa vastaan, on lapsella eronkin jälkeen molemmat vanhempansa, he vaan asuvat eri kodeissa.
Onneksi näin on valtaosassa eroista.

tarhantäti kirjoitti:

Lapset ovat solidaarisia vanhemmilleen hyvinkin vaikeissa tilanteissa.
Mutta jos vanhemmat hoitavat vastuun lapsestaan myös eron jälkeen, eli huolehtivat säännöllisestä tapaamisesta eivätkä yritä manipuloida lasta toista vanhempaansa vastaan, on lapsella eronkin jälkeen molemmat vanhempansa, he vaan asuvat eri kodeissa.
Onneksi näin on valtaosassa eroista.

Lue lisää

johtuu nykyisten lasten pahoinvointi, miksi lapset tarvitsevat psykiatrisia osastoja; jostakinhan se kertoo, onko liikaa työtä, vai itsekkyyttäkö, yksilön hyvä on perheen hyvää tärkeämpi, vai mikä mättää?

Luulisi kun nykyään on niin helppo ja suosittua erota, että ongelmia ei pitäisi ollakaan..lapsilla kaikki hyvin taas, mutku ei ole...?

Pirre* kirjoitti:

johtuu nykyisten lasten pahoinvointi, miksi lapset tarvitsevat psykiatrisia osastoja; jostakinhan se kertoo, onko liikaa työtä, vai itsekkyyttäkö, yksilön hyvä on perheen hyvää tärkeämpi, vai mikä mättää?

Luulisi kun nykyään on niin helppo ja suosittua erota, että ongelmia ei pitäisi ollakaan..lapsilla kaikki hyvin taas, mutku ei ole...?

Lue lisää

katsomassa millaista on maaltamuuttaneiden elämä. Ei ole sukua turvana, on vain kiviset seinät ja kadut ympärillä. Pakko oli muuttaa kun ei kotiseudulla ollut töitä.
Ihmisillä on niin erilaisia elämäntilanteita ja paineita. Ihmiset ovat myös erivahvuisia, toiset jaksaa, toiset ei.

Jos jeesustelijoita ja ymmätämättömiä jotka luovat paineita onnettomille olisi vähemmän, niin saattaisi monella olla asiat paremmin, ainakin psyykkisesti.

suurkaupungissa kirjoitti:

katsomassa millaista on maaltamuuttaneiden elämä. Ei ole sukua turvana, on vain kiviset seinät ja kadut ympärillä. Pakko oli muuttaa kun ei kotiseudulla ollut töitä.
Ihmisillä on niin erilaisia elämäntilanteita ja paineita. Ihmiset ovat myös erivahvuisia, toiset jaksaa, toiset ei.

Jos jeesustelijoita ja ymmätämättömiä jotka luovat paineita onnettomille olisi vähemmän, niin saattaisi monella olla asiat paremmin, ainakin psyykkisesti.

Lue lisää

ymmärtää, lasten laiminlyöntikö?

Pirre* kirjoitti:

johtuu nykyisten lasten pahoinvointi, miksi lapset tarvitsevat psykiatrisia osastoja; jostakinhan se kertoo, onko liikaa työtä, vai itsekkyyttäkö, yksilön hyvä on perheen hyvää tärkeämpi, vai mikä mättää?

Luulisi kun nykyään on niin helppo ja suosittua erota, että ongelmia ei pitäisi ollakaan..lapsilla kaikki hyvin taas, mutku ei ole...?

Lue lisää

Voin tietysti vastata vain omien kokemusten pohjalta, mutta minusta lapset voivat tällä hetkellä paremmin kuin esim. 90-luvun lamavuosina. Kodeissa on kuitenkin valoisampi ilmapiiri nyt kuin silloin, ja lapset ovat nyt iloisempia. Päihteiden käyttö on kyllä niistä ajoista lisääntynyt huomattavasti ja se on suuri ongelma siellä missä sitä ilmenee.

Pirre* kirjoitti:

ymmärtää, lasten laiminlyöntikö?

ihmisiä, jotka eivät ole yhtä vahvoja suurenmoisia kuin ymmärtämätön itse.

tarhantäti kirjoitti:

Voin tietysti vastata vain omien kokemusten pohjalta, mutta minusta lapset voivat tällä hetkellä paremmin kuin esim. 90-luvun lamavuosina. Kodeissa on kuitenkin valoisampi ilmapiiri nyt kuin silloin, ja lapset ovat nyt iloisempia. Päihteiden käyttö on kyllä niistä ajoista lisääntynyt huomattavasti ja se on suuri ongelma siellä missä sitä ilmenee.

Lue lisää

mutta niitä tarvittais paljon enemmän.
Lapset ovat viikonloppuja perheissä, ja jopa viikon mittaisia jaksoja kesällä kun ei ole koulua.

tarhatäti kirjoitti:

ainakin!!!!!!!!!!

esitetty kysymys oli asiaankuulumaton, hänhän kertoi näkökulman ammattinsa nojalla ei siviilisäätynsä perusteella.

hiukkasen kirjoitti:

ihmisiä, jotka eivät ole yhtä vahvoja suurenmoisia kuin ymmärtämätön itse.

mutta se ei kohdistu siihen aikuiseen joka ei halua/"jaksa" pitää lapsistaan huolta, - ymmärrystä huudetaan aina kun on kyseessä aikuisen itsekkyys.

Kuoleva löytää syitä...

Pirre* kirjoitti:

mutta se ei kohdistu siihen aikuiseen joka ei halua/"jaksa" pitää lapsistaan huolta, - ymmärrystä huudetaan aina kun on kyseessä aikuisen itsekkyys.

Kuoleva löytää syitä...

Lue lisää

kyllä alitat jo sen alimmankin riman. Jos lapsen vanhempi päätyy eroratkaisuun, niin useimmiten on kuitenkin kyse juuri siitä että hän haluaa turvata lapselleen rauhallisemman ja eheämmän kasvuympäristön. Lopeta nyt jo syllistäminen.

Useinkaan juuri se aikuinen joka ei lapsesta viitsi huolta pitää, ei sitä eroa ole hakemassa vaan sen tekee vastuullisempi puolisko. Ja sinä olet ensimmäisenä kivittämässä, häpeä.

terapiassa kirjoitti:

vanhempien eron takia. Heitä on paljon.

aikuinen ihminen käy terapiassa sen vuoksi etteivät hänen vanhempansa ymmärtäneet erota, vaan lasten täytyi kasvaa perhehelveteissä, joka jätti ikuiset arvet. Näitä asioista mieluimmin vaietaan.

nyt sinä kirjoitti:

kyllä alitat jo sen alimmankin riman. Jos lapsen vanhempi päätyy eroratkaisuun, niin useimmiten on kuitenkin kyse juuri siitä että hän haluaa turvata lapselleen rauhallisemman ja eheämmän kasvuympäristön. Lopeta nyt jo syllistäminen.

Useinkaan juuri se aikuinen joka ei lapsesta viitsi huolta pitää, ei sitä eroa ole hakemassa vaan sen tekee vastuullisempi puolisko. Ja sinä olet ensimmäisenä kivittämässä, häpeä.

Lue lisää

, mutta en kannusta eroamaankaan.

Mutta jos lapseni, poikani tai tytöt päättäisivät aloittaa sinkkuilun ja rellestämisen ihan vain huvin vuoksi ja oman ikävystyttäväksi kokemansa elämän vuoksi, silloin tietäisin ketä kivittäisin - saisivat huutia mummolta, enkä yhtään ymmärtäisi.

Pirre* kirjoitti:

, mutta en kannusta eroamaankaan.

Mutta jos lapseni, poikani tai tytöt päättäisivät aloittaa sinkkuilun ja rellestämisen ihan vain huvin vuoksi ja oman ikävystyttäväksi kokemansa elämän vuoksi, silloin tietäisin ketä kivittäisin - saisivat huutia mummolta, enkä yhtään ymmärtäisi.

Lue lisää

sinkkuilua ja rellestämistä avioliitossaan ennenkuin se vastuullisempi osapuoli lopulta saa tarpeekseen ja lähtee nostelemaan keräten lapset mukaansa.

tarhantäti kirjoitti:

Se riittää kuitenkin saamaan elämän perhehelvetiksi perheväkivaltoineen ja rahahuolineen. Jos päihteet astuvat kuvaan yksinhuoltajalla, on ongelma sitten jossain määrin toisenlainen. Molemmat tilanteet kuitenkin lapsen kannalta kestämättömiä.

Lue lisää

Yksinhuoltajatko siis ovat nykyajan ihanne, kun he pystyvät kasvattamaan lapsistaan noin ihmeellisen tasapainoisia. Ja heilläkö on enemmän aikaa lapselleen kuin kahdella vanhemmalla yhteensä?

Tästä keskustelusta tulisi ehkä jäävätä ne, jotka itse ovat eronneet silloin, kun lapset olivat pieniä.

Keskusteluun on turha sekoittaa alkoholismia ja perheväkivaltaa; ne ovat itsestään selviä eron syitä.

Juniperus kirjoitti:

Yksinhuoltajatko siis ovat nykyajan ihanne, kun he pystyvät kasvattamaan lapsistaan noin ihmeellisen tasapainoisia. Ja heilläkö on enemmän aikaa lapselleen kuin kahdella vanhemmalla yhteensä?

Tästä keskustelusta tulisi ehkä jäävätä ne, jotka itse ovat eronneet silloin, kun lapset olivat pieniä.

Keskusteluun on turha sekoittaa alkoholismia ja perheväkivaltaa; ne ovat itsestään selviä eron syitä.

Lue lisää

kaikki ne mielipiteet jotka katsot vääriksi

Juniperus kirjoitti:

Yksinhuoltajatko siis ovat nykyajan ihanne, kun he pystyvät kasvattamaan lapsistaan noin ihmeellisen tasapainoisia. Ja heilläkö on enemmän aikaa lapselleen kuin kahdella vanhemmalla yhteensä?

Tästä keskustelusta tulisi ehkä jäävätä ne, jotka itse ovat eronneet silloin, kun lapset olivat pieniä.

Keskusteluun on turha sekoittaa alkoholismia ja perheväkivaltaa; ne ovat itsestään selviä eron syitä.

Lue lisää

vai pitäisi keskustelusta jäävät juuri ne ihmiset joilla on omakohtainen kokemus erosta. :))

Eikö vaan olisikin helppoa kun pystyisi jääväämään kaikki jotka ovat eri mieltä kanssasi ja varsinkin vielä perustelevat kantansa.

Juniperus kirjoitti:

Yksinhuoltajatko siis ovat nykyajan ihanne, kun he pystyvät kasvattamaan lapsistaan noin ihmeellisen tasapainoisia. Ja heilläkö on enemmän aikaa lapselleen kuin kahdella vanhemmalla yhteensä?

Tästä keskustelusta tulisi ehkä jäävätä ne, jotka itse ovat eronneet silloin, kun lapset olivat pieniä.

Keskusteluun on turha sekoittaa alkoholismia ja perheväkivaltaa; ne ovat itsestään selviä eron syitä.

Lue lisää

sinä pystyt ulkopuolisena päättelemään vaikkapa jossain perheessä esiintyvän henkisen väkivallan, joka on nykyään yhtä tärkeä ja tunnustettu syy kuin fyysinen väkivalta. Luulenpa ettet mitenkään.
Alkoholismi on sairaus. Sekö on siis pätevä eron syy? Entä muut sairaudet?

Yksinhuoltajalla voi olla enemmän aikaa lapselleen kuin kahdella uraputkessa olevalla vanhemmalla.

En lainkaan ymmärrä väitettäsi, että pienten lasten eronneet vanhemmat pitäisi jäävätä. No ensinnäkin, missä menee raja pieni lapsi?

Yleisesti ottaen "argumentointisi" ei vakuuta minua lainkaan, valittaen totean.

mama triste kirjoitti:

sinä pystyt ulkopuolisena päättelemään vaikkapa jossain perheessä esiintyvän henkisen väkivallan, joka on nykyään yhtä tärkeä ja tunnustettu syy kuin fyysinen väkivalta. Luulenpa ettet mitenkään.
Alkoholismi on sairaus. Sekö on siis pätevä eron syy? Entä muut sairaudet?

Yksinhuoltajalla voi olla enemmän aikaa lapselleen kuin kahdella uraputkessa olevalla vanhemmalla.

En lainkaan ymmärrä väitettäsi, että pienten lasten eronneet vanhemmat pitäisi jäävätä. No ensinnäkin, missä menee raja pieni lapsi?

Yleisesti ottaen "argumentointisi" ei vakuuta minua lainkaan, valittaen totean.

Lue lisää

Minähän nimenomaan olen sitä mieltä, että ulkopuolisen ei tule - kuten aloituksessa kehoitetaan - antaa neuvoja asiassa, jota he eivät tunne.

"Yksinhuoltajalla voi olla enemmän aikaa lapselleen kuin kahdella uraputkessa olevalla vanhemmalla."
- Kuka sanoi, ettei v o i olla? Keskimäärin vain ei tietenkään ole. Uraputkessa voi olla yhtä hyvin eroaja kuin liitossa pysyväkin.

Pienten lasten eronneille vanhemmille kysymys on henkilökohtainen, toisin kuin meille muille, eikä kukaan ole puolueeton omia tekemisiään arvioidessaan. Kiihkoilu ja henkilökohtaisuuksiin meneminen eivät vie keskustelua eteen päin.

Heille - näköjään ainakin monille heistä - asia on liian henkilökohtainen, eivätkä he siksi pysty analyyttiseen keskusteluun. Henkilökohtaisuuksiin meneminen osoittaa, että pää ei ole pysynyt kylmänä.

Nyt työt kutsuvat.

Keskustelu on ollut tämän palstan keskusteluksi hyvä. Ilmeisesti meillä on kuitenkin hyvästä keskustelusta hieman erilainen käsitys, ja siksi kerron, mitä huonoa näen tässäkin ketjussa.

Eri ihmisille sanoilla on eri sisältö. Merkityksistä ei päästy yksimielisyyteen, ja niin kannustamisen vastustajat puhuivat eroon yllyttämisestä ja kannustamisen puolustajat lapsen tukemisesta erotilanteessa. Jos avioliitto on toimimaton ja huono, se tarkoittaa mielestäni aivan muuta kuin väkivallan, alkoholin, alistamisen tai peliriippuvuuden pilaamaa avioliittoa. Ne avioliitot ovat mahdottomia tai toivottomia, eivät pelkästään huonosti toimivia. Niinkin asia kuitenkin haluttiin ymmärtää.

Kun vastaa viestiin, pitäisi yrittää ymmärtää viestin keskeinen sisältö ja kommentoida sitä. Näin ei useinkaan käynyt, vaan kirjoittaja esitti ensin oman tulkintansa viestistä, ja vastasi sitten siihen.

Lopulta perussääntönä voidaan pitää sitä, että viesti erotetaan kirjoittajan henkilöstä. Jos tekstissä ovat sanat "sinä olet", kirjoittaja on jo myöntänyt, ettei hän pysty vastaamaan väitteisiin, vaan laskeutuu suosiolla solvailujen tasolle.
Jääviysheittoni oli kärjistys niille, joiden pää kuumeni keskustelun tiimellyksessä, eikä se ansaitse perusteellisempaa käsittelyä. Sydänleikkauspotilas esimerkkisi todellakin ontuu, koska hän ei ole joutunut moraalisen valinnan eteen. Lähempänä voisi olla abortin kokenut ihminen.

En myöskään pidä eronneita avioliiton asiantuntijoina (avioliitostahan avauksessa oli kysymys), vaan pikemminkin niitä, jotka ovat ratkaisseet avio-ongelmansa yhdessä jatkaen. Syy miksi yleensä lähdin keskusteluun, oli tällä palstalla niin tavallinen kehotus kääntää kantapäät vastakkain, jos puoliso ei jossakin suhteessa täytä vaatimuksia.

Minä olen anteeksiantamisen ja suvaitsevuuden kannattaja – myös avioliiton sisällä.

Juniperus kirjoitti:

Keskustelu on ollut tämän palstan keskusteluksi hyvä. Ilmeisesti meillä on kuitenkin hyvästä keskustelusta hieman erilainen käsitys, ja siksi kerron, mitä huonoa näen tässäkin ketjussa.

Eri ihmisille sanoilla on eri sisältö. Merkityksistä ei päästy yksimielisyyteen, ja niin kannustamisen vastustajat puhuivat eroon yllyttämisestä ja kannustamisen puolustajat lapsen tukemisesta erotilanteessa. Jos avioliitto on toimimaton ja huono, se tarkoittaa mielestäni aivan muuta kuin väkivallan, alkoholin, alistamisen tai peliriippuvuuden pilaamaa avioliittoa. Ne avioliitot ovat mahdottomia tai toivottomia, eivät pelkästään huonosti toimivia. Niinkin asia kuitenkin haluttiin ymmärtää.

Kun vastaa viestiin, pitäisi yrittää ymmärtää viestin keskeinen sisältö ja kommentoida sitä. Näin ei useinkaan käynyt, vaan kirjoittaja esitti ensin oman tulkintansa viestistä, ja vastasi sitten siihen.

Lopulta perussääntönä voidaan pitää sitä, että viesti erotetaan kirjoittajan henkilöstä. Jos tekstissä ovat sanat "sinä olet", kirjoittaja on jo myöntänyt, ettei hän pysty vastaamaan väitteisiin, vaan laskeutuu suosiolla solvailujen tasolle.
Jääviysheittoni oli kärjistys niille, joiden pää kuumeni keskustelun tiimellyksessä, eikä se ansaitse perusteellisempaa käsittelyä. Sydänleikkauspotilas esimerkkisi todellakin ontuu, koska hän ei ole joutunut moraalisen valinnan eteen. Lähempänä voisi olla abortin kokenut ihminen.

En myöskään pidä eronneita avioliiton asiantuntijoina (avioliitostahan avauksessa oli kysymys), vaan pikemminkin niitä, jotka ovat ratkaisseet avio-ongelmansa yhdessä jatkaen. Syy miksi yleensä lähdin keskusteluun, oli tällä palstalla niin tavallinen kehotus kääntää kantapäät vastakkain, jos puoliso ei jossakin suhteessa täytä vaatimuksia.

Minä olen anteeksiantamisen ja suvaitsevuuden kannattaja – myös avioliiton sisällä.

Lue lisää

ne saivat minut tajuamaan kuinka ihanat vahemmat minulla on.

Minun viestini näkyy jostakin syystä käsittettävän jonkinlaiseksi normitukseksi. Nehän ovat mielipiteitä niin kuin kaikkien muidenkin viestit, vaikka en sitä aina muistakaan erikseen sanoa.

Totta kyllä: joskus turhauttaa se, että väitellään asioista, joista itseasiassa ollaan samaa mieltä. Kun väitellään siksi, että eri ihmiset ymmärtävät sanat eri tavoin.

Tässäkin keskustelussa olisi vältytty turhilta väärinkäsityksiltä, jos avaus olisi ollut vähän pitempi ja avaaja olisi hieman selittänyt kehotuksensa taustaa. Emme me keskustelijat lopultakaan varmaan kovin kaukana ajatuksiltamme ole, vaikka hieman eri kulmilta maailmaa katsommekin.

Äläkä sinä nokkaannu minuun; sinä ne säännöt kyllä hallitset, niin kuin niin monet muutkin palstalle kirjoittavat.

Juniperus kirjoitti:

Keskustelu on ollut tämän palstan keskusteluksi hyvä. Ilmeisesti meillä on kuitenkin hyvästä keskustelusta hieman erilainen käsitys, ja siksi kerron, mitä huonoa näen tässäkin ketjussa.

Eri ihmisille sanoilla on eri sisältö. Merkityksistä ei päästy yksimielisyyteen, ja niin kannustamisen vastustajat puhuivat eroon yllyttämisestä ja kannustamisen puolustajat lapsen tukemisesta erotilanteessa. Jos avioliitto on toimimaton ja huono, se tarkoittaa mielestäni aivan muuta kuin väkivallan, alkoholin, alistamisen tai peliriippuvuuden pilaamaa avioliittoa. Ne avioliitot ovat mahdottomia tai toivottomia, eivät pelkästään huonosti toimivia. Niinkin asia kuitenkin haluttiin ymmärtää.

Kun vastaa viestiin, pitäisi yrittää ymmärtää viestin keskeinen sisältö ja kommentoida sitä. Näin ei useinkaan käynyt, vaan kirjoittaja esitti ensin oman tulkintansa viestistä, ja vastasi sitten siihen.

Lopulta perussääntönä voidaan pitää sitä, että viesti erotetaan kirjoittajan henkilöstä. Jos tekstissä ovat sanat "sinä olet", kirjoittaja on jo myöntänyt, ettei hän pysty vastaamaan väitteisiin, vaan laskeutuu suosiolla solvailujen tasolle.
Jääviysheittoni oli kärjistys niille, joiden pää kuumeni keskustelun tiimellyksessä, eikä se ansaitse perusteellisempaa käsittelyä. Sydänleikkauspotilas esimerkkisi todellakin ontuu, koska hän ei ole joutunut moraalisen valinnan eteen. Lähempänä voisi olla abortin kokenut ihminen.

En myöskään pidä eronneita avioliiton asiantuntijoina (avioliitostahan avauksessa oli kysymys), vaan pikemminkin niitä, jotka ovat ratkaisseet avio-ongelmansa yhdessä jatkaen. Syy miksi yleensä lähdin keskusteluun, oli tällä palstalla niin tavallinen kehotus kääntää kantapäät vastakkain, jos puoliso ei jossakin suhteessa täytä vaatimuksia.

Minä olen anteeksiantamisen ja suvaitsevuuden kannattaja – myös avioliiton sisällä.

Lue lisää

on aina yhteyksissä, ei pelkässä yhdessä sanassa. Siis konteksti ratkaisee miten itse kukin sanat ymmärtää. Siihen vaikuttaa tietenkin lukijan oma siihenastinen historia, mielensisältö, tunneviritys...vaikka mitkä muuttujat.

On melko turhauttavaa ottaa sanojen merkityksiä suoraan sanakirjasta. Synonyymit eivät koskaan merkitse samaa, ei niitä olisi kielessä säilynyt, tarpeettomia olisivat kaksi tismalleen samaa tarkoittavaa sanaa. Tottakai jokaisella on oma tulkintansa viestistä! Mitä muuta voisi olla?

mama triste kirjoitti:

on aina yhteyksissä, ei pelkässä yhdessä sanassa. Siis konteksti ratkaisee miten itse kukin sanat ymmärtää. Siihen vaikuttaa tietenkin lukijan oma siihenastinen historia, mielensisältö, tunneviritys...vaikka mitkä muuttujat.

On melko turhauttavaa ottaa sanojen merkityksiä suoraan sanakirjasta. Synonyymit eivät koskaan merkitse samaa, ei niitä olisi kielessä säilynyt, tarpeettomia olisivat kaksi tismalleen samaa tarkoittavaa sanaa. Tottakai jokaisella on oma tulkintansa viestistä! Mitä muuta voisi olla?

Lue lisää

Kaikki tuo, minkä sanoit, pitää paikkansa. Nykysuomen sanakirja voi olla huono lähde, mutta kun suomen kielelle ei vielä parempaakaan ole. Konteksti ratkaisee paljon, ja voi muuttaa sanojen merkityksen jopa päinvastaiseksi, mutta tässä tapauksessa asiayhteys on näkyvissä ja kaikille sama.

Minun kieleeni Nykysuomen sanakirjan synonyymit istuvat tämän sanan kohdalla täysin.

Enhän minä nyt voi asiallisesta viestistä loukkaantua, ja varmaankin olet oikeassa kirjoitustyylini suhteen. Sitä on vain niin vaikea muuttaa, kun se aina on ollut sama. Tapanani on paneutua liikaa kaikkeen mitä teen, ja innostus voi näkyä tekstissäni jyrkkyytenä.

Kyllä kannustaminen on positiivista eli rohkaisua tehdä asiat paremmin tai uskaltaa tehdä jotain (esim. hakea jotain työpaikkaa tms.)

Yllyttäminen on kielteissävyistä yleensä aina.

Plarasin vähän taas opuksiakin eri eurokielillä ;)
Siksihän me täällä keskustellaan, että opittaisiin ymmärtämään toisten kannanottoja. Ainakin minä olen aika sitkeä sitä lajia :)

Juniperus kirjoitti:

Enhän minä nyt voi asiallisesta viestistä loukkaantua, ja varmaankin olet oikeassa kirjoitustyylini suhteen. Sitä on vain niin vaikea muuttaa, kun se aina on ollut sama. Tapanani on paneutua liikaa kaikkeen mitä teen, ja innostus voi näkyä tekstissäni jyrkkyytenä.

Lue lisää

voi ihan oikeasti harjoitella. Sellainen luovuus on kova sana nykyisillä työmarkkinoilla :)

Lauseympäristö ratkaisee paljon. Jos opiskelijaa kannustetaan opiskeluissaan, niin ei häntä todellakaan kiihoteta eikä yllytetä vaan lähinnä rohkaistaan. Samoin voitaisiin ajatella, että puolisoa kannustettaisiin ja rohkaistaisiin jatkamaan liitossaan.

Sen sijaan, jos lasta kannustetaan opiskelemaan, niin silloin häntä yllytetään, innostetaan ja rohkaistaan tekemään jotakin uutta, ei jatkamaan jonkin tekemistä. Sama on tilanne myös eroamaan rohkaistaessa tai kannustettaessa, ja siksi mielestäni (huom!) eroamaan kannustettaessa nimenomaan yllytetään eroamaan.

Anteeksi, että viilaan pilkkua, mutta itsehän aloitit...

Siltähän se kuulostaa, mutta toisaalta "ajoissa" siirtää kehottamista aikaisemmaksi. Liiankin aikaiseksi?

Pohjimmiltaan tässä kai (sic!) keskusteltiin siitä, onko erojen lisääntyminen hyvä vai huono asia, ja molempiin on perustelunsa. Jos liitto on huono, ei se pitkittämällä parane. Joko siihen on tehtävä perusremontti tai, jos korjausta ei yhdessä haluta, erottava.

Toiseksi keskusteltiin siitä, tulisiko vanhempien kehottaa lapsiaan eroamaan "huonosta" liitosta vai ei, ja jälleen molemmille kannoille on hyvät perusteensa. Ratkaisevaa on se, kuinka huono avioliitto todella on, ja onko lapsi itse kykenemätön päättämään omista ja perheensä asioista.

Kiivas väittely saatiin aikaan ja näköjään uusia virtuaalivihamiehiäkin syntyi. Ei minulle muista, vaan minusta muille.

että apua ei todellakaan ole saatavilla ja ainakin tiukassa on. Perheneuvolan ajat ovat kuukausien päässä. Psykologi on just ja just saatu muutamaksi kerraksi ehkä niin että hän käyttää siihen ruokatuntinsa. Tämä on tilannne todellisuudessa. Kokemusta on.

Yksityiset ovat satojen kilometrien päässä. Puhumattakaan että löytyy aikoja yhteisille tapaamisille, joissa on esim. neljä henkilöä yhtäaikaa (pariskunta ja molempien terapeutit).
Itselle aikoinaan tuli esite kirkon puolesta eropapereiden joukossa. Siis vuosia liian myöhään. Enkä muutenkaan kannata kirkon sotkemista näihin, se ei käy kaikille.

mama triste kirjoitti:

että apua ei todellakaan ole saatavilla ja ainakin tiukassa on. Perheneuvolan ajat ovat kuukausien päässä. Psykologi on just ja just saatu muutamaksi kerraksi ehkä niin että hän käyttää siihen ruokatuntinsa. Tämä on tilannne todellisuudessa. Kokemusta on.

Yksityiset ovat satojen kilometrien päässä. Puhumattakaan että löytyy aikoja yhteisille tapaamisille, joissa on esim. neljä henkilöä yhtäaikaa (pariskunta ja molempien terapeutit).
Itselle aikoinaan tuli esite kirkon puolesta eropapereiden joukossa. Siis vuosia liian myöhään. Enkä muutenkaan kannata kirkon sotkemista näihin, se ei käy kaikille.

Lue lisää

erilleen vaan,,,,,niinkö.???????
No syitä nämäkin.
Onhan kuitenki kysymys kahden ihmisen/ehkä peheen yhteisestä tiestä, joiden eteen kannattas yrittää, vaikka ajan kanssa.

vaan,,,,, kirjoitti:

erilleen vaan,,,,,niinkö.???????
No syitä nämäkin.
Onhan kuitenki kysymys kahden ihmisen/ehkä peheen yhteisestä tiestä, joiden eteen kannattas yrittää, vaikka ajan kanssa.

Lue lisää

Tietenkin kannattaa odottaa ja harkita, niin tehdäänkin. Mutta ongelmat eivät ainakaan helpotu odottaessa. Akuutissa vaiheessa voitaisiin vielä jotain tehdäkin. Kestämättömässä tilanteessa on ihmisen itse tehtävä joku ratkaisu.

yrityksistä huolimatta saada toimimaan,,,,,,, ja jos ei toimi niin sitten kantapäät vastakkain.

nainen joka vapautta halusi, saattoi olla vaikka kuinka ahdistunut, hän saattoi tuntea olevansa loukussa, kukaan meistä ei voi toisen pääkopan sisälle mennä tuntemaan hänen tuntemuksiaan.

Nainen joka löysi uuden, ei varmaan olisi ollut uudelle suhteelle vastaanottavainen, ellei liitossaan olisi hänen mielestään ollut mitään pahasti pielessä.

Usein ei vielä edes erotessa kerrota miltä oikeasti tuntuu, mitkä asiat olivat syynä päätökseen, vaan yritetään selvitä tilanteesta mahdollisimman vähällä, eikä se ole mielestäni väärin.

eletään kirjoitti:

nainen joka vapautta halusi, saattoi olla vaikka kuinka ahdistunut, hän saattoi tuntea olevansa loukussa, kukaan meistä ei voi toisen pääkopan sisälle mennä tuntemaan hänen tuntemuksiaan.

Nainen joka löysi uuden, ei varmaan olisi ollut uudelle suhteelle vastaanottavainen, ellei liitossaan olisi hänen mielestään ollut mitään pahasti pielessä.

Usein ei vielä edes erotessa kerrota miltä oikeasti tuntuu, mitkä asiat olivat syynä päätökseen, vaan yritetään selvitä tilanteesta mahdollisimman vähällä, eikä se ole mielestäni väärin.

Lue lisää

nainen kysyy mieheltään, jos hän epäonnistuu uudessa tuttavuudessa.
Voiko hän palata takaisin kotiin.!!!!!!!

kun lähtiessään kirjoitti:

nainen kysyy mieheltään, jos hän epäonnistuu uudessa tuttavuudessa.
Voiko hän palata takaisin kotiin.!!!!!!!

hyvin harvinainen, joten sillä ei ole sen yleisempää merkitystä.:)

lienee kirjoitti:

hyvin harvinainen, joten sillä ei ole sen yleisempää merkitystä.:)

nykyaikaa....

tää on vain kirjoitti:

nykyaikaa....

vain marginaaliryhmien nykyaikaa.

Huomattavasti rakentavimpia kannanottoja on niillä ihmisillä ketkä ovat avioliitossa tai suhteet on kunnossa muuten vastakkaiseen sukupuoleen.

En yhtään ihmettele enää miksi eroja on, koska se selviää jo tätä ketjua luettaessa kärkkäineen mielipiteineen.

En ymmärrä vieläkään aloituksen sanomaa, että vanhempien pitää kannustaa eroamaan. Miksi ei rakentavassa mielessä voisi kannustaa sopuun?

Sekin ihmetyttää, että ero on parempi ratkaisu lapsien kasvatuksen kannalta kuin riitaisan avioliiton eheyttäminen, eikö avioliittoa voisi alkaa korjailee ja tilannetta, kuin miettimään ensimmäiseksi eroa. Mielestäni osa eronneista ihmisistä on liian itse keskeisiä ja loukkaantuvat helposti ja ei koskaan tyytyväisiä, vaikka uuden liiton solmisivatkin.

En yleistä sanomaani kaikiin eronneisiin, mutta osa havaintoni mukaan on tällaisia. Lopetan tämän asian jauhamisen tähän ja en kommentoi.

Mettäläinen kirjoitti:

Huomattavasti rakentavimpia kannanottoja on niillä ihmisillä ketkä ovat avioliitossa tai suhteet on kunnossa muuten vastakkaiseen sukupuoleen.

En yhtään ihmettele enää miksi eroja on, koska se selviää jo tätä ketjua luettaessa kärkkäineen mielipiteineen.

En ymmärrä vieläkään aloituksen sanomaa, että vanhempien pitää kannustaa eroamaan. Miksi ei rakentavassa mielessä voisi kannustaa sopuun?

Sekin ihmetyttää, että ero on parempi ratkaisu lapsien kasvatuksen kannalta kuin riitaisan avioliiton eheyttäminen, eikö avioliittoa voisi alkaa korjailee ja tilannetta, kuin miettimään ensimmäiseksi eroa. Mielestäni osa eronneista ihmisistä on liian itse keskeisiä ja loukkaantuvat helposti ja ei koskaan tyytyväisiä, vaikka uuden liiton solmisivatkin.

En yleistä sanomaani kaikiin eronneisiin, mutta osa havaintoni mukaan on tällaisia. Lopetan tämän asian jauhamisen tähän ja en kommentoi.

Lue lisää

osuvampaa nikkiä olla :D

Mettäläinen kirjoitti:

Huomattavasti rakentavimpia kannanottoja on niillä ihmisillä ketkä ovat avioliitossa tai suhteet on kunnossa muuten vastakkaiseen sukupuoleen.

En yhtään ihmettele enää miksi eroja on, koska se selviää jo tätä ketjua luettaessa kärkkäineen mielipiteineen.

En ymmärrä vieläkään aloituksen sanomaa, että vanhempien pitää kannustaa eroamaan. Miksi ei rakentavassa mielessä voisi kannustaa sopuun?

Sekin ihmetyttää, että ero on parempi ratkaisu lapsien kasvatuksen kannalta kuin riitaisan avioliiton eheyttäminen, eikö avioliittoa voisi alkaa korjailee ja tilannetta, kuin miettimään ensimmäiseksi eroa. Mielestäni osa eronneista ihmisistä on liian itse keskeisiä ja loukkaantuvat helposti ja ei koskaan tyytyväisiä, vaikka uuden liiton solmisivatkin.

En yleistä sanomaani kaikiin eronneisiin, mutta osa havaintoni mukaan on tällaisia. Lopetan tämän asian jauhamisen tähän ja en kommentoi.

Lue lisää

Huomattavasti tuomitsevampia kannanottoja on niillä kirjoittajilla jotka ovat avioliitossa, he aivankuin asetuttuvat ihmisryhmänä paremmiksi, erehtymättömiksi. Kirjoituksesi on yksi esimerkki tuosta paremmuuden kokemisesta.

Sanoisinkin että ihminen joka ei ole kokenut eroa ei siitä oikeastaan edes voi puhua asiantuntevasti, vaan hänellä on pumpulinpehmeät ideologiset ajatukset siitä miten toimimattoman saa toimivaksi. Teoriassa ollaan kovin viisaita ja varsinkin fiksuja.

terv eräs avioliitossa oleva, ei ylemmyydentuntoinen.

sullakaan kirjoitti:

osuvampaa nikkiä olla :D

Sinäpä sen sanoit. Sait nauramaan :D

sullakaan kirjoitti:

osuvampaa nikkiä olla :D

viisas mies.

Pirre* kirjoitti:

viisas mies.

Mettäläinen, - näkee metsän puilta.

väärää ilmausta, joko tahallasi tai vahingossa. Kannustaminen eroon, on eri asia kuin tukeminen jo eropäätöksensä tehnyttä lastaan.

Pirre* kirjoitti:

Mettäläinen, - näkee metsän puilta.

näe metsää pidemmälle.

Pirre* kirjoitti:

väärää ilmausta, joko tahallasi tai vahingossa. Kannustaminen eroon, on eri asia kuin tukeminen jo eropäätöksensä tehnyttä lastaan.

kuulostaa usuttamiselta.

Pirre* kirjoitti:

väärää ilmausta, joko tahallasi tai vahingossa. Kannustaminen eroon, on eri asia kuin tukeminen jo eropäätöksensä tehnyttä lastaan.

nähdä mistä on kyse, osa jäi saivartelemaan joko tahallaan tai vahingossa pelkän kannustamis- ja onni-sanan ympärille.

Eikait KUKAAN vanhempi ole niin typerä että lähtee kannustamaan ennenkuin on olemassa eropäätös. !!

tuossa yhteydessä kirjoitti:

kuulostaa usuttamiselta.

lapsen rohkaisemiselta ja tukemiselta ja ymmärtämiseltä.

kuitenkin osasi kirjoitti:

nähdä mistä on kyse, osa jäi saivartelemaan joko tahallaan tai vahingossa pelkän kannustamis- ja onni-sanan ympärille.

Eikait KUKAAN vanhempi ole niin typerä että lähtee kannustamaan ennenkuin on olemassa eropäätös. !!

Lue lisää

ei pysty ketään kieltämäänkään eroamasta, ja onneksi ei, - on asioita jolloin ero on välttämätön.

vaan kirjoitti:

lapsen rohkaisemiselta ja tukemiselta ja ymmärtämiseltä.

vaimon uskottomuudesta.
Hän kertoi olevansa masentunut ja epätoivoinen.
En kehoittanut häntä eroamaan, kysyin vain mitä olet ajatellut tehdä, ja annatko vaimollesi uskottomuuden anteeksi.

ketjusta kirjoitti:

Huomattavasti tuomitsevampia kannanottoja on niillä kirjoittajilla jotka ovat avioliitossa, he aivankuin asetuttuvat ihmisryhmänä paremmiksi, erehtymättömiksi. Kirjoituksesi on yksi esimerkki tuosta paremmuuden kokemisesta.

Sanoisinkin että ihminen joka ei ole kokenut eroa ei siitä oikeastaan edes voi puhua asiantuntevasti, vaan hänellä on pumpulinpehmeät ideologiset ajatukset siitä miten toimimattoman saa toimivaksi. Teoriassa ollaan kovin viisaita ja varsinkin fiksuja.

terv eräs avioliitossa oleva, ei ylemmyydentuntoinen.

Lue lisää

ihmisestä viisaan tekeekin?

Voisin kysyä miksei meilläkin saa olla mielipiteitä eroista, vastakkaisiakin kuin eronneilla?

Eikä se ettei ole eronnut merkitse sitä ettei omassa liitossa ole ollut vaikeaa, - olisi ollut hyvin helppoa erota.

pojaltani kirjoitti:

vaimon uskottomuudesta.
Hän kertoi olevansa masentunut ja epätoivoinen.
En kehoittanut häntä eroamaan, kysyin vain mitä olet ajatellut tehdä, ja annatko vaimollesi uskottomuuden anteeksi.

Lue lisää

mielestäni, koska asiahan on kuitenkin pojan ratkaistava, mutta jos hän päätyy eroratkaisuun niin oletko valmis tukemaan poikaasi hänen ratkaisussaan vai koetko olevasi viisaampi ja neuvot jatkamaan liittoa "kyllä se siitä ajan kanssa" periaatteella. Poikasi tarvitsee nyt tukea.

Itse pyrin tukemaan lasteni päätöksiä huolimatta siitä toimisinko itse samoin vastaavassa tilanteessa.

Pirre* kirjoitti:

ihmisestä viisaan tekeekin?

Voisin kysyä miksei meilläkin saa olla mielipiteitä eroista, vastakkaisiakin kuin eronneilla?

Eikä se ettei ole eronnut merkitse sitä ettei omassa liitossa ole ollut vaikeaa, - olisi ollut hyvin helppoa erota.

Lue lisää

Hyökättiin eronneita vastaan täysin mitättömin argumentein.

On tunnustettava, että yllätyin osaltasi siitä että kuulutkin palstan ahdasmielisiin ja kapeakatseisiin dinosauruksiin.

Pirre* kirjoitti:

ihmisestä viisaan tekeekin?

Voisin kysyä miksei meilläkin saa olla mielipiteitä eroista, vastakkaisiakin kuin eronneilla?

Eikä se ettei ole eronnut merkitse sitä ettei omassa liitossa ole ollut vaikeaa, - olisi ollut hyvin helppoa erota.

Lue lisää

eroasiaan enemmän ymmärrystä. Teoria ja käytäntö eivät useinkaan kulje käsikädessä.

En toki uskokaan etteikö liitosa kuin liitossa aikaa myöten tule kahnauksia, jotkut päättävät jatkaa liittoaan vaikkei se toimisikaan. Eletään kulisseissa. Kaikille tuo elämäntapa ei sovi. Onneksi kuitenkin vielä iso osa liitoista on hyvin toimivia :))

sinun johdolla kirjoitti:

Hyökättiin eronneita vastaan täysin mitättömin argumentein.

On tunnustettava, että yllätyin osaltasi siitä että kuulutkin palstan ahdasmielisiin ja kapeakatseisiin dinosauruksiin.

Lue lisää

pirren asenne oli suuri pettymys ja muutti käsitykseni hänestä paljon negatiivisemmaksi.

toimittu kirjoitti:

mielestäni, koska asiahan on kuitenkin pojan ratkaistava, mutta jos hän päätyy eroratkaisuun niin oletko valmis tukemaan poikaasi hänen ratkaisussaan vai koetko olevasi viisaampi ja neuvot jatkamaan liittoa "kyllä se siitä ajan kanssa" periaatteella. Poikasi tarvitsee nyt tukea.

Itse pyrin tukemaan lasteni päätöksiä huolimatta siitä toimisinko itse samoin vastaavassa tilanteessa.

Lue lisää

anteeksi.

sinun johdolla kirjoitti:

Hyökättiin eronneita vastaan täysin mitättömin argumentein.

On tunnustettava, että yllätyin osaltasi siitä että kuulutkin palstan ahdasmielisiin ja kapeakatseisiin dinosauruksiin.

Lue lisää

että hän tahallaan halusi hiukan provosoida saaden keskustelua aikaan. Pidän kunnon argumentoinnista, ontui tosin monesti 'vastapuolella'.

Jos hän on ahdasmielinen, kuten koit, olen minäkin pettynyt...pitkään palstaa seuranneena.

minulle... kirjoitti:

pirren asenne oli suuri pettymys ja muutti käsitykseni hänestä paljon negatiivisemmaksi.

ystävät ihmiselle ajatuksenvapaus.

nyt hyvät kirjoitti:

ystävät ihmiselle ajatuksenvapaus.

puolin, eikö niin. Ajattelen kuten kirjoitin.

antamaan kirjoitti:

anteeksi.

pysty siihen ?

molemmin kirjoitti:

puolin, eikö niin. Ajattelen kuten kirjoitin.

Tuntuu omituiselta, että taistellaan oikeassa olemisesta.
Kuka voi olla oikeassa lienee aina tapauskohtaista. Ei ole mitään absoluuttista totuutta.

minulle... kirjoitti:

pirren asenne oli suuri pettymys ja muutti käsitykseni hänestä paljon negatiivisemmaksi.

eronneita, vaan paheksun liian löyhin perustein tehtyjä eroja, - ja ihan lasten takia.

Ymmärrän täysin mitä sanotte, ja mitä mieltä olette, mutta en halua antaa sitä kuvaa että kannustaisin pienten lasten vanhempia ensimmäisenä eroamaan, - kaikki maholliset muut keinot liiton eheyttämiseksi on käytettävä ennen lopullista eropäätöstä.

Tottakai tuen lapsiani heidän vaikeuksissaan, jos selliasia tulee, mutta en hyväksy eroaikeita vain sen takia kun ei ole kivaa olla liitossa, ja on tylsää olla saman miehen/naisen kaa :/ - kun se ei lähe sinne ja tänne, kun se ei tiskaa, kun se ei tee kotitöitä, kun se ei passaa jne jne..

juuri. kirjoitti:

Tuntuu omituiselta, että taistellaan oikeassa olemisesta.
Kuka voi olla oikeassa lienee aina tapauskohtaista. Ei ole mitään absoluuttista totuutta.

yksin.

Pirre* kirjoitti:

eronneita, vaan paheksun liian löyhin perustein tehtyjä eroja, - ja ihan lasten takia.

Ymmärrän täysin mitä sanotte, ja mitä mieltä olette, mutta en halua antaa sitä kuvaa että kannustaisin pienten lasten vanhempia ensimmäisenä eroamaan, - kaikki maholliset muut keinot liiton eheyttämiseksi on käytettävä ennen lopullista eropäätöstä.

Tottakai tuen lapsiani heidän vaikeuksissaan, jos selliasia tulee, mutta en hyväksy eroaikeita vain sen takia kun ei ole kivaa olla liitossa, ja on tylsää olla saman miehen/naisen kaa :/ - kun se ei lähe sinne ja tänne, kun se ei tiskaa, kun se ei tee kotitöitä, kun se ei passaa jne jne..

Lue lisää

mielikuvan eronneiden ja eron voimakkaasta paheksumisesta.

En usko että KUKAAN ensimmäiseksi on kannustamassa lastaan eroamaan, eiköhän se ole sanomattakin selvää jokaiselle etä jos siinä pisteessä ollaan, niin on jo ehtinyt tapahtua aika paljon ja eheyttämisen keinot on käytetty.

En myöskään hyväksy liian löyhin perustein otettua eroa, mutta en katso olevani ihminen joka pystyisi sanomaan lapselleen ettet saa erota tai että teet väärin jos eroat. Mikä minä olisin heitä tuomitsemaan, aikuisia ihmisiä. Uskon että he suhtautuvat avioliittoon senverran vakavasti, että jos he tekevät eropäätöksein niin siihen on oltava painava syy vaikken sitä syytä välttämättä edes tietäisi.

Pirre* kirjoitti:

eronneita, vaan paheksun liian löyhin perustein tehtyjä eroja, - ja ihan lasten takia.

Ymmärrän täysin mitä sanotte, ja mitä mieltä olette, mutta en halua antaa sitä kuvaa että kannustaisin pienten lasten vanhempia ensimmäisenä eroamaan, - kaikki maholliset muut keinot liiton eheyttämiseksi on käytettävä ennen lopullista eropäätöstä.

Tottakai tuen lapsiani heidän vaikeuksissaan, jos selliasia tulee, mutta en hyväksy eroaikeita vain sen takia kun ei ole kivaa olla liitossa, ja on tylsää olla saman miehen/naisen kaa :/ - kun se ei lähe sinne ja tänne, kun se ei tiskaa, kun se ei tee kotitöitä, kun se ei passaa jne jne..

Lue lisää

esittänyt kuvailemasi kaltaisia kevyitä eron syitä. Sain käsityksen että sinä leimasit eronneet kevytkenkäisiksi ja itsekkäiksi onnen onkijoiksi, sekä lasten oikeuksien polkijoiksi. Olen pettynyt.

ei kukaan kirjoitti:

esittänyt kuvailemasi kaltaisia kevyitä eron syitä. Sain käsityksen että sinä leimasit eronneet kevytkenkäisiksi ja itsekkäiksi onnen onkijoiksi, sekä lasten oikeuksien polkijoiksi. Olen pettynyt.

Lue lisää

olla mitä ieltä haluaa, mutta ihan ensimmäiseksi, voi sanoa tyrmistyin tuota ketjun aloittajan sanamuotoa - "kannustaa lastaan eroamaan".
Minusta se tuntui kuin kehoitukselta eroon, ja kehoitus tuntui uskomattoman kevytkenkäiseltä.

Vaikkakin aloittaja myönsi erhdyksensä sanamuodossa, ja muutti sanamuotoa.

Kyllä minäkin, jos huomaisin että esim. tyttäreni ovat onnettomia kysyisin mistä kenkä puristaa, ja yrittäisin olla puolueeton mielipiteissäni, - mutta jos kuulisin että vävyt ovat hakanneet tai muuten kohdelleet heitä huonosti; kävisin lyömässä ensin paistinpannulla vävyjäni otsaan ja sen jälkeen kehoittaisin poistumaan näköpiiristäni ja vaatisin tyttäriäni eroamaan, näin on näppylät.

Mutta ei mitään sydämen sanomisia, ja kevytkenkäisiä rakkaushurahteluja, niitä en hyväksyisi tyttöjenikään eron syyksi, - mutta enhän kieltämäänkään pystyisi, tietenkään aikuisia ihmisiä.

Mettäläinen kirjoitti:

Huomattavasti rakentavimpia kannanottoja on niillä ihmisillä ketkä ovat avioliitossa tai suhteet on kunnossa muuten vastakkaiseen sukupuoleen.

En yhtään ihmettele enää miksi eroja on, koska se selviää jo tätä ketjua luettaessa kärkkäineen mielipiteineen.

En ymmärrä vieläkään aloituksen sanomaa, että vanhempien pitää kannustaa eroamaan. Miksi ei rakentavassa mielessä voisi kannustaa sopuun?

Sekin ihmetyttää, että ero on parempi ratkaisu lapsien kasvatuksen kannalta kuin riitaisan avioliiton eheyttäminen, eikö avioliittoa voisi alkaa korjailee ja tilannetta, kuin miettimään ensimmäiseksi eroa. Mielestäni osa eronneista ihmisistä on liian itse keskeisiä ja loukkaantuvat helposti ja ei koskaan tyytyväisiä, vaikka uuden liiton solmisivatkin.

En yleistä sanomaani kaikiin eronneisiin, mutta osa havaintoni mukaan on tällaisia. Lopetan tämän asian jauhamisen tähän ja en kommentoi.

Lue lisää

eronneista on ala-arvoinen ja häpeällinen. Olisit voinut lopettaa jauhamisen jo ennen tätä kommenttiasi.

sinun johdolla kirjoitti:

Hyökättiin eronneita vastaan täysin mitättömin argumentein.

On tunnustettava, että yllätyin osaltasi siitä että kuulutkin palstan ahdasmielisiin ja kapeakatseisiin dinosauruksiin.

Lue lisää

Minä ymmärrän argumentoinnilla aivan muuta, kuin henkilöön käyvää solvausta.

Lähes kolme sataa viestiä noin yksinkertaisesta asiasta :D

*.* kirjoitti:

Lähes kolme sataa viestiä noin yksinkertaisesta asiasta :D

äläs kuule mitätöi meidän komeata keskustelua. Eikö keskustelupalstan tarkoitus ole keskustella. :))

kohta tää on takapihalla. Laskuritkin heillä sekaisin. :DD
Ei pitäsköhän lopettaa, mutta tässä olisi mahdollisuuksia ennätystehtailuun, sitä vaan meinasin .. ei ole aikoihin ollut moista määrää kun selasin tahepäin :)

enitro vaikka ajoissa laitoin :(

*.* kirjoitti:

enitro vaikka ajoissa laitoin :(

joltakulta. Kkoetetaas pukata viestillä. Ennen on auttanut.

Niin tyssäs tää ketju. Arvasin että yritit. Omat tuli kun laittoi toisen perään.

Lienet jo mennyt jussin viettoon, iloista mieltä sinne. Aurinko paistaa ja mieli on hyvä.

Kärvistely. Grillausta tietenkin. Grilliruoka on hyvää.
Hukka = Kettu tai jokin muu eläin?
Voi Onni löytyäkin, kun aikansa etsii.

Kelpaako? Sanaselityksiähän täällä.

vanhauneksija... kirjoitti:

Kärvistely. Grillausta tietenkin. Grilliruoka on hyvää.
Hukka = Kettu tai jokin muu eläin?
Voi Onni löytyäkin, kun aikansa etsii.

Kelpaako? Sanaselityksiähän täällä.

Lue lisää

Nyt tuli vielä väärä eläin! Hukkahan olikin susi!
Hyvää juhannusta vaan kaikille! Älkää ottako elämää liian vakavasti.

vanhauneksija... kirjoitti:

Kärvistely. Grillausta tietenkin. Grilliruoka on hyvää.
Hukka = Kettu tai jokin muu eläin?
Voi Onni löytyäkin, kun aikansa etsii.

Kelpaako? Sanaselityksiähän täällä.

Lue lisää

minkä puun oksalla Onni istuu :)

Vastaukset kelpaa hyvin. En huomannu mitään erikoista edes ketussa vaikkei mikkää ketutakkaan.

No siksei ne vastaa kun kaikki oli jumissa. Ei niillä värkit kestä näin paljoa vaikka lupaavat :D

Kärvistelyä on ollu naapureilla niin että savut sisälle tunkee :DD

vanhauneksija... kirjoitti:

Nyt tuli vielä väärä eläin! Hukkahan olikin susi!
Hyvää juhannusta vaan kaikille! Älkää ottako elämää liian vakavasti.

Ei oteta ei, liian vakavasti mitään. Ei mene hukkaan elämä sillä tyylillä, päinvastoin :)

terv. mama triste - ei aina niin surullinen *.*

..vaihdoin tuossa näkökulmaa ;)