Muuntunut tajunnantila

muuntuneen tajunnantilan aiheuttamaa harhaa.
Pahoin pelkään, ettei universumi reagoi teihin mitenkään. Kaikki tapahtuu vai omissa psyykeissänne. Ainakin se on vaihtoehtona yksinkertaisempi ja siksi myös selvästi uskottavampi.

Eikö ole melkoisen megalomaanista uskoa, että universumi reagoi jotenkin sinun ajatuksiisi tai mielentilaasi?
Jos riittävän moni uskoo.... Kyllä. Vaikeita, lähes mahdottomia, on toteutettu sillä, että riittävän moni uskoo. Mutta vain silloin, kun nämä monet toimivat, eivätkä vain haaveile omaavansa yliaistillisia kykyjä.

kaikki on kirjoitti:

muuntuneen tajunnantilan aiheuttamaa harhaa.
Pahoin pelkään, ettei universumi reagoi teihin mitenkään. Kaikki tapahtuu vai omissa psyykeissänne. Ainakin se on vaihtoehtona yksinkertaisempi ja siksi myös selvästi uskottavampi.

Eikö ole melkoisen megalomaanista uskoa, että universumi reagoi jotenkin sinun ajatuksiisi tai mielentilaasi?
Jos riittävän moni uskoo.... Kyllä. Vaikeita, lähes mahdottomia, on toteutettu sillä, että riittävän moni uskoo. Mutta vain silloin, kun nämä monet toimivat, eivätkä vain haaveile omaavansa yliaistillisia kykyjä.

Lue lisää

On vain enemmän aisteja kuin vain maku-, haju-, näkö-, kuulo- ja tuntoaistit. Paljon enemmän.

"Jos riittävän moni uskoo.... Kyllä. Vaikeita, lähes mahdottomia, on toteutettu sillä, että riittävän moni uskoo. Mutta vain silloin, kun nämä monet toimivat, eivätkä vain haaveile omaavansa yliaistillisia kykyjä. "

Niin, mutta ensin on haaveiltava.

kaikki on kirjoitti:

muuntuneen tajunnantilan aiheuttamaa harhaa.
Pahoin pelkään, ettei universumi reagoi teihin mitenkään. Kaikki tapahtuu vai omissa psyykeissänne. Ainakin se on vaihtoehtona yksinkertaisempi ja siksi myös selvästi uskottavampi.

Eikö ole melkoisen megalomaanista uskoa, että universumi reagoi jotenkin sinun ajatuksiisi tai mielentilaasi?
Jos riittävän moni uskoo.... Kyllä. Vaikeita, lähes mahdottomia, on toteutettu sillä, että riittävän moni uskoo. Mutta vain silloin, kun nämä monet toimivat, eivätkä vain haaveile omaavansa yliaistillisia kykyjä.

Lue lisää

...tärkeää onkin keskittyä asioihin jotka oikeasti ovat tapahtuneet jossakin muuallakin kuin ihmisen omassa päässä.

Aloin vuosia sitten miettiä sitä että "jokin" reagoisi kun kuulin uskovaisen keuhkoavan siitä kuinka hänen autonsa oli sammahtanut tienposkeen ja juuri silloin tällä ilmeisesti vähän liikutulla tiellä tuli joku auto paikalle ja siitä noussut ihminen antoi löpöä tälle hädänalaiselle. Uskovainen arveli että kyseessä oli enkeli - olikohan peräti niinkin että tämä löpönantaja _katosi_ ihmeellisesti sillä aikaa kun lahjan saanut täytti tankkiaan...?

Tuo on toki selitettävissä helposti, SATTUMALLA ja sillä että se toinen ei vaan viitsinyt jäädä paikalle notkumaan ja kiitoksia odottamaan. Mutta jos haluaa olla maagikko tai vaikka shamanismin harjoittaja, silloin sattumille ei paljon korvaansa lotkauta koska elämässä koetaan johdatusta ja jonkinlaisten henkivoimien läsnäolo (kuka nyt kokee mitäkin).

Olen erityisesti kiinnittänyt huomiota että noita "ihmeitä" tapahtuu ihmisille heidän uskontokunnastaan ja katsomuksestaan riippumatta, joten sen vuoksi sanon aina epämääräisesti "jokin" reagoi, koska en suin surminkaan ala fiksoida tätä asiaa enkeleihin, bodhisatwoihin ja mitä näitä onkaan. Jungilaisuus kolahtaa siinä määrin että _synkronitetti_ kiinnostaa, joskin koen itseni aina jotenkin kykenemättömäksi ehkä täysin mieltämään _oikein_ mitä Jung sillä termillä haki takaa.

Itse olen hyvin epäuskoinen ihminen ja omat synkroniteettikokemukseni ovat enimmäkseen sitä tasoa että kun saavun paikkaan johon kiihkeästi haluan sieltä kaikkoavat kaikki ihmiset pois tieltäni... Oli sitten kyseessä uimarannan tietty osio tai parkkipaikan ruutu. Omassa mielessäni miellän että tätä tapahtuu kun olen tarpeeksi päättäväisessä mielentilassa mutta en kuitenkaan kiukkuinen eli negatiivisesti virittynyt.

En kuitenkaan lähtisi em. kokemusten perusteella vetämään suoranaista johtopäätöstä että olen noita ja maagi etsetra, mutta minussa on se puoli joka on viehtynyt ajatukseen että maailmankaikkeus olisi vähän toisenlainen juttu kuin materialistit ja mihinkään-mitään-uskomattomat olettavat. Tässä hapuilevassa viehtymyksessäni on skeptisempiä kausia ja hörhömpiä kausia ja kaiken kaikkiaan nykyään kiinnostaa hyvinkin paljon nimenomaan vuorovaikutus joka _mielellämme_ saattaa materiaan, tapahtumiin tai aikaan olla.

Mitään "uskottavinta" vaihtoehtoa ei oikeastaan olekaan, ja sen vuoksi pysyn Magia-palstan vakioasiakkaana. ;)

Qad kirjoitti:

...tärkeää onkin keskittyä asioihin jotka oikeasti ovat tapahtuneet jossakin muuallakin kuin ihmisen omassa päässä.

Aloin vuosia sitten miettiä sitä että "jokin" reagoisi kun kuulin uskovaisen keuhkoavan siitä kuinka hänen autonsa oli sammahtanut tienposkeen ja juuri silloin tällä ilmeisesti vähän liikutulla tiellä tuli joku auto paikalle ja siitä noussut ihminen antoi löpöä tälle hädänalaiselle. Uskovainen arveli että kyseessä oli enkeli - olikohan peräti niinkin että tämä löpönantaja _katosi_ ihmeellisesti sillä aikaa kun lahjan saanut täytti tankkiaan...?

Tuo on toki selitettävissä helposti, SATTUMALLA ja sillä että se toinen ei vaan viitsinyt jäädä paikalle notkumaan ja kiitoksia odottamaan. Mutta jos haluaa olla maagikko tai vaikka shamanismin harjoittaja, silloin sattumille ei paljon korvaansa lotkauta koska elämässä koetaan johdatusta ja jonkinlaisten henkivoimien läsnäolo (kuka nyt kokee mitäkin).

Olen erityisesti kiinnittänyt huomiota että noita "ihmeitä" tapahtuu ihmisille heidän uskontokunnastaan ja katsomuksestaan riippumatta, joten sen vuoksi sanon aina epämääräisesti "jokin" reagoi, koska en suin surminkaan ala fiksoida tätä asiaa enkeleihin, bodhisatwoihin ja mitä näitä onkaan. Jungilaisuus kolahtaa siinä määrin että _synkronitetti_ kiinnostaa, joskin koen itseni aina jotenkin kykenemättömäksi ehkä täysin mieltämään _oikein_ mitä Jung sillä termillä haki takaa.

Itse olen hyvin epäuskoinen ihminen ja omat synkroniteettikokemukseni ovat enimmäkseen sitä tasoa että kun saavun paikkaan johon kiihkeästi haluan sieltä kaikkoavat kaikki ihmiset pois tieltäni... Oli sitten kyseessä uimarannan tietty osio tai parkkipaikan ruutu. Omassa mielessäni miellän että tätä tapahtuu kun olen tarpeeksi päättäväisessä mielentilassa mutta en kuitenkaan kiukkuinen eli negatiivisesti virittynyt.

En kuitenkaan lähtisi em. kokemusten perusteella vetämään suoranaista johtopäätöstä että olen noita ja maagi etsetra, mutta minussa on se puoli joka on viehtynyt ajatukseen että maailmankaikkeus olisi vähän toisenlainen juttu kuin materialistit ja mihinkään-mitään-uskomattomat olettavat. Tässä hapuilevassa viehtymyksessäni on skeptisempiä kausia ja hörhömpiä kausia ja kaiken kaikkiaan nykyään kiinnostaa hyvinkin paljon nimenomaan vuorovaikutus joka _mielellämme_ saattaa materiaan, tapahtumiin tai aikaan olla.

Mitään "uskottavinta" vaihtoehtoa ei oikeastaan olekaan, ja sen vuoksi pysyn Magia-palstan vakioasiakkaana. ;)

Lue lisää

Tämä muistuttaa minua jälleen siitä, kuinka tärkeää on koettaa saavuttaa parempi ajattelun taso kuin pelkkä "joko tai". Erilaiset johtopäätöksemme eivät välttämättä ole mitenkään toisiaan poissulkevia.

Kun elefanttia tunnustellaan pimeässä, yksi kuvailee kärsän, toinen korvan ja kolmas jalan. Kaikki nämä havainnot ovat joko yhtä oikeita tai yhtä vääriä, kun elefantti (joka symboloi todellisuutta) on joka tapauksessa isompi kuin kykenemme ikinä havaitsemaan.

Muistan joskus lukeneeni ns. vaakasuorasta ajattelusta, joka ei kulje loogisia polkuja pitkin eteenpäin, vaan liikkuu sivuttain polulta toiselle, mikä viittaa kykyyn nähdä yhteyksiä toisistaan riippumattomien asioiden välillä jo kauan ennenkuin sinne päästään päättelyn keinoin.

moniaistinen kirjoitti:

On vain enemmän aisteja kuin vain maku-, haju-, näkö-, kuulo- ja tuntoaistit. Paljon enemmän.

"Jos riittävän moni uskoo.... Kyllä. Vaikeita, lähes mahdottomia, on toteutettu sillä, että riittävän moni uskoo. Mutta vain silloin, kun nämä monet toimivat, eivätkä vain haaveile omaavansa yliaistillisia kykyjä. "

Niin, mutta ensin on haaveiltava.

Lue lisää

Tuossa oli kyllä päivän heitto: "Ensin täytyy haaveilla." Niinku hyvin sanottu... Ensin täytyy haaveilla! Pidän tuosta.

Rev kirjoitti:

Tämä muistuttaa minua jälleen siitä, kuinka tärkeää on koettaa saavuttaa parempi ajattelun taso kuin pelkkä "joko tai". Erilaiset johtopäätöksemme eivät välttämättä ole mitenkään toisiaan poissulkevia.

Kun elefanttia tunnustellaan pimeässä, yksi kuvailee kärsän, toinen korvan ja kolmas jalan. Kaikki nämä havainnot ovat joko yhtä oikeita tai yhtä vääriä, kun elefantti (joka symboloi todellisuutta) on joka tapauksessa isompi kuin kykenemme ikinä havaitsemaan.

Muistan joskus lukeneeni ns. vaakasuorasta ajattelusta, joka ei kulje loogisia polkuja pitkin eteenpäin, vaan liikkuu sivuttain polulta toiselle, mikä viittaa kykyyn nähdä yhteyksiä toisistaan riippumattomien asioiden välillä jo kauan ennenkuin sinne päästään päättelyn keinoin.

Lue lisää

Tiede pohjautuu HAVAINTOIHIN joiden pohjalta luodaan sopiva TEORIA. Jos tämän jälkeen tulee lisää havaintoja, jotka ovat ristiriidassa teoriaan, aletaan miettimään uutta teoriaa, joka selittäisi havainnot. Tämä on ainoa tapa päästä kehityksessä eteenpäin. EI SE OLE KORKEAMPAA AJATTELUA, ETTÄ KYSEENALAISTAA JOTAIN ILMAN, ETTÄ PYSTYY MITENKÄÄN PERUSTELEMAAN SITÄ. KUKA TAHANSA PYSTYY SIIHEN. Jopa ne apinaihmiset, jotka elivät puissa joskus muinoin. Vieläkin oltaisiin samalla tasolla, jos ei olisi olemassa ns. tieteellistä ajattelua.

vs uskonnot kirjoitti:

Tiede pohjautuu HAVAINTOIHIN joiden pohjalta luodaan sopiva TEORIA. Jos tämän jälkeen tulee lisää havaintoja, jotka ovat ristiriidassa teoriaan, aletaan miettimään uutta teoriaa, joka selittäisi havainnot. Tämä on ainoa tapa päästä kehityksessä eteenpäin. EI SE OLE KORKEAMPAA AJATTELUA, ETTÄ KYSEENALAISTAA JOTAIN ILMAN, ETTÄ PYSTYY MITENKÄÄN PERUSTELEMAAN SITÄ. KUKA TAHANSA PYSTYY SIIHEN. Jopa ne apinaihmiset, jotka elivät puissa joskus muinoin. Vieläkin oltaisiin samalla tasolla, jos ei olisi olemassa ns. tieteellistä ajattelua.

Lue lisää

Se että joku kuvittelee uskon voimalla siirtävänsä esim. jotain vuoria sotii lähes kaikkia tunnettuja fysiikan lakeja vastaan. Siis jos uskoo niin, kyseenalaistaa nykyiset teoriat ilman perusteluja.

vielä.. kirjoitti:

Se että joku kuvittelee uskon voimalla siirtävänsä esim. jotain vuoria sotii lähes kaikkia tunnettuja fysiikan lakeja vastaan. Siis jos uskoo niin, kyseenalaistaa nykyiset teoriat ilman perusteluja.

Lue lisää

"Se että joku kuvittelee uskon voimalla siirtävänsä esim. jotain vuoria sotii lähes kaikkia tunnettuja fysiikan lakeja vastaan."

Jaa että lähes? Voisitko kertoa, mitä fysiikan lakeja vastaan se sitten ei sodi?

vs uskonnot kirjoitti:

Tiede pohjautuu HAVAINTOIHIN joiden pohjalta luodaan sopiva TEORIA. Jos tämän jälkeen tulee lisää havaintoja, jotka ovat ristiriidassa teoriaan, aletaan miettimään uutta teoriaa, joka selittäisi havainnot. Tämä on ainoa tapa päästä kehityksessä eteenpäin. EI SE OLE KORKEAMPAA AJATTELUA, ETTÄ KYSEENALAISTAA JOTAIN ILMAN, ETTÄ PYSTYY MITENKÄÄN PERUSTELEMAAN SITÄ. KUKA TAHANSA PYSTYY SIIHEN. Jopa ne apinaihmiset, jotka elivät puissa joskus muinoin. Vieläkin oltaisiin samalla tasolla, jos ei olisi olemassa ns. tieteellistä ajattelua.

Lue lisää

"Tiede pohjautuu HAVAINTOIHIN joiden pohjalta luodaan sopiva TEORIA."

Niin?

"Jos tämän jälkeen tulee lisää havaintoja, jotka ovat ristiriidassa teoriaan, aletaan miettimään uutta teoriaa"

Ajatuksesi on kaunis ja tieteen perusperiaatteita, mutta käytännössä uusien ajatusten esittäjät kuitenkin poltetaan roviolla ja samaan tuleen heitetään heidän kirjansakin.

"Tämä on ainoa tapa päästä kehityksessä eteenpäin."

Sinä et oikein ymmärrä mitä ajan takaa. Jos jokin suunta kehitykselle pitäisi valita, niin se olisi varmaan mieluummin takaisinpäin kuin eteen. Voit kävellä sata kilometriä ja kuvitella olevasi tosi kova menemään eteenpäin, mutta kun perillä huomaat unohtaneesi jotakin olennaisen tärkeää kotiisi...

Luulenpa, että ne sinun apinamiehesi pikemminkin hitaasti pakotettiin puista alas, ennemmin kuin tulivat iloisesti vihellellen ja pohdiskellen tieteenfilosofiaa.

Rev kirjoitti:

"Tiede pohjautuu HAVAINTOIHIN joiden pohjalta luodaan sopiva TEORIA."

Niin?

"Jos tämän jälkeen tulee lisää havaintoja, jotka ovat ristiriidassa teoriaan, aletaan miettimään uutta teoriaa"

Ajatuksesi on kaunis ja tieteen perusperiaatteita, mutta käytännössä uusien ajatusten esittäjät kuitenkin poltetaan roviolla ja samaan tuleen heitetään heidän kirjansakin.

"Tämä on ainoa tapa päästä kehityksessä eteenpäin."

Sinä et oikein ymmärrä mitä ajan takaa. Jos jokin suunta kehitykselle pitäisi valita, niin se olisi varmaan mieluummin takaisinpäin kuin eteen. Voit kävellä sata kilometriä ja kuvitella olevasi tosi kova menemään eteenpäin, mutta kun perillä huomaat unohtaneesi jotakin olennaisen tärkeää kotiisi...

Luulenpa, että ne sinun apinamiehesi pikemminkin hitaasti pakotettiin puista alas, ennemmin kuin tulivat iloisesti vihellellen ja pohdiskellen tieteenfilosofiaa.

Lue lisää

"Ajatuksesi on kaunis ja tieteen perusperiaatteita, mutta käytännössä uusien ajatusten esittäjät kuitenkin poltetaan roviolla ja samaan tuleen heitetään heidän kirjansakin."

Nimeenomaan uskovaisethan ne jarruttivat tieteen kehitystä keskiajalla polttamalla roviolla kaikki, jotka uskalsivat kyseenalaistaa mm. maapallon litteyden tai luomisteorian.

Jos joku nykyään luo kokonaan uuden teorian, joka syrjäyttää esim. suhteellisuusteorian ja selittää kaikki tähän astiset havainnot yhtä hyvin tai jopa paremmin, niin ilman muuta se otetaan ilomielin vastaan.

Pointti on siinä että pitää osata perustella. Ei kukaan menesty, sillä että väittää jotain, mitä ei voida havaita. Niin ja havainnoksi ei riitä, että "joku on jossain nähnyt.." tai "jossain kirjassa lukee niin.." vaan on pystyttävä osoittamaan asia valvotussa olosuhteissa ja kuinka monta kertaa tahansa.

Rev kirjoitti:

"Se että joku kuvittelee uskon voimalla siirtävänsä esim. jotain vuoria sotii lähes kaikkia tunnettuja fysiikan lakeja vastaan."

Jaa että lähes? Voisitko kertoa, mitä fysiikan lakeja vastaan se sitten ei sodi?

Lue lisää

saivastelun estämiseksi, tyyliin "eihän se ylittänyt valon nopeutta.." yms.

vs uskonnot kirjoitti:

Tiede pohjautuu HAVAINTOIHIN joiden pohjalta luodaan sopiva TEORIA. Jos tämän jälkeen tulee lisää havaintoja, jotka ovat ristiriidassa teoriaan, aletaan miettimään uutta teoriaa, joka selittäisi havainnot. Tämä on ainoa tapa päästä kehityksessä eteenpäin. EI SE OLE KORKEAMPAA AJATTELUA, ETTÄ KYSEENALAISTAA JOTAIN ILMAN, ETTÄ PYSTYY MITENKÄÄN PERUSTELEMAAN SITÄ. KUKA TAHANSA PYSTYY SIIHEN. Jopa ne apinaihmiset, jotka elivät puissa joskus muinoin. Vieläkin oltaisiin samalla tasolla, jos ei olisi olemassa ns. tieteellistä ajattelua.

Lue lisää

"...HAVAINTOIHIN joiden pohjalta luodaan sopiva TEORIA..."

Mielestäni tieteestä tekee vielä vakuuttavampaa, että etenkin fysiikassa on useinkin tilanne päin vastoin. Ensin on ollut teoria, jonka havainnot luonnosta ovat myöhemmin vahvistaneet (kelvottoman teorian kohdalla myös kumonneet). Fysiikan teoriat (suht. ja kvantti) ennustavat luonnon käyttäytymistä mittaustarkkuudella myös tapauksissa joista ei aikaisemmin ole saatu havaintoja.
Fysiikka: Sata vuotta testattu, eikä yksikään testi ole kaatanut perusteoriaa. Korkeintaan aiheuttanut pientä viilausta.
Rajatieto: Yritetty ainakin viisikymmentäluvulta testata. Koskaan ei ole löytynyt varmaa näyttöä.

Tyhmänä yksisilmäisesti maailmaa havainnoivana ja henkisesti rajoittuneena uskon paremmin edellisen kuin jälkimäisen sopivan maailmankuvani pohjaksi.

Rev kirjoitti:

"Tiede pohjautuu HAVAINTOIHIN joiden pohjalta luodaan sopiva TEORIA."

Niin?

"Jos tämän jälkeen tulee lisää havaintoja, jotka ovat ristiriidassa teoriaan, aletaan miettimään uutta teoriaa"

Ajatuksesi on kaunis ja tieteen perusperiaatteita, mutta käytännössä uusien ajatusten esittäjät kuitenkin poltetaan roviolla ja samaan tuleen heitetään heidän kirjansakin.

"Tämä on ainoa tapa päästä kehityksessä eteenpäin."

Sinä et oikein ymmärrä mitä ajan takaa. Jos jokin suunta kehitykselle pitäisi valita, niin se olisi varmaan mieluummin takaisinpäin kuin eteen. Voit kävellä sata kilometriä ja kuvitella olevasi tosi kova menemään eteenpäin, mutta kun perillä huomaat unohtaneesi jotakin olennaisen tärkeää kotiisi...

Luulenpa, että ne sinun apinamiehesi pikemminkin hitaasti pakotettiin puista alas, ennemmin kuin tulivat iloisesti vihellellen ja pohdiskellen tieteenfilosofiaa.

Lue lisää

ja kännykkä saunan pesään.

"Jos jokin suunta kehitykselle pitäisi valita, niin se olisi varmaan mieluummin takaisinpäin kuin eteen."

Näyttävät nuo tieteen huippusaavutukset sinullekin kelpaavan, kun kerran oikein tietokonheella kijoottelet. Vai saatko kenties yhteyden palstalle pelkästään henkisillä kyvyilläsi? Et varmaan kieltäytyisi vakavan sairauden sattuessa lääketieteen tuomasta avustakaan.

Luonnonmukaisuus on sitä, että heikot kuolee ja huonon satokesän jälkeen kaikki näkevät talvella nälkää. En näe sellaisessa elämässä mitään ihannoitavaa.
Se, mitä pitäisi kehittää, on tavallisen tallaajan suhtautuminen turhaan kulutukseen. Minimalismia kehiin ja maailma pelastuu.

täsmennystä kirjoitti:

"...HAVAINTOIHIN joiden pohjalta luodaan sopiva TEORIA..."

Mielestäni tieteestä tekee vielä vakuuttavampaa, että etenkin fysiikassa on useinkin tilanne päin vastoin. Ensin on ollut teoria, jonka havainnot luonnosta ovat myöhemmin vahvistaneet (kelvottoman teorian kohdalla myös kumonneet). Fysiikan teoriat (suht. ja kvantti) ennustavat luonnon käyttäytymistä mittaustarkkuudella myös tapauksissa joista ei aikaisemmin ole saatu havaintoja.
Fysiikka: Sata vuotta testattu, eikä yksikään testi ole kaatanut perusteoriaa. Korkeintaan aiheuttanut pientä viilausta.
Rajatieto: Yritetty ainakin viisikymmentäluvulta testata. Koskaan ei ole löytynyt varmaa näyttöä.

Tyhmänä yksisilmäisesti maailmaa havainnoivana ja henkisesti rajoittuneena uskon paremmin edellisen kuin jälkimäisen sopivan maailmankuvani pohjaksi.

Lue lisää

>Fysiikka: Sata vuotta testattu, eikä yksikään testi ole kaatanut perusteoriaa. Korkeintaan aiheuttanut pientä viilausta.

Niin, voihan tietysti newtonilaisesta maailmankaikkeudesta einsteinilaiseen maailmankaikkeuteen siirtymisen nähdä "pienenä viilauksenakin".

>Rajatieto: Yritetty ainakin viisikymmentäluvulta testata. Koskaan ei ole löytynyt varmaa näyttöä.

Ai koskaan? Niin jos ihmisen henkilökohtaiset kokemukset eivät kelpaanäytöksi, niin sitten tietysti ei. Erityisen merkillisenä pidän kumminkin sitä että telepatiaa ei hyväksytä millään ilveellä vaikka niin moni kokee sitä elämässään tuon tuostakin.

Noissa näyttöhommeleissa on aina se vika että ihmisen mieli ei oikein taida taipua niihin rottakoe-olosuhteisiin joita vaaditaan. Tilannetta voisi verrata siihen että joku ihminen on erittäin taitava sopraano aina ollessaan omissa oloissaan, mutta paiskattuna lavalle saa rimakauhun eikä saa suustansa muuta äänsä ulos kuin paniikinomaisen vingahduksen ja sen jälkeen karkaa paikalta.

Rajatiedettä harrastelleena olen sellaistakin hurjaa ajatusta joskus pyöritellyt (ei oma keksintöni!) että menneisyydessä ihmiskunta tosiaan teki jotain niin päin helvettiä paranormaaleilla kyvyillään että kollektiivisesti päätimme luopua niistä kyvyistä ja siirtyä kehittämään fyysistä puoltamme. Tai jos ei tehnyt, niin sitten vain havaittiin tarpeelliseksi kokeilla millaista elämää se on kun ei mukamas ole olemassa kuin materiaalinen taso.

Helvettiähän se on, ja jos en tässä asiassa ole vain pelkkä uskovainen vaan totuuden jäljillä, niin ei tämä tällaisena ikuisesti jatku. Mutta ei tästä tämän enempää, kun en halua nyyeitsarisaarnajakategoriaan. ;)

vs uskonnot kirjoitti:

Tiede pohjautuu HAVAINTOIHIN joiden pohjalta luodaan sopiva TEORIA. Jos tämän jälkeen tulee lisää havaintoja, jotka ovat ristiriidassa teoriaan, aletaan miettimään uutta teoriaa, joka selittäisi havainnot. Tämä on ainoa tapa päästä kehityksessä eteenpäin. EI SE OLE KORKEAMPAA AJATTELUA, ETTÄ KYSEENALAISTAA JOTAIN ILMAN, ETTÄ PYSTYY MITENKÄÄN PERUSTELEMAAN SITÄ. KUKA TAHANSA PYSTYY SIIHEN. Jopa ne apinaihmiset, jotka elivät puissa joskus muinoin. Vieläkin oltaisiin samalla tasolla, jos ei olisi olemassa ns. tieteellistä ajattelua.

Lue lisää

>EI SE OLE KORKEAMPAA AJATTELUA, ETTÄ KYSEENALAISTAA JOTAIN ILMAN, ETTÄ PYSTYY MITENKÄÄN PERUSTELEMAAN SITÄ.

En tiedä onko edes olemassa korkeampaa ajattelua, vai loppuuko (verbaalinen) ajattelu kokonaan kun entiteetistä tulee tarpeeksi tiedostava. Mutta pääasia nyt kumminkin on että mitä todella pystytään perustelemaan?

Pystyykö joku perustelemaan minulle minkä vuoksi minä EN ole kokenut joitakin asioita mitkä olen kokenut? Pystyykö joku perustelemaan minulle minkä vuoksi kaikki ns. rajatieteelliset ilmiöt ja aistimukset ovat _aina_ unta tai harhoja?

Aivoista höpäjäminen ei tässä nyt tule kyseeseen, sillä tämä on Magia-palsta ja sen vuoksi kehtaan väittää että jos lähdetään esim. siitä että ihminen todellisuudessa onkin HENKI eli kenties kvanttitason kokonaisuus, entiteetti, olio - niin milläs materialistit sitten todistavat yhtään mitään mistään asiasta?

Aivoilla tietysti. Kemialla, fysiikalla. Okei, ihan hyvä - materiaaliselle tasolle. Mutta menee naurettavaksi tanhuamiseksi ja pimahtaneiden piirileikiksi jos jäädään riitelemään siitä onko kaikki aivoista kiinni vaiko eikö ole. Ehkä siitä voisi riidellä enempi jossain Tiede-palstalla (jos on pakko tai huvittaa jotakuta). Itseäni ei järin huvita, tämä on jotenkin pelkkää alkeistason horinaa siltä kantilta katsottuna että elämässä on enemmänkin kuin päälle näkyy.

Qad kirjoitti:

>Fysiikka: Sata vuotta testattu, eikä yksikään testi ole kaatanut perusteoriaa. Korkeintaan aiheuttanut pientä viilausta.

Niin, voihan tietysti newtonilaisesta maailmankaikkeudesta einsteinilaiseen maailmankaikkeuteen siirtymisen nähdä "pienenä viilauksenakin".

>Rajatieto: Yritetty ainakin viisikymmentäluvulta testata. Koskaan ei ole löytynyt varmaa näyttöä.

Ai koskaan? Niin jos ihmisen henkilökohtaiset kokemukset eivät kelpaanäytöksi, niin sitten tietysti ei. Erityisen merkillisenä pidän kumminkin sitä että telepatiaa ei hyväksytä millään ilveellä vaikka niin moni kokee sitä elämässään tuon tuostakin.

Noissa näyttöhommeleissa on aina se vika että ihmisen mieli ei oikein taida taipua niihin rottakoe-olosuhteisiin joita vaaditaan. Tilannetta voisi verrata siihen että joku ihminen on erittäin taitava sopraano aina ollessaan omissa oloissaan, mutta paiskattuna lavalle saa rimakauhun eikä saa suustansa muuta äänsä ulos kuin paniikinomaisen vingahduksen ja sen jälkeen karkaa paikalta.

Rajatiedettä harrastelleena olen sellaistakin hurjaa ajatusta joskus pyöritellyt (ei oma keksintöni!) että menneisyydessä ihmiskunta tosiaan teki jotain niin päin helvettiä paranormaaleilla kyvyillään että kollektiivisesti päätimme luopua niistä kyvyistä ja siirtyä kehittämään fyysistä puoltamme. Tai jos ei tehnyt, niin sitten vain havaittiin tarpeelliseksi kokeilla millaista elämää se on kun ei mukamas ole olemassa kuin materiaalinen taso.

Helvettiähän se on, ja jos en tässä asiassa ole vain pelkkä uskovainen vaan totuuden jäljillä, niin ei tämä tällaisena ikuisesti jatku. Mutta ei tästä tämän enempää, kun en halua nyyeitsarisaarnajakategoriaan. ;)

Lue lisää

Mietis niitä välttämättömiä tai elämää helpottavia tekniikan sovellutuksia, joita käytät päivittäin ja usein vielä jopa huomaamattasi. Moniko niistä perustuu tieteeseen. Entä montako käytännön sovellutusta ns. rajatieto on tuottanut?
Voihan olla, että ainakin jonkun mielestä ei-konkreettinen, "henkinen kehitys" on yhtä arvokasta kuin konkreettiset keksinnöt. Ilman tiedettä olisimme kuitenkin todella eri maailmassa.

Qad kirjoitti:

>Fysiikka: Sata vuotta testattu, eikä yksikään testi ole kaatanut perusteoriaa. Korkeintaan aiheuttanut pientä viilausta.

Niin, voihan tietysti newtonilaisesta maailmankaikkeudesta einsteinilaiseen maailmankaikkeuteen siirtymisen nähdä "pienenä viilauksenakin".

>Rajatieto: Yritetty ainakin viisikymmentäluvulta testata. Koskaan ei ole löytynyt varmaa näyttöä.

Ai koskaan? Niin jos ihmisen henkilökohtaiset kokemukset eivät kelpaanäytöksi, niin sitten tietysti ei. Erityisen merkillisenä pidän kumminkin sitä että telepatiaa ei hyväksytä millään ilveellä vaikka niin moni kokee sitä elämässään tuon tuostakin.

Noissa näyttöhommeleissa on aina se vika että ihmisen mieli ei oikein taida taipua niihin rottakoe-olosuhteisiin joita vaaditaan. Tilannetta voisi verrata siihen että joku ihminen on erittäin taitava sopraano aina ollessaan omissa oloissaan, mutta paiskattuna lavalle saa rimakauhun eikä saa suustansa muuta äänsä ulos kuin paniikinomaisen vingahduksen ja sen jälkeen karkaa paikalta.

Rajatiedettä harrastelleena olen sellaistakin hurjaa ajatusta joskus pyöritellyt (ei oma keksintöni!) että menneisyydessä ihmiskunta tosiaan teki jotain niin päin helvettiä paranormaaleilla kyvyillään että kollektiivisesti päätimme luopua niistä kyvyistä ja siirtyä kehittämään fyysistä puoltamme. Tai jos ei tehnyt, niin sitten vain havaittiin tarpeelliseksi kokeilla millaista elämää se on kun ei mukamas ole olemassa kuin materiaalinen taso.

Helvettiähän se on, ja jos en tässä asiassa ole vain pelkkä uskovainen vaan totuuden jäljillä, niin ei tämä tällaisena ikuisesti jatku. Mutta ei tästä tämän enempää, kun en halua nyyeitsarisaarnajakategoriaan. ;)

Lue lisää

"Niin, voihan tietysti newtonilaisesta maailmankaikkeudesta einsteinilaiseen maailmankaikkeuteen siirtymisen nähdä "pienenä viilauksenakin". "

Olisi tietysti pitänyt kirjoittaa moderni fysiikka.
Tosin Newtonista on paljon enemmin kui 100v, että eiköhän tarkoitus näkynyt rivien välissä.
newtonilainenkin fysikka riittää vielä aivan hyvin esim avaruuslentoihin, joten viilauksen pienuuskin riippu vähän katsantokannasta.

Ps. En halua missään tapauksessa vähätellä ihmisten henkilökohtaista uskoa tai kokemuksia. Puolustelen vain omaa maailmankuvaani mielestäni heikkoon pohjatietoon perustuvilta vääristelyiltä

..... kirjoitti:

"Ajatuksesi on kaunis ja tieteen perusperiaatteita, mutta käytännössä uusien ajatusten esittäjät kuitenkin poltetaan roviolla ja samaan tuleen heitetään heidän kirjansakin."

Nimeenomaan uskovaisethan ne jarruttivat tieteen kehitystä keskiajalla polttamalla roviolla kaikki, jotka uskalsivat kyseenalaistaa mm. maapallon litteyden tai luomisteorian.

Jos joku nykyään luo kokonaan uuden teorian, joka syrjäyttää esim. suhteellisuusteorian ja selittää kaikki tähän astiset havainnot yhtä hyvin tai jopa paremmin, niin ilman muuta se otetaan ilomielin vastaan.

Pointti on siinä että pitää osata perustella. Ei kukaan menesty, sillä että väittää jotain, mitä ei voida havaita. Niin ja havainnoksi ei riitä, että "joku on jossain nähnyt.." tai "jossain kirjassa lukee niin.." vaan on pystyttävä osoittamaan asia valvotussa olosuhteissa ja kuinka monta kertaa tahansa.

Lue lisää

"Nimeenomaan uskovaisethan ne jarruttivat tieteen kehitystä keskiajalla polttamalla roviolla kaikki, jotka uskalsivat kyseenalaistaa mm. maapallon litteyden"

Se on hyvin ikävää. Sen takia minäkin vihaan kristinuskoa. Mutta kristinusko on menettänyt otettaan. Nykyään on jo eri meininki. Meidän aikamme papit ja inkvisiittorit ovat sellaisia kuin Richard Dawkings, jolta ilmesyi juuri kirja "God delusion".

Tiedettä ovat uskovaiset kurmoottaneet säälimättä kuin vammaista lasta, ja nyt kun tiede on aikuistumassa ja saanut maailman hallintaansa, sillä on kauhea teini-iän uho päällä. Mutta ei tämä ole vielä tarinan loppu.

Jonakin päivänä rahat ja maapallon pinta-ala ei enää riitä isompien hiukkaskiihdyttimien rakentamiseen.

"Jos joku nykyään luo kokonaan uuden teorian, joka syrjäyttää esim. suhteellisuusteorian ja selittää kaikki tähän astiset havainnot yhtä hyvin tai jopa paremmin, niin ilman muuta se otetaan ilomielin vastaan."

Minusta Rupert Sheldrakella on hyvä teoria, mutta häntä haukutaan kaikkialla tiedemaailmassa kerettiläiseksi, eikä haukkujilla edes ole mitään järkevää kritiikkiä. Harvoin kukaan keksii tuosta vain valmista ja täydellistä teoriaa jota voi suoraan soveltaa ja jonka voi suoraan osoittaa todeksi ilman epäilyksen häivääkään. Tarvitaan tutkimusta, ja tarvitaan avointa suhtautumista uusiin tutkimuksiin.

Kysymys on siitä, että tieteellisessä tutkimuksessa rahoitus menee niille, jotka tutkivat, kuinka mäkkärin ranskanperunoista saisi entistäkin rapeampia, kun taas ne jotka tutkivat elämän ja universumin perimmäisiä salaisuuksia, jäävät vaille rahoitusta. Tutki siinä sitten, kun ei saa edes mahdollisuutta todistaa mitään.

"Pointti on siinä että pitää osata perustella"

Ei, vaan pointti on siinä, että oikea tieteellinen tutkimus vaatii määrärahoja. Jos sinä olisit kansanedustajana, ja saisit päättää mihin pannaan miljoona euroa: Telepatian tutkimiseen (josta ei voi etukäteen tietää onko tutkimuksesta hyötyä) vai uusien kännykkä-antennien kehittämiseen (jotka voidaan myydä isolla rahalla ulkomaan pelleille), kumman itse valitsisit? Kaikista päätöksistäsi joutuisit vastaamaan muille ihmisille ja perustelemaan ne heille. Kuulisit argumentit Suomen kilpailukyvyn säilyttämisen tärkeydestä ja siitä kuinka hölynpöly meni pois muodista jo 90-luvulla. Asiat tiedemaailmassa eivät ole niin ihanteellisia kuin vaikutat luulevan.

"on pystyttävä osoittamaan asia valvotussa olosuhteissa"

Varmasti pystyttäisiinkin. Se vaatii vaan uskoa ja halua panostaa tutkimukseen, jota siis ei juurikaan tehdä. Parapsykologian tutkimusta on kyllä tehty, mutta siinäkin on usein ollut takana sotilaalliset tahot.

Sama juttu huumeissa. LSD:n tutkimiseen löytyi isot rahat kun tarkoituksena oli selvittää, voisiko niillä huumata vihollisen sotilaat, niin etteivät he pysty taistelemaan. Kun selvisi, ettei sillä ole mitään järkevää sotilaallista käyttöä, tutkimukset lopetettiin.

Pointtini on siis se, että rahat menevät sinne mistä tulee taloudellista hyötyä. Totuuden tutkiminen ei oikein kuulu sarjaan. Ennemmin kehitellään vaikkapa uusia materiaaleja autojen valmistamista varten. Elämän tutkimuksessa rahat pannaan nykyisin geenien manipulointitekniikoiden kehittämiseen.

Viimeksi kun kuulin, lehmälle oli pantu meduusan geeni, josta elukka oli saanut pimeässä hohtavat turpavärkin.

järveen kirjoitti:

ja kännykkä saunan pesään.

"Jos jokin suunta kehitykselle pitäisi valita, niin se olisi varmaan mieluummin takaisinpäin kuin eteen."

Näyttävät nuo tieteen huippusaavutukset sinullekin kelpaavan, kun kerran oikein tietokonheella kijoottelet. Vai saatko kenties yhteyden palstalle pelkästään henkisillä kyvyilläsi? Et varmaan kieltäytyisi vakavan sairauden sattuessa lääketieteen tuomasta avustakaan.

Luonnonmukaisuus on sitä, että heikot kuolee ja huonon satokesän jälkeen kaikki näkevät talvella nälkää. En näe sellaisessa elämässä mitään ihannoitavaa.
Se, mitä pitäisi kehittää, on tavallisen tallaajan suhtautuminen turhaan kulutukseen. Minimalismia kehiin ja maailma pelastuu.

Lue lisää

"kännykkä saunan pesään"

Heh. Ei sentään. Mutta voisin kyllä luopua sekä tietokoneista että kännyköistä, mikäli voisin niiden puutteesta huolimatta hoitaa asiani, harjoittaa ammattiani ja pitää yhteyttä perheeseeni, yms.

Tietokone on tavallaan vain laskukone, en minä siinä itsessään mitään pahaa näe. Ja panin kyllä sanani vähän provosoiden kun keskustelukumppani lähestyi niin urheasti pasuunat soiden.

Siksi sanoin "Jos jokin suunta PITÄÄ valita..", millä tarkoitin, että koko ajatus kehityksen menemisestä joko eteenpäin tai taaksepäin on mielestäni kyseenalainen.

"Luonnonmukaisuus on sitä, että heikot kuolee ja huonon satokesän jälkeen kaikki näkevät talvella nälkää. En näe sellaisessa elämässä mitään ihannoitavaa."

En minäkään, mutta onko se parempi, että syömme myrkytettyjä ja geenimapuloituja tomaatteja, säteilytettyjä hedelmiä ja juomme keinotekoisia kemikaaleja kuten kevytlimsoja? Sekin on luonnollista, että ADHD, masennus, skitsofrenia, allergiat ja rikollisuus ovat kasvaneet koko ajan suuremmiksi ongelmiksi.

Älä siis maalaa luonnonmukaisesta elämästä jotain kuvaa, että se on nälkään kuolevia luolamiehiä nuotion äärellä. Sovitaan niin, niin minäkään en maalaa synkkää orwellilaista kuvaa siitä mitä tiede lupaa tehdä hyväksemme.

Minusta ihmiskunnan pitäisi koettaa sopeutua vallitseviin olosuhteisiin. Se on evoluution periaate, ja sillä me olemme päässeet näin pitkälle. Nyt on kuitenkin jo kova kiire, koska meidän pitäisi sopeutua mm. koko ekosysteemimme tuhoutumiseen, jonka vieläpä itse aiheutamme.

Ei ole mikään ihme jos minunlaiseni ihmiset nostavat uudelleen esiin ajatuksen "jalosta villistä". Kenties meistä voisi tulla niitä "sivistyneitä alkuasukkaita", joille yhteys luontoon ja teknologia kuuluvat saumattomasti yhteen. Se on minun unelmani.

Mutta olen huolissani, koska missä tahansa esitän tämän näkemyksen, se yleensä torpataan tylysti. Aihe herättää ihmisissä myös primitiivireaktioita, koska he luulevat, että kuulun johonkin stereotyyppiseen kaikkea tiedettä vastustavaan humpuukiheikkien kulttiin.

Tässä menee omakin pää pyörälle. Mutta vierivä kivihän ei sammaloidu...

vähän veratilua kirjoitti:

Mietis niitä välttämättömiä tai elämää helpottavia tekniikan sovellutuksia, joita käytät päivittäin ja usein vielä jopa huomaamattasi. Moniko niistä perustuu tieteeseen. Entä montako käytännön sovellutusta ns. rajatieto on tuottanut?
Voihan olla, että ainakin jonkun mielestä ei-konkreettinen, "henkinen kehitys" on yhtä arvokasta kuin konkreettiset keksinnöt. Ilman tiedettä olisimme kuitenkin todella eri maailmassa.

Lue lisää

...en ole itse mitenkään kyllästynyt materiaalisen elämän mukavuuksiin, vaikka jossain määrin epäilenkin että ihmiskunnan kehitys kokonaisuudessaan ja varsinkin länsimaisen maailman johdolla on mennyt hunningolle. Siitä on todisteena sisäinen tyhjyys jota yritetään helpottaa mm. uskonnoilla (mutta on jo nähty ettei olo helpotu, joten "potilas" nimeltä ihmiskunta alkaa olla aggressivinen ja neuroottinen, joten oloa yritetään helpottaa mm. yliseksuaalisuudella tai seksuaalisuuden äärimmäisellä tukahduttamisella - neuroottiset eläimet eläintarhoissa tunnetusti muuttuvat hedelmättömiksi tai vetävät tassuun, ihan oikeasti!)

En lähtisi niin kaiken paskaksi rysäyttävään operaatioon kuin että nakkaisin koko nykysysteemin täysin ikkunasta ulos ja muuttaisin luolaan kököttämään. Jonkinlainen kompromissi tässäkin kiinnostaisi eniten.

Rajatiedon käytännön sovellutuksiksi voitaisiin laajassa mielessä lukea vaikka meditointi ja erinäiset mielen keskittämiseen ja käyttämiseen liittyvät tekniikat (siis nyt en puhu mistään parapsykologiasta vaan kaikesta mikä kuuluu "henkiseen" kenttään ja jota umpimaterialisti ei hyväksyisi olemassa olevankaan). Aurojen näkeminen, henkiparantaminen, ennaltanäkeminen yms. voisi olla periaatteessa erityisten "tekniikoiden" käyttämistä, mutta tässä se jippo juuri piileekin ettei nykymaailma tue mitenkään tällaisten opettamista tai opiskelua. Täten kaikenlaiset helppoheikit ja paskanpuhujat pääsevät pitämään itsestään suurinta ääntä, ja kun heidät paljastetaan rahanahneiksi huijareiksi, tekee suuri massa sen huomion että kaikki ei-fyysinen on huuhaata.

Ja koska epäilen että ihmismieli tekee väistämättä totta kaikista uskomuksistaan, tuo johtaa siihen että kaikki on ja tulee olemaan huuhaata koska kollektiivinen mieli on niin päättänyt.

epätäsmällisyyteni kirjoitti:

"Niin, voihan tietysti newtonilaisesta maailmankaikkeudesta einsteinilaiseen maailmankaikkeuteen siirtymisen nähdä "pienenä viilauksenakin". "

Olisi tietysti pitänyt kirjoittaa moderni fysiikka.
Tosin Newtonista on paljon enemmin kui 100v, että eiköhän tarkoitus näkynyt rivien välissä.
newtonilainenkin fysikka riittää vielä aivan hyvin esim avaruuslentoihin, joten viilauksen pienuuskin riippu vähän katsantokannasta.

Ps. En halua missään tapauksessa vähätellä ihmisten henkilökohtaista uskoa tai kokemuksia. Puolustelen vain omaa maailmankuvaani mielestäni heikkoon pohjatietoon perustuvilta vääristelyiltä

Lue lisää

En ole mitenkään tieteitä vastaan silloin kun ne toimivat niille kuuluvalla kentällä eli fyysisellä tasolla. Se että olen lapsesta asti uskonut tietoisuuden voivan olla olemasa ilman fyysistä kehoakin ei tarkoita sitä että minulla on jotenkin "heikot pohjatiedot" tai että vääristelisin asioita.

Voisimme varmasti aivan mainiosti keskustella aivojen toiminnasta, mutta jos sinä sanot että tietoisuus kuolee kun aivot kuolevat ja minä sanon että en usko niin käyvän, niin minkä vuoksi sinä olisit automaattisesti se oikeassa oleva osapuoli? Tiede ei ole aukottomasti todistanut että tietoisuus ei voi säilyä.

Sensijaan aineisto jota et varmaankaan hyväksy todistaa muusta. NDE-kokemuksessa ihminen saattaa maata sairaalassa teipit silmillä ja tulpat korvissa, ja silti hän väittää leijuneensa katossa ja aistineensa mitä ympärillä tapahtui. Kun hän myöhemmin kertoo lääkäreille yksityiskohtaisesti miten nämä operoivat häntä ja mitä instrumentteja käytettiin, mistä tuo tieto on tullut?

Jos tuo lainaamasi ote sanomisistani kuulosti pirulliselta, niin ei ollut tarkoitus, olin lähinnä huvittunut... Olen nimittäin ollut aika tohkeissani suhteellisuusteoriasta ja Einsteinista, vaikken väitäkään kumpaakaan täysin ymmärtäväni. :)

Qad kirjoitti:

En ole mitenkään tieteitä vastaan silloin kun ne toimivat niille kuuluvalla kentällä eli fyysisellä tasolla. Se että olen lapsesta asti uskonut tietoisuuden voivan olla olemasa ilman fyysistä kehoakin ei tarkoita sitä että minulla on jotenkin "heikot pohjatiedot" tai että vääristelisin asioita.

Voisimme varmasti aivan mainiosti keskustella aivojen toiminnasta, mutta jos sinä sanot että tietoisuus kuolee kun aivot kuolevat ja minä sanon että en usko niin käyvän, niin minkä vuoksi sinä olisit automaattisesti se oikeassa oleva osapuoli? Tiede ei ole aukottomasti todistanut että tietoisuus ei voi säilyä.

Sensijaan aineisto jota et varmaankaan hyväksy todistaa muusta. NDE-kokemuksessa ihminen saattaa maata sairaalassa teipit silmillä ja tulpat korvissa, ja silti hän väittää leijuneensa katossa ja aistineensa mitä ympärillä tapahtui. Kun hän myöhemmin kertoo lääkäreille yksityiskohtaisesti miten nämä operoivat häntä ja mitä instrumentteja käytettiin, mistä tuo tieto on tullut?

Jos tuo lainaamasi ote sanomisistani kuulosti pirulliselta, niin ei ollut tarkoitus, olin lähinnä huvittunut... Olen nimittäin ollut aika tohkeissani suhteellisuusteoriasta ja Einsteinista, vaikken väitäkään kumpaakaan täysin ymmärtäväni. :)

Lue lisää

Heh, mainitsenpa heti itse ettet suotta vaivaudu:

>Tiede ei ole aukottomasti todistanut että tietoisuus ei voi säilyä.

Oletat ehkä että on, koska "kukaan ei ole tullut rajan takaa ottamaan yhteyttä". Tässä taas menee vaikeaksi koska materialistille kuolleen pitäisi tulla puhumaan suoraan korvaan - ja milläs hän sen tekisi ilman fyysistä kehoa? Sensijaan edesmenneiden kohtaaminen unissa ei kelpaa todisteeksi, koska sehän tietenkin "tapahtuu vain aivojen harhoissa".

Näin ollen lopulta päädytään aina siihen että henkiseen olemassaoloon uskovat eivät saa minkäänlaista yhteyttä materialisteihin ja päinvastoin. Miksi siis suotta edes yrittää?

Qad kirjoitti:

...en ole itse mitenkään kyllästynyt materiaalisen elämän mukavuuksiin, vaikka jossain määrin epäilenkin että ihmiskunnan kehitys kokonaisuudessaan ja varsinkin länsimaisen maailman johdolla on mennyt hunningolle. Siitä on todisteena sisäinen tyhjyys jota yritetään helpottaa mm. uskonnoilla (mutta on jo nähty ettei olo helpotu, joten "potilas" nimeltä ihmiskunta alkaa olla aggressivinen ja neuroottinen, joten oloa yritetään helpottaa mm. yliseksuaalisuudella tai seksuaalisuuden äärimmäisellä tukahduttamisella - neuroottiset eläimet eläintarhoissa tunnetusti muuttuvat hedelmättömiksi tai vetävät tassuun, ihan oikeasti!)

En lähtisi niin kaiken paskaksi rysäyttävään operaatioon kuin että nakkaisin koko nykysysteemin täysin ikkunasta ulos ja muuttaisin luolaan kököttämään. Jonkinlainen kompromissi tässäkin kiinnostaisi eniten.

Rajatiedon käytännön sovellutuksiksi voitaisiin laajassa mielessä lukea vaikka meditointi ja erinäiset mielen keskittämiseen ja käyttämiseen liittyvät tekniikat (siis nyt en puhu mistään parapsykologiasta vaan kaikesta mikä kuuluu "henkiseen" kenttään ja jota umpimaterialisti ei hyväksyisi olemassa olevankaan). Aurojen näkeminen, henkiparantaminen, ennaltanäkeminen yms. voisi olla periaatteessa erityisten "tekniikoiden" käyttämistä, mutta tässä se jippo juuri piileekin ettei nykymaailma tue mitenkään tällaisten opettamista tai opiskelua. Täten kaikenlaiset helppoheikit ja paskanpuhujat pääsevät pitämään itsestään suurinta ääntä, ja kun heidät paljastetaan rahanahneiksi huijareiksi, tekee suuri massa sen huomion että kaikki ei-fyysinen on huuhaata.

Ja koska epäilen että ihmismieli tekee väistämättä totta kaikista uskomuksistaan, tuo johtaa siihen että kaikki on ja tulee olemaan huuhaata koska kollektiivinen mieli on niin päättänyt.

Lue lisää

totean, että tällä pastalla on näköjään samassa avauksessa jo toinen henkilö, joka osaa perustella kantaansa loogisesti.

"...sisäinen tyhjyys jota yritetään helpottaa mm. uskonnoilla..."
Pääsääntöisesti ne myös auttavat, jos ei lueta mukaan henkisen painostukseen syyllistyviä ääriliikkeitä, joiden opit perustuvat enemmin valtaapitävien tulkintoihin, kuin uskonnon peruskirjaan. Ja jos uskonto auttaa, niin hyvä.

"...voisi olla periaatteessa erityisten "tekniikoiden" käyttämistä, mutta tässä se jippo juuri piileekin ettei nykymaailma tue mitenkään tällaisten opettamista tai opiskelua..."

En ole varma, puhunko nyt vain aidan seipäistä, mutta ainakin huippu-urheilijoille opetetaan aktiivisen rentoutumisen tekniikoita, joiden menetelmät ovat mielestäni hyvin saman kaltaisia, kuin esim. itämaisessa meditoinnissa. Kaikesta mytologiasta toki riisuttuna. Nimimerkillä "kokemusta omaavana" voin väittää, että tulokset saattaisivat maallikoa hämmästyttää.
Jooga- ja monia muita osittain rajatietokenttään kuuluvia kursseja järjestetään valtion tukemina eri kansalais- ja työväenopistoissa. Ei koskaan aikaisemmin varmaan virallisen yhteiskunnan tuki ole ollut edes tällä tasolla.

"Ja koska epäilen että ihmismieli tekee väistämättä totta kaikista uskomuksistaan..."

Provosoin: "Jos riittävän suuri joukko ihmisiä uskoisi pystyvänsä lentämään ilman teknisiä apuvälineitä, niin sinun mielestäsi siis pystyisivät. Enkä nyt tarkoita joogalentämisen nimellä kulkevaa pehmeällä tatamilla pomppimista."

Itse uskon, että uskomukset (rajatusti) toteuttavat itseään varsin herkästi. Silloin ei ole kysymys "yliluonnollisesta" vaan ihmisen tai ihmisyhteisön psykologisesta käyttäytymisestä.
(Vk)

Qad kirjoitti:

En ole mitenkään tieteitä vastaan silloin kun ne toimivat niille kuuluvalla kentällä eli fyysisellä tasolla. Se että olen lapsesta asti uskonut tietoisuuden voivan olla olemasa ilman fyysistä kehoakin ei tarkoita sitä että minulla on jotenkin "heikot pohjatiedot" tai että vääristelisin asioita.

Voisimme varmasti aivan mainiosti keskustella aivojen toiminnasta, mutta jos sinä sanot että tietoisuus kuolee kun aivot kuolevat ja minä sanon että en usko niin käyvän, niin minkä vuoksi sinä olisit automaattisesti se oikeassa oleva osapuoli? Tiede ei ole aukottomasti todistanut että tietoisuus ei voi säilyä.

Sensijaan aineisto jota et varmaankaan hyväksy todistaa muusta. NDE-kokemuksessa ihminen saattaa maata sairaalassa teipit silmillä ja tulpat korvissa, ja silti hän väittää leijuneensa katossa ja aistineensa mitä ympärillä tapahtui. Kun hän myöhemmin kertoo lääkäreille yksityiskohtaisesti miten nämä operoivat häntä ja mitä instrumentteja käytettiin, mistä tuo tieto on tullut?

Jos tuo lainaamasi ote sanomisistani kuulosti pirulliselta, niin ei ollut tarkoitus, olin lähinnä huvittunut... Olen nimittäin ollut aika tohkeissani suhteellisuusteoriasta ja Einsteinista, vaikken väitäkään kumpaakaan täysin ymmärtäväni. :)

Lue lisää

"...kun ne toimivat niille kuuluvalla kentällä eli fyysisellä tasolla."

Satasella samaa mieltä.
Otskko (kärjistäen) "tiede on kumonnut Jumalan" on järjetön.
Otsikko: Tieteellinen maailmanselitys ei tarvitse Jumalaa tai sielua" olisi oikein.

Jos sielu, johon uskot, ei ole suoraa seurausta neurooniemme toiminnasta, niin milläs sitä kukaan biologi olemattomaksi todistaa. Eikä koko kysymys edes kuulu biologian piiriin.
Kai Enqvist, jonka selkeää tyyliä vaikeiden asioiden selittäjänä suuresti ihailen, on käyttänyt jossaan kirjassaan lähes neljäsosan sivuista "hyökkäykseen" irrationaalisia uskontoja vastaan. Miksi? Eihän se ole tieteentekijän tehtävä. Antiristiretki (Heh heh)

Itse olen epävarma, voiko tietoisuus säilyä. Reduktionisti en kaikesta fysiikan kiinnostuksesta huolimatta kuitenkaan ole. Kyllä minulla on pohjalla irrationaalinen usko "sieluun" ja jopa Jumalaan.

"...niin minkä vuoksi sinä olisit automaattisesti se oikeassa oleva osapuoli?"
Taisi jo tulla vastatuksi.

Taidamme edustaa saman näkemyksen eri laitoja, niinkuin poliittisen puolueen oikeisto- ja vasemmistosiipi. Voi olla että meidän dialogimme johtaa parhaimmillaankin eri painotusten fundeeraamiseen.
Kiitos kuitenkin.
(Vk)

Rev kirjoitti:

"kännykkä saunan pesään"

Heh. Ei sentään. Mutta voisin kyllä luopua sekä tietokoneista että kännyköistä, mikäli voisin niiden puutteesta huolimatta hoitaa asiani, harjoittaa ammattiani ja pitää yhteyttä perheeseeni, yms.

Tietokone on tavallaan vain laskukone, en minä siinä itsessään mitään pahaa näe. Ja panin kyllä sanani vähän provosoiden kun keskustelukumppani lähestyi niin urheasti pasuunat soiden.

Siksi sanoin "Jos jokin suunta PITÄÄ valita..", millä tarkoitin, että koko ajatus kehityksen menemisestä joko eteenpäin tai taaksepäin on mielestäni kyseenalainen.

"Luonnonmukaisuus on sitä, että heikot kuolee ja huonon satokesän jälkeen kaikki näkevät talvella nälkää. En näe sellaisessa elämässä mitään ihannoitavaa."

En minäkään, mutta onko se parempi, että syömme myrkytettyjä ja geenimapuloituja tomaatteja, säteilytettyjä hedelmiä ja juomme keinotekoisia kemikaaleja kuten kevytlimsoja? Sekin on luonnollista, että ADHD, masennus, skitsofrenia, allergiat ja rikollisuus ovat kasvaneet koko ajan suuremmiksi ongelmiksi.

Älä siis maalaa luonnonmukaisesta elämästä jotain kuvaa, että se on nälkään kuolevia luolamiehiä nuotion äärellä. Sovitaan niin, niin minäkään en maalaa synkkää orwellilaista kuvaa siitä mitä tiede lupaa tehdä hyväksemme.

Minusta ihmiskunnan pitäisi koettaa sopeutua vallitseviin olosuhteisiin. Se on evoluution periaate, ja sillä me olemme päässeet näin pitkälle. Nyt on kuitenkin jo kova kiire, koska meidän pitäisi sopeutua mm. koko ekosysteemimme tuhoutumiseen, jonka vieläpä itse aiheutamme.

Ei ole mikään ihme jos minunlaiseni ihmiset nostavat uudelleen esiin ajatuksen "jalosta villistä". Kenties meistä voisi tulla niitä "sivistyneitä alkuasukkaita", joille yhteys luontoon ja teknologia kuuluvat saumattomasti yhteen. Se on minun unelmani.

Mutta olen huolissani, koska missä tahansa esitän tämän näkemyksen, se yleensä torpataan tylysti. Aihe herättää ihmisissä myös primitiivireaktioita, koska he luulevat, että kuulun johonkin stereotyyppiseen kaikkea tiedettä vastustavaan humpuukiheikkien kulttiin.

Tässä menee omakin pää pyörälle. Mutta vierivä kivihän ei sammaloidu...

Lue lisää

Kuten jo aloittajalle totesin, hämmästyin, kun samassa aloituksessa tältäkin palstalta löytyi kaksikin henkilöa, jotka argumentoivat väitteitään selkeästi ja jalat maassa.

"...kun keskustelukumppani lähestyi niin urheasti pasuunat soiden."

"Jos pasuuna antaa epäselvän merkin, kuka silloin lähtee sotaan": Paksu musta kirja.
Tottahan taistoon lähdettäessä pitää pasuunaan puhaltaa kirkkaasti ja kovaa.

"...ajatus kehityksen menemisestä joko eteenpäin tai taaksepäin on mielestäni kyseenalainen."

Tieto kehittyy ja se on positiivista. Miten tietoa käytetään, on jo arvoratkaisu (usein poliittinen). Lukemassani mustassa kirjassa oli symboolinen hyvän- ja pahan tiedon puu. Tieto on mielestäni hyvää tai ainakin neutraalia. Mihin suuntaan yhteiskuntamme ohjautuu tiedon lisääntyessä onkin sitten kinkkisempi kymysys.
Käytämmekö uutta tietoa ja innovatiivisuutta ympäristömme tuhojen minimoimiseen vai uuden ihmisille sinänsä turhan krääsän valmistamiseen ja markkinointiin.
Itse ajan ne välttämättömät vähät ajokilometrini 18 v vanhalla vähäkulutuksisella autolla (ei kattia. valitan)Yleensä liikun lihasvoimalla. Hankin lähinnä vain en mitä tarvitsen poislukien liikunta- ja luontoharrastukseen satsaus, jonka tarpeellisuudesta voi olla eri mieltä. Minimalisti, mikä minimalisti.

"...myrkytettyjä ja geenimapuloituja tomaatteja, säteilytettyjä hedelmiä ja juomme keinotekoisia kemikaaleja kuten kevytlimsoja?"

"En nuita pahoin pelänne...":Kalavale, Väiski.
Itse sain harrastaa 12 v puutarhanhoitoa edellisessä asuinpaikassani, eikä sillä plantaasilla käytetty koskaan kemiallisia lannoitteita eikä torjunta-aineita. Ei sillä, että olisin vankasti periaatteellisella tasolla niiden käytöä vastaan, vaan siksi, että halusin tehdä "kaiken itse"; hirvenpaskan kompostoimisesta lähtien. Geenimanipulaatio saattaa kuitenkin olla myös ihmiskunnan pelastus (osiltaan)

"...meidän pitäisi sopeutua mm. koko ekosysteemimme tuhoutumiseen,"

Ei siihen mitenkään voisi sopeutua. Itse olen jo pitkään ollut kehityksestä huolissani, mutta en näe asiaa kuitenkaan ihan noin synkkänä. Viides suuri sukupuuttoaalto on menossa ja se on ihmisen aiheuttama. Mutta ihmiset heräävät, vaikkakin hitaasti. Uskon, että vahinkoja voidaan vielä rajoittaa, mutta se vaatii myös tieteellsitä (poikkitieteellistä) vahvaa panosta ihmisten totaalisen heräämisen lisäksi.

Luulin sinua umpihörhöksi tekniikanraastajaksi ja siksi sotatorvi törähti. Näin sitä vanhakin erehtyy.
(Vk)

Aivan turhaan kirjoitti:

"...kun ne toimivat niille kuuluvalla kentällä eli fyysisellä tasolla."

Satasella samaa mieltä.
Otskko (kärjistäen) "tiede on kumonnut Jumalan" on järjetön.
Otsikko: Tieteellinen maailmanselitys ei tarvitse Jumalaa tai sielua" olisi oikein.

Jos sielu, johon uskot, ei ole suoraa seurausta neurooniemme toiminnasta, niin milläs sitä kukaan biologi olemattomaksi todistaa. Eikä koko kysymys edes kuulu biologian piiriin.
Kai Enqvist, jonka selkeää tyyliä vaikeiden asioiden selittäjänä suuresti ihailen, on käyttänyt jossaan kirjassaan lähes neljäsosan sivuista "hyökkäykseen" irrationaalisia uskontoja vastaan. Miksi? Eihän se ole tieteentekijän tehtävä. Antiristiretki (Heh heh)

Itse olen epävarma, voiko tietoisuus säilyä. Reduktionisti en kaikesta fysiikan kiinnostuksesta huolimatta kuitenkaan ole. Kyllä minulla on pohjalla irrationaalinen usko "sieluun" ja jopa Jumalaan.

"...niin minkä vuoksi sinä olisit automaattisesti se oikeassa oleva osapuoli?"
Taisi jo tulla vastatuksi.

Taidamme edustaa saman näkemyksen eri laitoja, niinkuin poliittisen puolueen oikeisto- ja vasemmistosiipi. Voi olla että meidän dialogimme johtaa parhaimmillaankin eri painotusten fundeeraamiseen.
Kiitos kuitenkin.
(Vk)

Lue lisää

Näinpä. Itse en menisikään biologian osastolle keuhkoamaan jotain henkimaailman hommeloita, kun ei biologian tarvitse vastata johonkin sellaiseen kuin onko joku "sielu" olemassa. Biologia sinänsä on kyllä kanssa kovin mielenkiintoista, eikä minulla ole tarvetta kiistää sellaisia tosiseikkoja mitkä ovat selvästi osoitettavissa erilaisista eläin- ja kasvilajeista, meidänkin lajistamme. Eli itsensä jatkamisen ja suvun jatkamisen pyrkimykset ne meitä enimmäkseen pyörittävät - se mikä menee siitä ohi onkin sitten tämä loputtoman spekuloinnin aihe.

Yritin kommenteissani olla mahdollisimman tarkka ja tyhjentävä, niin ettei mene hyödyttömäksi juupaseipästelyksi vaan saadaan mutkat oi'ottua mahd. nopsahan.

Joten ole hyvä vaan. :)

hattua nostaen kirjoitti:

totean, että tällä pastalla on näköjään samassa avauksessa jo toinen henkilö, joka osaa perustella kantaansa loogisesti.

"...sisäinen tyhjyys jota yritetään helpottaa mm. uskonnoilla..."
Pääsääntöisesti ne myös auttavat, jos ei lueta mukaan henkisen painostukseen syyllistyviä ääriliikkeitä, joiden opit perustuvat enemmin valtaapitävien tulkintoihin, kuin uskonnon peruskirjaan. Ja jos uskonto auttaa, niin hyvä.

"...voisi olla periaatteessa erityisten "tekniikoiden" käyttämistä, mutta tässä se jippo juuri piileekin ettei nykymaailma tue mitenkään tällaisten opettamista tai opiskelua..."

En ole varma, puhunko nyt vain aidan seipäistä, mutta ainakin huippu-urheilijoille opetetaan aktiivisen rentoutumisen tekniikoita, joiden menetelmät ovat mielestäni hyvin saman kaltaisia, kuin esim. itämaisessa meditoinnissa. Kaikesta mytologiasta toki riisuttuna. Nimimerkillä "kokemusta omaavana" voin väittää, että tulokset saattaisivat maallikoa hämmästyttää.
Jooga- ja monia muita osittain rajatietokenttään kuuluvia kursseja järjestetään valtion tukemina eri kansalais- ja työväenopistoissa. Ei koskaan aikaisemmin varmaan virallisen yhteiskunnan tuki ole ollut edes tällä tasolla.

"Ja koska epäilen että ihmismieli tekee väistämättä totta kaikista uskomuksistaan..."

Provosoin: "Jos riittävän suuri joukko ihmisiä uskoisi pystyvänsä lentämään ilman teknisiä apuvälineitä, niin sinun mielestäsi siis pystyisivät. Enkä nyt tarkoita joogalentämisen nimellä kulkevaa pehmeällä tatamilla pomppimista."

Itse uskon, että uskomukset (rajatusti) toteuttavat itseään varsin herkästi. Silloin ei ole kysymys "yliluonnollisesta" vaan ihmisen tai ihmisyhteisön psykologisesta käyttäytymisestä.
(Vk)

Lue lisää

En tiedä kehtaisinko lähteä niin hurjalle linjalle että väittäisin ihmisten pystyvän lentämään vain tarpeeksi suurella joukolla niin päättäessään... Minua hieman harmittaa että tietynlaisissa nyyeitsari-piireissä suututaan oikein suurenmoisesti jos siellä ei joku ole kykenevä uskomaan ihan mitä tahansa uusimpaan muotivouhotukseen kuuluu uskoa. (Esim. että ihminen voi elää syömättä...) Tässä ne omat rajani tulevat vastaan ja lammas/vuohi-linjalla en siis aivan lammasmaisimmaksi lampaaksi pysty ryhtymään.

Ajatukseni siitä että ihminen itse loisi todellisuutensa ovat aina vähän arkailevia ja hapuilevia, koska omassa elämässäni olen koko ajan ollut kiikun kaakun että onko se niin vai ei. Jos kokee kaikenlaista ei-niin-kivaa kuten sairastelee jatkuvasti ja ei ollenkaan keksi mitään syytä että miksi olisi "luonut" itselleen tuollaisen todellisuuden, niin iskee skepsis ja tenkkapoo.

Uskomisen voimaan kieltämispuolella uskonkin kai helpommin. xD Elikkä kun ihminen uskoo ettei hän kykene johonkin, esim. telepatiaan, hän tekee siitä niin vastaanpanemattoman aivopesumaisen päähänpinttymän itselleen että hän ei todellakaan kykene telepatiaan. Koska nykyihmiskunta, tai no, ainakin länsimaat on vahvasti siinä uskossa että me emme kykene oikein mihinkään niin emmehän me sitten kykene.

En tiedä onko levitoimisessa ja telepatiassa periaatteessa oikeastaan sen kummempaa eroa; oma päähänpinttymäni on että telepatia on aina helpompaa kuin nostaa koko kroppansa ilmaan ja voittaa gravitaation voima. Johtuneeko se sitten siitä että olen lapsesta asti kokenut telepatiaa muutamien läheisteni kanssa vaiko olenko kokenut sen vuoksi että olen uskonut... Äh, en koskaan pysähtänyt erityisesti tiedostamaan että heureka minähän uskon telepatiaan. Ei sellaiseen tarvitse "uskoa" mitä kokee tuon tuostakin.

Hm... Mielen tasolla uskon että ihmisen mieli on lähes kaikkivoipa. Jos jätetään nuo levitaatiot ja muu järeämpi kama, niin jos ihmisen mielessä on pakkomielle että elämä on helvettiä, niin se on sitä hänelle ja tät's it. Mutta tässähän ei tietenkään ole järin mitään mystistä (eikä tarvitsekaan olla).

Jokatapauksessa kiva keskustella asioista ilman että kenenkään täytyy loikata johonkin poteroon puolustamaan väen vängällä jotain näkemystä - paljon hauskempaa on pohtia asioita useammalta kantilta, vaikka olisikin joku peruskantti mihin on itse mieltynyt. ;)

Qad kirjoitti:

En tiedä kehtaisinko lähteä niin hurjalle linjalle että väittäisin ihmisten pystyvän lentämään vain tarpeeksi suurella joukolla niin päättäessään... Minua hieman harmittaa että tietynlaisissa nyyeitsari-piireissä suututaan oikein suurenmoisesti jos siellä ei joku ole kykenevä uskomaan ihan mitä tahansa uusimpaan muotivouhotukseen kuuluu uskoa. (Esim. että ihminen voi elää syömättä...) Tässä ne omat rajani tulevat vastaan ja lammas/vuohi-linjalla en siis aivan lammasmaisimmaksi lampaaksi pysty ryhtymään.

Ajatukseni siitä että ihminen itse loisi todellisuutensa ovat aina vähän arkailevia ja hapuilevia, koska omassa elämässäni olen koko ajan ollut kiikun kaakun että onko se niin vai ei. Jos kokee kaikenlaista ei-niin-kivaa kuten sairastelee jatkuvasti ja ei ollenkaan keksi mitään syytä että miksi olisi "luonut" itselleen tuollaisen todellisuuden, niin iskee skepsis ja tenkkapoo.

Uskomisen voimaan kieltämispuolella uskonkin kai helpommin. xD Elikkä kun ihminen uskoo ettei hän kykene johonkin, esim. telepatiaan, hän tekee siitä niin vastaanpanemattoman aivopesumaisen päähänpinttymän itselleen että hän ei todellakaan kykene telepatiaan. Koska nykyihmiskunta, tai no, ainakin länsimaat on vahvasti siinä uskossa että me emme kykene oikein mihinkään niin emmehän me sitten kykene.

En tiedä onko levitoimisessa ja telepatiassa periaatteessa oikeastaan sen kummempaa eroa; oma päähänpinttymäni on että telepatia on aina helpompaa kuin nostaa koko kroppansa ilmaan ja voittaa gravitaation voima. Johtuneeko se sitten siitä että olen lapsesta asti kokenut telepatiaa muutamien läheisteni kanssa vaiko olenko kokenut sen vuoksi että olen uskonut... Äh, en koskaan pysähtänyt erityisesti tiedostamaan että heureka minähän uskon telepatiaan. Ei sellaiseen tarvitse "uskoa" mitä kokee tuon tuostakin.

Hm... Mielen tasolla uskon että ihmisen mieli on lähes kaikkivoipa. Jos jätetään nuo levitaatiot ja muu järeämpi kama, niin jos ihmisen mielessä on pakkomielle että elämä on helvettiä, niin se on sitä hänelle ja tät's it. Mutta tässähän ei tietenkään ole järin mitään mystistä (eikä tarvitsekaan olla).

Jokatapauksessa kiva keskustella asioista ilman että kenenkään täytyy loikata johonkin poteroon puolustamaan väen vängällä jotain näkemystä - paljon hauskempaa on pohtia asioita useammalta kantilta, vaikka olisikin joku peruskantti mihin on itse mieltynyt. ;)

Lue lisää

Ihan eri pään tuhdolla istuen, mutta mitä luultavimatummin samaan suuntaan soutaen??

"...ilman että kenenkään täytyy loikata johonkin poteroon puolustamaan väen vängällä jotain näkemystä"
Poteroistahan ammuskellaan vihulaisia ja heitellään erilaisia kranaatteja toisten totaaliseksi tuhoamiseksi?
Olen itse täällä oppiakseni ja avartaakseni omaa maailmankatsomustani; en tuhoamassa vastapuolen maailmankuvaa.
Puoli vuosistaa on juuri takana mutta joka päivä pitäisi kuulemma oppia jotain uutta.
Teesi ja antiteesi tuottavat älyllisen prosessin jälkeen synteesin, jonka totuusarvo on enemmin kuin alkuperäiset väitteet yhteensä. (K Marxin dialektiikan ajatusta erittäin vapaasti siteeraten)
Tästähän saattaa syntyä jopa hyvä dialogi.

En muuten itse usko telepatiaan, vaikka sinä olet itse sitä kokenut. Ehkä olet vain hyvin lahjakas saamaan oikeita assosiaatioita ja yhdistämään asioita poikkeuksellisella tavalla oikein? :) Evoluutiolla ei ole ollut mitään tarvetta luoda meille kyseistä kykyä (vai? Saattaisihan siitä olla geenien siirtämisen kannalta ainakin marginaalista hyötyä) Kehno selitys. Tiedän.

"...ihmisen mielessä on pakkomielle että elämä on helvettiä, niin se on sitä hänelle ja tät's it."
Tiedän; ja ilmeisesti tiedät sinäkin.

Maallisessa regimentissä (M Luther); Suomeksi ehkä: "Sosiaalisessa ympäristössä" ihminen on aina itse vastuussa itsestään ja teoistaan. Samoin jokainen meistä kantaa vastuuta siitä mitä ympäristöllemme ja muille maapallon (Gaian?)lajeille tapahtuu. Tietysti moraalinen vastuu yksilölle painottuu sen mukaan, millä pallilla hän istuu. Ei kauhalla voi vaatia, jos on lusikalla annettu.

"Jokatapauksessa kiva keskustella asioista ilman että kenenkään täytyy loikata johonkin poteroon"
Näin.
Itse en kuietnkaan usko, että ET:t tulevat 2012 ja laittavat asiat kuntoon. En myöskään usko meidän siirtyvän korkeammalle värätelytasolle kuljettuamme fotonivyöykkeeseen, joka sitten ratkaisisi maan ongelmat.
En usko NA:n vesimiehenaikaan, jonka piti alkaa jo -70 luvulla.
Uskon osaksi tieteeseen, mutta ennen kaikkea uskon, että mahdollisuutemme on se, että me tavalliset tallaajat heräämme, olemme valmiit vähän alentamaan omaa elintasoamme ja kerromme sen myös konkreettisesti poliittisille päättäjillemme.

Tiedän olevani itse melko naiivi.
Ei kai Kähmyn tarvii kuitenkaan luopua unelmoinnista vaikka ikää kertyykin.

Ps. Hörhöilyä vastustan hautaan asti ja viisi päivää sen jälkeen:) Heh.

Kähmis kirjoitti:

Ihan eri pään tuhdolla istuen, mutta mitä luultavimatummin samaan suuntaan soutaen??

"...ilman että kenenkään täytyy loikata johonkin poteroon puolustamaan väen vängällä jotain näkemystä"
Poteroistahan ammuskellaan vihulaisia ja heitellään erilaisia kranaatteja toisten totaaliseksi tuhoamiseksi?
Olen itse täällä oppiakseni ja avartaakseni omaa maailmankatsomustani; en tuhoamassa vastapuolen maailmankuvaa.
Puoli vuosistaa on juuri takana mutta joka päivä pitäisi kuulemma oppia jotain uutta.
Teesi ja antiteesi tuottavat älyllisen prosessin jälkeen synteesin, jonka totuusarvo on enemmin kuin alkuperäiset väitteet yhteensä. (K Marxin dialektiikan ajatusta erittäin vapaasti siteeraten)
Tästähän saattaa syntyä jopa hyvä dialogi.

En muuten itse usko telepatiaan, vaikka sinä olet itse sitä kokenut. Ehkä olet vain hyvin lahjakas saamaan oikeita assosiaatioita ja yhdistämään asioita poikkeuksellisella tavalla oikein? :) Evoluutiolla ei ole ollut mitään tarvetta luoda meille kyseistä kykyä (vai? Saattaisihan siitä olla geenien siirtämisen kannalta ainakin marginaalista hyötyä) Kehno selitys. Tiedän.

"...ihmisen mielessä on pakkomielle että elämä on helvettiä, niin se on sitä hänelle ja tät's it."
Tiedän; ja ilmeisesti tiedät sinäkin.

Maallisessa regimentissä (M Luther); Suomeksi ehkä: "Sosiaalisessa ympäristössä" ihminen on aina itse vastuussa itsestään ja teoistaan. Samoin jokainen meistä kantaa vastuuta siitä mitä ympäristöllemme ja muille maapallon (Gaian?)lajeille tapahtuu. Tietysti moraalinen vastuu yksilölle painottuu sen mukaan, millä pallilla hän istuu. Ei kauhalla voi vaatia, jos on lusikalla annettu.

"Jokatapauksessa kiva keskustella asioista ilman että kenenkään täytyy loikata johonkin poteroon"
Näin.
Itse en kuietnkaan usko, että ET:t tulevat 2012 ja laittavat asiat kuntoon. En myöskään usko meidän siirtyvän korkeammalle värätelytasolle kuljettuamme fotonivyöykkeeseen, joka sitten ratkaisisi maan ongelmat.
En usko NA:n vesimiehenaikaan, jonka piti alkaa jo -70 luvulla.
Uskon osaksi tieteeseen, mutta ennen kaikkea uskon, että mahdollisuutemme on se, että me tavalliset tallaajat heräämme, olemme valmiit vähän alentamaan omaa elintasoamme ja kerromme sen myös konkreettisesti poliittisille päättäjillemme.

Tiedän olevani itse melko naiivi.
Ei kai Kähmyn tarvii kuitenkaan luopua unelmoinnista vaikka ikää kertyykin.

Ps. Hörhöilyä vastustan hautaan asti ja viisi päivää sen jälkeen:) Heh.

Lue lisää

Itselläni on vähän nihkeä asenne niitä yltiöpäisimpiä rallatuksia kohtaan joissa osassa UFO:t tulevat "pelastamaan" meidät heti kohta tai sitten tuona maagisena vuonna 2012. Totuushan alunperin oli vain se että mayakalenteri kilahtaa tuolloin nollille, mutta niin se on tehnyt ennenkin. On (kontroversielli) teoria, esim. Maurice Cotterellilla, että tuo mayojen kalenteri korreloisi auringon sähkömagneettisen kentän muutosten kanssa, ja että tuo kenttä olisi vaihtanut täydellisesti napojaan siinä balttiarallaa 3100 eaa paikkeilla, joka olisi sillä kertaa vaikuttanut Venukseen niin että ko. planeetta olisi heittänyt vallan häränpyllyä ja sen vuoksi rullaisi radallaan muihin planeettoihin nähden vastakkaisella tavalla. (En tiedä oliko kyseessä planeetan pyöriminen itsensä ympäri vai koko radan ympäri.) Ja on sitten esitetty, ainakin tämän Cotterellin toimesta, että olisi myös mahdollista että Maan navat vaihtavat paikkaa kun tuollainen sähkömagneettisten kenttien paikanvaihto auringossa seuraavan kerran tapahtuu.

Näkisin siis että alunperin kyseessä oli teoria, ehkä jonkun mielestä turhan hurja ja erikoinen, joka sitten New Age -tyyliin lähti vääntymään siihen suuntaan että tulee "maailmanloppu", Jeesus palaa tai joku ihme Maitreya tulee tai kuka nyt kulloinkin, ja sen jälkeen kaikki on niin ihmeellistä että. En oikein usko yhtäkkisiin tietoisuuden muutoksiin jotka kattaisivat koko kansakunnan, enkä ymmärrä mitä hekumoitavaa siinäkään olisi että "pitää uskoa" suurimman osan ihmiskunnasta heittävän veivinsä jolloin joku "meidän poppoo" jää tänne pitämään jöötä kun on ah niin henkinen. Miten tuo eroaa esim. jehovien tulevasta maanpäällisestä paratiisista? Inhoan sitä omahyväisyyttä mikä tuollaisissa ideoissa on takana.

Silti haluan toki muutosta maailmaan, mutta en vain pidä kovin todennäköisenä että se tapahtuu just presis niin kuin joku pikkuinen uskovaisten lauma kulloinkin väittää sen tulevan tapahtumaan.

Maan akselin suorittava presessioliike on tullut jo harvinaisen tutuksi tässä vuosien varrella erilaisia "vaihtoehtohistorian" kirjoja lukiessa. Kun yhden presessioympyrän aikajakson jakaa raakasti 12 osaan (liekö tämä luku sitten erityisen hyödyllinen sen "harmonisuuden" vuoksi, eli sitä voi jakaa useammallakin luvulla) ja näitä jokaista laitetaan "hallitsemaan" jokin tähtikuvio, niin väistämättä tulee aina välillä hetkiä jolloin kevätpäiväntasauspiste siirtyy merkistä toiseen. Laskennallisesti mikään Vesimiehen aika ei ole todellakaan vielä alkanut, joskin on toki kyseenalaista koska Kalojen aika sitten alkoi. Jotkut kannattavat ajatusta vuodesta 6 eaa koska silloin oli ilmeisesti useampi Jupiterin ja Saturnuksen yhtymä Kaloissa (ja käsittääkseni kevät...piste saavutti Kalojen kuvion laitimmaisen tähden? en ole aivan varma). Sellaisenkin näkemyksen olen kuullut että Kalojen aika olisi alkanut vasta 70 jaa, koska silloin israelilaisten temppeli tuhottiin ja siten loppui Oinaan aika, koska israelilaiset olivat ikäänkuin Oinaan ajan valittu kansa...

Mistä oikeastaan noissa ajoissa on kyse? Itse arvelen että jonkinlaisesta kollektiivisesta lajimielestä joka väistämättä saa aikaiseksi sen että kiinnostumme tietyistä asioista ja toteutamme tietynlaista kulttuuria, uskoimme johonkin astrologiaan tai oikeastaan mihinkään, tai emme.

Tai sitten mieli keksii jälkikäteen selityksiä tapahtuneille kammottaville ilmöille, jolloin Kalojen ajan joukko-se-ja-ne (kuten esim. maailmansodat) on mahdollista nähdä Kalan merkille tyypillisinä kollektiivisuushömpötyksinä, joukkohulluutena ja sen sellaisena, ja uskontojenkin ilmeisen ylikorostunut merkitys menee kepeästi Kalojen piikkiin.

Vesimiehen pitäisi olla älyllinen universaalinen merkki. Se ei tarkoita että ollaan taas kerran uskon ja luulotusten varassa. Jotain konkreettisempaa, tieteellisempää (ei ehkä siinä mielessä mitä tiede on nyt) sen pitäisi olla - jos se mitään tulee olemaan. Koska itse haluan nähdä elämässä ja olemassaolossa tarkoituksen ja ehkä jopa suunnitelmankin/suunnitelmia, olen kiinnostunut asioista kuten "ajan laatu" ja sen sellainen.

Hassua sinänsä että kun Kalan vastamerkki on Neitsyt, niin tämän "neitseestä" syntyneen Jeesuksen aloittamana aikakautena myös neitsytmäinen kriittisyys on noussut kivasti vastavoimaksi uskonnolliselle vouhotukselle. Vesimiehen oppositiomerkki Leijona varmasti pitäisi "universaalisuuden" jossain määrin kurissa jos sen paremmat puolet pääsevät kunnolla esiin. (Ettei se universaalisuus mene sellaiseksi että kaikkien pitää tosiaan olla kaikkien kanssa kaiken aikaa kaikkialla, hyi yäk...)

Mutta haluan kumminkin korostaa yksilön vapautta ja vastuuta, ja näkisin että vaikka jonkinlaiset kollektiivivoimat jylläisivätkin taustalla ja yksilö ei kykene olemaan niistä täysin riippumaton, niin uskon ja toivon että yksittäinen ihminen voi toteuttaa itsenäistä pienempää "elämänkuviota" jota koko lajin kokonaiskuvio ei pysty nujertamaan vaikka kuvion sävy olisikin vähän poikkeavampi.

Fatalistiksi en siis halua heittäytyä tumput suorana itsekseni märisemään.

Qad kirjoitti:

Itselläni on vähän nihkeä asenne niitä yltiöpäisimpiä rallatuksia kohtaan joissa osassa UFO:t tulevat "pelastamaan" meidät heti kohta tai sitten tuona maagisena vuonna 2012. Totuushan alunperin oli vain se että mayakalenteri kilahtaa tuolloin nollille, mutta niin se on tehnyt ennenkin. On (kontroversielli) teoria, esim. Maurice Cotterellilla, että tuo mayojen kalenteri korreloisi auringon sähkömagneettisen kentän muutosten kanssa, ja että tuo kenttä olisi vaihtanut täydellisesti napojaan siinä balttiarallaa 3100 eaa paikkeilla, joka olisi sillä kertaa vaikuttanut Venukseen niin että ko. planeetta olisi heittänyt vallan häränpyllyä ja sen vuoksi rullaisi radallaan muihin planeettoihin nähden vastakkaisella tavalla. (En tiedä oliko kyseessä planeetan pyöriminen itsensä ympäri vai koko radan ympäri.) Ja on sitten esitetty, ainakin tämän Cotterellin toimesta, että olisi myös mahdollista että Maan navat vaihtavat paikkaa kun tuollainen sähkömagneettisten kenttien paikanvaihto auringossa seuraavan kerran tapahtuu.

Näkisin siis että alunperin kyseessä oli teoria, ehkä jonkun mielestä turhan hurja ja erikoinen, joka sitten New Age -tyyliin lähti vääntymään siihen suuntaan että tulee "maailmanloppu", Jeesus palaa tai joku ihme Maitreya tulee tai kuka nyt kulloinkin, ja sen jälkeen kaikki on niin ihmeellistä että. En oikein usko yhtäkkisiin tietoisuuden muutoksiin jotka kattaisivat koko kansakunnan, enkä ymmärrä mitä hekumoitavaa siinäkään olisi että "pitää uskoa" suurimman osan ihmiskunnasta heittävän veivinsä jolloin joku "meidän poppoo" jää tänne pitämään jöötä kun on ah niin henkinen. Miten tuo eroaa esim. jehovien tulevasta maanpäällisestä paratiisista? Inhoan sitä omahyväisyyttä mikä tuollaisissa ideoissa on takana.

Silti haluan toki muutosta maailmaan, mutta en vain pidä kovin todennäköisenä että se tapahtuu just presis niin kuin joku pikkuinen uskovaisten lauma kulloinkin väittää sen tulevan tapahtumaan.

Maan akselin suorittava presessioliike on tullut jo harvinaisen tutuksi tässä vuosien varrella erilaisia "vaihtoehtohistorian" kirjoja lukiessa. Kun yhden presessioympyrän aikajakson jakaa raakasti 12 osaan (liekö tämä luku sitten erityisen hyödyllinen sen "harmonisuuden" vuoksi, eli sitä voi jakaa useammallakin luvulla) ja näitä jokaista laitetaan "hallitsemaan" jokin tähtikuvio, niin väistämättä tulee aina välillä hetkiä jolloin kevätpäiväntasauspiste siirtyy merkistä toiseen. Laskennallisesti mikään Vesimiehen aika ei ole todellakaan vielä alkanut, joskin on toki kyseenalaista koska Kalojen aika sitten alkoi. Jotkut kannattavat ajatusta vuodesta 6 eaa koska silloin oli ilmeisesti useampi Jupiterin ja Saturnuksen yhtymä Kaloissa (ja käsittääkseni kevät...piste saavutti Kalojen kuvion laitimmaisen tähden? en ole aivan varma). Sellaisenkin näkemyksen olen kuullut että Kalojen aika olisi alkanut vasta 70 jaa, koska silloin israelilaisten temppeli tuhottiin ja siten loppui Oinaan aika, koska israelilaiset olivat ikäänkuin Oinaan ajan valittu kansa...

Mistä oikeastaan noissa ajoissa on kyse? Itse arvelen että jonkinlaisesta kollektiivisesta lajimielestä joka väistämättä saa aikaiseksi sen että kiinnostumme tietyistä asioista ja toteutamme tietynlaista kulttuuria, uskoimme johonkin astrologiaan tai oikeastaan mihinkään, tai emme.

Tai sitten mieli keksii jälkikäteen selityksiä tapahtuneille kammottaville ilmöille, jolloin Kalojen ajan joukko-se-ja-ne (kuten esim. maailmansodat) on mahdollista nähdä Kalan merkille tyypillisinä kollektiivisuushömpötyksinä, joukkohulluutena ja sen sellaisena, ja uskontojenkin ilmeisen ylikorostunut merkitys menee kepeästi Kalojen piikkiin.

Vesimiehen pitäisi olla älyllinen universaalinen merkki. Se ei tarkoita että ollaan taas kerran uskon ja luulotusten varassa. Jotain konkreettisempaa, tieteellisempää (ei ehkä siinä mielessä mitä tiede on nyt) sen pitäisi olla - jos se mitään tulee olemaan. Koska itse haluan nähdä elämässä ja olemassaolossa tarkoituksen ja ehkä jopa suunnitelmankin/suunnitelmia, olen kiinnostunut asioista kuten "ajan laatu" ja sen sellainen.

Hassua sinänsä että kun Kalan vastamerkki on Neitsyt, niin tämän "neitseestä" syntyneen Jeesuksen aloittamana aikakautena myös neitsytmäinen kriittisyys on noussut kivasti vastavoimaksi uskonnolliselle vouhotukselle. Vesimiehen oppositiomerkki Leijona varmasti pitäisi "universaalisuuden" jossain määrin kurissa jos sen paremmat puolet pääsevät kunnolla esiin. (Ettei se universaalisuus mene sellaiseksi että kaikkien pitää tosiaan olla kaikkien kanssa kaiken aikaa kaikkialla, hyi yäk...)

Mutta haluan kumminkin korostaa yksilön vapautta ja vastuuta, ja näkisin että vaikka jonkinlaiset kollektiivivoimat jylläisivätkin taustalla ja yksilö ei kykene olemaan niistä täysin riippumaton, niin uskon ja toivon että yksittäinen ihminen voi toteuttaa itsenäistä pienempää "elämänkuviota" jota koko lajin kokonaiskuvio ei pysty nujertamaan vaikka kuvion sävy olisikin vähän poikkeavampi.

Fatalistiksi en siis halua heittäytyä tumput suorana itsekseni märisemään.

Lue lisää

Olipas kiire kun kirjaimiakin on tippunut otsikosta. Mitähän tekstissä lieneekään päin halvattua... No, en jaksa tsekkailla. Jos joku kuulostaa oudolta niin sitä voi sitten kysyä... %I

Kähmis kirjoitti:

Ihan eri pään tuhdolla istuen, mutta mitä luultavimatummin samaan suuntaan soutaen??

"...ilman että kenenkään täytyy loikata johonkin poteroon puolustamaan väen vängällä jotain näkemystä"
Poteroistahan ammuskellaan vihulaisia ja heitellään erilaisia kranaatteja toisten totaaliseksi tuhoamiseksi?
Olen itse täällä oppiakseni ja avartaakseni omaa maailmankatsomustani; en tuhoamassa vastapuolen maailmankuvaa.
Puoli vuosistaa on juuri takana mutta joka päivä pitäisi kuulemma oppia jotain uutta.
Teesi ja antiteesi tuottavat älyllisen prosessin jälkeen synteesin, jonka totuusarvo on enemmin kuin alkuperäiset väitteet yhteensä. (K Marxin dialektiikan ajatusta erittäin vapaasti siteeraten)
Tästähän saattaa syntyä jopa hyvä dialogi.

En muuten itse usko telepatiaan, vaikka sinä olet itse sitä kokenut. Ehkä olet vain hyvin lahjakas saamaan oikeita assosiaatioita ja yhdistämään asioita poikkeuksellisella tavalla oikein? :) Evoluutiolla ei ole ollut mitään tarvetta luoda meille kyseistä kykyä (vai? Saattaisihan siitä olla geenien siirtämisen kannalta ainakin marginaalista hyötyä) Kehno selitys. Tiedän.

"...ihmisen mielessä on pakkomielle että elämä on helvettiä, niin se on sitä hänelle ja tät's it."
Tiedän; ja ilmeisesti tiedät sinäkin.

Maallisessa regimentissä (M Luther); Suomeksi ehkä: "Sosiaalisessa ympäristössä" ihminen on aina itse vastuussa itsestään ja teoistaan. Samoin jokainen meistä kantaa vastuuta siitä mitä ympäristöllemme ja muille maapallon (Gaian?)lajeille tapahtuu. Tietysti moraalinen vastuu yksilölle painottuu sen mukaan, millä pallilla hän istuu. Ei kauhalla voi vaatia, jos on lusikalla annettu.

"Jokatapauksessa kiva keskustella asioista ilman että kenenkään täytyy loikata johonkin poteroon"
Näin.
Itse en kuietnkaan usko, että ET:t tulevat 2012 ja laittavat asiat kuntoon. En myöskään usko meidän siirtyvän korkeammalle värätelytasolle kuljettuamme fotonivyöykkeeseen, joka sitten ratkaisisi maan ongelmat.
En usko NA:n vesimiehenaikaan, jonka piti alkaa jo -70 luvulla.
Uskon osaksi tieteeseen, mutta ennen kaikkea uskon, että mahdollisuutemme on se, että me tavalliset tallaajat heräämme, olemme valmiit vähän alentamaan omaa elintasoamme ja kerromme sen myös konkreettisesti poliittisille päättäjillemme.

Tiedän olevani itse melko naiivi.
Ei kai Kähmyn tarvii kuitenkaan luopua unelmoinnista vaikka ikää kertyykin.

Ps. Hörhöilyä vastustan hautaan asti ja viisi päivää sen jälkeen:) Heh.

Lue lisää

Laitanpa tästäkin vielä jotain.

Minulle telepatia on ollut sitä että saan saman ajatuksen yhtäaikaa päähäni jonkun läheiseni kanssa, ja kun jompikumpi aukaisee suunsa sanoakseen asian, toinen toteaa että ajattelin tuota juuri.

Mutta erikoisempi kokemus minulla oli joskus parisuhteeni alkuaikoina kun näin unta että mieheni kertoi hänen valehdelleen minulle tietyn asian. Kun sitten kerroin unestani, hän tunnusti että oli tosiaan näin tehnyt. (Aika harmiton asia se vale, enkä ollut kyseessä olevaa asiaa erikoisemmin pohtinut enkä mielestäni ollut sitä kykenevä jollakin viisaudella - jota minulle ei silloin ollut - "aavistamaan". Valitettavasti en voi kertoa valheen aihetta.)

Vielä merkillisempi tapaus oli sellainen että näin unta missä metsän eläimet, mm. hirvet muistaakseni, juoksivat metsästä karkuun ja kysyin jänikseltä onko UFO laskeutunut alueelle. Hieman myöhemmin kävi ilmi että mieheni oli samaan aikaan toisaalla 50 km päässä lukenut S. Kingin kirjaa "Unensieppaaja" (sic) jossa riista rynnii metsässä mieltä vailla ja UFOkin on tosiaan laskeutunut.

Emme olleet keskustelleet tuosta kirjasta etukäteen enkä ollut sen juonesta kuullut millään tavoin mitään kautta. Juuri sen vuoksi että niin oli tämä kokemus sitten mieleen jäinkin. En ole erityisemmin innostunut kuuntelemaan inttämistä että "olit kumminkin jotain kautta kuullut", koska mielestäni tuollaisella inttämisellä osoitetaan että ihmisen (tässä siis minun) kokemusta ei kunnioiteta eikä suostuta ottamaan totena sen vuoksi että se ei satu sopimaan omaan maailmankuvaan. Näin vaikea asia on selitelty pois päivänjärjestyksestä ja sitten taas kohta keuhkotaan jossain että kukaan ei voi todistaa yhtään mitään, sitä ja sitä kykyä ei ole olemassa ja näin päin pois.

Aivan varmasti on niitäkin ihmisiä jotka näkevät ja kokevat olemattomia, tai eivät yhtään mitään, ja sitten pokkana väittävät mitä sattuu ja kertovat satuja ja tarinoita. Mutta senkö vuoksi jokaisen ihmisen kertomus on aina automaattisesti epäilyttävä? Entä miksi sitten joskus uskomme ihmisiä ja joskus emme? Jos oikein pahaksi epäilyn päästäisi, rikollisiakaan ei voisi tuomita rikoksistaan koska yhtäkään todistajaa ei saisi uskoa. :P

Qad kirjoitti:

Itselläni on vähän nihkeä asenne niitä yltiöpäisimpiä rallatuksia kohtaan joissa osassa UFO:t tulevat "pelastamaan" meidät heti kohta tai sitten tuona maagisena vuonna 2012. Totuushan alunperin oli vain se että mayakalenteri kilahtaa tuolloin nollille, mutta niin se on tehnyt ennenkin. On (kontroversielli) teoria, esim. Maurice Cotterellilla, että tuo mayojen kalenteri korreloisi auringon sähkömagneettisen kentän muutosten kanssa, ja että tuo kenttä olisi vaihtanut täydellisesti napojaan siinä balttiarallaa 3100 eaa paikkeilla, joka olisi sillä kertaa vaikuttanut Venukseen niin että ko. planeetta olisi heittänyt vallan häränpyllyä ja sen vuoksi rullaisi radallaan muihin planeettoihin nähden vastakkaisella tavalla. (En tiedä oliko kyseessä planeetan pyöriminen itsensä ympäri vai koko radan ympäri.) Ja on sitten esitetty, ainakin tämän Cotterellin toimesta, että olisi myös mahdollista että Maan navat vaihtavat paikkaa kun tuollainen sähkömagneettisten kenttien paikanvaihto auringossa seuraavan kerran tapahtuu.

Näkisin siis että alunperin kyseessä oli teoria, ehkä jonkun mielestä turhan hurja ja erikoinen, joka sitten New Age -tyyliin lähti vääntymään siihen suuntaan että tulee "maailmanloppu", Jeesus palaa tai joku ihme Maitreya tulee tai kuka nyt kulloinkin, ja sen jälkeen kaikki on niin ihmeellistä että. En oikein usko yhtäkkisiin tietoisuuden muutoksiin jotka kattaisivat koko kansakunnan, enkä ymmärrä mitä hekumoitavaa siinäkään olisi että "pitää uskoa" suurimman osan ihmiskunnasta heittävän veivinsä jolloin joku "meidän poppoo" jää tänne pitämään jöötä kun on ah niin henkinen. Miten tuo eroaa esim. jehovien tulevasta maanpäällisestä paratiisista? Inhoan sitä omahyväisyyttä mikä tuollaisissa ideoissa on takana.

Silti haluan toki muutosta maailmaan, mutta en vain pidä kovin todennäköisenä että se tapahtuu just presis niin kuin joku pikkuinen uskovaisten lauma kulloinkin väittää sen tulevan tapahtumaan.

Maan akselin suorittava presessioliike on tullut jo harvinaisen tutuksi tässä vuosien varrella erilaisia "vaihtoehtohistorian" kirjoja lukiessa. Kun yhden presessioympyrän aikajakson jakaa raakasti 12 osaan (liekö tämä luku sitten erityisen hyödyllinen sen "harmonisuuden" vuoksi, eli sitä voi jakaa useammallakin luvulla) ja näitä jokaista laitetaan "hallitsemaan" jokin tähtikuvio, niin väistämättä tulee aina välillä hetkiä jolloin kevätpäiväntasauspiste siirtyy merkistä toiseen. Laskennallisesti mikään Vesimiehen aika ei ole todellakaan vielä alkanut, joskin on toki kyseenalaista koska Kalojen aika sitten alkoi. Jotkut kannattavat ajatusta vuodesta 6 eaa koska silloin oli ilmeisesti useampi Jupiterin ja Saturnuksen yhtymä Kaloissa (ja käsittääkseni kevät...piste saavutti Kalojen kuvion laitimmaisen tähden? en ole aivan varma). Sellaisenkin näkemyksen olen kuullut että Kalojen aika olisi alkanut vasta 70 jaa, koska silloin israelilaisten temppeli tuhottiin ja siten loppui Oinaan aika, koska israelilaiset olivat ikäänkuin Oinaan ajan valittu kansa...

Mistä oikeastaan noissa ajoissa on kyse? Itse arvelen että jonkinlaisesta kollektiivisesta lajimielestä joka väistämättä saa aikaiseksi sen että kiinnostumme tietyistä asioista ja toteutamme tietynlaista kulttuuria, uskoimme johonkin astrologiaan tai oikeastaan mihinkään, tai emme.

Tai sitten mieli keksii jälkikäteen selityksiä tapahtuneille kammottaville ilmöille, jolloin Kalojen ajan joukko-se-ja-ne (kuten esim. maailmansodat) on mahdollista nähdä Kalan merkille tyypillisinä kollektiivisuushömpötyksinä, joukkohulluutena ja sen sellaisena, ja uskontojenkin ilmeisen ylikorostunut merkitys menee kepeästi Kalojen piikkiin.

Vesimiehen pitäisi olla älyllinen universaalinen merkki. Se ei tarkoita että ollaan taas kerran uskon ja luulotusten varassa. Jotain konkreettisempaa, tieteellisempää (ei ehkä siinä mielessä mitä tiede on nyt) sen pitäisi olla - jos se mitään tulee olemaan. Koska itse haluan nähdä elämässä ja olemassaolossa tarkoituksen ja ehkä jopa suunnitelmankin/suunnitelmia, olen kiinnostunut asioista kuten "ajan laatu" ja sen sellainen.

Hassua sinänsä että kun Kalan vastamerkki on Neitsyt, niin tämän "neitseestä" syntyneen Jeesuksen aloittamana aikakautena myös neitsytmäinen kriittisyys on noussut kivasti vastavoimaksi uskonnolliselle vouhotukselle. Vesimiehen oppositiomerkki Leijona varmasti pitäisi "universaalisuuden" jossain määrin kurissa jos sen paremmat puolet pääsevät kunnolla esiin. (Ettei se universaalisuus mene sellaiseksi että kaikkien pitää tosiaan olla kaikkien kanssa kaiken aikaa kaikkialla, hyi yäk...)

Mutta haluan kumminkin korostaa yksilön vapautta ja vastuuta, ja näkisin että vaikka jonkinlaiset kollektiivivoimat jylläisivätkin taustalla ja yksilö ei kykene olemaan niistä täysin riippumaton, niin uskon ja toivon että yksittäinen ihminen voi toteuttaa itsenäistä pienempää "elämänkuviota" jota koko lajin kokonaiskuvio ei pysty nujertamaan vaikka kuvion sävy olisikin vähän poikkeavampi.

Fatalistiksi en siis halua heittäytyä tumput suorana itsekseni märisemään.

Lue lisää

"Luki-häirikköni" näköjään suodatti otsikkovirheesi tehokkaasti

Mutta haluan kumminkin korostaa yksilön vapautta ja vastuuta...

Maailmanlopun tai ulkopuolisen pelastuksen odotuksessa huonoin puoli on ehkä se, että sellainen ajattelu antaa ihmiselle luvan passivoitua. Eihän me kuitenkaan voida mitään tehdä, eikä tarviikkaan, kun 1012 Uhvot tulevat ja laittavat asiat järjestykseen.
Onneksi nämä ryhmät ovat kuitenkin niin marginaalisia, ettei heidän passiivisuudellaan liene suurta merkitystä. Itse olen sitä mieltä, että teknisen kehityksen ihmiselle tuomaa valtaa seuraa automaattisesti myös vastuu. Jos me emme hoida takapihaamme kuntoon, on turha kuvitella, että joku muu tekisi sen puolestamme.

"Neitsytmäinen kriitisyys"
No sehän selittääkin kaiken. Itse en harrasta horoskooppeja, mutta kai se kriittisyyteni sitten johtuu syntymäajastani.

"...kenttä olisi vaihtanut täydellisesti napojaan siinä balttiarallaa 3100 eaa paikkeilla, joka olisi sillä kertaa vaikuttanut Venukseen niin että ko. planeetta olisi heittänyt vallan häränpyllyä..."

Vaikea kuvitella, miten pelkkä SM-kenttä voisi vaikuttaa planeetan kokoiseen massaan, olkoon se kuinka vahva hyvänsä.

Itse uskon ihmisten henkiseen kehitykseen lähinnä sivistystason kasvun ja koulutuksen kautta. Kauanko on siitä, kun viimeiset noidat poltettin? Ei ole hirveää aikaa, kun orjuutta pidettiin melko yleisesti hyväksyttävänä. Rotuopit jylläsivät vielä viime vuosisadan puolen välin jälkeenkin vahvoina. Euroopassakin riehui poliitisia terroristijärjestöjä (Bader Meinhoff, Punaiset Prikaatit....) vielä vähän aikaa sitten.
Vaikka maailmalta kuuluukin jatkuvasti uutisia ihmisten raakuuksista, uskon kehitystä kuitenkin tapahtuvan.
Toivoisin laajamittaisen ympäristöheräämisen olevan seuraava globaali megatrendi. En tarkoita paluuta luontoon Linkolan kanssa samoille kala-apajille, vaan turhan kulutuksen vähentämistä.

Aatos tökkii. Teksti on tönkköä. Jatkoja.

aiheesta tai vierestä kirjoitti:

"Luki-häirikköni" näköjään suodatti otsikkovirheesi tehokkaasti

Mutta haluan kumminkin korostaa yksilön vapautta ja vastuuta...

Maailmanlopun tai ulkopuolisen pelastuksen odotuksessa huonoin puoli on ehkä se, että sellainen ajattelu antaa ihmiselle luvan passivoitua. Eihän me kuitenkaan voida mitään tehdä, eikä tarviikkaan, kun 1012 Uhvot tulevat ja laittavat asiat järjestykseen.
Onneksi nämä ryhmät ovat kuitenkin niin marginaalisia, ettei heidän passiivisuudellaan liene suurta merkitystä. Itse olen sitä mieltä, että teknisen kehityksen ihmiselle tuomaa valtaa seuraa automaattisesti myös vastuu. Jos me emme hoida takapihaamme kuntoon, on turha kuvitella, että joku muu tekisi sen puolestamme.

"Neitsytmäinen kriitisyys"
No sehän selittääkin kaiken. Itse en harrasta horoskooppeja, mutta kai se kriittisyyteni sitten johtuu syntymäajastani.

"...kenttä olisi vaihtanut täydellisesti napojaan siinä balttiarallaa 3100 eaa paikkeilla, joka olisi sillä kertaa vaikuttanut Venukseen niin että ko. planeetta olisi heittänyt vallan häränpyllyä..."

Vaikea kuvitella, miten pelkkä SM-kenttä voisi vaikuttaa planeetan kokoiseen massaan, olkoon se kuinka vahva hyvänsä.

Itse uskon ihmisten henkiseen kehitykseen lähinnä sivistystason kasvun ja koulutuksen kautta. Kauanko on siitä, kun viimeiset noidat poltettin? Ei ole hirveää aikaa, kun orjuutta pidettiin melko yleisesti hyväksyttävänä. Rotuopit jylläsivät vielä viime vuosisadan puolen välin jälkeenkin vahvoina. Euroopassakin riehui poliitisia terroristijärjestöjä (Bader Meinhoff, Punaiset Prikaatit....) vielä vähän aikaa sitten.
Vaikka maailmalta kuuluukin jatkuvasti uutisia ihmisten raakuuksista, uskon kehitystä kuitenkin tapahtuvan.
Toivoisin laajamittaisen ympäristöheräämisen olevan seuraava globaali megatrendi. En tarkoita paluuta luontoon Linkolan kanssa samoille kala-apajille, vaan turhan kulutuksen vähentämistä.

Aatos tökkii. Teksti on tönkköä. Jatkoja.

Lue lisää

Heh, jos astrologisella saralla jatkaisi, niin et ole kriittinen koska synnyit päivänä X, vaan synnyit päivänä X koska olit jo valmiiksi kriittinen sielu. Elikkäs entiteetti valitsisi itselleen sopivan syntymäajan jolloin "ajan laatu" stemmaa siihen persoonallisuuteen mikä on aikain ja elämäin saatossa päässyt kehittymään. Mutta ei tästä tämän enempää,

sillä

kiintoisampaa onkin märehtiä tuota sm-kenttää. Katsoin juuri Discovery Science -kanavalta lyhyen dokumentin siitä millaiseksi myllerrykseksi elämä voi muuttua mikäli tapahtuu yhtäkkinen sm-napojen vaihto. Tässä ei siis tarvittaisi edes fyysisten napojen vaihtumista (jota käsittääkseni on arveltu johtuvaksi siitä että nestemäisesti ytimestä irtonainen kivikuori muljahtaisi omia aikojaan sivullepäin). Sm-kenttä kuulema vaikuttaa erinäisiin eläinlajeihin moninkin tavoin, ja ohjelmassa tuotiin esille villi teoria että erinäisillä seuduilla ihminen remuaisi aggressiivisena sen vuoksi että paikallinen sm-kenttä on jotenkin vinksallaan (heikentynyt kaiketi). Hieman huvittavalta tuntui ajatus että "kas perhanaa kompassi näyttää päin helvettiä, lähdetäänpä kaduille riehumaan!" - mutta tuollaista ne hieman tyrkyttivät...

Em. seikoista ei tietenkään voi suoraan juontaa mitenkään sellaista ajatusta että myllerryksen jälkeen koittaisi Happy Days. :P

Ei, itse en oikein lämpene sille "pelastaja avaruudesta" -hömpsötykselle sen vuoksi että olen tuiki kyllästynyt kaikensorttisiin pelastajiin jotka tulevat ns. pyyhkimään pyllyn kun olemme paskoneet pesäämme. Mitä ihmettä siitä sitten oppisi että aina joku fiksumpi siivoaa jälkemme? JOS siis lähdetään siitä että täällä ollaan jotain oppimassakin, eikä vain syömässä, juomassa etc.

***

Giordanobrunojen kohtalot todella ottavat päähän. Lukemieni kirjojen perusteella antiikin eliitti tiesi yhtä sun toista ja sai vapaasti pähkäillä kaikenlaisia teorioita ja jopa kehitellä hilavitkuttimia; sitten tuo kaikki heitettiin jonkkaan ja tilalle tuli rahvaanomainen "uskominen" joka ei ole johtanut näemmä oikein yhtään mihinkään. En voi muuta uskoa (heh) kuin vain että kollektiivisesti ihmiskunta tarvitsi tämänkin harharetken, syystä mistä hyvänsä. Sisäistä hengellisyyttä en tietenkään voi mollata kun itsellänikin sitä löytyy, mutta jotenkin vain nämä uskonnot ja fanatismit... Plääh, eikö muuta keksitty?

Vaihtoehtohistoriafanittajana tietenkin mielelläni tarraan ajatukseen että kaukaisina aikoina olisi ollut korkeampia sivistyksiä ja kulttuureita joilla ei ehkä ollut edes tarvetta uskoa tai kehittää "katsomuksia" kun tieto oli suoraan saatavissa keinoin X ja Z (eli tavoilla joita emme enää tiedä). Viimeisimmän jääkauden loppumisen jälkeistä merenpinnannousua ei kannata lainkaan vähätellä yhtenä tekijänä mahdollisen kulttuurin N tuhon syiden joukossa...

Qad kirjoitti:

Laitanpa tästäkin vielä jotain.

Minulle telepatia on ollut sitä että saan saman ajatuksen yhtäaikaa päähäni jonkun läheiseni kanssa, ja kun jompikumpi aukaisee suunsa sanoakseen asian, toinen toteaa että ajattelin tuota juuri.

Mutta erikoisempi kokemus minulla oli joskus parisuhteeni alkuaikoina kun näin unta että mieheni kertoi hänen valehdelleen minulle tietyn asian. Kun sitten kerroin unestani, hän tunnusti että oli tosiaan näin tehnyt. (Aika harmiton asia se vale, enkä ollut kyseessä olevaa asiaa erikoisemmin pohtinut enkä mielestäni ollut sitä kykenevä jollakin viisaudella - jota minulle ei silloin ollut - "aavistamaan". Valitettavasti en voi kertoa valheen aihetta.)

Vielä merkillisempi tapaus oli sellainen että näin unta missä metsän eläimet, mm. hirvet muistaakseni, juoksivat metsästä karkuun ja kysyin jänikseltä onko UFO laskeutunut alueelle. Hieman myöhemmin kävi ilmi että mieheni oli samaan aikaan toisaalla 50 km päässä lukenut S. Kingin kirjaa "Unensieppaaja" (sic) jossa riista rynnii metsässä mieltä vailla ja UFOkin on tosiaan laskeutunut.

Emme olleet keskustelleet tuosta kirjasta etukäteen enkä ollut sen juonesta kuullut millään tavoin mitään kautta. Juuri sen vuoksi että niin oli tämä kokemus sitten mieleen jäinkin. En ole erityisemmin innostunut kuuntelemaan inttämistä että "olit kumminkin jotain kautta kuullut", koska mielestäni tuollaisella inttämisellä osoitetaan että ihmisen (tässä siis minun) kokemusta ei kunnioiteta eikä suostuta ottamaan totena sen vuoksi että se ei satu sopimaan omaan maailmankuvaan. Näin vaikea asia on selitelty pois päivänjärjestyksestä ja sitten taas kohta keuhkotaan jossain että kukaan ei voi todistaa yhtään mitään, sitä ja sitä kykyä ei ole olemassa ja näin päin pois.

Aivan varmasti on niitäkin ihmisiä jotka näkevät ja kokevat olemattomia, tai eivät yhtään mitään, ja sitten pokkana väittävät mitä sattuu ja kertovat satuja ja tarinoita. Mutta senkö vuoksi jokaisen ihmisen kertomus on aina automaattisesti epäilyttävä? Entä miksi sitten joskus uskomme ihmisiä ja joskus emme? Jos oikein pahaksi epäilyn päästäisi, rikollisiakaan ei voisi tuomita rikoksistaan koska yhtäkään todistajaa ei saisi uskoa. :P

Lue lisää

Jo useaan eri otteeseen olen nähnyt unia etukäteen tuiki tuntemattomista ihmisistä, jotka olenkin sitten pian tavannut IRL. En tiedä sitten kutsuako tuota telepatiaksi vai miksi. Tätini kanssa (asuu ulkomailla) näen usein samaan aikaan unia samoista ihmisistä ja samanlaisista tilanteista. Joskus minusta vahvasti tuntuu etten näkisi omia uniani vaan aivan jonkun muun ihmisen.

Jotkut selkounet toistuessaan jäävät selittämättöminä vaivaamaan. Minulle toistuvia teemoja ovat viime aikoina olleet Intia/Pakistan, vatsatanssi/uskonnollinen rituaalitanssi (mahd. voodoo/hoodoon tapainen sykretistinen kansanuskontoon liittyvä) ja unissa esiintyvä yhteisön kaltoin kohtelema muslimityttö. Huomaan että teema synkkaa myös IRL, kun huomaan katsovani aiheeseen liittyviä elokuvia (A Passage to India, Angel Heart) ja teeman/teemojen mukaiset henkilöt alkavat ilmestyä elämääni.

Itse asiassa, nyt kun mietin, niin hallitsevana on kaksi eri teemaa: voodoon tapainen kansanusko ja siihen liittyvä hurmioitunut tanssi ja toiseksi intialainen muslimiyhteisö ja siellä (seksuaalisesti) kaltoin kohdeltu nuori tyttö. En tiedä edes, liittyvätkö nämä millään tavoin toisiinsa. Ja miksi juuri minä?

Saag Paneer kirjoitti:

Jo useaan eri otteeseen olen nähnyt unia etukäteen tuiki tuntemattomista ihmisistä, jotka olenkin sitten pian tavannut IRL. En tiedä sitten kutsuako tuota telepatiaksi vai miksi. Tätini kanssa (asuu ulkomailla) näen usein samaan aikaan unia samoista ihmisistä ja samanlaisista tilanteista. Joskus minusta vahvasti tuntuu etten näkisi omia uniani vaan aivan jonkun muun ihmisen.

Jotkut selkounet toistuessaan jäävät selittämättöminä vaivaamaan. Minulle toistuvia teemoja ovat viime aikoina olleet Intia/Pakistan, vatsatanssi/uskonnollinen rituaalitanssi (mahd. voodoo/hoodoon tapainen sykretistinen kansanuskontoon liittyvä) ja unissa esiintyvä yhteisön kaltoin kohtelema muslimityttö. Huomaan että teema synkkaa myös IRL, kun huomaan katsovani aiheeseen liittyviä elokuvia (A Passage to India, Angel Heart) ja teeman/teemojen mukaiset henkilöt alkavat ilmestyä elämääni.

Itse asiassa, nyt kun mietin, niin hallitsevana on kaksi eri teemaa: voodoon tapainen kansanusko ja siihen liittyvä hurmioitunut tanssi ja toiseksi intialainen muslimiyhteisö ja siellä (seksuaalisesti) kaltoin kohdeltu nuori tyttö. En tiedä edes, liittyvätkö nämä millään tavoin toisiinsa. Ja miksi juuri minä?

Lue lisää

Aika tarkka kuvaus edellisimmästä elämästäni naisena, mutta olen saattanut näillä S24-sivuilla sitä jossain määrin jonnekin koostaakin.

Tässä vielä tarkempi (vaikken kaikkea muistakaan):

Mielikuvieni mukaan olin Intiassa (oletan että Bengalin seudulla, en ole varma) hyväksikäytetty tyttö joka myytiin tanssijoiden ja soittajien seurueeseen. Alunperin uskontonani oli puun henkien palvonta tms. (mielikuva siitä kuinka vien uhrilahjoja puun juurelle muiden naisten kanssa). Varakkuus oli minulle erittäin tärkeä arvo, ja jo lapsena olin kadehtien katsonut jonkun muurin päällä istuskellutta ikäistäni pikkupoikaa jolla oli komeat maharaza-vermeet päällä. Kuvittelin että jos vain saisin tarpeeksi rahaa ja rikkauksia, niin olisi parempi olla...

Tanssiminen elämässäni oli ainoa todellinen hyvä asia, ja olen jossain määrin harjoittanut sitä "vanhasta muistista" nyk. elämässänikin. En usko että seurueemme oli mikään järin arvostettu temppelitanssijoiden tms. organisaatio, olipahan vain sellainen maankiertäjien ryhmä. Tanssijattaret olivat puolialasti eli rinnat paljaana, ehkä jotain koruja kaulassa.

Sivutoimena minulla oli prostituutio, kunnes päädyin jonkun pikkuruhtinaan jalkavaimoksi. Prostituoituna sain kaikenlaisia koruja yms. sälää palkkioksi, ja ehkä tämän vuoksi en nykyelämässäni ole juurikaan pitänyt koruja (tulee inho olo kuin ne olisivat kahleita). Olen epäillyt että ruhtinaan hovissa olisi harjoitettu islamin uskoa, tai ainakin sinne tuli jotain islamilaisia muotivirtauksia. Oli miten oli niin mieheni tahdosta minut ympärileikattiin ja sitä olen halunnut epätoivoisesti saada selville että minkä helevetin takia. Epäilen nimittäin että tuo temppu vaikuttaa jollain tapaa vielä nyk. elämässänikin. (Alitajuisena vihana, pelkona ja epäluulona ainakin.)

Myöhemmin päädyin ehkä buddhalaisten hoteisiin jonkun lempeän vanhan naisen hoidokkina ja liikuin tod.näk. Pakistanin seudulla (mielikuva sellaisesta ankeasta maisemasta missä on rapautuvan kiven muodostamia vuoria ja kuljetaan aasilla, sellaisia vuoria olen nähnyt kuvissa Pakistanista). Buddhalaisena minusta tuli ehkä fanaattisen oikeaoppinen uskonnossani.

Olen nähnyt tietoisen unen jossa käyskentelen viidakkomaisessa paikassa, itämainen musiikki raikaa ja yhtäkkiä muistan että "nimeni Intian elämässäni oli Karamcharya" (tms., lausutaan Karamtsarja). Kysyin kerran jollain palstalla mitä se nimi tarkoittaisi ja joku mainitsi jotain 'tietoon' liittyvää, olisiko ollut 'tiedon rakastaja' tms. En tiedä missä vaiheessa nimi on tullut, eli onko syntynimeni vai nunnanimeni.

***

>Ja miksi juuri minä?

Koska olet näkijä? Koska olemme olleet jo useamman vuoden virtuaaliyhteydessä? Koska kaikki tuo elää minussa aika voimakkaana, enkä ihmettelisi jos olisin kuin majakka joka heittää kaikkialle valoaan eli siis tässa tapauksessa oman persoonallisuuteni energiaa ja herkkäviritteinen voi sen helposti poimia...?

***

Sinänsä vielä hassu juttu tässä lisäksi että tapasin 11 v sitten miehen josta näin seuraavanlaisen enneunen: mies jolla pitkä vaalea tukka ja tumma parta, sanoo olevansa horoskoopissa Merkurius ja näyttää videon "kuivasta ja kuumasta" maasta, hänen päänsä kutistuu yhtäkkiä pienen pieneksi. Muutama päivä tämän jälkeen tapasin kuvaukseen sopivan miehen, hän oli horoskoopissa Neitsyt (jonka hallitsijaplaneetta on Merkurius), hän näytti kasan valokuvia Intiasta jossa on käynyt monta kertaa, sekä kertoi kokemuksiaan LSD:n parissa ja kuinka jälkitrippinä oli vessanpeilistä nähnyt päänsä katoavan (kuulema tavanomainen kokemus tuon aineen kanssa).

Tuostakin olen varmaan jo useampaankin kertaan kertonut jos vaikka missä... No, ei se toistamalla pahennu... Vaikka tylsäähän se on aina samoja juttuja horista.

Qad kirjoitti:

Laitanpa tästäkin vielä jotain.

Minulle telepatia on ollut sitä että saan saman ajatuksen yhtäaikaa päähäni jonkun läheiseni kanssa, ja kun jompikumpi aukaisee suunsa sanoakseen asian, toinen toteaa että ajattelin tuota juuri.

Mutta erikoisempi kokemus minulla oli joskus parisuhteeni alkuaikoina kun näin unta että mieheni kertoi hänen valehdelleen minulle tietyn asian. Kun sitten kerroin unestani, hän tunnusti että oli tosiaan näin tehnyt. (Aika harmiton asia se vale, enkä ollut kyseessä olevaa asiaa erikoisemmin pohtinut enkä mielestäni ollut sitä kykenevä jollakin viisaudella - jota minulle ei silloin ollut - "aavistamaan". Valitettavasti en voi kertoa valheen aihetta.)

Vielä merkillisempi tapaus oli sellainen että näin unta missä metsän eläimet, mm. hirvet muistaakseni, juoksivat metsästä karkuun ja kysyin jänikseltä onko UFO laskeutunut alueelle. Hieman myöhemmin kävi ilmi että mieheni oli samaan aikaan toisaalla 50 km päässä lukenut S. Kingin kirjaa "Unensieppaaja" (sic) jossa riista rynnii metsässä mieltä vailla ja UFOkin on tosiaan laskeutunut.

Emme olleet keskustelleet tuosta kirjasta etukäteen enkä ollut sen juonesta kuullut millään tavoin mitään kautta. Juuri sen vuoksi että niin oli tämä kokemus sitten mieleen jäinkin. En ole erityisemmin innostunut kuuntelemaan inttämistä että "olit kumminkin jotain kautta kuullut", koska mielestäni tuollaisella inttämisellä osoitetaan että ihmisen (tässä siis minun) kokemusta ei kunnioiteta eikä suostuta ottamaan totena sen vuoksi että se ei satu sopimaan omaan maailmankuvaan. Näin vaikea asia on selitelty pois päivänjärjestyksestä ja sitten taas kohta keuhkotaan jossain että kukaan ei voi todistaa yhtään mitään, sitä ja sitä kykyä ei ole olemassa ja näin päin pois.

Aivan varmasti on niitäkin ihmisiä jotka näkevät ja kokevat olemattomia, tai eivät yhtään mitään, ja sitten pokkana väittävät mitä sattuu ja kertovat satuja ja tarinoita. Mutta senkö vuoksi jokaisen ihmisen kertomus on aina automaattisesti epäilyttävä? Entä miksi sitten joskus uskomme ihmisiä ja joskus emme? Jos oikein pahaksi epäilyn päästäisi, rikollisiakaan ei voisi tuomita rikoksistaan koska yhtäkään todistajaa ei saisi uskoa. :P

Lue lisää

kaksi seuraavaa viestä, on jo tasoa, johon en uskalla ottaa kantaa. Tähän viestiin pari huomiota...

"Minulle telepatia on ollut sitä että saan saman ajatuksen yhtäaikaa päähäni jonkun läheiseni kanssa, ja kun jompikumpi aukaisee suunsa sanoakseen asian, toinen toteaa että ajattelin tuota juuri."

Avainasana on ehkä läheinen. Toisilleen tarpeeksi läheisten ihmisten ajatukset kulkevat joskus hämmästyttävän paljon samaa rataa. Pienet vain alitajuntaisesti ymmärrettävät eleet, "mikro"ilmeet, viestittävät sanattomasti alitajunnan kautta. Jostain luin ("Kinesiikka" niminen opus?) nuorempana, että kasvokkain olevien ihmisten kommunikaatiosta vain korkeintaan 20 % perustuu suoraan sanoihin. Muu on ele- ja ilmekieltä: "mimiikkaa" "kinesiikkaa".
Väitetään, että joissain tapauksissa identtiset kaksoset pystyvät "keskustelemaan" ilman, että ympäristö pysytyy mitenkään seuraamaan ajatustenvaihtoa. Läheisys on ehkä avainsana ja toinen saattaa olla "tiedostamaton kommunikointi"

Itse olen muutaman kerran elämässäni (vanha äijä jo 50 ) nähnyt aivan selvästi "enneunia".
Näen runsaasti unia ja muistan joka yöltä niitä pari- kolme. Jos laskisi unet 45 v:n ajalta päästäisiin lähes 30- 50 000:een uneen, jotka aamulla muistan. Olisi aika ihme, jos muutama niistä ei natsaisi hyvinkin tarkasti seuraavan päivän johonkin tapahtumaan. Ainakaan minulla ei unta nähdessäni syty oikeaan yläkulmaan punaista lediä, koka ilmoittaisi juuri tämän olevan se enneuni. Huomaan sen vasta, kun "tilanne on päällä" Silloin sen kokee todella hämmästytävänä. Ilmiö saattaa kuitenkin hyvinkin mahtua tilastoon.

Jos olisi ilmiö, jonka tapahtumatodennäköisyys olisi yksittäisen ihmisen kohdalla niin pieni, ettei koko aurinkokuntamme elinikä riittäisi 50% mahdollisuuteen, niin reilusti yli 50 %:n todennäköisyydellä se tapahtuisi jollekin maapallon ihmisistä joka vuosi. Tämä yksilö pitäisi sitä varmasti aitona ja suurena IHMEENÄ (vähän riippuisi kulttuuri- ja uskonnollisesta taustasta, kelle siitä kunnia annettaisiin)
Se ei kuitenkaan olisi ihme, vaan suorastaan välttämättömyys suurten lukujen matikassa. Jos sitä ei sataan vuoteen tapahtuisi kenellekään, oltaisiin jo vähän lähempänä ihmettä.

Omani, toteutuessaan hämmästyttävän tarkat, "enneuneni" kuulunevat melkoisen varmasti edelliseen kategoriaan.
En väitä, ettei ennaltanäkemistä voisi olla, vaikka en itse mitenkään voi myöskään uskoa siihen. (koska maailmamme ei ole puhtaasti deterministinen,niinkui vielä Laplace uskoi.)
Kun puhutaan "enneunista" tai telepatiasta, tilastollinen "sattuma" ts. todennäköisyys pitäisi huomioida. Pitäisi olla se ledi enneunen yläkulmassa, josta sen erottaisi normaaliunimaailmasta.
(Vk)

ynnä unista kirjoitti:

kaksi seuraavaa viestä, on jo tasoa, johon en uskalla ottaa kantaa. Tähän viestiin pari huomiota...

"Minulle telepatia on ollut sitä että saan saman ajatuksen yhtäaikaa päähäni jonkun läheiseni kanssa, ja kun jompikumpi aukaisee suunsa sanoakseen asian, toinen toteaa että ajattelin tuota juuri."

Avainasana on ehkä läheinen. Toisilleen tarpeeksi läheisten ihmisten ajatukset kulkevat joskus hämmästyttävän paljon samaa rataa. Pienet vain alitajuntaisesti ymmärrettävät eleet, "mikro"ilmeet, viestittävät sanattomasti alitajunnan kautta. Jostain luin ("Kinesiikka" niminen opus?) nuorempana, että kasvokkain olevien ihmisten kommunikaatiosta vain korkeintaan 20 % perustuu suoraan sanoihin. Muu on ele- ja ilmekieltä: "mimiikkaa" "kinesiikkaa".
Väitetään, että joissain tapauksissa identtiset kaksoset pystyvät "keskustelemaan" ilman, että ympäristö pysytyy mitenkään seuraamaan ajatustenvaihtoa. Läheisys on ehkä avainsana ja toinen saattaa olla "tiedostamaton kommunikointi"

Itse olen muutaman kerran elämässäni (vanha äijä jo 50 ) nähnyt aivan selvästi "enneunia".
Näen runsaasti unia ja muistan joka yöltä niitä pari- kolme. Jos laskisi unet 45 v:n ajalta päästäisiin lähes 30- 50 000:een uneen, jotka aamulla muistan. Olisi aika ihme, jos muutama niistä ei natsaisi hyvinkin tarkasti seuraavan päivän johonkin tapahtumaan. Ainakaan minulla ei unta nähdessäni syty oikeaan yläkulmaan punaista lediä, koka ilmoittaisi juuri tämän olevan se enneuni. Huomaan sen vasta, kun "tilanne on päällä" Silloin sen kokee todella hämmästytävänä. Ilmiö saattaa kuitenkin hyvinkin mahtua tilastoon.

Jos olisi ilmiö, jonka tapahtumatodennäköisyys olisi yksittäisen ihmisen kohdalla niin pieni, ettei koko aurinkokuntamme elinikä riittäisi 50% mahdollisuuteen, niin reilusti yli 50 %:n todennäköisyydellä se tapahtuisi jollekin maapallon ihmisistä joka vuosi. Tämä yksilö pitäisi sitä varmasti aitona ja suurena IHMEENÄ (vähän riippuisi kulttuuri- ja uskonnollisesta taustasta, kelle siitä kunnia annettaisiin)
Se ei kuitenkaan olisi ihme, vaan suorastaan välttämättömyys suurten lukujen matikassa. Jos sitä ei sataan vuoteen tapahtuisi kenellekään, oltaisiin jo vähän lähempänä ihmettä.

Omani, toteutuessaan hämmästyttävän tarkat, "enneuneni" kuulunevat melkoisen varmasti edelliseen kategoriaan.
En väitä, ettei ennaltanäkemistä voisi olla, vaikka en itse mitenkään voi myöskään uskoa siihen. (koska maailmamme ei ole puhtaasti deterministinen,niinkui vielä Laplace uskoi.)
Kun puhutaan "enneunista" tai telepatiasta, tilastollinen "sattuma" ts. todennäköisyys pitäisi huomioida. Pitäisi olla se ledi enneunen yläkulmassa, josta sen erottaisi normaaliunimaailmasta.
(Vk)

Lue lisää

...jos on paljon materiaalia, niin mahtuuhan sinne kaikenlaista. Itse olen ihmetellyt sitä miten olen onnistunut nuorempana kirjoittelemaan fiktiota jossa on elementtejä jonkun toisen kirjailijan hengentuotoksista - jotka tulen lukeneeksi vasta monia vuosia myöhemmin, kun nuorena en ole ko. kirjoista kuullutkaan. Ehkei ihmismieli sitten lopulta olekaan kovin kekseliäs, vaan kierrätämme jossakin kollektiivisessa tietoisuudessa olevia asioita...

Tuohon ele- ja ilmekieleen minun on vähän vaikea mennä sanomaan mitään, sillä olen sitä tyyppiä joka ei juurikaan kauheammin katsoa tapita keskustelukumppaneitaan kasvoihin tai kehoonkaan. Mutta toki syrjäsilmälläkin voi kaikenlaista havaita. Olen kuitenkin itse niin äärimmäisen huono päättelemään ihmisten kasvoista että millä mielellä he ovat ja mitä ajattelevat, että siitä on ollut monta kertaa hankaluuksia ja olen epäillyt jopa olevani rajatapaus autismiin tai Aspergerin syndroomaan. (Minusta on itsestänikin sanottu ettei minulla ole juurikaan ilmeitä, tämä tosin kun olin nuori.)

Tietysti mitä pidempään jonkun ihmisen tuntee, sitä enemmän on vaistomaisen apinamaisesti asettunut myötäilemään häntä, kyttäsi niitä naamanilmeitä tai ei. Kun kumppaninkin kanssa on jo vuosikymmen tullut oltua yksissä, olisi tosi merkillistä jos emme joskus saisi samanlaisia mielleyhtymiä. Pidän silti varsin merkillisenä että suhteemme alkuaikoina tuli ne unet joista mainitsin, sekä jotain sellaista materiaalia joka molemmilla viittaa toistemme edellisiin elämiin, mutta en kiusaa sinua niillä. ;)

Itse muuten vaadin enneunelta sellaista että sen pitää näytää edes suurinpiirtein asia siten kuin se tulee tapahtumaan, enkä siis fanita sellaista että "nyt unessa näkyi koira, tämä tarkoittaa että huomenna sataa vettä". Jotain tolkkua ja rotia pitää olla.

Qad kirjoitti:

...jos on paljon materiaalia, niin mahtuuhan sinne kaikenlaista. Itse olen ihmetellyt sitä miten olen onnistunut nuorempana kirjoittelemaan fiktiota jossa on elementtejä jonkun toisen kirjailijan hengentuotoksista - jotka tulen lukeneeksi vasta monia vuosia myöhemmin, kun nuorena en ole ko. kirjoista kuullutkaan. Ehkei ihmismieli sitten lopulta olekaan kovin kekseliäs, vaan kierrätämme jossakin kollektiivisessa tietoisuudessa olevia asioita...

Tuohon ele- ja ilmekieleen minun on vähän vaikea mennä sanomaan mitään, sillä olen sitä tyyppiä joka ei juurikaan kauheammin katsoa tapita keskustelukumppaneitaan kasvoihin tai kehoonkaan. Mutta toki syrjäsilmälläkin voi kaikenlaista havaita. Olen kuitenkin itse niin äärimmäisen huono päättelemään ihmisten kasvoista että millä mielellä he ovat ja mitä ajattelevat, että siitä on ollut monta kertaa hankaluuksia ja olen epäillyt jopa olevani rajatapaus autismiin tai Aspergerin syndroomaan. (Minusta on itsestänikin sanottu ettei minulla ole juurikaan ilmeitä, tämä tosin kun olin nuori.)

Tietysti mitä pidempään jonkun ihmisen tuntee, sitä enemmän on vaistomaisen apinamaisesti asettunut myötäilemään häntä, kyttäsi niitä naamanilmeitä tai ei. Kun kumppaninkin kanssa on jo vuosikymmen tullut oltua yksissä, olisi tosi merkillistä jos emme joskus saisi samanlaisia mielleyhtymiä. Pidän silti varsin merkillisenä että suhteemme alkuaikoina tuli ne unet joista mainitsin, sekä jotain sellaista materiaalia joka molemmilla viittaa toistemme edellisiin elämiin, mutta en kiusaa sinua niillä. ;)

Itse muuten vaadin enneunelta sellaista että sen pitää näytää edes suurinpiirtein asia siten kuin se tulee tapahtumaan, enkä siis fanita sellaista että "nyt unessa näkyi koira, tämä tarkoittaa että huomenna sataa vettä". Jotain tolkkua ja rotia pitää olla.

Lue lisää

"Ehkei ihmismieli sitten lopulta olekaan kovin kekseliäs, vaan kierrätämme jossakin kollektiivisessa tietoisuudessa olevia asioita..."

Kekseliäs se ehkä on, mutta se arkielämä, jota elämme kulkee unkefäärt samoilla raiteilla aikuisuudesta hautaan.

Olin suunnilleen kakskasi, kun parikymppinen henkisesti hyvin läheinen naaraspuolinen ihminen (ei kuitenkaan mikään tyttöystävä)kertoi minulle: "Minun vanhempani ovat varmasti älykkäitä ja sivistyneitä ihmisiä(henkilöt tuntien olin samaa mieltä), mutta kun minusta tuntuu, ettei ne koskaan ajattele mitään."

Vanha hengellinen pändi: Tre Glangen: "Kun samaa rataa vaan käy kaikki kulkemaan..."

Nuoruuteen kuuluu maailmankuvan pähkiminen. Sitten tulee ura, asuntolainat, lasten kasvatus ja siinä varsinkin murkkuikäiset kersat ja niiden täysin aikuiselle käsittämättömät ongelmat, vaikka omasta murkkuajasta ei olisi kulunut vielä montakaan aioonia.
Valikoiva muisti. Heh Heh....
Ei jää enää aikaa enää pähkimiseen. Arki vie miestä (tai naista), kuin kuoriämpäriä. Toisaalta jos ei nyt ihan teininä sitoudu arjen harmauteen, niin siinä vaiheessa maailmankuvan pitäisi olla jo jotensakin selkiintynyt.

Mun lapset rakentelevat omaa elämäänsä. Itse hyppäsin kovimmasta oravanpyörästä löysiin opetushommiin. Nyt olisi taas ensi kertaa nuoruuden jälkeen aikaa oppia, jos ei elämä olisi hironut minusta kyynikkoa. Aikaahan on, mutta skeptikkona ja kyynikkona suhtaudun hyvinkin kriittisesti "huuhaa-tietoon"

"Tuohon ele- ja ilmekieleen minun on vähän vaikea mennä sanomaan mitään,"

Sen verran, että kun tän ikäinen hemppa jo pääsee/joutuu kuntoutuksiin syystä, että viimeisetkin saadaan selkänahasta irti, niin kyllä siellä ammattipsygologit veisaavat samaa virttä. "Ihminen kommunikoi paljon enemmin olemuksellaan kuin sanoillaan."
"Sido italialaisen kädet selän taakse, niin hän on puolimykkä"


Voi olla, etten oikeesti vastannut tekstiisi. Entinen äidinkielen opettajani kertoisi varmaan minun kirjoittaneen otsikon vierestä. No mitäs siitä. Minähän en ole korkeasti oppinut; voin siis olla aivan rauhassa sivistymätön moukka. (Äänetöntä naurua, vain hartiat hytkyen, kasvot nurkkaan käännetynä.
(kähmis)

Ja rankasti kirjoitti:

"Ehkei ihmismieli sitten lopulta olekaan kovin kekseliäs, vaan kierrätämme jossakin kollektiivisessa tietoisuudessa olevia asioita..."

Kekseliäs se ehkä on, mutta se arkielämä, jota elämme kulkee unkefäärt samoilla raiteilla aikuisuudesta hautaan.

Olin suunnilleen kakskasi, kun parikymppinen henkisesti hyvin läheinen naaraspuolinen ihminen (ei kuitenkaan mikään tyttöystävä)kertoi minulle: "Minun vanhempani ovat varmasti älykkäitä ja sivistyneitä ihmisiä(henkilöt tuntien olin samaa mieltä), mutta kun minusta tuntuu, ettei ne koskaan ajattele mitään."

Vanha hengellinen pändi: Tre Glangen: "Kun samaa rataa vaan käy kaikki kulkemaan..."

Nuoruuteen kuuluu maailmankuvan pähkiminen. Sitten tulee ura, asuntolainat, lasten kasvatus ja siinä varsinkin murkkuikäiset kersat ja niiden täysin aikuiselle käsittämättömät ongelmat, vaikka omasta murkkuajasta ei olisi kulunut vielä montakaan aioonia.
Valikoiva muisti. Heh Heh....
Ei jää enää aikaa enää pähkimiseen. Arki vie miestä (tai naista), kuin kuoriämpäriä. Toisaalta jos ei nyt ihan teininä sitoudu arjen harmauteen, niin siinä vaiheessa maailmankuvan pitäisi olla jo jotensakin selkiintynyt.

Mun lapset rakentelevat omaa elämäänsä. Itse hyppäsin kovimmasta oravanpyörästä löysiin opetushommiin. Nyt olisi taas ensi kertaa nuoruuden jälkeen aikaa oppia, jos ei elämä olisi hironut minusta kyynikkoa. Aikaahan on, mutta skeptikkona ja kyynikkona suhtaudun hyvinkin kriittisesti "huuhaa-tietoon"

"Tuohon ele- ja ilmekieleen minun on vähän vaikea mennä sanomaan mitään,"

Sen verran, että kun tän ikäinen hemppa jo pääsee/joutuu kuntoutuksiin syystä, että viimeisetkin saadaan selkänahasta irti, niin kyllä siellä ammattipsygologit veisaavat samaa virttä. "Ihminen kommunikoi paljon enemmin olemuksellaan kuin sanoillaan."
"Sido italialaisen kädet selän taakse, niin hän on puolimykkä"


Voi olla, etten oikeesti vastannut tekstiisi. Entinen äidinkielen opettajani kertoisi varmaan minun kirjoittaneen otsikon vierestä. No mitäs siitä. Minähän en ole korkeasti oppinut; voin siis olla aivan rauhassa sivistymätön moukka. (Äänetöntä naurua, vain hartiat hytkyen, kasvot nurkkaan käännetynä.
(kähmis)

Lue lisää

Ei tätä kirjuuttelua aina niin vakavasti ja otsa rypyssä tarvitse ottaakaan. (Menikö aiheesta vai mistä, samapa tuo.)

Poistunen nyt sivummalle, kunnes palsta taas joskus elävöityy... :)

kaikki on kirjoitti:

muuntuneen tajunnantilan aiheuttamaa harhaa.
Pahoin pelkään, ettei universumi reagoi teihin mitenkään. Kaikki tapahtuu vai omissa psyykeissänne. Ainakin se on vaihtoehtona yksinkertaisempi ja siksi myös selvästi uskottavampi.

Eikö ole melkoisen megalomaanista uskoa, että universumi reagoi jotenkin sinun ajatuksiisi tai mielentilaasi?
Jos riittävän moni uskoo.... Kyllä. Vaikeita, lähes mahdottomia, on toteutettu sillä, että riittävän moni uskoo. Mutta vain silloin, kun nämä monet toimivat, eivätkä vain haaveile omaavansa yliaistillisia kykyjä.

Lue lisää

"Pahoin pelkään, ettei universumi reagoi teihin mitenkään. Kaikki tapahtuu vai omissa psyykeissänne. Ainakin se on vaihtoehtona yksinkertaisempi ja siksi myös selvästi uskottavampi. "

voisko se olla niin että jollain tasolla(fyysisellä?) on vuorovaikutus mutta jollain(enemmän psyykkisellä) tasolla taas on täysin itsensä sisässä

>Tuntuu melkein järkevämmältä kysyä, milloin olemme täsmälleen normaalitilassa? Itse uskon, että normaalitila on myytti

Ihmisillä on pyrkimys vakioida kaikki olemisen muodot, mutta silti kun heiltä tiedustelee mikä sitten on se normaalitila niin mikähän se tosiaan sitten mahtaisi olla... Tv:n tuijottaminen on transsitila, varsinkin jos uppoutuu juoneen mukaan. Miksi puolestaan kommunikaation edellyttämä vireystila ja tarkkaavaisuus olisi jotenkin normaalimpi tila kuin esim. unen edellä paukahtava tila jossa voi nähdä "hypnagogiseksi" nimitettyjä kuvajaisia... Ja miksi jokin tajunnantiloistamme automaattisesti muka tarjoaa eksaktia informaatiota ja toinen pelkkää hölynpölyä?

>Minun ainoa vastaväitteeni siihen on, että mikäli transdimensionaaliset tietoisuudet selitettäisiin sillä, että meidän unelmamme ikäänkuin tulevat todellisiksi jossakin todellisuuden tasolla (kuten sarjakuvahahmo alkaisi jutella piirtäjälle), niin siinä tapauksessa selitystä vaille jäisivät edelleen ne ilmiöt, jotka ovat mahdottomia kuvitella etukäteen, ja joiden kuvaileminen jälkikäteenkin on täysin ylivoimaista.

"Jeesus pullahtaa olemassaoloon kunhan vain uskomme häneen" ei kyllä varsinaisesti tyydytä minua, vaan kaikkein eniten miellyttää jonkinlainen - taas kerran - sanoja kaihtava hahmotelma missä ihminen ja tuntematon ovat väistämättä jatkuvassa vuorovaikutuksessa (oli ihminen siitä edes tietoinen tai ei). Tuntematon on tuntematon koska ehkä koskaan kykene aistimaan sitä sellaisena kuin se on, vaan se peittyy siihen sälään mikä meillä on päissämme jo valmiiksi. Mutta toisaalta taas jotkut tietyt piirteet tuntemattomasta ovat saattaneet aiheuttaa niitä kuvia päihimme, joten oliko ensin muna vai kana...?

Harmillista mielestäni on että syntyy jonkinlainen pakonomainen ikoni- ja arkkityyppikokoelma johon ihmisten kokemukset sitten sovitellaan vaikka väkisin, ja jos jonkun kokemus ei syystä tai toisesta (kenties jopa mielen evolvoitumisen vuoksi?) sovi vanhoihin raameihin, niin sitten hänet teilataan tavalla tai toisella. Aikoinaanhan riideltiin siitä että olivatko asialla enkelit vai demonit, nykyään vaihtoehtoina ovat esim. humanoidit ja mielenhäiriö...

Itse pinnistelen ja ponnistelen siinä rajalla että minulla ei olisi niin kauheaa ennakko-odotusten rasitetta itsessäni, mutta höhhönhöötähän se olisi jos olettaisin ettäkö pystyisi näkemään mitä on "jokin" omana itsenään, ilman inhimillisyyteen päin kieroutumista. Kun näin jotain valkoisia pilvi- tai savukiehkuramuodostelmia omassa asunnossani, minulla oli jo valmiina mieleni kontaminoituminen alta parikymppisenä hra Castanedan kirjoituksilla, joten revippä siinä sitten neitseellistä mieltä itselleen... :P